1562/1994

Annettu Helsingissä 31 päivänä joulukuuta 1994

Laki kalahygienialain muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan 6 päivänä toukokuuta 1994 annetun kalahygienialain (330/94) 44―47 § ja 44 §:n edellä oleva väliotsikko,

muutetaan 2 ja 3 §, 4 §:n 6 kohta, 6 §:n 1 momentti, 13 §:n 1 momentti, 19 §, 34 §:n 2 momentti, 35 ja 39 §, 43 §:n johdantokappale ja 8 kohta sekä 48 §:n 1 momentti sekä lisätään lakiin uusi 5 a ja 5 b luku, uusi 39 a, 39 b, 48 a ja 48 b § sekä 48 a ja 48 b §:n edelle uusi väliotsikko seuraavasti:

2  §

Tätä lakia sovelletaan yleiseen kulutukseen tarkoitettujen kalastustuotteiden sekä niistä tehtyjen valmisteiden ja jalosteiden vähittäismyyntiä edeltävän käsittelyn, varastoinnin ja kuljetuksen eri vaiheisiin, ei kuitenkaan tukkukaupasta tapahtuviin kuljetuksiin. Lakia sovelletaan myös yleiseen kulutukseen tarkoitetuille kalastustuotteille sekä niistä tehdyille valmisteille ja jalosteille ennen vähittäismyyntiä asetettaviin elintarvikehygieenisiin vaatimuksiin. Lisäksi lakia sovelletaan muusta Euroopan unionin jäsenvaltiosta (jäsenvaltio) Suomeen toimitettujen yleiseen kulutukseen tarkoitettujen kalastustuotteiden sekä niistä tehtyjen valmisteiden ja jalosteiden tarkastamiseen siinä yksikössä, joka Suomessa on ensimmäisenä vastaanottanut kyseisen kalastustuote-, valmiste- tai jaloste-erän.

Maa- ja metsätalousministeriö voi kuitenkin määrätä, miltä osin tätä lakia sovelletaan sellaisiin pieniin kalastustuotteita sekä niistä tehtyjä valmisteita ja jalosteita koskeviin eriin, jotka kalastaja myy suoraan joko kuluttajalle tai vähittäiskauppiaalle. Maa- ja metsätalousministeriön määräyksiä annettaessa on otettava huomioon asianomaisten Suomea sitovien kansainvälisten velvoitteiden asettamat vaatimukset.

3  §

Laitoksissa ja kalastusaluksissa kalastustuotteita sekä niistä tehtyjä valmisteita ja jalosteita käsittelevän henkilökunnan terveydentilaa koskevista vaatimuksista säädetään tartuntatautilaissa (583/86) ja terveydensuojelulaissa (763/ 94).

Laitoksissa käytettävän veden laadusta säädetään terveydensuojelulaissa.

4  §

Tässä laissa tarkoitetaan:


6) valvontaviranomaisella maa- ja metsätalousministeriötä, eläinlääkintä- ja elintarvikelaitosta, lääninhallitusta, tullilaitosta sekä 7 §:ssä tarkoitettua kunnan valvontaviranomaista.

6  §

Eläinlääkintä- ja elintarvikelaitosjohtaa tämän lain ja sen nojalla annettujen säännösten ja määräysten noudattamisen valvontaa.


13  §

Laitosten on huolehdittava siitä, että niissä estetään terveyshaittaa aiheuttavien elintarvikehygieenisten epäkohtien syntyminen. Tässä tarkoituksessa laitosten on kustannuksellaan laadittava ja toteutettava kunnan valvontaviranomaisen hyväksymä valvontajärjestelmä (omavalvontajärjestelmä). Eläinlääkintä- ja elintarvikelaitoksen tehtävänä on avustaa kunnan valvontaviranomaista omavalvontajärjestelmän hyväksymisessä, jos valvontaviranomainen tätä pyytää.


19  §

Valvontaviranomaisilla on oikeus tehdä valvonnan edellyttämiä tarkastuksia ja tutkimuksia ja sitä varten päästä paikkoihin, joissa harjoitetaan tässä laissa tarkoitettua toimintaa tai säilytetään tämän lain noudattamisen valvonnan kannalta merkityksellisiä tietoja.

Mitä 1 momentissa säädetään Suomen viranomaisten oikeudesta päästä tarkastettavaan laitokseen, koskee myös Euroopan yhteisön tarkastajia silloin, kun Suomea sitova kansainvälinen velvoite tätä edellyttää.

