Laki kunnallisvaalilain muuttamisesta
- Säädöksen tyyppi
- Laki
- Antopäivä
Alkuperäisen säädöksen teksti
Alkuperäisten säädösten teksteihin ei päivitetä säädösmuutoksia eikä tehdä oikaisuja. Muutokset ja oikaisut on huomioitu ajantasaistetuissa säädöksissä. Oikaisut näkyvät myös säädöskokoelman pdf-versioissa.
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
kumotaan 12 päivänä toukokuuta 1972 annetun kunnallisvaalilain ( 361/72 ) 3 §:n 3 momentti, 87 §:n 2 momentti ja 89 §,
muutetaan 3 §:n 1 ja 5 momentti, 3 a §, 5 §:n 1 ja 2 momentti, 6 §:n 1 ja 3 momentti, 2 luku, 22 §, 24 §:n 1 ja 3 momentti, 25 §:n 3 momentti, 27 §:n 2 momentti, 33 §, 35 §:n 1 momentti, 36 §:n 1 momentti, 37 ja 38 §, 39 §:n 1 momentti, 40 §:n 1 momentti, 41 §, 44 §:n 2 momentti, 51 §:n 1 ja 3 momentti, 53 §:n 3 momentti, 54 §, 56 §:n 1 momentti, 59 §:n 1 momentti, 60 §:n 1 momentti, 61 ja 62 §, 63 §:n 1 momentti, 64, 66 ja 67 §, 70 §:n 1 ja 2 momentti, 71, 72, 74 ja 74 a §, 74 b §:n 1 momentti, 74 c §:n 1 momentti, 74 f §:n 1 ja 6 momentti, 75 §:n 1 momentti, 82 §, 85 §:n 1 momentti sekä 97 ja 100 §, sellaisina kuin niistä ovat 3 §:n 1 ja 5 momentti, 6 §:n 3 momentti, 24 §:n 1 momentti, 33 §, 40 §:n 1 momentti, 44 §:n 2 momentti, 54 §, 59 §:n 1 momentti ja 74 c §:n 1 momentti 18 päivänä toukokuuta 1990 annetussa laissa (436/90), 3 a §, 24 §:n 3 momentti, 25 §:n 3 kohta ja 72 § 3 päivänä toukokuuta 1985 annetussa laissa (372/85), 5 §:n 1 momentti, 74 a §, 74 b §:n 1 momentti ja 74 f §:n 1 momentti 29 päivänä tammikuuta 1988 annetussa laissa (82/88), 2 luku siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen, 22 §, 35 §:n 1 momentti, 36 §:n 1 momentti ja 38 § 12 päivänä joulukuuta 1975 annetussa laissa (935/75), 37 § muutettuna mainitulla 12 päivänä joulukuuta 1975 annetulla lailla ja 23 päivänä huhtikuuta 1976 annetulla lailla (332/76), 39 §:n 1 momentti viimeksi mainitussa laissa, 41 §, 60 §:n 1 momentti, 63 §:n 1 momentti, 64 § ja 75 §:n 1 momentti 22 päivänä toukokuuta 1992 annetussa laissa (436/92), 61 § osittain muutettuna viimeksi mainitulla lailla, 62 § muutettuna viimeksi mainitulla lailla ja mainitulla 3 päivänä toukokuuta 1985 annetulla lailla, 66 ja 100 § muutettuna viimeksi mainitulla lailla ja 11 päivänä kesäkuuta 1993 annetulla lailla (500/93), 71 § muutettuna mainituilla 18 päivänä toukokuuta 1990 ja 3 päivänä toukokuuta 1985 annetuilla laeilla, 74 ja 82 § osittain muutettuna viimeksi mainitulla lailla sekä 74 f §:n 6 momentti ja 97 § mainitussa 11 päivänä kesäkuuta 1993 annetussa laissa, sekä
lisätään lakiin uusi 40 a § seuraavasti:
3 §
Kunta muodostaa yhden äänestysalueen, jollei ole tarpeen jakaa kuntaa useampaan äänestysalueeseen. Äänestysaluejaosta ja sen muuttamisesta päättää valtuusto tarvittaessa vuosittain viimeistään huhtikuussa, jolloin tehty äänestysaluejako on voimassa niissä vaaleissa ja kansanäänestyksissä, jotka toimitetaan saman vuoden lokakuun 15. päivän ja seuraavan vuoden lokakuun 14. päivän välisenä aikana, molemmat mainitut päivät mukaan lukien. Äänestysaluejakoa koskevassa päätöksessä on määrättävä, mihin äänestysalueeseen kuuluvat ne henkilöt, joita ei ole väestötietojärjestelmässä merkitty minkään kiinteistön kohdalle.
Lääninoikeuden tässä pykälässä tarkoitetussa asiassa antamaan päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla.
3 a §
Kunnanhallituksen on ilmoitettava väestörekisterikeskukselle, missä kulloinkin on kunkin äänestysalueen äänestyspaikka.
5 §
Kunnanhallituksen on hyvissä ajoin ennen vaaleja asetettava kutakin äänestysaluetta varten vaalilautakunta , johon kuuluu viisi jäsentä ja tarpeellinen määrä varajäseniä, kuitenkin vähintään kolme, sekä 59 §:n 1 momentissa tarkoitettuja laitoksia ja 7 a luvussa tarkoitettua ennakkoäänestystä varten yksi tai useampi vaalitoimikunta , johon kuuluu kolme jäsentä ja tarpeellinen määrä varajäseniä, kuitenkin vähintään kolme. Varajäsenet on asetettava muutoin paitsi 7 a luvussa tarkoitettua ennakkoäänestystä varten siihen järjestykseen, jossa he tulevat jäsenten sijaan.
