Laki työttömyysturvalain muuttamisesta
- Säädöksen tyyppi
- Laki
- Antopäivä
Alkuperäisen säädöksen teksti
Alkuperäisten säädösten teksteihin ei päivitetä säädösmuutoksia eikä tehdä oikaisuja. Muutokset ja oikaisut on huomioitu ajantasaistetuissa säädöksissä. Oikaisut näkyvät myös säädöskokoelman pdf-versioissa.
Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan 24 päivänä elokuuta 1984 annetun työttömyysturvalain (602/84) 5 §:n 1 momentin 8 kohta ja 5 momentti, sellaisena kuin niistä on 5 §:n 5 momentti 12 päivänä heinäkuuta 1993 annetussa laissa (665/93),
muutetaan 1 §:n 2 momentti, 3 §:n 3 ja 4 momentti, 5 §:n 1 momentin 9 kohta, 9 §:n 4 momentti, 16 §:n 1 ja 5 momentti, 17 §:n 1 momentin 6 kohta, 25 §, 26 §:n 1 ja 4 momentti ja 47 §:n 1 momentti, sellaisina kuin niistä ovat, 1 §:n 2 momentti, 3 §:n 4 momentti ja 9 §:n 4 momentti mainitussa 12 päivänä heinäkuuta 1993 annetussa laissa, 3 §:n 3 momentti ja 26 §:n 1 ja 4 momentti 30 päivänä joulukuuta 1993 annetussa laissa (1541/93) ja 47 §:n 1 momentti 28 päivänä joulukuuta 1990 annetussa laissa (1367/90), 5 §:n 1 momentin 9 kohta 18 päivänä joulukuuta 1992 annetussa laissa (1334/92), 17 §:n 1 momentin 6 kohta 30 päivänä joulukuuta 1993 annetussa laissa (1537/93) ja 25 § 27 päivänä helmikuuta 1987 annetussa laissa (226/87), sekä
lisätään 1 lukuun uusi 1 a §, 5 §:n 1 momenttiin, sellaisena kuin se on osittain muutettuna mainituilla 27 päivänä helmikuuta 1987, 18 päivänä joulukuuta 1992 ja 12 päivänä heinäkuuta 1993 annetuilla laeilla sekä 9 päivänä joulukuuta 1990, 27 päivänä maaliskuuta 1991, 30 päivänä joulukuuta 1991 ja 30 päivänä joulukuuta 1992 annetuilla laeilla (98/90, 620/91, 1692/91 ja 1651/92) uusi 14 kohta, 2 lukuun uusi 5 a §, 13 §:ään, sellaisena kuin se on mainitussa 30 päivänä joulukuuta 1993 annetussa laissa ( 1541/93 ), uusi 3 ja 4 momentti ja 4 lukuun uusi 16 a ja 23 a §, seuraavasti:
1 §Lain tarkoitus ja soveltamisala
Työttömyysturvaan on oikeus lisäksi yritystoimintaa harjoittavalla henkilöllä tämän lain mukaisesti. Lain 13 §:n 2 momenttia, 16 §:n 1―7 momenttia, 17 §:n 1 momentin 1―3 kohtaa, 23 §:ää ja 26 §:n 2 momenttia ei kuitenkaan sovelleta yritystoimintaa harjoittavaan henkilöön.
