1215/1996

Vakuutetun on osoitettava sairausvakuutuslain 9 §:ssä tarkoitettu sairaus ja lääkkeen tai kliinisen ravintovalmisteen tarve sairaalatutkimukseen perustuvalla tai erikoislääkärin tai potilasta pitkäaikaisesti hoitavan muun lääkärin antamalla todistuksella. Jos tällainen todistus ei ole hankaluudetta saatavissa, paikallistoimisto voi hyväksyä muunkin lääkärin antaman, perusteelliseen tutkimukseen perustuvan todistuksen.

Paikallistoimiston on, jos sairausvakuutuslain 17 §:stä ei muuta johdu, vahvistettava päivärahan määrä 8 §:ssä tarkoitetun työtulon mukaan.

Jos vakuutettu haluaa saada päivärahan verotuksessa todettujen työtulojen edellyttämää määrää suurempana, hänen on esitettävä paikallistoimistolle työtulojaan koskeva selvitys kuudelta sairauden aiheuttaman työkyvyttömyyden alkamista edeltäneeltä viimeiseltä kuukaudelta, jona aikana hän on ollut Suomessa vakuutettuna sairausvakuutuslain mukaan. Vakuutetulla, joka lain mukaan on kirjanpitovelvollinen tai joka verotusta varten on velvollinen pitämään kirjaa tuloistaan ja menoistaan, on oikeus esittää mainittu selvitys siltä kokonaiselta tilikaudelta tai verovuodelta, jonka aikana työkyvyttömyys on alkanut, tai sitä edeltäneeltä tilikaudelta tai verovuodelta. Milloin vakuutetulla ammatin vaihtumisen vuoksi tai muusta sen kaltaisesta syystä on ollut työtuloja vain osalta edellä tarkoitettua aikaa, mutta sanottujen työtulojen on kuitenkin katsottava olleen jatkuvia, tai tilikausi, jolta edellä tarkoitettu selvitys on esitettävä, on ollut vuotta lyhyempi tai pitempi, paikallistoimiston on arvioitava, huomioon ottaen ajan, johon tulot ovat kohdistuneet, mitä on pidettävä vakuutetun työtuloina kuudelta kuukaudelta. Jos luotettavasti selvitetyksi katsottava työtulo, sen jälkeen kun kuuden kuukauden tulo on kerrottu kahdella, on 20 prosenttia suurempi kuin verotuksessa todettu sairausvakuutuslain 76 §:n 1 momentin mukaisesti tarkistettu työtulojen määrä, on tämä tulo pantava päivärahan määräämisen perusteeksi.

Jos vakuutettu sairausvakuutuslain 17 §:n 2 momentissa mainituilla perusteilla haluaa saada päivärahan verotuksessa todettujen tai 1 momentissa mainitulla tavalla määrättyjen tulojen edellyttämää määrää suurempana, hänen on esitettävä paikallistoimistolle työtulojaan koskeva selvitys työkyvyttömyyden alkamisvuodelta ja sitä edeltäneeltä kalenterivuodelta, ei kuitenkaan pidemmältä ajalta kuin lähimmältä sellaiselta ajalta, jonka aikana hän on ollut työssä kuusi kuukautta. Jos luotettavasti selvitetyksi katsottava tulo kerrottuna kahdella on 20 prosenttia suurempi kuin verotuksessa todettu sairausvakuutuslain 76 §:n 1 momentin mukaisesti tarkistettu työtulojen määrä, on tämä tulo pantava päivärahan määräämisen perusteeksi.

Vakuutetun on haettava sairausvakuutuslain mukaisia etuuksia kirjallisesti paikallistoimistosta. Etuutta hakiessaan vakuutetun on vaadittaessa esitettävä sairausvakuutuskorttinsa.

Hakiessaan korvausta sairaanhoidosta taikka raskaudesta tai synnytyksestä aiheutuneista kustannuksista vakuutetun on esitettävä:

Äitiys-, isyys- tai vanhempainrahan saamiseksi vakuutetun on lääkärin tai terveyskeskuksen todistuksella osoitettava, että raskaus on kestänyt vähintään sairausvakuutuslain 21 §:n 2 momentissa säädetyn ajan. Vanhempainrahan maksamisen edellytyksenä lapsen äidille tai isälle taikka isyysrahan maksamisen edellytyksenä isälle vanhempainrahakaudella on, että paikallistoimistoon on toimitettu todistus sairausvakuutuslain 30 §:ssä tarkoitetusta jälkitarkastuksesta. Erityishoitorahan saamiseksi vakuutetun on esitettävä paikallistoimiston tarpeelliseksi katsoma selvitys.