Jäsenet, joista kunnanhallituksen on määrättävä yksi puheenjohtajaksi ja yksi varapuheenjohtajaksi, sekä varajäsenet on valittava vaalikelpoisista kunnan asukkaista siten, että kunnassa edellisissä kunnallisvaaleissa esiintyneiden äänestäjäryhmien on mahdollisuuksien mukaan saatava edustajansa kuhunkin vaalilautakuntaan ja vaalitoimikuntaan joko jäseneksi tai varajäseneksi.
6 §
Kuntien keskusvaalilautakunnat ovat päätösvaltaisia viisijäsenisinä sekä vaalilautakunnat ja vaalitoimikunnat kolmijäsenisinä.
Mitä kuntalain (365/95) 50 §:ssä säädetään muiden kuin jäsenten läsnäolosta ja puheoikeudesta toimielinten kokouksissa hallintosääntöön otettavista määräyksistä, ei koske kunnan keskusvaalilautakuntaa, vaalilautakuntaa eikä vaalitoimikuntaa.
2 lukuÄänioikeusrekisteri
7 §
Väestörekisterikeskus perustaa viimeistään 46. päivänä ennen vaalipäivää rekisterin, johon otetaan jokainen väestötietojärjestelmässä olevien tietojen mukaan tulevissa vaaleissa äänioikeutettu (äänioikeusrekisteri) .
Jokaisesta äänioikeutetusta otetaan äänioikeusrekisteriin seuraavat tiedot, sellaisina kuin ne ovat väestötietojärjestelmässä 51. päivänä ennen vaalipäivää päivän päättyessä:
henkilötunnus;
täydellinen nimi;
hänen kotikuntalaissa (201/94) tarkoitettu kotikuntansa;
äänestysalue, johon hän kuuluu;
hänen äänestyspaikkansa vaalipäivänä ja sen osoite;
äidinkieli, jos se on islanti, norja, ruotsi tai tanska;
hänen kansalaisuutensa, jollei hän ole Suomen kansalainen;
hänen asumisaikansa Suomessa, jollei hän ole Euroopan unionin jäsenvaltion, Islannin tai Norjan kansalainen;
rekisteritoimisto, jonka virka-alueella hänen kotikuntansa on;
päivämäärä, jolloin hänet on otettu äänioikeusrekisteriin;
kuolintieto, jos hän on kuollut rekisterin perustamisen jälkeen; sekä
merkintä oikaisuvaatimuksesta, jos sellainen on vireillä, ja oikaisuvaatimukseen annetusta päätöksestä.
8 §
Väestörekisterikeskuksen on hyvissä ajoin ennen vaaleja mahdollisuuksien mukaan toimitettava kaikille Suomessa äänioikeutetuille unionin kansalaisille, jotka eivät ole Suomen kansalaisia, sopivalla tavalla tieto siitä, että heillä on vaaleissa äänioikeus ja vaalikelpoisuus, sekä tieto menettelystä, joka on tarpeen äänioikeuden käyttämiseksi ja vaalikelpoisuuden toteuttamiseksi.
9 §
Väestörekisterikeskus laatii jokaisesta äänioikeusrekisteriin otetusta ilmoituskortin, jossa on seuraavat tiedot:
edellä 7 §:n 2 momentin 2―5 kohdassa tarkoitetut tiedot;
äänioikeutetun se osoite, joka on väestötietojärjestelmässä 51. päivänä ennen vaalipäivää;
vaalit, vaalipäivä ja ennakkoäänestyksen aika;
kortin lähettäjäksi merkityn rekisteritoimiston ja kunnan keskusvaalilautakunnan yhteystiedot;
rekisteri tai tietojärjestelmä, johon kortissa olevat tiedot perustuvat; sekä
ohjeet kortin käyttämisestä ja menettelystä äänestettäessä.
Ilmoituskortissa voi lisäksi olla optisesti luettavassa muodossa 7 §:n 2 momentissa tarkoitetut tiedot tarpeellisin osin.
Ilmoituskortti laaditaan oikeusministeriön vahvistaman kaavan mukaiselle lomakkeelle ja siten, että sitä voidaan käyttää lähetekirjeenä 7 luvussa tarkoitetussa ennakkoäänestyksessä.
Väestörekisterikeskus huolehtii siitä, että ilmoituskortit lähetetään viimeistään 24. päivänä ennen vaalipäivää niille äänioikeutetuille, joiden osoite on tiedossa.
10 §
Äänioikeusrekisterissä olevat 7 §:n 2 momentissa tarkoitetut tiedot lukuun ottamatta henkilötunnuksia ovat tarkastusta varten nähtävillä tai puhelimitse maksutta saatavissa rekisteritoimistoissa ja, sen mukaan kuin väestörekisterikeskus määrää, myös muissa paikoissa arkipäivinä virka-aikana alkaen 41. päivästä ennen vaalipäivää.
Rekisteritoimistot voivat antaa äänioikeusrekisteristä otteita. Milloin ote annetaan muulle kuin asianomaiselle henkilölle tai tässä laissa tarkoitetulle viranomaiselle, on siitä jätettävä henkilötunnus pois. Ote annetaan maksutta asianomaiselle henkilölle ja tässä laissa tarkoitetulle viranomaiselle.
Väestörekisterikeskus tiedottaa virallisessa lehdessä ja sopivaksi katsomallaan tavalla muutoinkin äänioikeusrekisterin tietojen saatavillapidosta sekä siitä, miten 11 §:ssä tarkoitettu oikaisuvaatimus on tehtävä.
11 §
Joka katsoo, että hänet on oikeudettomasti jätetty pois äänioikeusrekisteristä tai että häntä koskeva merkintä siinä on virheellinen, voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen rekisteritoimistolle viimeistään 16. päivänä ennen vaalipäivää ennen kello 16.
Oikaisuvaatimus voidaan perustaa myös sellaisiin asianomaisen henkilön äänioikeuteen vaikuttaviin seikkoihin, jotka ovat sattuneet äänioikeusrekisterin perustamisen jälkeen.