1 a §Yritystoimintaa harjoittava henkilö
Yritystoimintaa harjoittavaksi henkilöksi katsotaan tässä laissa henkilö, joka päätointaan varten on yrittäjien eläkelain (468/69) tai maatalousyrittäjien eläkelain (467/69) mukaisesti velvollinen ottamaan sanottujen lakien mukaisen vakuutuksen, sekä näiden lisäksi henkilö,
joka työskentelee johtavassa asemassa osakeyhtiössä, jossa hänellä itsellään on vähintään 15 prosenttia tai hänen perheenjäsenillään tai hänellä yhdessä perheenjäsentensä kanssa on vähintään 30 prosenttia osakepääomasta tai osakkeiden tuottamasta äänimäärästä tai muutoin vastaava määräämisvalta; tai
joka työskentelee osakeyhtiössä, jossa hänellä itsellään tai hänen perheenjäsenillään tai hänellä yhdessä perheenjäsentensä kanssa on vähintään puolet osakepääomasta tai osakkeiden tuottamasta äänimäärästä tai muutoin vastaava määräämisvalta; tai
joka edellä 1 tai 2 kohdassa säädetyllä tavalla työskentelee muussa yrityksessä tai yhteisössä, jossa hänellä tai hänen perheenjäsenillään tai hänellä yhdessä perheenjäsentensä kanssa katsotaan olevan mainituissa kohdissa sanottua vastaava määräämisvalta.
Henkilön katsotaan olevan johtavassa asemassa yrityksessä, jos hän on osakeyhtiön toimitusjohtaja tai hallituksen jäsen tai jos hän osakeyhtiössä tai muussa yrityksessä tai yhteisössä on vastaavassa asemassa.
Perheenjäseneksi katsotaan yrityksessä työskentelevän henkilön puoliso ja henkilö, joka on yrityksessä työskentelevälle henkilölle sukua suoraan ylenevässä tai alenevassa polvessa ja asuu henkilön kanssa samassa taloudessa. Aviopuolisoita, jotka välien rikkoutumisen vuoksi asuvat pysyvästi erillään, ei pidetä puolisoina.
3 §Toimeenpanoelimet
Työvoimatoimikunta tai työvoimatoimisto antaa työttömyysturvan saamisen työvoimapoliittisista edellytyksistä, joista säädetään 4 §:ssä, 5 §:n 1 momentin 3 ja 10 kohdassa sekä 2 ja 6 momentissa, 5 a §:ssä ja 7―11 §:ssä, sosiaalivakuutustoimikuntaa ja työttömyyskassaa sitovan lausunnon siten kuin asetuksella tarkemmin säädetään. Työvoimatoimikunnan tai työvoimatoimiston tulee työttömyyskassan tai sosiaalivakuutustoimikunnan pyynnöstä täydentää lausuntoaan viipymättä.
Sitovaa lausuntoa ei kuitenkaan anneta silloin, kun työntekijä on lomautettu määräajaksi 17 §:ssä tarkoitetulla tavalla ja lomautus koskee vähintään kymmentä työntekijää.
5 §Työttömyyspäivärahaoikeuden rajoitukset
Työttömyyspäivärahaan ei ole oikeutta henkilöllä:
siltä ajalta, jolta hän saa maatalousyrittäjien eläkelain (467/69) tai maatalousyrittäjien sukupolvenvaihdoseläkkeestä annetun lain (1317/90) mukaista sukupolvenvaihdoseläkettä taikka maatalousyrittäjien luopumistuesta annetun lain (1293/94) mukaista luopumistukea;
siltä ajalta, jolle 1 a §:ssä tarkoitetun yritystoimintaa harjoittaneen henkilön yritysomaisuuden myyntivoitto, joka liittyy yritystoiminnan lopettamiseen, voidaan jaksottaa hänen työtulonsa perusteella. Käyttöomaisuudesta saatua myyntivoittoa pidetään yrityksen lopettamiseen liittyvänä myös silloin, kun se on saatu kuuden kuukauden aikana ennen yrityksen lopettamista tai todisteellista keskeytymistä. Asetuksella voidaan tarkemmin säätää myyntivoitosta ja sen määräämisestä.
5 a §Päätoiminen yrittäjä
Henkilöllä ei ole oikeutta työttömyyspäivärahaan siltä ajalta, jona hän työllistyy yritystoiminnassa tai sitä vastaavalla tavalla omassa työssään. Yrityksenä pidetään myös maatalousyritystä.
