861/1995

Annettu Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 1995

Valtioneuvoston päätös pysyvän luonnonhaitan korvaamisesta

Valtioneuvosto on maa- ja metsätalouden rakennepoliittisista toimenpiteistä 22 päivänä joulukuuta 1994 annetun lain (1303/94) 13 §:n 2 momentin nojalla maa- ja metsätalousministeriön esittelystä päättänyt:

1 §
Soveltamisala

Viljelijälle voidaan maksaa vuosina 1995―1999 edellyttäen, että eduskunta myöntää tarkoitukseen tarvittavat varat, maa- ja metsätalouden rakennepoliittisista toimenpiteistä annetussa laissa (1303/94) tarkoitettua tukea pysyvän luonnonhaitan korvaamiseksi, jäljempänä luonnonhaittakorvaus, siten kuin tässä päätöksessä määrätään.

Tämän päätöksen nojalla maksetaan luonnonhaittakorvausta eläinten ja peltoalan perusteella. Tämän päätöksen nojalla maksetaan luonnonhaittakorvausta vain Euroopan yhteisöjen neuvoston vuoristoalueiden ja eräiden epäsuotuisien alueiden maataloudesta annetun neuvoston direktiivin 75/268/ETY mukaisesti määrittelemällä alueella harjoitettavasta 7 §:n mukaisesta kotieläintuotannosta ja kyseisellä alueella sijaitsevasta pellosta.

2 §
Tavoite

Luonnonhaittakorvauksen tavoitteena on turvata maatalouselinkeinon jatkuvuus ja siten ylläpitää väestön vähimmäistaso ja säilyttää maaseudun elinvoimaisuus tietyillä maatalouden harjoittamisen kannalta epäsuotuisilla alueilla.

3 §
Määritelmät

Tässä päätöksessä tarkoitetaan

1) viljelijällä:

a) maa- tai puutarhataloutta harjoittavaa luonnollista henkilöä; ja

b) maa- tai puutarhataloutta harjoittavaa luonnollisten henkilöiden muodostamaa yhtymää, kuolinpesää, avointa yhtiötä, kommandiittiyhtiötä, osakeyhtiötä tai osuuskuntaa edellyttäen, että avoimen yhtiön yhtiömiehet, kommandiittiyhtiön vastuunalaiset yhtiömiehet tai osuuskunnan jäsenet itse työhön osallistuen harjoittavat maa- tai puutarhataloutta; osakeyhtiön osalta edellytetään, että osakeyhtiön äänivallasta yli puolet on suoraan sellaisten henkilöiden omistuksessa, jotka itse työhön osallistuen harjoittavat maa- tai puutarhataloutta;

2) puolisoilla aviopuolisoita ja avioliitonomaisissa olosuhteissa eläviä, tuloverolain (1535/92) 7 §:n 3 momentissa tarkoitettuja henkilöitä;

3)maatilalla yhden tai useamman tuotantoyksikön muodostamaa kokonaisuutta, jota yksittäinen viljelijä hallitsee tai viljelijät hallitsevat omistajana, vuokramiehenä taikka porotilalain (590/69) mukaiseen hallintasopimukseen, testamenttiin tai muuhun saantokirjaan perustuvalla käyttöoikeudella;

4) yhdennetyllä järjestelmällä tiettyjä yhteisön tukijärjestelmiä koskevasta yhdennetystä hallinto- ja valvontajärjestelmästä annetussa neuvoston asetuksessa (ETY) N:o 3508/92 ja sen nojalla annetussa neuvoston asetuksessa (ETY) N:o 3887/92 säädettyä hallinto- ja valvontajärjestelmää; ja

5) rehualalla pinta-alatukihakemuksessa ilmoitettua rehualaa, lukuunottamatta rehualaksi ilmoitettuja luonnonniittyjä ja -laitumia sekä vehnäalaa.

4 §
Luonnonhaittakorvauksen saajat

Luonnonhaittakorvausta voidaan maksaa:

1) yksityiselle viljelijälle;

2) usealle viljelijälle yhteisesti; sekä

3) sellaiselle luonnollisten henkilöiden muodostamalle avoimelle yhtiölle, kommandiittiyhtiölle, osuuskunnalle tai osakeyhtiölle, jonka pääasiallisena tarkoituksena on maa- tai puutarhatalouden harjoittaminen.