Jos äänioikeutetun kotikunta-asetuksessa (351/94) tarkoitettu muuttoilmoitus saapuu rekisteritoimistolle myöhemmin kuin 51. päivänä ennen vaalipäivää, äänioikeutettu ei tämän muuttoilmoituksen perusteella voi vaatia oikaisua äänioikeusrekisterissä oleviin häntä koskeviin 7 §:n 2 momentin 3―5 kohdassa tarkoitettuihin tietoihin.
Oikaisuvaatimus voidaan tehdä käyttäen tarkoitusta varten laadittua lomaketta, jonka kaavan oikeusministeriö vahvistaa. Väestörekisterikeskuksen on huolehdittava, että lomakkeita on painettuina tai monistettuina rekisteritoimistoissa ja muissa paikoissa, joissa äänioikeusrekisterin tiedot ovat nähtävillä.
12 §
Rekisteritoimiston on ratkaistava oikaisuvaatimukset viimeistään 13. päivänä ennen vaalipäivää ja tehtävä ratkaisuista mahdollisesti aiheutuvat muutokset äänioikeusrekisteriin viimeistään 12. päivänä ennen vaalipäivää ennen kello 12.
Rekisteritoimiston on viipymättä annettava päätös tiedoksi asianosaiselle. Päätös on lähetettävä postitse kirjattuna lähetyksenä, mutta se voidaan toimittaa muullakin todistettavalla tavalla, jos se ei aiheuta viivytystä. Jos päätös sisältää sen, että henkilö otetaan äänioikeusrekisteriin, rekisteritoimiston on samalla toimitettava hänelle 9 §:ssä tarkoitettu ilmoituskortti. Jollei vastaanottajan postiosoitetta tunneta, on päätös julkaistava virallisessa lehdessä.
13 §
Jos väestörekisterikeskus tai rekisteritoimisto katsoo, että henkilö on oikeudettomasti jätetty pois äänioikeusrekisteristä tai oikeudettomasti otettu siihen taikka että häntä koskeva äänioikeusrekisterissä oleva merkintä on virheellinen, on sillä viran puolesta oikeus lisätä henkilö äänioikeusrekisteriin tai merkitä hänet äänioikeutta vailla olevaksi taikka korjata häntä koskeva virheellinen merkintä. Muutokset on tehtävä viimeistään 12. päivänä ennen vaalipäivää ennen kello 12.
Merkittäessä henkilö äänioikeusrekisterissä äänioikeutta vailla olevaksi on siitä tehtävä kirjallinen päätös ja annettava se tiedoksi asianomaiselle henkilölle siten kuin 12 §:n 2 momentissa säädetään. Kirjallista päätöstä ei kuitenkaan tarvitse tehdä henkilöstä, joka on kuollut tai julistettu kuolleeksi äänioikeusrekisterin perustamisen jälkeen.
Lisättäessä henkilö äänioikeusrekisteriin hänelle on viipymättä lähetettävä 9 §:ssä tarkoitettu ilmoituskortti.
Korjattaessa äänioikeusrekisterissä oleva henkilöä koskeva virheellinen merkintä on korjauksesta viipymättä ilmoitettava asianomaiselle henkilölle, jollei se ole ilmeisen tarpeetonta.
14 §
Rekisteritoimiston päätöksestä, jolla oikaisuvaatimus on hylätty tai jätetty tutkimatta, ja väestörekisterikeskuksen tai rekisteritoimiston 13 §:n 2 momentissa tarkoitetusta päätöksestä saa asianosainen tehdä valituksen lääninoikeudelle. Valitus on tehtävä viimeistään 7. päivänä siitä päivästä, jona asianosainen on saanut päätöksen tiedoksi tai päätös on julkaistu virallisessa lehdessä. Lääninoikeudelle osoitun valituskirjelmän voi valitusajan kuluessa toimittaa rekisteritoimistolle edelleen lääninoikeuteen toimitettavaksi. Valitus on muutoin tehtävä siinä järjestyksessä kuin muutoksenhausta hallintoasioissa annetussa laissa (154/50) säädetään.
Lääninoikeuden on viipymättä annettava päätöksestään tieto valittajalle ja asianomaiselle rekisteritoimistolle. Jos päätös sisältää sen, että henkilö on otettava äänioikeusrekisteriin tai häntä koskevia tietoja on muutettava, lääninoikeuden on lisäksi viipymättä ilmoitettava päätöksestä väestörekisterikeskukselle, jonka on tehtävä äänioikeusrekisteriin tarvittavat muutokset. Mikäli lääninoikeus antaa tällaisen päätöksensä myöhemmin kuin 4. päivänä ennen vaalipäivää kello 19, sen on lisäksi viipymättä toimitettava päätös asianomaisen kunnan keskusvaalilautakunnalle, joka liittää sen 17 §:n 2 momentissa tarkoitettuun vaaliluetteloon. Jos valitus on hylätty tai jätetty tutkimatta, lääninoikeuden on ilmoitettava tästä väestörekisterikeskukselle, jonka on tehtävä äänioikeusrekisteriin siitä merkintä.
Lääninoikeuden päätökseen äänioikeusrekisteriin ottamista koskevassa asiassa ei saa hakea valittamalla muutosta.
15 §
Äänioikeusrekisteri on lainvoimainen 12. päivänä ennen vaalipäivää kello 12 lukien.
Lainvoimaista äänioikeusrekisteriä on vaaleissa noudatettava muuttamattomana. Äänioikeusrekisteriä pidetään lainvoimaisena sen estämättä, että lääninoikeus ei ole ennen äänioikeusrekisterin lainvoimaiseksi tuloa antanut päätöstä sille tehtyyn valitukseen.
Jos henkilö on ilmeisen virheellisesti 13 §:n 1 momentin nojalla merkitty äänioikeusrekisterissä äänioikeutta vailla olevaksi, väestörekisterikeskus voi poistaa lainvoimaisesta äänioikeusrekisteristä tällaisen merkinnän.