5 a luku

Euroopan yhteisön sisäisen kaupan edellyttämä valvonta

Sisämarkkinakaupan asettamat vaatimukset
32 a  §

Muusta jäsenvaltiosta Suomeen toimitettavien kalastustuotteiden, valmisteiden ja jalosteiden on oltava sellaisia, että ne voidaan saattaa markkinoille Euroopan yhteisössä. Maa- ja metsätalousministeriö antaa tarvittaessa Suomea sitovan kansainvälisen velvoitteen edellyttämät tarkemmat määräykset muusta jäsenvaltiosta Suomeen markkinoille toimitettaville kalastustuotteille, valmisteille ja jalosteille asetettavista vaatimuksista.

Euroopan yhteisön asianomaisten säädösten niin edellyttäessä maa- ja metsätalousministeriö voi rajoittaa muusta jäsenvaltiosta tulevien kalastustuotteiden, valmisteiden ja jalosteiden saattamista yleiseen kulutukseen Suomessa tai kieltää sen.

Kalastustuotteita, valmisteita ja jalosteita, jotka täyttävät tämän lain ja sen nojalla annettujen säännösten ja määräysten vaatimukset, saa toimittaa Suomesta muuhun jäsenvaltioon, jollei tässä laissa tai sen nojalla toisin säädetä tai määrätä.

32 b  §

Muusta jäsenvaltiosta Suomeen tulleet kalastustuotteet, valmisteet ja jalosteet tarkastetaan siinä yksikössä, joka Suomessa ensimmäisenä vastaanottaa kyseiset tuotteet. Tarkastuksen suorittamisesta huolehtii kunnan valvontaviranomainen.

Muusta jäsenvaltiosta Suomeen tulleisiin kalastustuotteisiin, valmisteisiin ja jalosteisiin kohdistuvan tarkastuksen ja muun valvonnan on oltava yhdenvertaista Suomessa valmistettujen ja käsiteltävien vastaavien tuotteiden tarkastuksen ja valvonnan kanssa. Tarkastus- ja valvontamenettelyssä noudatetaan soveltuvin osin 5 luvun säännöksiä.

Jos on perusteltua syytä epäillä, että muusta jäsenvaltiosta tulleet kalastustuotteet, valmisteet tai jalosteet eivät täytä tämän lain ja sen nojalla annettujen säännösten ja määräysten vaatimuksia, voivat valvontaviranomaiset toimialallaan tarkastaa kyseisen erän kuljetuksen aikana.

32 c  §

Mitä 5 luvussa säädetään laitosten avunantovelvollisuudesta sekä valvontaviranomaisten tiedonsaanti- ja tarkastusoikeudesta sekä näytteen saanti- ja tutkimisoikeudesta, koskee myös tässä luvussa tarkoitettuja tarkastuksia ja valvontaa sekä niihin liittyvää näytteenottoa.

Maa- ja metsätalousministeriö antaa tarvittaessa Euroopan yhteisön säännösten edellyttämät tarkemmat määräykset tässä luvussa tarkoitettujen tarkastus- ja valvontatoimenpiteiden suorittamisesta.

32 d  §

Mitä 32 i §:ssä säädetään tuontitarkastuksessa hylättyjen kalastustuotteiden, valmisteiden ja jalosteiden osalta suoritettavista toimenpiteistä, koskee myös tämän luvun nojalla suoritettavia tarkastuksia.

Toimenpiteisiin ryhtymisestä on ilmoitettava eläinlääkintä- ja elintarvikelaitokselle.

Muusta jäsenvaltiosta kalastustuotteita, valmisteita ja jalosteita vastaanottavien yksiköiden toiminta
32 e  §

Yksiköiden, joihin muusta jäsenvaltiosta toimitetut kalastustuotteet, valmisteet ja jalosteet ensimmäiseksi viedään, on ennen kyseisen toiminnan aloittamista tehtävä tästä ilmoitus kunnan valvontaviranomaiselle. Kunnan valvontaviranomaisen on pidettävä yksiköistä luetteloa. Eläinlääkintä- ja elintarvikelaitoksen on pyynnöstä saatava tieto luetteloon merkityistä yksiköistä.

Edellä 1 momentissa tarkoitettujen yksiköiden on varmistettava, että niihin muusta jäsenvaltiosta toimitetut kalastustuotteet, valmisteet ja jalosteet täyttävät 32 a §:n 1 momentissa asetetut vaatimukset. Tätä varten tarvittavat toimenpiteet on sisällytettävä yksikön omavalvontajärjestelmään.Yksikköön tulleessa erässä omavalvonnassahavaituista puutteista on ilmoitettava kunnan valvontaviranomaiselle.

