Laki julkisesti tuettujen vientiluottojen korontasauksesta annetun lain muuttamisesta
- Säädöksen tyyppi
- Laki
- Antopäivä
- Alkuperäinen julkaisu
- Vihko 154/1997 (Julkaistu 15.12.1997)
Alkuperäisen säädöksen teksti
Alkuperäisten säädösten teksteihin ei päivitetä säädösmuutoksia eikä tehdä oikaisuja. Muutokset ja oikaisut on huomioitu ajantasaistetuissa säädöksissä. Oikaisut näkyvät myös säädöskokoelman pdf-versioissa.
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
muutetaan julkisesti tuettujen vientiluottojen korontasauksesta 20 päivänä joulukuuta 1996 annetun lain ( 1137/1996 ) nimike, 1―3 §, 5 §:n 2 momentti ja 7 § seuraavasti:
Lakijulkisesti tuettujen vienti- ja alusluottojen korontasauksesta
1 §
Kauppa- ja teollisuusministeriöllä on oikeus määräämillään ehdoilla antaa julkisesti tuettujen vienti- ja alusluottojen korontasausyhtiölle, jäljempänä korontasausyhtiö, sitoumuksia siitä, että korontasausyhtiö voi tehdä luotto- ja rahoituslaitosten kanssa julkisesti tuettuja vienti- ja alusluottoja koskevia korontasaussopimuksia vuosina 1997― 1999 enintään 20 miljardin markan pääoma-arvosta.
Tämän lain nojalla myönnettyjen korontasaussopimusten enimmäispääoma-arvoa laskettaessa otetaan huomioon korontasaustarjousten pääoma ja voimaan tulleiden korontasaussopimusten erääntymätön pääoma.
Laskettaessa 1 ja 2 momentissa tarkoitettujen korontasaussopimusten pääoma-arvoa kunkin ulkomaan rahan määräisen korontasaussopimuksen ja korontasaustarjouksen vasta-arvo Suomen markoissa lasketaan korontasaustarjouksen antopäivänä voimassa olleen Suomen Pankin ilmoittaman asianomaisen valuutan keskikurssin mukaan.
2 §
Tässä laissa tarkoitetaan:
julkisesti tuetulla vientiluotolla Suomesta tapahtuvan viennin rahoittamiseksi Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön (OECD) määrittelemin vientiluottoehdoin myönnettyä vientiluottoa;
julkisesti tuetulla alusluotolla suomalaiselta laivanrakennustoimintaa harjoittavalta yritykseltä tilatun aluksen tai aluksen rungon rakentamisen tai aluksen olennaisen muutostyön rahoittamiseksi OECD:n määrittelemin vientiluottoehdoin myönnettyä luottoa;
luottolaitoksella luottolaitostoiminnasta annetussa laissa (1607/1993) tarkoitettua suomalaista tai Euroopan talousalueella toimiluvan saanutta, luottoriskiltään hyväksyttävää luottolaitosta taikka muuta luottoriskiltään näihin rinnastettavaa ulkomaista luottolaitosta, joka on tehnyt korontasausyhtiön kanssa yhteistyösopimuksen korontasausjärjestelmään liittymisestä;
rahoituslaitoksella luottolaitostoiminnasta annetussa laissa tarkoitettua suomalaista tai Euroopan talousalueella toimivaa, luottoriskiltään hyväksyttävää rahoituslaitosta taikka muuta luottoriskiltään näihin rinnastettavaa ulkomaista rahoituslaitosta, joka on tehnyt korontasausyhtiön kanssa yhteistyösopimuksen korontasausjärjestelmään liittymisestä;
korontasaussopimuksella korontasausyhtiön ja luotto- tai rahoituslaitoksen kesken tehtävää tässä laissa tarkoitetun luoton korkoa koskevaa sopimusta, jonka mukaisesti luotto- tai rahoituslaitos maksaa valtiolle kysymyksessä olevan julkisesti tuetun korontasausluoton OECD-vientiluottoehtojen mukaista korkoa ja valtio maksaa luotto- tai rahoituslaitokselle kyseisen valuutan yleisesti käytettävää OECD-ehtoisen luoton korkojaksoa vastaavaa, yleensä kuuden kuukauden viitekorkoa lisättynä enintään 0,25 prosenttiyksiköllä;
korontasausluotolla julkisesti tuettua vienti- tai alusluottoa, jonka koron tasauksesta korontasausyhtiö ja luotto- tai rahoituslaitos ovat tehneet korontasaussopimuksen;
korkotuella valtion korontasaussopimuksen nojalla luotto- tai rahoituslaitokselle maksamaa 5 kohdassa tarkoitettujen korkojen erotusta;
korkohyvityksellä luotto- tai rahoituslaitoksen korontasaussopimuksen nojalla valtiolle maksamaa 5 kohdassa tarkoitettujen korkojen erotusta;
korontasaustarjouksella korontasausyhtiön luotto- tai rahoituslaitokselle taikka suomalaiselle vienti-, laivanrakennus- tai laivanvarustamotoimintaa harjoittavalle yritykselle tai suomalaisten vientituotteiden ostajalle antamaa tarjousta 5 kohdassa tarkoitetun korontasaussopimuksen tekemisestä.
3 §
Korontasaussopimukseen perustuvan korkotuen maksaa luotto- ja rahoituslaitokselle ja korontasaussopimukseen perustuvan korkohyvityksen vastaanottaa luotto- ja rahoituslaitokselta valtiokonttori korontasausyhtiön laskelman perusteella.
Korkotuki maksetaan ja korkohyvitys tilitetään korontasaussopimuskohtaisesti koron erääntymispäivänä asianomaisen korontasaussopimuksen valuutassa.
5 §
Kauppa- ja teollisuusministeriöllä tai sen edustajalla on oikeus salassapitosäännösten estämättä saada luotto- ja rahoituslaitokselta ja korontasausluoton saajalta tarkastettavakseen kaikki valvonnan kannalta tarpeellisiksi katsomansa asiakirjat ja muut tallenteet sekä oikeus päästä tarkastusta varten luotto- ja rahoituslaitoksen ja korontasausluoton saajan toimitiloihin. Valvottavan on lisäksi ilman aiheetonta viivytystä toimitettava kauppa- ja teollisuusministeriölle tai sen määräämälle tarkastajalle ministeriön tai tarkastajan pyytämät valvonnan kannalta tarpeelliset tiedot ja selvitykset.
7 §
Julkisesti tuettujen alusluottojen yleiset ehdot vahvistaa kauppa- ja teollisuusministeriö niiden perusteiden mukaan, joita kulloinkin kansainvälisesti sovelletaan julkisesti tuettujen alustoimitusten rahoittamisessa. Muilta osin tarkemmat säännökset tämän lain täytäntöönpanosta annetaan tarvittaessa kauppa- ja teollisuusministeriön päätöksellä.
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1998.
TaVM 27/1997
EV 181/1997
Helsingissä 11 päivänä joulukuuta 1997
Tasavallan Presidentti MARTTI AHTISAARIKauppa- ja teollisuusministeri Antti Kalliomäki