Henkilön, joka esittää vaalilautakunnalle vaalipäivänä lääninoikeuden tai korkeimman hallinto-oikeuden päätöksen, jonka mukaan hänellä on äänioikeus, on annettava äänestää. Henkilö on velvollinen luovuttamaan päätöksen tai sen jäljennöksen vaalilautakunnalle.
16 §
Sen jälkeen kun äänioikeutettu on äänestänyt, äänioikeusrekisteriin merkitään, milloin ja missä äänestys- tai ennakkoäänestyspaikassa hän on äänestänyt. Merkinnän voivat tehdä asetuksella säädettävän ennakkoäänestyspaikan vaalitoimitsija ja vaalilautakunta sekä kunnan keskusvaalilautakunta tai kunnan keskusvaalilautakunnan pyynnöstä rekisteritoimisto. Jos merkintä havaitaan virheelliseksi, sen voi korjata vain kunnan keskusvaalilautakunta tai sen pyynnöstä rekisteritoimisto. Merkinnän tekemisestä säädetään tarkemmin 6 ja 7 luvussa.
Äänestämistä koskevat merkinnät eivät ole julkisia ennen kuin vaalitoimitus on päättynyt.
17 §
Ennakkoäänestyksen päätyttyä oikeusministeriö huolehtii siitä, että äänioikeusrekisteristä tulostetaan ministeriön vahvistaman kaavan mukaisille lomakkeille alkaen 4. päivänä ennen vaalipäivää kello 19 vaaliluettelot äänestysalueittain ja että luettelot toimitetaan kuntien keskusvaalilautakunnille hyvissä ajoin ennen vaalipäivää. Oikeusministeriö voi määrätä, että kunnan keskusvaalilautakunta tulostaa vaaliluettelot kunnan äänestysalueiden osalta. Oikeusministeriö voi myös määrätä, että vaaliluetteloissa olevat tiedot toimitetaan keskusvaalilautakunnalle konekielisessä muodossa.
Vaaliluetteloihin otetaan vain ne henkilöt, jotka äänioikeusrekisteriin tehtyjen merkintöjen mukaan eivät ole äänestäneet ennakkoäänestyksessä. Vaaliluettelot tulostetaan äänestysalueittain henkilöiden nimien mukaisessa aakkosjärjestyksessä tai oikeusministeriön määräämällä tavalla. Vaaliluetteloissa on otsikkotietoina kunta ja äänestysalue sekä jokaisesta henkilöstä hänen täydellinen nimensä ja henkilötunnuksensa.
Kunnan keskusvaalilautakunnan on huolehdittava siitä, että vaaliluettelot ovat ennen vaalitoimituksen alkamista vaalilautakuntien käytettävissä.
18 §
Sen jälkeen kun vaalien tulos on saanut lainvoiman, äänioikeusrekisteristä otetaan oikeusministeriön määräämät arkistotulosteet. Tämän jälkeen väestörekisterikeskus hävittää rekisterissä olevat tiedot.
22 §
Oikeusministeriön on viimeistään 39. päivänä ennen vaalipäivää ilmoitettava jokaisen kunnan keskusvaalilautakunnalle, mitkä puolueet on merkitty puoluerekisteriin, ja ne henkilöt, jotka ovat oikeutettuja kirjoittamaan puolueen nimen.
24 §
Hakemus valitsijayhdistyksen ehdokaslistan julkaisemisesta on valitsijayhdistyksen asiamiehen tai hänen valtuutettunsa annettava kunnan keskusvaalilautakunnalle viimeistään 31. päivänä ennen vaalipäivää ennen kello 16. Hakemuksen voi antaa lautakunnalle myös 28 §:ssä tarkoitettu yhteislistan asiamies.
Hakemukseen on liitettävä perustamisasiakirja sekä erikseen kirjoitettu ehdotus ehdokaslistaksi, jossa on oltava ehdokkaasta 21 §:n 1 momentissa mainitut tiedot. Etunimen rinnalla tai sen sijasta voidaan kuitenkin käyttää yleisesti tunnettua puhuttelunimeä tai myös etunimeä lyhennettynä. Ehdokaslistassa ei saa olla muita merkintöjä, paitsi jos ne ovat tarpeen henkilöllisyyden täsmentämiseksi. Hakemukseen on lisäksi liitettävä ehdokkaan omakätisesti allekirjoittama ja henkilötunnuksella varustettu suostumus vastaanottaa valtuutetuntoimi ja vakuutus, ettei hän ole suostunut toisen valitsijayhdistyksen tai puolueen ehdokkaaksi.
25 §
Hakemukseen on liitettävä ehdotus puolueen ehdokaslistaksi, jossa ehdokkaat on puolueen nimen alla lueteltava siinä järjestyksessä, mihin heidät 40 §:ssä tarkoitetussa ehdokaslistojen yhdistelmässä tulee asettaa. Tiedot ehdokkaista on ilmoitettava niin kuin 24 §:n 3 momentissa on säädetty. Hakemukseen on myös liitettävä puolueen antama ilmoitus siitä, että yhdistys, jonka puolesta puolueen vaaliasiamies esiintyy, edustaa puolueen jäseniä kunnassa, sekä vaaliasiamiehen valtuutus. Hakemukseen on lisäksi liitettävä kunkin ehdokkaaksi asetetun henkilön omakätisesti allekirjoittama ja henkilötunnuksella varustettu suostumus vastaanottaa valtuutetuntoimi ja vakuutus, ettei hän ole suostunut toisen puolueen ehdokkaaksi eikä valitsijayhdistyksen ehdokkaaksi.
27 §
Yhteislistan, vaaliliiton tai vaaliliittoon kuulumattoman puolueen ehdokkaita saa olla enintään valittavien valtuutettujen puolitoistakertainen määrä.
