208/1995
Dokumentin versiot
Annettu Helsingissä 17 päivänä helmikuuta 1995
Laki kaivoslain muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
muutetaan 17 päivänä syyskuuta 1965 annetun kaivoslain (503/65) 3 §:n 1 momentti, 7 §:n 2 ja 4 momentti, 12 §:n 3 momentti, 16 §:n 1 momentti, 19 §:n 1 momentti, 23 §:n 1 momentin 3 kohta, 40 §:n 2 momentti ja 50 §:n 1 momentti,
näistä 7 §:n 4 momentti sellaisena kuin se on 18 päivänä joulukuuta 1992 annetussa laissa (1427/92), sekä
lisätään 64 §:ään uusi 2 momentti, seuraavasti:
3 §
Jokaisella on toisenkin alueella valta suorittaa kaivoskivennäisten löytämiseksi tarpeellisiksi katsottavia geologisia havaintoja ja mittauksia sekä vähäistä näytteenottoa (etsintätyö). Ennen näytteenottoa on siitä annettava ilmoitus maanomistajalle tai paikkakunnan rekisteritoimistolle.
7 §
Varaus ei saa koskea sellaista aluetta, joka sijaitsee yhtä kilometriä lähempänä toisen vallattavaksi anomaa aluetta tai toiselle kuuluvaa valtausaluetta tahi kaivospiiriä. Varaus ei saa koskea myöskään aikaisemmin 1 momentin mukaisesti varattua aluetta, ellei edellisen varauksen raukeamisesta ole kulunut kolmea vuotta. Kauppa- ja teollisuusministeriöllä on kuitenkin oikeus harkintansa mukaan myöntää uusi varaus yhden vuoden kuluttua edellisen raukeamisesta, mikäli hakija esittää painavat perustelut varaamiselle ja suunnitelman tutkimustoimenpiteistä.
Varaus on voimassa, kunnes sen tuottamalla etuoikeudella haetaan valtauskirjaa, kuitenkin enintään yhden vuoden siitä päivästä, jona varausilmoitus on tehty rekisteritoimistoon. Kauppa- ja teollisuusministeriöllä on kuitenkin harkintansa mukaan oikeus määrätä varausajaksi neljä kuukautta, mikäli se katsoo, että varausalueiden suuren määrän johdosta tai muista syistä varaajalla ei ole edellytyksiä tai ilmeisesti tarkoitustakaan tehdä asiallisia esiselvityksiä varausalueista.
12 §
Valtausalueella louhittuja kaivoskivennäisiä, lukuun ottamatta valtion omistamalla alueella maalajeista huuhdottua kultaa ja sen huuhdonnan yhteydessä sivutuotteena talteen otettua muuta kaivoskivennäistä, ei valtaajalla ole ilman maanomistajan suostumusta oikeutta käyttää hyväkseen muulla tavoin eikä suuremmassa määrin kuin on välttämätöntä niiden käyttökelpoisuuden ja markkinoimismahdollisuuksien tutkimista varten analysoimisen, koerikastuksen, koesulatuksen tai muun sellaisen mennettelyn avulla. Valtausalueelle ei saa rakentaa tai siirtää muita kuin tutkimustöiden suorittamista varten tarpeellisia rakennuksia ja laitteita. Kauppa- ja teollisuusministeriö voi vaatia, että näille on etukäteen haettava lupa. Luvan edellytyksiä harkittaessa otetaan tällöin huomioon tarpeellisten tutkimustöiden määrä, laatu ja kesto.
16 §
Valtaajan on suoritettava valtausalueestaan valtiolle kalenterivuodelta tai sen osalta valtausmaksu. Valtausmaksun suuruudesta pinta-alayksikköä kohden säädetään asetuksella. Se on kuitenkin aina vähintään 10 pinta-alayksikköä vastaavan maksun suuruinen.
19 §
Valtaaja on velvollinen toimittamaan vuoden kuluessa siitä, kun hän on luopunut valtauksesta tai valtausoikeus on menetetty, kauppa- ja teollisuusministeriölle seikkaperäisen selostuksen valtausalueella suoritetuista tutkimustöistä ja niiden tuloksista asianmukaisine karttaliitteineen. Lisäksi edustava osa kairasydämistä ja niihin liittyvät kairasydänraportit tulee säilyttää ja luovuttaa geologian tutkimuskeskuksen valtakunnalliseen kairasydänarkistoon viimeistään viiden vuoden kuluttua valtauksen raukeamisesta tai tutkimuskeskuksen määräämän tätä pidemmän määräajan kuluessa. Tutkimuskeskus valitsee säilytettävän osan kairasydämistä. Jos tutkimukset jatkuvat samassa muodostumassa tai muodostetaan kaivospiiri, voidaan kairasydämet luovuttaa vastaavasti sen jälkeen, kun nämä oikeudet ovat rauenneet. Selostusta ja kairasydämien luovutusta koskevasta velvollisuudesta voi ministeriö erityisistä syistä myöntää määräämillään ehdoilla määräajaksi helpotuksen tai vapautuksen.