5 §
Luonnonhaittakorvauksen saajalle asetetut vaatimukset

Luonnonhaittakorvausta voidaan maksaa 4 §:ssä tarkoitetulle viljelijälle:

1) jonka hallinnassa oleva pelto täyttää maa- ja metsätalouden rakennepoliittisista toimenpiteistä annetun lain 30 §:n mukaiset edellytykset ja sitä on maatalouden rakenteiden tehokkuuden parantamisesta annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 2328/91 18 artiklan mukaisesti vähintään kolme hehtaaria eikä kyseinen pelto ole 8 §:n 2 momentin 1 ja 2 kohdassa tarkoitettua peltoa;

2) joka on 9 §:ssä tarkoitetun sitoumuksen antamista edeltävän vuoden joulukuun 31 päivänä alle 65-vuotias tai hänen puolisonsa on tuolloin alle 65-vuotias; jos kysymys on useammasta viljelijästä, yhtymästä, kuolinpesästä tai yhteisöstä, korvausta voidaan maksaa sillä edellytyksellä, että vähintään yksi 6 §:ssä määrätyn maatilalla asumista koskevan vaatimuksen täyttävä viljelijä, yhtiömies, jäsen tai osakas täyttää ikää koskevan vaatimuksen;

3) joka asuu vakinaisesti Suomessa; Suomessa asuvaksi katsotaan myös yhteisö, joka on rekisteröity Suomessa; ja

4) joka on toimittanut pinta-alatukihakemuksen yhteydessä 9 §:ssä tarkoitetun sitoumuksen.

6 §
Maatilalla asuminen

Luonnonhaittakorvausta voidaan maksaa 5 §:ssä mainitut edellytykset täyttävälle viljelijälle, jos hän asuu maatilalla tai kulkukelpoista tietä mitaten enintään 12 kilometrin etäisyydellä maatilan talouskeskuksesta. Sama koskee avoimen yhtiön yhtiömiehiä, kommandiittiyhtiön vastuunalaisia yhtiömiehiä ja osuuskunnan jäseniä sekä osakeyhtiön osalta 3 §:n 1 kohdan b alakohdan viimeisessä virkkeessä tarkoitettuja henkilöitä.

Jos maatilan omistaa tai sitä hallitsee useampi kuin yksi henkilö, vähintään yhden heistä on täytettävä 1 momentissa tarkoitettu vaatimus.

Kunnan maaseutuelinkeinoviranomainen voi päättää erityisestä syystä, että luonnonhaittakorvausta maksetaan myös sellaiselle viljelijälle, joka ei täytä 1 momentissa tarkoitettua asumisvaatimusta. Edellytyksenä on tällöin, että viljelijä harjoittaa maa- tai puutarhataloutta omatoimisesti ja saa kokonaistuloistaan vähintään 50 % maa-, puutarha- ja metsätaloudesta, matkailusta, kotiteollisuudesta tai maaseutuympäristön säilyttämiseen tähtäävästä maatilalla harjoitettavasta julkisin varoin tuettavasta toiminnasta.

Tilapäinen poissaolo asuinpaikalta ei ole esteenä luonnonhaittakorvauksen maksamiselle. Poissaolo katsotaan tilapäiseksi, jos se johtuu sairaudesta, opiskelusta, asevelvollisuuden suorittamisesta tai muusta näihin rinnastettavasta syystä.

Asumisvaatimuksen ei katsota täyttyvän, jos poissaolo maatilalta kestää yhtäjaksoisesti yli kuusi kuukautta, jollei joku maatilan hoitoon osallistuva viljelijän perheenjäsen asu maatilan sijaintipaikalla tai sen läheisyydessä.

7 §
Eläimiin perustuva luonnonhaittakorvaus

Eläimiin perustuvaa luonnonhaittakorvausta maksetaan mainitun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 2328/91 19 artiklan mukaisesti hakijan omistamien tai hallinnassa olevien hakemuksessa ilmoitettujen nautaeläimien, lampaiden, vuohien ja hevosten perusteella. Luonnonhaittakorvaus maksetaan eläinyksiköiden (ey) perusteella ja eläinyksiköt lasketaan edellä mainittujen eläinten osalta kyseisen artiklan mukaisesti seuraavasti:

Sonnit, lehmät ja muut yli 2-vuotiaat nautaeläimet 1    ey
Nautaeläimet (6 kk―2 vuotta) 0,6  ey
Hevoset (yli 6 kuukautta) 1    ey
Lampaat 0,15 ey
Vuohet 0,15 ey

Luonnonhaittakorvaukseen oikeuttava lammas on uuhi, joka on karitsoinut vähintään kerran hakemuksen toimittamiseen mennessä, tai hakemuksen toimittamispäivänä vähintään yhden vuoden ikäinen naaraspuolinen lammas. Luonnonhaittakorvaukseen oikeuttava vuohi on kuttu, joka on karitsoinut vähintään kerran hakemuksen toimittamiseen mennessä, tai hakemuksen toimittamispäivänä vähintään yhden vuoden ikäinen naaraspuolinen vuohi.