33 §
Kunnan keskusvaalilautakunta kokoontuu puheenjohtajan kutsusta hyvissä ajoin, kuitenkin viimeistään 39. päivänä ennen vaalipäivää ja sen jälkeen 27., 24., 23. ja 2. päivänä ennen vaalipäivää, vaalipäivänä, vaalipäivän jälkeisenä päivänä ja 3. päivänä vaalipäivän jälkeen sekä muulloinkin, milloin asiain käsittely sitä vaatii.
35 §
Kunnan keskusvaalilautakunnan kokouksessa, joka pidetään 27. päivänä ennen vaalipäivää, esitellään ja tarkastetaan valmistavasti ehdokaslistojen julkaisemista koskevat hakemukset niihin liitettyine asiakirjoineen ja ryhdytään ehkä tarpeellisten lisäselvitysten hankkimiseen. Ehdokkaiden nimet, yhteislistat, puolueiden ehdokaslistat ja vaaliliitot on saatettava äänioikeutettujen tietoon ilmoituksella, joka pannaan nähtäväksi keskusvaalilautakunnan kokoushuoneistossa ja kunnan ilmoitustaululla.
36 §
Asiamiehillä, joille huomautuksia 35 §:n 4 momentin mukaisesti on esitetty, on oikeus viimeistään 24. päivänä ennen vaalipäivää ennen kello 12 tehdä niistä johtuvat oikaisut. Saman ajan kuluessa asiamiehillä on oikeus tehdä ehdokkaan nimeä, ammattia tai tointa koskevia tarkistuksia. Jos huomautus koskee ilmoitusta vaaliliitosta, on puolueiden vaaliasiamiehillä oikeus antaa keskusvaalilautakunnalle yhteinen kirjallinen ehdotuksensa ilmoituksen oikaisemiseksi.
37 §
Kunnan keskusvaalilautakunta käsittelee 24. päivänä ennen vaalipäivää uudelleen määräaikana perille toimitetut vaaliasiakirjat ja tarkastaa niihin 36 §:n 1 momentissa säädetyllä tavalla mahdollisesti tehdyt oikaisut sekä tekee päätökset hakemusten sekä yhteislistaa ja vaaliliittoa koskevien ilmoitusten johdosta. Määräaikana perille toimitetut hakemukset sekä ilmoitukset yhteislistasta ja vaaliliitosta, joita vastaan huomautuksia ei ole esitetty, on hyväksyttävä.
38 §
Valitsijayhdistyksellä tai puolueella, jonka ilmoitusta yhteislistaan tai vaaliliittoon liittymistä ei ole hyväksytty, on oikeus saada ehdokkaansa poistetuksi ehdokaslistojen yhdistelmästä. Tätä koskeva ilmoitus valitsijayhdistyksen asiamiehen ja puolueen osalta sen vaaliasiamiehen on kirjallisesti tehtävä kunnan keskusvaalilautakunnalle viimeistään 23. päivänä ennen vaalipäivää ennen kello 12.
39 §
Siinä kokouksessa, joka pidetään 23. päivänä ennen vaalipäivää, kunnan keskusvaalilautakunta tekee päätökset 36 §:n 2 momentissa ja 38 §:ssä tarkoitettujen ilmoitusten johdosta. Samassa kokouksessa lautakunta laatii 40 §:n 1 momentissa tarkoitetun ehdokaslistojen yhdistelmän.
40 §
Jos vaaleja varten hyväksyttyjä ehdokkaita on enemmän kuin valittavia valtuutettuja, kunnan keskusvaalilautakunnan on laadittava ehdokaslistojen yhdistelmä. Kaikki ehdokaslistat järjestetään samalle puolelle lehteä. Yhdistelmässä ei saa olla muuta kuin yhteinen otsake, josta käy selville, mitä vaaleja varten yhdistelmä on laadittu, sekä puolueiden nimet ja yhteislistojen nimitykset, jotka on merkittävä kunkin puolueen ja yhteislistan yläpuolelle, sekä kaikki ehdokkaat järjestysnumeroineen. Ehdokaslistojen yhdistelmään ei merkitä henkilötunnuksia. Puolueiden ehdokaslistojen ja yhteislistojen järjestys yhdistelmässä määräytyy keskusvaalilautakunnan suorittaman arvonnan perusteella siten, että yhdistelmään merkitään ensin puolueet arvotussa järjestyksessä ryhmiteltyinä vasemmalta oikealle ja niiden jälkeen yhteislistat niin ikään arvotussa järjestyksessä vasemmalta oikealle. Puolueiden järjestyksen määräämiseksi arvotaan ensiksi vaaliliittoon kuulumattomien puolueiden ja vaaliliittojen keskinäinen järjestys ja sitten vaaliliiton muodostaneiden puolueiden keskinäinen järjestys vaaliliitossa. Jos kunnassa on ehdokkaita asettaneita puolueita, vaaliliittoja, valitsijayhdistyksiä tai yhteislistoja niin paljon, että niiden ryhmittely ehdokaslistojen yhdistelmässä vasemmalta oikealle oleellisesti haittaisi yhdistelmän luettavuutta, keskusvaalilautakunta voi ryhmitellä puolueet, vaaliliitot, valitsijayhdistykset ja yhteislistat tai osan niistä yhdistelmään myös alekkain.
40 a §
Kunnan keskusvaalilautakunnan on huolehdittava, että ehdokaslistojen yhdistelmän laatimisen jälkeen oikeusministeriön ylläpitämään valtakunnalliseen ehdokasrekisteriin viipymättä merkitään ehdokkaista järjestysnumero ja 21 §:ssä tarkoitetut tiedot sekä henkilötunnus.
Milloin valtakunnallisesta ehdokasrekisteristä annetaan tietoja muille kuin asianomaiselle ehdokkaalle tai tässä laissa tarkoitetulle viranomaiselle, on tiedoista jätettävä henkilötunnus pois. Tiedot annetaan maksutta asianomaiselle ehdokkaalle ja tässä laissa tarkoitetulle viranomaiselle.
