1318/1994
Dokumentin versiot
Annettu Helsingissä 22 päivänä joulukuuta 1994
Laki työttömyyskassalain muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 24 päivänä elokuuta 1984 annetun työttömyyskassalain (603/84) 1 §:n 1 momentti, 3 §:n 1 ja 7 momentti, 4 §:n 3 momentti, 19 §:n 1 momentti, 19 a §:n 1 momentti, 21 §:n 1 momentti, 22 §:n 2 ja 3 momentti, 25 §:n 1 momentti, 30 §, 31 §:n 1 momentti ja 34 §,
sellaisina kuin niistä ovat 1 §:n 1 momentti ja 30 § osittain muutettuina 28 päivänä joulukuuta 1990 annetulla lailla (1366/90), 19 a §:n 1 momentti 15 päivänä kesäkuuta 1990 annetussa laissa (536/90) ja 25 §:n 1 momentti 30 päivänä joulukuuta 1991 annetussa laissa (1695/91), sekä lisätään 22 §:ään uusi 4 momentti, 24 §:ään, sellaisena kuin se on osittain muutettuna mainitulla 28 päivänä joulukuuta 1990 annetulla lailla, uusi 3 ja 4 momentti, 25 §:ään, sellaisena kuin se on mainitussa 30 päivänä joulukuuta 1991 annetussa laissa, uusi 3 momentti ja 33 a §:ään, sellaisena kuin se on 3 päivänä joulukuuta 1993 annetussa laissa (1100/93), uusi 4 momentti, seuraavasti:
1 §
Työttömyyskassan tehtävä ja toimialue
Työttömyyskassa on keskinäisen vastuun perusteella toimiva yhteisö, jonka jäseninä on joko palkkatyöntekijöitä (palkansaajakassa) tai yrittäjiä (yrittäjäkassa). Työttömyyskassan tarkoituksena on työttömyysturvalaissa tarkoitetun ansioturvan ja työvoimapoliittisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain mukaisen ansiotuen ja siihen liittyvien muiden opintososiaalisten etuuksien järjestäminen jäsenilleen.
3 §
Jäsenyyden ehdot
Palkansaajakassan jäseneksi pääsee Suomessa asuva palkkatyöntekijä, joka ei ole täyttänyt 65 vuotta ja joka työskentelee sellaisessa ammatissa tai sellaisella työalalla, joka kuuluu kassan toiminnan piiriin. Yrittäjäkassan jäseneksi pääsee Suomessa asuva yrittäjä, joka ei ole täyttänyt 65 vuotta. Yrittäjänä pidetään työttömyysturvalain 1 a §:ssä tarkoitettua henkilöä, jonka toimeentulon on katsottava perustuvan yritystoiminnasta saatavaan tuloon.
Jos palkansaajakassan jäsen kassasta erottuaan kuukauden kuluessa liittyy toiseen palkansaajakassaan tai yrittäjäkassan jäsen kassasta erottuaan kuukauden kuluessa liittyy toiseen yrittäjäkassaan, jäsenen hyväksi lasketaan hänen työssäoloaikansa ja jäsenenäoloaikansa edellisessä kassassa. Jos palkansaajakassan jäsen kassasta erottuaan kuukauden kuluessa liittyy yrittäjäkassaan eikä jäsenen yrittäjäksi ryhtymisestä yrittäjäkassaan liityttäessä ole kulunut kuukautta, voidaan hänen hyväkseen lukea hänen työssäoloaikansa ja jäsenenäoloaikansa palkansaajakassassa enintään kuuden kuukauden ajalta.
4 §
Huomautus, varoitus ja kassasta erottaminen
Työttömyyskassa voi erottaa jäsenyydestään sen, joka on pysyvästi siirtynyt pois ammatista tai työalalta, joka kuuluu kassan toiminnan piiriin. Yrittäjäksi siirtynyt palkansaajakassan jäsen voi säilyttää jäsenyytensä palkansaajakassassa korkeintaan puolentoista vuoden ajan yritystoiminnan aloittamisesta lukien.
19 §
Jäsenmaksut
Jäsenmaksut on määrättävä siten, että niitä palkansaajakassassa yhdessä valtionosuuden ja työttömyyskassojen keskuskassan tukimaksun kanssa ja yrittäjäkassassa yhdessä valtionosuuden kanssa voidaan pitää riittävinä kassan sitoumusten täyttämiseen. Jäsenmaksut vahvistaa sosiaali- ja terveysministeriö kassan tekemän esityksen pohjalta.
19 a §
Jäsenmaksujen tasaus
Eri aloilla vallitsevan työttömyysrasituksen tasoittamiseksi valtio voi suorittaa jäsenmaksujen tasausta valtion talousarviossa sanottuun tarkoitukseen osoitettujen määrärahojen puitteissa niille palkansaajakassoille, joiden työttömyyspäivärahamenot ovat edellisenä vuonna ylittäneet 75 prosentilla kassojen jäsentä kohti lasketut keskimääräiset päivärahamenot. Kassalle voidaan suorittaa ennakkoa jäsenmaksujen tasaukseen.
21 §
Tukikassa
Eri aloilla vallitsevan työttömyysrasituksen tasoittamiseksi toimii keskinäisen vastuun pohjalta työttömyyskassojen tukikassa, johon kaikki palkansaajakassat kuuluvat. Kassat suorittavat jäsenmaksuna tukikassalle sosiaali- ja terveysministeriön vahvistaman markkamäärän jäsentä kohti vuodessa siten, että tukikassan varat riittävät 22 §:n 2 momentin mukaiseen tasoitukseen. Tukikassan jäsenmaksu voidaan vahvistaa enintään kymmenesosaksi kassojen jäsenten keskimääräisestä jäsenmaksusta ja se on vahvistettava enimmäismääräiseksi aina, milloin valtion 22 §:n mukaista lisäosuutta joudutaan käyttämään tai ilmeinen vaara siihen on olemassa.