8 §
Peltoalaan perustuva luonnonhaittakorvaus

Viljelijälle, joka harjoittaa muuta kuin 7 §:ssä tarkoitettua kotieläintuotantoa, maksetaan peltoalaan perustuvaa luonnonhaittakorvausta. Luonnonhaittakorvaukseen oikeuttava peltoala on viljelijän hallinnassa oleva pelto- ja puutarhakasvien ala, jolta on edellisenä kasvukautena korjattu sato tai sitä on hoidettu kesantona taikka viljeltynä laitumena. Jos viljelijän hallintaan tulee lisää peltoa kesken sitoumuskauden, voidaan tästä pellosta maksaa luonnonhaittakorvausta edellyttäen, että sitä on viljelty hallinnan siirtoa edeltävänä kasvukautena vähintään paikkakunnalla tavanomaisen viljelytason mukaisesti.

Luonnonhaittakorvausta ei makseta sellaisen pellon osalta:

1) jota koskee luopumiseläkelain 6 §:n 2 momentin 3 kohdassa, maatalousyrittäjien luopumiskorvauksista annetun lain (1330/92) 9 §:ssä tai maatalousyrittäjien luopumistuesta annetun lain (1293/94) 12 §:ssä tarkoitettu sitoumus;

2) josta on voimassa maataloustuotannon tasapainottamisesta annetun lain (1261/89) tai vastaavan aikaisemman lainsäädännön mukainen sopimus peltokasvien viljelystä luopumisesta;

3) jota käytetään 7 §:ssä tarkoitettujen eläinten ruokintaan;

4) jolla viljellään vehnää; tai

5) jolla omenanviljelyä koskeva ala on yhteensä yli puoli hehtaaria.

Luonnonhaittakorvausta ei makseta luonnonniitystä ja -laitumesta.

Viljelijälle, joka saa eläimiin perustuvaa luonnonhaittakorvausta, mutta jonka kokonaispeltoala on suurempi kuin 3 §:n 5 kohdassa tarkoitettu kokonaisrehuala, maksetaan näiden alojen erotukselle peltoalaan perustuvaa luonnonhaittakorvausta 1―3 momentin mukaisesti.

9 §
Sitoumus

Viljelijän on luonnonhaittakorvausta koskevan hakemuksensa yhteydessä sitouduttava, edellyttäen, että eduskunta myöntää tarkoitukseen tarvittavat varat:

1) jatkamaan viljelyä maatilallaan neuvoston asetuksen (ETY) N:o 2328/91 18 artiklan mukaisesti viiden vuoden ajan ensimmäisestä luonnonhaittakorvauksen maksupäivästä lukien; ja

2) pitämään luonnonhaittakorvaukseen oikeutettuja hakemuksessa ilmoitettuja eläimiä vähintään kahden kuukauden ajan maatilallaan hakemuksen toimittamista seuraavasta päivästä lukien.

Edellä 1 momentissa mainitun asetuksen mukaisesti viljelijä voidaan vapauttaa sitoumuksesta ja luonnonhaittakorvauksen maksaminen lakkauttaa, jos viljelijä luopuu maataloustoiminnasta ja maatilan hyödyntämistä jatketaan taikka kyseessä on ylivoimainen este kuten maatilan pakkolunastus tai lunastaminen yleisen edun vuoksi taikka viljelijä alkaa saada täyttä työkyvyttömyyseläkettä, työttömyyseläkettä, yksilöllistä varhaiseläkettä tai varhennettua vanhuuseläkettä taikka viljelijä antaa maatalousyrittäjien luopumiskorvauksista annetun lain 9 §:ssä tai maatalousyrittäjien luopumistuesta annetun lain 12 §:ssä tarkoitetun sitoumuksen. Viljelijän on tehtävä välittömästi ilmoitus kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle kyseisistä seikoista. Kunnan maaseutuelinkeinoviranomainen tekee päätöksen viljelijän vapauttamiseksi sitoumuksesta ja luonnonhaittakorvauksen maksamisen lakkauttamisesta.

Viljelijän antama sitoumus raukeaa ja luonnonhaittakorvauksen maksaminen lakkaa sen vuoden joulukuun 31 päivänä, jolloin viljelijä tai 5 §:ssä tarkoitetun ikävaatimuksen täyttävä puoliso taikka maatilalla asumista koskevan vaatimuksen täyttävä viljelijä, yhtiömies, jäsen tai osakas täyttää 65 vuotta.