Valtakunnallisen ehdokasrekisterin tiedot hävitetään, kun vaalien tulos on saanut lainvoiman.
Oikeusministeriö antaa tarkempia määräyksiä ja ohjeita valtakunnallisen ehdokasrekisterin perustamisesta ja käytöstä.
41 §
Kunnan keskusvaalilautakunnan tulee saattaa ehdokaslistojen yhdistelmä tai siinä olevat tiedot taikka tieto siitä, missä yhdistelmä on nähtävänä, äänioikeutettujen tiedoksi sillä tavalla kuin kunnalliset ilmoitukset kunnassa julkaistaan ja lisäksi keskusvaalilautakunnan kokoushuoneistossa julkaistavalla ilmoituksella. Riittävä määrä yhdistelmiä on hyvissä ajoin ennen vaaleja toimitettava kunnanhallitukselle, vaalilautakunnille, vaalitoimikunnille ja kunnan alueella olevien ennakkoäänestyspaikkojen vaalitoimitsijoille. Niitä on myös pidettävä kunnan jäsenten saatavissa.
44 §
Vaalitoimitus on kunnan keskusvaalilautakunnan saatettava tiedoksi sillä tavalla kuin kunnalliset ilmoitukset kunnassa julkaistaan. Ilmoituksessa on mainittava vaaliaika ja äänestysalueiden äänestyspaikat.
51 §
Äänioikeutettu saa äänestää sen äänestysalueen vaalitoimituksessa, joka on merkitty äänioikeusrekisteriin hänen kohdalleen.
Äänestäjä on velvollinen esittämään vaalilautakunnalle selvityksen henkilöllisyydestään.
53 §
Kunnallisvaaleissa äänestysliput leimataan samanlaisella vaalileimasimella kuin kansanedustajain vaaleissa.
54 §
Kunkin äänestäjän äänestämisestä on tehtävä merkintä vaaliluetteloon. Merkintä tehdään kuitenkin äänioikeusrekisteriin, jos se on käytössä äänestysalueessa.
56 §
Vaalilautakunnan puheenjohtajan tai varapuheenjohtajan julistettua vaalitoimituksen päättyneeksi otetaan äänestysliput viipymättä vaaliuurnasta ja lasketaan niiden lukumäärä. Samoin lasketaan niiden henkilöiden lukumäärä, jotka vaaliluetteloon tai äänioikeusrekisteriin tehtyjen merkintöjen mukaan ovat äänestäneet.
59 §
Äänioikeutettu, joka on hoidettavana sairaalassa tai ympärivuorokautista hoitoa antavassa sosiaalihuollon toimintayksikössä taikka otettu rangaistuslaitokseen, joita tässä laissa sanotaan laitoksiksi , taikka joka vaalipäivänä muusta syystä todennäköisesti on estynyt käyttämästä äänioikeuttaan sen äänestysalueen vaalitoimituksessa, johon hän kuuluu, saa äänestää ennakolta niin kuin tässä luvussa säädetään.
60 §
Ennakkoäänestys tapahtuu asetuksella säädettävissä ennakkoäänestyspaikoissa ja 59 §:n 1 momentissa tarkoitetuissa laitoksissa (ennakkoäänestyspaikat) .
61 §
Äänestyksen järjestämisestä huolehtii asetuksella säädettävässä ennakkoäänestyspaikassa vaalitoimitsija sekä laitoksessa 5 §:ssä tarkoitettu vaalitoimikunta.
Vaalitoimitsijan määräämisestä säädetään asetuksella.
Tarvittaessa voidaan samaan ennakkoäänestyspaikkaan määrätä useampia vaalitoimitsijoita.
62 §
Ennakkoäänestys aloitetaan 11. päivänä ennen vaalipäivää sekä lopetetaan 5. päivänä ennen vaalipäivää.
Ennakkoäänestys asetuksella säädettävissä ennakkoäänestyspaikoissa voi, sen mukaan kuin asetuksella säädetään, kestää lyhyemmän ajan kuin 1 momentissa säädetään.
63 §
Ennakkoäänestys tapahtuu 62 §:ssä tarkoitettuina ajanjaksoina:
asetuksella säädettävässä ennakkoäänestyspaikassa jokaisena arkipäivänä sinä aikana, jolloin paikka on yleisöä varten avoinna, sekä lauantaina ja sunnuntaina kello 10:n ja 16:n välisenä aikana, ei kuitenkaan uudenvuodenaattona tai -päivänä, loppiaisena, ensimmäisenä pääsiäispäivänä, vapunaattona tai -päivänä, helluntaipäivänä, juhannuspäivänä, itsenäisyyspäivänä, jouluaattona eikä ensimmäisenä tai toisena joulupäivänä; ja
laitoksessa, sen mukaan kuin vaalitoimikunta määrää, ennakkoäänestyksen lopettamispäivänä tai sitä edeltävänä päivänä sekä yhtenä muuna päivänä toimikunnan määrääminä aikoina.
64 §
Kunnan alueella olevat asetuksella säädettävät ennakkoäänestyspaikat sekä äänestysajat niissä on kunnan keskusvaalilautakunnan saatettava tiedoksi sillä tavalla kuin kunnalliset ilmoitukset kunnassa julkaistaan.
66 §
Ennakkoäänestyksessä on käytettävä 46 a §:ssä tarkoitettua äänestyslippua, vaalikuorta, lähetekirjettä ja lähetekuorta, jotka valmistuttaa oikeusministeriö sekä 53 §:n 3 momentissa tarkoitettua vaalileimasinta.
Lähetekirjeenä voidaan käyttää 9 §:ssä tarkoitettua ilmoituskorttia.