23 §
Kaivospiirihakemukseen on liitettävä:
3) kaivospiirin ja sen apualueen käyttösuunnitelma, joka sisältää selvityksen 22 §:ssä tarkoitetuista kaivospiirin kokoon ja muotoon vaikuttavista seikoista mukaan lukien selvityksen tuotteiden ja sivutuotteiden kuten maanpoistomassojen, sivukiven ja rikastushiekan sekä jätteiden sijoittamisesta kaivospiirin alueelle tai sen apualueelle siten, että kaivostoiminnan tarpeiden lisäksi tarpeelliset näkökohdat kaivoksen lähialueen turvallisuuden ja haittavaikutusten kannalta on otettu huomioon;
40 §
Paitsi kaivoskivennäisiä, saa kaivosoikeuden haltija käyttää hyväkseen muitakin kaivospiirin kallio- ja maaperään kuuluvia aineita, sikäli kuin se on tarpeen kaivos- tai siihen liittyvän jalostustyön tarkoituksenmukaista toimittamista varten taikka tällaiset aineet saadaan talteen sivutuotteina tai jätteinä kaivoskivennäisten louhinnassa tai jalostuksessa. Kaivostoiminnassa syntyviä maanpoistomassoja, louhittua sivukiveä ja rikastushiekkaa, jotka varastoidaan kaivospiirin alueelle tai sen apualueelle ja joilla on käyttöä kaivostoiminnassa tai joita voidaan jalostaa edelleen, pidetään tämän lain mukaisena kaivostoiminnan sivutuotteena.
50 §
Jos kaivosoikeuden haltija ei ole kaivoskirjassa määrättävän vähintään viiden ja enintään kymmenen vuoden pituisen määräajan kuluessa kaivospiirin määräämisestä lukien ryhtynyt kaivostyöhön tai muuhun sellaiseen esiintymän luonteen edellyttämään työhön, joka osoittaa hänen vakavasti pyrkivän kaivospiirissä varsinaiseen kaivostyöhön, on kauppa- ja teollisuusministeriön, kaivosoikeuden haltijaa kuultuaan, määrättävä, että hän ryhtyy kahden vuoden sisällä kaivostyöhön uhalla, että kaivosoikeus muuten voidaan julistaa menetetyksi. Yleisen edun vaatiessa ja kaivoskivennäisreservien tarpeen tai muiden erityisten syiden tähden voidaan hänelle kuitenkin pyynnöstä myöntää pidennettyä aikaa kaivostyöhön ryhtymistä varten enintään viisi vuotta kerrallaan.
64 §
Jos valtaaja on rakentanut tai siirtänyt 12 §:ssä tarkoitettuja rakennuksia tai laitteita luvatta, voi kauppa- ja teollisuusministeriö asettaa valtaajalle määräajan niiden poistamiseksi. Mikäli valtaaja ei ole niitä poistanut määräajassa, voi ministeriö maanomistajan vaatimuksesta ja valtausoikeuden haltijaa kuultuaan julistaa valtausoikeuden menetetyksi. Tällöin valtausalueella olevat rakennukset ja laitteet jäävät maanomistajan omaisuudeksi ja maanomistaja voi siirtää ne välittömästi pois valtaajan kustannuksella.
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä maaliskuuta 1995.
Ennen tämän lain voimaantuloa jätettyihin varausilmoituksiin sovelletaan kuitenkin ennen tämän lain voimaantuloa voimassa ollutta 7 §:n 2 ja 4 momenttia.
Vuodelta 1995 perittävään valtausmaksuun sovelletaan kuitenkin tämän lain voimaan tullessa voimassa ollutta 16 §:n 1 momenttia.
HE 312/94TaVM 53/94
Helsingissä 17 päivänä helmikuuta 1995
Tasavallan Presidentti
MARTTI AHTISAARI
Kauppa- ja teollisuusministeri
Seppo Kääriäinen