1440/1995

Annettu Helsingissä 13 päivänä joulukuuta 1995

Valtioneuvoston päätös huoltovarmuuden tavoitteista

Valtioneuvosto on kauppa- ja teollisuusministeriön esittelystä päättänyt 18 päivänä joulukuuta 1992 huoltovarmuuden turvaamisesta annetun lain (1390/92) 2 §:n 2 momentin nojalla:

1. Huoltovarmuuden lähtökohdat

Yleistavoitteena on turvata kansallisiin toimenpiteisiin ja voimavaroihin perustuva itsenäinen huoltovarmuus. Kansallista huoltovarmuuden turvaamista täydentävät Euroopan unionissa toteutetut varautumistoimet, kansainvälisestä energiaohjelmasta tehty sopimus (SopS 115/91) sekä sopimus Suomen ja Ruotsin välisestä taloudellisesta yhteistyöstä kansainvälisissä kriisitilanteissa (SopS 107/92). Euroopan unionin kanssa käydään neuvotteluja kansallisen huoltovarmuuden turvaamiseksi tarvittavien toimenpiteiden käytöstä.

Huoltovarmuuden turvaamisessa varautumisen yleisenä lähtökohtana on 12 kuukautta kestävä valmiuslaissa (1080/91) tarkoitettu kriisitilanne, johon voi sisältyä puolustustilalaissa (1083/91) tarkoitettu puolustustila. Huoltovarmuuden kannalta keskeisin uhka on kriisitilanne, jossa Suomen mahdollisuus tuottaa tai hankkia ulkomailta huoltovarmuuden kannalta kriittisiä tavaroita ja palveluja on olennaisesti vaikeutunut.

2. Varautumisen tavoitteet
2.1. Elintarvikehuolto

Huoltovarmuuden perustana ylläpidetään riittävää kotimaista peruselintarvikkeiden tuotantoa Euroopan Unionin maatalouspolitiikan puitteissa pyrkien vaikuttamaan siihen tämän mukaisesti.

Elintarvikehuolto varaudutaan turvaamaan kaikissa oloissa siten, että energiasisällöltään normaalitasoinen ravinnon saanti henkilöä kohti turvataan.

Tavoitteena on turvata elintarvikehuolto kahden heikon satokauden varalta.

Riittävä puhtaan veden saanti turvataan erilaisilla vesihuollon varautumistoimenpiteillä.

Suomen elintarvikehuollon erityisaseman johdosta pidetään varmuusvarastoissa viljaa, siemenviljaa sekä nurmikasvien siementä. Laatuominaisuuksiltaan suoraan ihmisravinnoksi soveltuvaa viljaa varastoidaan eri puolille maata vähintään vuoden tarve. Tämän lisäksi varastoidaan rehukäyttöön soveltuvaa viljaa kotimaisen viljatuotannon tasosta riippuen määrä, jolla varmistetaan väestön toimeentulon kannalta riittävä rehuhuolto poikkeusoloissa. Siemenviljaa tai laadultaan siemeneksi soveltuvaa viljaa pidetään varastoissa 80 000 tonnia ja nurmikasvien siementä 900 tonnia.

Muista elintarvikkeiden huoltoketjun edellyttämistä tuotantopanoksista pidetään maataloustuotannon ja elintarvikkeiden jalostuksen ja jakelun kannalta riittävät varmuusvarastot.

Elintarvikkeiden tuotantoa ja kulutusta varaudutaan poikkeustilanteessa ohjaamaan säännöstely- ja muin toimenpitein siten, että tuotanto- ja kulutusrakenne voidaan tarvittaessa ohjata huoltovarmuuden kannalta tarkoituksenmukaisesti.

2.2. Energiahuolto

Energiahuollon toimivuus on välttämätöntä kaikkien yhteiskunnan toimintojen turvaamiseksi.

Energiahuollon turvaamisen perustana on Suomen yleinen energiapolitiikka, joka painottaa hajautettua, useisiin polttoaineisiin ja hankintalähteisiin perustuvaa energiantuotantoa sekä riittävää kotimaisuusastetta, jonka vuoksi kotimaisen energian tuotantoa ja käyttöä kehitetään.

Lämmön ja sähköenergian tuotantokapasiteetti sekä jakelu- ja siirtoverkosto varaudutaan ylläpitämään 12 kuukauden ajan perushuoltotasolla tilanteessa, jossa tuontitavaroita ei ole saatavissa.

Polttoainehuollon turvaamisessa otetaan huomioon Euroopan Unionin varautumistoimet ja sopimus kansainvälisestä energiaohjelmasta (SopS 115/91). Maamme elinkeinorakenteen, pitkien kuljetusten, ilmasto-olosuhteiden ja maakaasuhuollon vuoksi sekä valmiuslain tarkoittamia kriisitilanteita varten pidetään varastoissa kivihiiltä, uraania ja öljytuotteita kansainvälisten sopimusvelvoitteiden lisäksi.

Tavoitteena on turvata tuontipolttoaineiden riittävyys tasolla, joka vastaa seitsemän kuukauden keskimääristä kotimaista kulutusta.

Valtion varmuusvarastoissa pidetään öljytuotteita keskimäärin 4 kuukauden öljyenergian ja maakaasun yhteenlaskettua normaalikulutusta vastaava määrä.

Energian tuotantoa ja kulutusta varaudutaan ohjaamaan kriistilanteessa säännnöstelyja muin toimenpitein huoltovarmuuden kannalta tarkoituksenmukaisesti.