67 §
Oikeusministeriön on hyvissä ajoin ennen ennakkoäänestyksen alkamista tarpeellisin ohjein varustettuina lähetettävä äänestyslippuja, vaalikuoria, lähetekirjeitä ja lähetekuoria sekä 72 §:n 2 momentissa tarkoitettuja luettelolomakkeita asetuksella säädettävien ennakkoäänestyspaikkojen vaalitoimitsijoille sekä kuntien keskusvaalilautakunnille toimitettavaksi vaalitoimikunnille.
70 §
Lähetekirje on osoitettava sen kunnan keskusvaalilautakunnalle, joka äänestäjän ilmoituksen mukaan on merkitty äänioikeusrekisteriin hänen kohdalleen.
Lähetekirjeen tulee sisältää:
äänestäjän ilmoitus siitä, että hän itse vaalisalaisuuden säilyttäen on täyttänyt äänestyslipun ja sulkenut sen leimattuna vaalikuoreen; ja
ilmoitus äänestäjän täydellisestä nimestä ja, milloin nimi on muutettu tai muuttunut, myös entisistä nimistä, henkilötunnuksesta tai syntymäajasta ja nykyisestä osoitteesta.
71 §
Äänestäjän on esitettävä äänestyslippu taitettuna vaalitoimitsijalle ja laitoksessa vaalitoimikunnalle leimattavaksi sekä välittömästi sen jälkeen näiden nähden suljettava se vaalikuoreen. Vaalikuoreen ei saa tehdä merkintöjä.
Silloin kun äänioikeusrekisteri on käytössä ennakkoäänestyspaikassa, vaalitoimitsija tarkistaa rekisteristä, että äänestäjä on äänioikeutettu ja tekee rekisteriin merkinnän siitä, että äänestäjä on äänestänyt. Sen jälkeen vaalitoimitsija tekee lähetekirjeeseen kuittausmerkinnän, josta ilmenee äänestyspaikka, äänestyksen toimittamisen ajankohta, äänestäjän henkilötunnus sekä äänestäjän sukunimen kolme ensimmäistä kirjainta. Äänestäjä allekirjoittaa lähetekirjeen sekä antaa sen ja vaalikuoren vaalitoimitsijalle.
Silloin kun äänioikeusrekisteri ei ole käytössä ennakkoäänestyspaikassa, äänestäjä allekirjoittaa lähetekirjeen sekä antaa sen ja vaalikuoren vaalitoimitsijalle tai vaalitoimikunnalle.
72 §
Vaalitoimitsijan ja vaalitoimikunnan puheenjohtajan on lähetekirjeessä todistettava, että äänestys on tapahtunut 68―71 §:ssä säädetyin tavoin. Todistus on varustettava vaalitoimitsijan tai vaalitoimikunnan puheenjohtajan allekirjoituksella. Milloin lähetekirjeeseen ei tehdä 71 §:n 2 momentissa tarkoitettua kuittausmerkintää, todistus on lisäksi päivättävä ja varustettava ilmoituksella ennakkoäänestyspaikasta tai, jos ennakkoäänestys on toimitettu laitoksessa, ilmoituksella kunnasta, jossa ennakkoäänestyspaikka on. Vaalikuori ja lähetekirje on tämän jälkeen suljettava lähetekuoreen.
Silloin kun äänioikeusrekisteri ei ole käytössä ennakkoäänestyspaikassa, äänestäjistä on pidettävä luetteloa. Oikeusministeriö painattaa lomakkeen luetteloa varten ja antaa tarkempia määräyksiä ja ohjeita luettelon laatimisesta.
74 §
Kunnan keskusvaalilautakuntaan saapuneet ennakkoäänestysasiakirjat tarkastetaan vaalikuoria avaamatta kokouksissa, jotka on pidettävä siten, että vaalipäivää edeltävänä perjantaina ennen klo 19 saapuneet ennakkoäänestysasiakirjat ehditään niissä käsitellä. Määräajan jälkeen saapuneet lähetekuoret jätetään avaamatta huomioon ottamatta.
Äänestys on jätettävä huomioon ottamatta, jos ennakolta äänestänyttä henkilöä ei ole otettu äänioikeusrekisteriin taikka jos vaalikuori on avonainen tai siihen on tehty äänestäjää tai ehdokasta koskeva tai muu asiaton merkintä. Samoin on meneteltävä, jos lähetekirje, jossa ei ole 71 §:n 2 momentissa tarkoitettua kuittausmerkintää, on niin puutteellinen tai epäselvä, ettei varmasti voida päätellä, kuka henkilö on äänestänyt. Huomioon ottamatta jättämisestä on tehtävä merkintä kokouksessa pidettävään pöytäkirjaan, johon on liitettävä huomioon ottamatta jätetty vaalikuori lähetekirjeineen ja -kuorineen.
Jos lähetekirje, jossa ei ole 71 §:n 2 momentissa tarkoitettua kuittausmerkintää, ja vaalikuori voidaan hyväksyä, merkitään äänioikeusrekisteriin, että lähetekirjeessä mainittu henkilö on äänestänyt. Jos hyväksyminen tapahtuu myöhemmin kuin 4. päivänä ennen vaalipäivää kello 19, merkintä lähetekirjeessä mainitun henkilön äänestämisestä tehdään oikeusministeriön määräämällä tavalla lisäksi 16 §:n 2 momentissa tarkoitettuun vaaliluetteloon.
Hyväksyttyjen vaalikuorten lukumäärä ja äänioikeusrekisteriin äänestäneiksi merkittyjen lukumäärä lasketaan ja saadut luvut merkitään pöytäkirjaan. Hyväksytyt vaalikuoret on lähetekirjeistä erotettuina säilytettävä varmassa tallessa.
74 a §
Äänioikeutettu henkilö, jonka kyky liikkuatai toimia on vaikean vamman tai pitkäaikaisen sairauden vuoksi siinä määrin rajoittunut, ettei hän pääse äänestys- eikä ennakkoäänestyspaikkaan ilman kohtuuttomia vaikeuksia, saa niin kuin tässä luvussa säädetään äänestää ennakolta kotonaan (kotiäänestys) siinä kunnassa, joka on merkitty äänioikeusrekisteriin hänen kotikuntalaissa tarkoitetuksi kotikunnakseen. Muut äänioikeutetut eivät saa äänestää kotiäänestyksessä.