Haettaessa korvausta sairausvakuutuslain 4 a §:n 2 ja 3 momentissa tarkoitetusta ansion menetyksestä on esitettävä:

Vakuutetun, jolle on myönnetty päiväraha, tulee saadakseen edelleen päivärahaa esittää kultakin maksukaudelta kansaneläkelaitoksen vahvistamalle lomakkeelle kirjoitettu ilmoitus tai muu selvitys siitä, onko hän ollut sinä maksukautena poissa työstä sekä, jos paikallistoimisto niin määrää, uusi lääkärintodistus työkyvyttömyydestään. Jos vakuutetun työkyvyttömyys on ilmeinen, paikallistoimiston ei tarvitse vaatia mainittuja selvityksiä.

Vakuutetun, jolle on myönnetty erityisäitiysraha, tulee saadakseen sitä edelleen esittää kultakin maksukaudelta kansaneläkelaitoksen vahvistamalle lomakkeelle kirjoitettu ilmoitus tai muu selvitys siitä, onko hän ollut sinä maksukautena poissa työstä. Jos vakuutetun oikeus erityisäitiysrahaan on ilmeinen, paikallistoimiston ei tarvitse vaatia mainittuja selvityksiä.

Jos vakuutettu ryhtyy erityisäitiysraha- tai vanhempainrahakaudella ansio- tai muuhun kodin ulkopuolella suoritettavaan työhön, hänen on ilmoitettava tästä paikallistoimistoon hyvissä ajoin ennen työhön ryhtymistä. Samoin ilmoitus on tehtävä, jos vanhempainraha maksetaan molempien vanhempien työssäoloajalta isälle. Vakuutetun on ilmoitettava välittömästi myös muista erityisäitiysrahan sekä äitiys-, isyys- ja vanhempainrahan maksamiseen vaikuttavista muutoksista. Paikallistoimisto voi myös määrätä vakuutetun esittämään näistä selvityksen.

Jos vakuutettu on määrätty sairausvakuutuslain 31 §:n 1 momentin mukaisesti tutkimukseen, on hänellä oikeus saada korvaus tutkimuksesta aiheutuneista kustannuksista sekä matkakustannusten korvausta, päivärahaa, yömatkarahaa ja majoittumiskorvausta sen mukaan kuin kansaneläkelaitos määrää. Jos vakuutettu välttämättä on tarvinnut saattajan, korvataan hänelle matkasta aiheutuneet kustannukset samojen perusteiden mukaan kuin vakuutetulle.

Paikallistoimiston on ennen 1 momentissa mainitun määräyksen antamista kuultava asiassa asianomaista asiantuntijalääkäriä.

Sosiaalivakuutuslautakunnan kokouksista pidettävään pöytäkirjaan on merkittävä:

Oikean ja yhdenmukaisen käytännön aikaansaamiseksi kansaneläkelaitoksen tulee antaa yleisiä neuvoja ja ohjeita paikallistoimistoille sairausvakuutuslain mukaisten asioiden ratkaisemista varten.

Kansaneläkelaitoksen tulee valvoa alue- ja paikallistoimistojen toimintaa sekä suorittaa niissä tarkastuksia.

Sosiaalivakuutuslautakunnan puheenjohtajan ja jäsenen tulee ennen toimeen ryhtymistään vannoa yleisessä alioikeudessa säädetty virka- ja tuomarinvala sekä työpaikkakassan hallituksen puheenjohtajan ja jäsenen säädetty virkavala, jollei hän ole sellaista valaa aikaisemmin vannonut.

Paikallistoimiston tulee toimittaa sairausvakuutuslain 27 §:n 4 momentissa tarkoitettu ilmoitus muun korvauksen myöntäjälle eläketurvakeskuksen välityksellä välittömästi sen jälkeen, kun sanotussa momentissa säädetty 150 suorituspäivää on täyttynyt. Samalla tulee paikallistoimiston tiedottaa vakuutetulle annetusta ilmoituksesta sekä kuntoutusmahdollisuuksista ja muun korvauksen hakemisesta.

Jos paikallistoimisto on päättänyt sairausvakuutuslain 68 §:n 2 tai 4 momentin nojalla hankittavaksi selvitystä sairaalalta tai muulta sairaanhoitolaitokselta taikka lääkäriltä, tulee selvityksen hankkimisen tapahtua aluetoimiston välityksellä.

Mitä tässä asetuksessa säädetään kansaneläkelaitoksesta ja sen paikallistoimistosta, on soveltuvin osin voimassa myös työpaikkakassasta ja sen hallituksesta.