2.3. Kuljetus-, varastointi- ja jakelujärjestelmät

Kuljetus-, varastointi- ja jakelujärjestelmien riittävä toimintakyky varmistetaan kriisitilanteiden varalta.

Pääpaino on merikuljetusten turvaamisessa. Ulkomaankaupan kuljetusten turvaamiseksi ylläpidetään riittävää Suomessa rekisteröityä jäävahvisteista aluskalustoa. Satamien tekniset toiminnot ja alushuolto varmistetaan 12 kuukauden ajaksi normaaliaikaisella tasolla.

Maa- ja ilmakuljetusten huoltovarmuus turvataan 4-6 kuukauden normaalikulutusta vastaavalle tasolle. Elintarvike- ja energiahuollon vaatimat kuljetukset varmistetaan 12 kuukauden ajaksi. Turvattavat toiminnot ovat jakelun kannalta keskeiset varastot ja terminaalit, lentoasemien tekniset toiminnot ja rahtiterminaalit sekä hyötyajoneuvojen korjaus ja varaosahuolto.

Kuljetuksia varaudutaan ohjaamaan kriistilanteissa säännöstely- ja muin toimenpitein siten, että tärkeimmät kuljetustarpeet turvataan.

2.4. Yhteiskunnan tekniset järjestelmät

Viestinnän, tiedotuksen ja hallinnon teknisten perusjärjestelmien toimivuus on välttämätöntä koko yhteiskunnan toimintakyvyn kannalta.

Tekniset järjestelmät varaudutaan ylläpitämään poikkeusoloissa jatkuvasti toimintakykyisenä kunkin ministeriön tarkemmin määrittämällä perushuoltotasolla.

Tärkeimpien teknisten järjestelmien huoltovarmuus varmistetaan perushuoltotasolla 12 kuukauden ajaksi tilanteessa, jossa tuontitavaroita ei ole saatavissa. Turvattavat toiminnot ovat puhelintoimi, datasiirto, telekopiopalvelut, päivittäistä uutisvälitystä hoitava painoviestintä, yleisradiotoiminta, atk-palvelujärjestelmät, voimahuollon siirto- ja jakelujärjestelmät, maksuvälinehuolto ja rahaliikenne sekä tietotekniikan korjaus-, huolto- ja tukitoiminta.

Yhteiskunnan infrastruktuurille välttämättömien sähköteknisen ja elektroniikkateollisuuden tuotteiden saatavuudesta huolehditaan.

2.5. Terveydenhuolto

Terveydenhuollossa varaudutaan ylläpitämään normaaliaikaista laajuutta vastaava palvelutuotanto 12 kuukauden ajan. Palvelun taso sopeutetaan kotimaisten resurssien mukaan ottaen huomioon puolustustilasta aiheutuvat erityistarpeet (kenttälääkintä).

Lääkehuollon turvaamiseksi tarkoitettujen varastojen kattavuutta lisätään ankarimpien kriisitilanteiden edellyttämillä tuotteilla.

Sairaanhoitolaitoksilla tulee olla erikseen säädettyjen lääkkeiden lisäksi keskeisiä lääkintämateriaaleja kuuden kuukauden normaalikulutusta vastaava määrä.

Hoidon kannalta keskeisten laitteiden huolto ja varaosat turvataan palvelutuotannon tavoitteen mukaan.

2.6. Sotilaallista maanpuolustusta tukeva teollisuustuotanto ja korjaustoiminta

Sotilaallisen puolustusvalmiuden kannalta välttämätöntä perusteollisuutta ylläpidetään ja kehitetään. Kotimaisen puolustusvälineteollisuuden toimintaedellytykset turvataan ja edistetään alan osallistumista kansainväliseen työnjakoon. Kriittisiä materiaaleja pidetään varmuusvarastoissa siten, että ne mahdollistavat kriisitilanteessa keskeisimmän materiaalin hyväksyttyjen hankintatavoitteiden toteuttamisen.

Puolustusvoimien tärkeimpien massakulutusmateriaalien tuotantokapasiteettia ylläpidetään normaaliaikoina ottaen huomioon puolustustilan edellyttämät tarpeet. Keskeisin toimiala on ampumatarvikehuolto.

Kestokulutusmateriaalin osalta säilytetään arvioitua puolustustilan edellyttämää tarvetta vastaava määrä korjauskapasiteettia ja pidetään riittäviä varaosavarastoja.

Korkean teknologian tuotteissa ylläpidetään teollista kapasiteettia sekä tutkimus- ja kehitystoimintaa.

3. Toimeenpano ja rahoitus

Huoltovarmuuden turvaaminen perustuu tämän päätöksen voimaan tullessa voimassa olevaan lainsäädäntöön, organisaatioihin ja rahoitukseen. Päätöksessä esitettyjen tavoitteiden toteuttaminen edellyttää nykyisen huoltovarmuusmaksujärjestelmän kehittämistä ja monipuolistamista.

Viranomaisten tulee seurata Euroopan unionin jäsenyyden vaikutusta huoltovarmuuteen.

Tarkemmat ohjeet tämän päätöksen soveltamisesta antaa kukin ministeriö hallinnonalallaan. Maksuvälinehuollon ja rahaliikenteen osalta varautumista ohjaa Suomen Pankki.

4. Voimaantulo

Tämä päätös tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1996.

Helsingissä 13 päivänä joulukuuta 1995

Kauppa- ja teollisuusministeri
Antti Kalliomäki

Apulaisosastopäällikkö
Erkki Palmqvist

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.