74 b §
Kotiäänestyksen toimittamisesta huolehtii yksi vaalitoimitsija, jona on tähän tehtävään 5 a §:n mukaan määrätty vaalitoimikunnan jäsen tai varajäsen. Vaalitoimikunnan puheenjohtaja määrää, kenen äänestäjän luokse kukin vaalitoimitsija menee.
74 c §
Henkilön, joka haluaa äänestää ennakolta kotonaan, on ilmoitettava siitä kirjallisesti tai puhelimitse viimeistään 12. päivänä ennen vaalipäivää ennen kello 16 kotikuntansa keskusvaalilautakunnalle. Ilmoituksen voi tehdä äänestäjän puolesta tämän valitsema henkilö.
74 f §
Kotiäänestys tulee toimittaa aikaisintaan 11. päivänä ennen vaalipäivää ja viimeistään 5. päivänä ennen vaalipäivää arkipäivänä kello 9:n ja 20:n välisenä aikana.
Sen lisäksi, mitä tässä luvussa säädetään, on kotiäänestyksestä ja menettelystä siinä muutoin soveltuvin osin voimassa, mitä 66 §:n 1 momentissa, 67 §:ssä, 68 §:n 2 ja 3 momentissa, 69 §:ssä, 71 §:n 1 ja 3 momentissa, 72 §:n 2 momentissa sekä 74 §:ssä säädetään. Äänestäjän, joka luovuttaa lähetekirjeeseen liitettäväksi 8 §:ssä tarkoitetun ilmoituskortin, on annettava vain 70 §:n 2 momentin 1 kohdassa mainittu ilmoitus.
75 §
Kunnan keskusvaalilautakunnan on vaalipäivänä pidettävässä kokouksessa, joka voidaan aloittaa aikaisintaan kello 15 tai erityisestä syystä keskusvaalilautakunnan harkinnan mukaan aikaisemminkin, kuitenkin aikaisintaan kello 12, ryhdyttävä tarkastamaan ennakkoäänestyksessä annettuja 74 §:n 4 momentissa tarkoitetuissa vaalikuorissa olevia äänestyslippuja. Mitättöminä huomioon ottamatta jätettävät äänestysliput erotetaan eri ryhmäksi. Muut äänestysliput järjestetään siten, että kunkin ehdokkaan hyväksi annetut liput ovat eri ryhmänä. Kussakin ryhmässä olevien äänestyslippujen lukumäärä lasketaan.
82 §
Valtuutetuille valitaan varavaltuutetut siten kuin kuntalain 11 §:ssä säädetään.
Jos valtuuston toimikauden aikana varavaltuutettujen määrä jää vajaaksi, kunnan keskusvaalilautakunnan on valtuuston puheenjohtajan pyynnöstä määrättävä uusia varavaltuutettuja kuntalain 11 §:n mukaisesti. [1]
Jollei kaikkia varavaltuutetun toimia saada täytetyiksi edellä tässä pykälässä olevien säännösten nojalla, jää varavaltuutettujen määrä vajaaksi.
85 §
Kunnan keskusvaalilautakunta vahvistaa vaalien tuloksen 3. päivänä vaalipäivän jälkeen.
97 §
Milloin on määrätty toimitettavaksi uudet vaalit tai vaalien toimittamista varten uusi aika, ennakkoäänestys tapahtuu vain siinä kunnassa, jota määräys koskee. Asetuksella säädettävissä ennakkoäänestyspaikoissa ei ennakkoäänestystä tällöin kuitenkaan toimiteta uudenvuodenaattona tai -päivänä, loppiaisena, ensimmäisenä pääsiäispäivänä, vapunaattona tai -päivänä, helluntaipäivänä, juhannusaattona tai -päivänä, itsenäisyyspäivänä, jouluaattona eikä ensimmäisenä tai toisena joulupäivänä.
100 §
Oikeusministeriö vastaa:
äänioikeusrekisterin ja valtakunnallisen ehdokasrekisterin sekä muiden vaaleissa käytettävien oikeusministeriön tietojärjestelmien kustannuksista;
ilmoituskorttien, äänestyslippujen, vaalileimasinten, vaaliluetteloiden, vaaliuurnien, sinetöimisvälineiden sekä 57, 66 ja 67 §:ssä tarkoitettujen asiakirjojen valmistamis- ja lähettämiskustannuksista; ja
asetuksella säädettävien ennakkoäänestyspaikkojen vaalitoimitsijoiden menoista.
Kunta vastaa kunnan keskusvaalilautakunnan, vaalilautakuntien, vaalitoimikuntien ja74 b §:ssä tarkoitettujen vaalitoimitsijoiden
muista kuin 1 momentissa tarkoitetuista menoista.
Muu viranomainen vastaa sille kuuluvien tehtävien suorittamisesta aiheutuvista muista kuin 1 momentissa tarkoitetuista kustannuksista.
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1996.
Jos kunnallisvaalit tai neuvoa-antava kunnallinen kansanäänestys toimitetaan ennen kuin kuusi kuukautta on kulunut tämän lain voimaantulosta, on kuitenkin sovellettava tämän lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä.
Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.
PeVM 4/95
EV 161/95
Neuvoston direktiivi 94/80/EY; EYVL N:o L 368, 31.12.1994, s. 38
Helsingissä 22 päivänä joulukuuta 1995
Tasavallan Presidentti MARTTI AHTISAARIOikeusministeriSauli Niinistö
Alaviitteet
- 1.
Merkitty kohta oikaistu (v. 1995), alkuperäinen sanamuoto kuului:
varajäseniä kuntalain 11 §:n mukaisesti.