Edellä 1 momentissa tarkoitettujen yksiköiden on pidettävä kirjaa yksikköön muusta jäsenvaltiosta toimitetuista kalastustuote-, valmiste- ja jaloste-eristä. Yksiköiden on ilmoitettava niihin saapuneista eristä asianomaiselle kunnan valvontaviranomaiselle.

Maa- ja metsätalousministeriö antaa tarvittaessa tarkemmat määräykset tässä pykälässä tarkoitetun ilmoituksen tekemisestä, omavalvontajärjestelmään sisällytettävistä seikoista sekä tässä pykälässä tarkoitetusta kirjanpidosta. Yksikköön tullutta erää seuraavat asiakirjat on säilytettävä siten kuin maa- ja metsätalousministeriö tarkemmin määrää.

5 b luku

Maahantuonti- ja maastavientivalvonta

Maahantuonti ja maastavienti
32 f  §

Euroopan yhteisön ulkopuolelta saa kalastustuotteita, valmisteita ja jalosteita tuoda maahan, jos ne täyttävät maa- ja metsätalousministeriön määräämät edellytykset ja tuonnin yhteydessä esitetään ministeriön määräämät asiakirjat. Maa- ja metsätalousministeriö antaa lisäksi määräykset maahantuonnissa noudatettavasta tarkastusmenettelystä ja tuontitarkastuspaikoista.

Maa- ja metsätalousministeriö voi kieltää kalastustuotteiden, valmisteiden ja jalosteiden maahantuonnin, jos siinä valtiossa, josta ne on tuotu tai josta ne ovat peräisin, vallitsevat terveydelliset epäkohdat tätä edellyttävät.

Maa- ja metsätalousministeriön on 1 ja 2 momentissa tarkoitettuja määräyksiä antaessaan otettava huomioon Suomea sitovien kansainvälisten velvoitteiden asettamat vaatimukset.

32 g  §

Euroopan yhteisön ulkopuolelle vietävien kalastustuotteiden, valmisteiden ja jalosteiden on täytettävä asianomaisen ostajamaan asettamat vaatimukset.

Maa- ja metsätalousministeriö antaa tarvittaessa tarkemmat vientiedellytyksiä koskevat määräykset.

Tuonti- ja vientivalvontaa koskevat yleiset säännökset
32 h  §

Kalastustuotteiden, valmisteiden ja jalosteiden tuontivalvontaa suorittavat tässä laissa mainitut valtion viranomaiset siten kuin asetuksella tarkemmin säädetään. Tuojan on kustannuksellaan annettava tuontitarkastuksessa sekä siihen liittyvässä näytteiden ottamisessa tarvittava apu.

Vientiin toimitettavien kalastustuotteiden, valmisteiden ja jalosteiden valvonnasta huolehtii kunnan valvontaviranomainen osana laitoksen toiminnan valvontaa.

32 i  §

Tuontitarkastuksessa hylätyt kalastustuotteet, valmisteet tai jalosteet on tarkastuksen suorittaneen viranomaisen määräyksen mukaisesti vietävä maasta, käytettävä tarkastuksen suorittaneen viranomaisen hyväksymään tarkoitukseen tai hävitettävä.

Jollei terveydellisistä syistä tai muusta lainsäädännöstä muuta johdu, voi tuoja valita, mihin edellä mainituista toimenpiteistä tämä ryhtyy. Toimenpiteen aiheuttamista kustannuksista vastaa tavaran tuoja.

Tuontitarkastuksen suorittava viranomainen voi tuojan kustannuksella määrätä teetettäviksi ne toimenpiteet, joihin tuojan on tarkastuksessa hylätyn tavaran osalta ryhdyttävä ja jotka tuoja  on  laiminlyönyt.  Teettämisessä noudatetaan soveltuvin osin uhkasakkolain säännöksiä.

34 §

Tullilaitoksen ja muun valtion viranomaisen päätökseen haetaan muutosta siten kuin siitä erikseen säädetään.

35  §

Tämän lain 21―23, 25, 26, 28―31, 32 b, 32 d, 32 i, 33 ja 34 §:n nojalla tehtävässä päätöksessä voidaan määrätä, että päätöstä on noudatettava ennen kuin se on saanut lainvoiman tai ennen kuin oikaisuvaatimus on käsitelty, jollei valitusviranomainen tai vastaavasti oikaisuvaatimuksen käsittelevä viranomainen toisin määrää. Valitus tai oikaisuvaatimus on käsiteltävä kiireellisenä.