10 §
Luonnonhaittakorvauksen määrä

Viljelijälle maksetaan vuosittain:

1) eläimiin perustuvaa luonnonhaittakorvausta 180 ecua eläinyksikköä kohden kuitenkin enintään 180 ecua rehualan hehtaaria kohden; ja

2) peltoalaan perustuvaa luonnonhaittakorvausta määrä, joka vastaa 180 ecua peltohehtaaria kohti.

Jos luonnonhaittakorvauksen maksamiseen tarvittava valtion talousarvion määräraha ei riittäisi tai luonnonhaittakorvausta koskevien hakemusten perusteella maksettava yksikköjen kokonaismäärä ylittäisi Euroopan unionin komission hyväksymän enimmäismäärän, maa- ja metsätalousministeriö päättää maksettavan luonnonhaittakorvauksen yksikkömäärän eli eläinyksikköjen ja peltohehtaareiden määrän rajoittamisesta.

11 §
Hakemus

Luonnonhaittakorvausta koskeva hakemus on toimitettava sen kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle, jonka toimialueella maatilan talouskeskus sijaitsee. Jos maatilalla ei ole talouskeskusta, hakemus on toimitettava sen kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle, jonka alueella pääosa maatilan pelloista sijaitsee.

Jos hakemuksessa ei ole annettu kaikkia tarvittavia tietoja, voidaan hakemus tästä syystä hylätä yhdennetyn järjestelmän mukaisesti.

12 §
Väärät tai harhaanjohtavat tiedot

Hakija, joka on tehnyt vakavalla huolimattomuudella väärän tai harhaanjohtavan ilmoituksen hakemuksessaan, suljetaan yhdennetyn järjestelmän mukaisesti pois kyseisen vuoden luonnonhaittajärjestelmästä, taikka joka on tehnyt tahallisesti väärän tai harhaanjohtavan ilmoituksen hakemuksessaan, suljetaan pois yhdennetyn järjestelmän mukaisesti kyseisen ja sitä seuraavan vuoden luonnonhaittajärjestelmästä.

13 §
Luonnonhaittakorvauksen valvonta ja takaisin- periminen

Luonnonhaittakorvaus voidaan yhdennetyn järjestelmän mukaan jättää maksamatta kokonaan tai osittain tai jo maksettu luonnonhaittakorvaus periä takaisin korkoineen:

1) jos hakija ei noudata kaikkia hakuehtoja ja -ohjeita tai tekee väärän tai harhaanjohtavan ilmoituksen hakemuksessaan; tai

2) jos hakija tai hänen edustajansa antaa väärän tai harhaanjohtavan lausunnon tai ilmoituksen viranomaiselle suullisesti tai kirjallisesti tai avustaa tai valmistelee jonkun toisen kanssa tässä päätöksessä tarkoitettuun tukijärjestelmään liittyvää petosta.

Maa- ja metsätalouden rakennepoliittisista toimenpiteistä annetun lain 39 §:ssä säädetään luonnonhaittakorvauksen lakkauttamisesta ja takaisinperinnästä silloin, kun sitä on muutoin myönnetty perusteettomasti tai enemmän kuin hakijalle olisi voitu myöntää.

Maa- ja metsätalouden rakennepoliittisista toimenpiteistä annetun lain 33 §:ssä säädetään luonnonhaittakorvauksen valvonnasta.

14 §
Tarkemmat määräykset

Maa- ja metsätalousministeriö antaa tarvittaessa maa- ja metsätalouden rakennepoliittisista toimenpiteistä annetun lain 13 §:n 2 momentin nojalla tarkemmat ohjeet tässä päätöksessä tarkoitetun tukijärjestelmän toimeenpanosta. Maa- ja metsätalousministeriö antaa lisäksi määräykset luonnonhaittakorvauksen hakuajoista sekä tämän päätöksen täytäntöönpanosta.

15 §
Muutoksenhaku

Muutoksenhausta tämän päätöksen nojalla tehtyyn ratkaisuun säädetään maa- ja metsätalouden rakennepoliittisista toimenpiteistä annetun lain 48 §:n 1 momentissa.

16 §
Voimaantulo

Tämä päätös tulee voimaan 21 päivänä kesäkuuta 1995.

Ennen päätöksen voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöön panemiseksi tarvittaviin toimenpiteisiin.

Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 1995

Ministeri
Antti Kalliomäki

Hallitusneuvos
Timo Tolvi

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.