22 §
Kassan vajauksen täyttäminen
Jos tilinpäätös osoittaa 1 momentissa tarkoitetun tasoitusrahaston enimmäiskäytön jälkeen edelleen vajausta, saadaan palkansaajakassan vajaus täyttää 21 §:n 1 momentissa tarkoitetun tukikassan varoista. Tukikassan varoja voidaan yhden kalenterivuoden aikana käyttää enintään puolet niiden määrästä kassojen vajausten suhteessa.
Jos palkansaajakassan vajausta ei voida täyttää 1 ja 2 momentissa mainitulla tavalla, vajaus täytetään valtion varoista kassalle myönnettävällä lisäosuudella.
Yrittäjäkassan vajaus, jota ei voida täyttää 1 momentissa mainitulla tavalla, siirretään kassan seuraavan vuoden tilinpäätökseen täytettäväksi kassan varoista.
24 §
Oikeus valtionosuuteen
Sen estämättä, mitä 1 momentissa ja 60 §:ssä säädetään, työttömyyskassalla on oikeus valtionosuuteen, jos sen jäsenmäärä vuosina 1997 ja 1998 on keskimäärin vähintään 6 000 ja vuodesta 1999 lähtien keskimäärin vähintään 8 000. Jäsenmäärän ollessa edellä mainittuja pienempi alennetaan valtionosuutta suhteessa jäsenmäärään. Sosiaali- ja terveysministeriön suostumuksella voidaan kuitenkin erityisestä syystä hyväksyä edellä todettuja pienempi jäsenmäärä ensimmäisenä vuonna täyteen valtionosuuteen oikeuttavana.
Sosiaali- ja terveysministeriö voi hyväksyä erityisistä syistä 3 momentissa mainitun jäsenmäärän estämättä työttömyyskassan täyteen valtionosuuteen oikeuttavaksi.
25 §
Valtionosuus päivärahoista ja ansiotuen ansio-osista
Valtionosuus on 47,5 prosenttia sosiaali- ja terveysministeriön hyväksymistä palkansaajakassan ja yrittäjäkassan työttömyysturvalain 16 §:n nojalla maksamista päivärahoista.
Valtionosuutena maksetaan sosiaali- ja terveysministeriön hyväksymistä yrittäjäkassan työttömyysturvalain 16 a §:n nojalla maksamista päivärahoista työttömyysturvalain 22 §:n mukaista peruspäivärahaa ja 24 §:n mukaista lapsikorotusta vastaava osuus.
30 §
Keskuskassan osuus päivärahoista ja ansiotuen ansio-osista
Keskuskassa maksaa työttömyyskassalle, jolla on oikeus saada täyttä valtionosuutta, 47 prosenttia työttömyyskassan työttömyysturvalain 16 §:n nojalla maksamista ja palkansaajakassan työttömyysturvalain 16 a §:n nojalla maksamista työttömyyspäivärahoista. Tukimaksua ei kuitenkaan suoriteta sellaisista päivärahoista, joiden osalta työttömyyskassalla ei ole oikeutta valtionosuuteen. Valtionosuuden ollessa 24 §:n mukaisesti alennettu alennetaan tukimaksua samassa suhteessa.
Keskuskassan tukimaksu palkansaajakassalle työvoimapoliittisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain mukaisen ansiotuen ansio-osaan siltä osin, kuin se maksetaan ansioon suhteutettuna, on 47 prosenttia.
31 §
Keskuskassan osuus hallintokuluista
Keskuskassa maksaa palkansaajakassalle hallintokuluihin kohdistuvana tukimaksuna yhtä suuren markkamäärän kuin mitä valtio 26 §:n 1 momentin nojalla suorittaa sanottuihin kuluihin kohdistuvana osuutena.
33 a §
Työttömyysvakuutuksen suorittaminen eräissä tapauksissa
Sen estämättä, mitä 33 ja 34 §:ssä säädetään, velvollisuutta työttömyysvakuutusmaksun maksamiseen ei ole kommandiittiyhtiön vastuunalaisten yhtiömiesten ja avoimen yhtiön yhtiömiesten osalta. Työttömyysturvalain 1 a §:n 1 momentin 1 ja 2 kohdassa tarkoitetun työntekijän (yrityksen osaomistaja) osalta työnantaja on velvollinen maksamaan työttömyysvakuutusmaksua vain siltä osin, kuin maksulla rahoitetaan muun kuin tämän lain mukaiset velvoitteet.
34 §
Työttömyysvakuutusmaksun suuruus
Valtioneuvosto vahvistaa vuosittain 33 ja 33 a §:ssä tarkoitetut työttömyysvakuutusmaksut siten, että keskuskassa voi suoriutua lain mukaisista velvoitteistaan. Maksu määrätään sen työpalkkojen määrän perusteella, jonka mukaan työnantajan tapaturmavakuutusmaksu määräytyy.
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1995.
Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.
HE 267/94StVM 33/94
Helsingissä 22 päivänä joulukuuta 1994
Tasavallan Presidentti
MARTTI AHTISAARI
Sosiaali- ja terveysministeri
Jorma Huuhtanen