Maksut
39  §

Kunta perii asianomaiselta toiminnanharjoittajalta kunnan hyväksymän taksan mukaisen maksun, joka vastaa suuruudeltaan enintään suoritteen tuottamisesta aiheutuvia kustannuksia:

1) laitoksen hyväksymisestä tai rekisteröinnistä, aluksen rekisteröinnistä sekä omavalvontajärjestelmän hyväksymisestä;

2) tämän lain mukaisen valvonnan edellyttämien näytteiden ottamisesta ja tutkimisesta; sekä

3) Euroopan talousalueen tai Euroopan yhteisön ulkopuolelle kalastustuotteita sekä niistä tehtyjä valmisteita ja jalosteita vievien laitosten valvonnasta siltä osin kuin vienti edellyttää ostajamaan vaatimuksesta tavanomaista kattavampaa valvontaa.

Sen estämättä, mitä 1 momentissa säädetään, kunnan on Euroopan yhteisön säännösten niin edellyttäessä perittävä valvonnasta sekä siihen liittyvistä tarkastuksista ja tutkimuksista maksu. Maa- ja metsätalousministeriö antaa kyseisen velvoitteen edellyttämät tarkemmat määräykset perittävistä maksuista.

Maksut saadaan periä ilman tuomiota tai päätöstä siinä järjestyksessä kuin verojen ja maksujen perimisestä ulosottotoimin annetussa laissa (367/61) säädetään.

39 a  §

Valtion viranomaisen tämän lain mukaan suorittamista tuontitarkastuksista peritään tuojalta valtion maksuperustelain (150/92) mukaisesti määräytyvä maksu.

Euroopan yhteisön säännösten niin edellyttäessä maksu peritään kuitenkin kyseisen velvoitteen mukaisesti. Maa- ja metsätalousministeriö antaa tarvittaessa tätä koskevat tarkemmat määräykset.

39 b  §

Suomea sitovan kansainvälisen velvoitteen niin edellyttäessä laitoksen on maksettava velvoitteen mukaisten ulkomaisten tarkastajien laitoksessa suorittamista tarkastuksista aiheutuvat kulut.

43  §

Maa- ja metsätalousministeriö antaa Suomea sitovan kansainvälisen velvoitteen edellyttämät määräykset:


8) kalastustuotteissa, valmisteissa ja jalosteissa sallittujen vieraiden aineiden enimmäismääristä ja näiden tutkimusmenetelmistä sekä vertailulaboratorioista;


48  §

Kunnan on järjestettävä laitosten valvonta siten, että Suomea sitovan kansainvälisen velvoitteen tai asianomaisen ostajavaltion niin edellyttäessä laitosta valvoo ja vientiin tarvittavat terveystodistukset antaa kuntaan, tai jos tämän lain mukaisista tehtävistä huolehtii kuntayhtymä, kuntayhtymään virkasuhteessa oleva eläinlääkäri.


Laboratoriot
48 a  §

Maa- ja metsätalousministeriö hyväksyy Suomea sitovan kansainvälisen velvoitteen mukaiset kansalliset vertailulaboratoriot kalastustuotteiden, valmisteiden ja jalosteiden tutkimuksia varten ja määrää niiden tehtävät.

Eläinlääkintä- ja elintarvikelaitos hyväksyy vierasainetutkimuksia tekevät laboratoriot ja pitää hyväksymistään laboratorioista rekisteriä.

Virka-apu
48 b  §

Poliisiviranomaiset ja tullilaitos ovat velvollisia tämän lain mukaisten valvontaviranomaisten pyynnöstä antamaan valvontaviranomaisille virka-apua tämän lain ja sen nojalla annettujen säännösten ja määräysten mukaisten tehtävien suorittamisessa.


Tämä laki tulee voimaan asetuksella säädettävänä ajankohtana.

Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.

HE 329/94
MmVM 38/94
Neuvoston direktiivi 89/662/EY; EYVL N:o L 395, 30.12.1989, s. 13, 90/675/EY; EYVL N:o L 373, 31.12.1990, s. 1, 91/492/EY; EYVL N:o L 268, 24.9.1991, s. 1, 91/493/EY; EYVL N:o L 268, 24.9.1991, s. 15, 93/118/EY; EYVL N:o L 340, 31.12.1993, s. 15

Helsingissä 31 päivänä joulukuuta 1994

Tasavallan Presidentti
MARTTI AHTISAARI

Maa- ja metsätalousministeri
Mikko Pesälä

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.