Henkilön, joka työttömänä aloittaa 1 a §:ssä mainitun yritystoiminnan tai oman työn, katsotaan työllistyvän 1 momentissa tarkoitetulla tavalla, jos toiminnan vaatima työmäärä on niin suuri, että se on esteenä kokoaikaisen työn vastaanottamiselle.
Henkilön, joka on aikaisemmin työllistynyt päätoimisesti 1 a §:ssä mainitussa yritystoiminnassa tai sitä vastaavalla tavalla omassa työssään, katsotaan työllistyvän 1 momentissa tarkoitetulla tavalla siihen ajankohtaan asti, jona hän on todistettavasti toiminnan kokonaan lopettanut. Yritystoiminnan tai oman työn todisteellisesti keskeydyttyä katsotaan henkilön työllistyvän, kunnes toiminta on ollut yhdenjaksoisesti keskeytyneenä neljän kuukauden ajan. Rajoitusta ei kuitenkaan sovelleta henkilöön:
jota on pidettävä palkansaajaan rinnastettavana yrittäjänä; palkansaajaan rinnastettavalla yrittäjällä tarkoitetaan yrittäjää, joka itse osallistuu työsuoritukseen ja joka on pysyvässä toimeksiantosuhteessa pääsääntöisesti yhteen toimeksiantajaan, jonka välittömän johdon ja valvonnan alainen hän on; lisäksi edellytetään, ettei hänellä ole viimeksi kuluneen vuoden aikana työnhakijaksi ilmoittautumisesta lukien ollut yhteensä enempää kuin yksi ulkopuolinen työntekijä kerrallaan palveluksessaan;
jonka yritystoiminta luonnonolosuhteista johtuen on kausiluontoista; eikä
jonka yritystoiminta on sivutoimista; edellyttäen, että hänen aikaisemman työssäolonsa perusteella tai muutoin voidaan päätellä yritystoiminnan vaatiman työmäärän olevan niin vähäinen, ettei se ole esteenä kokoaikaisen työn vastaanottamiselle.
9 §Oikeus työttömyyspäivärahaan eräissä tapauksissa
Henkilöllä, joka on ollut välittömästi työvoimatoimistoon ilmoittautumista edeltäneiden kuuden kuukauden aikana työmarkkinoilla vähemmän kuin kuusi viikkoa eikä voi esittää hyväksyttävää syytä poissaololleen, ei ole oikeutta työttömyyspäivärahaan kuuden viikon ajalta työttömäksi työnhakijaksi ilmoittautumisesta lukien. Henkilön katsotaan olleen työmarkkinoilla, jos hän on ollut 16 §:n 2 momentissa tarkoitetussa työssä tai työllistynyt yritystoiminnassa taikka ollut työnhakijana työvoimatoimistossa.
13 §Oikeus peruspäivärahaan
Edellä 1 a §:ssä tarkoitetun yritystoimintaa harjoittavan henkilön työssäoloehto täyttyy, kun henkilö 48:n lähinnä edellisen kuukauden aikana on työskennellyt yhteensä 24 kuukautta yrittäjänä siten, että yritystoiminta on ollut laajuudeltaan olennaista. Työssäoloehtoon voidaan lukea myös lähinnä 24 edellisen kuukauden aikana tehty 2 momentissa tarkoitettu työssäoloehdon täyttävä työ. Lisäksi työssäoloehtoon sovelletaan, mitä 16 a §:n 4 ja 5 momentissa säädetään. Asetuksella voidaan tarkemmin säätää työssäoloehdon täyttävän yritystoiminnan laajuudesta.
Peruspäivärahaan sovelletaan lisäksi, mitä 16 §:n 7 ja 8 momentissa säädetään.
16 §Palkansaajan oikeus ansioon suhteutettuun päivärahaan
Ansioon suhteutettuun päivärahaan on oikeus työttömyyskassan jäsenellä (vakuutettu), joka on ollut vakuutettuna vähintään kuusi edellistä kuukautta ja joka palkansaajakassassa vakuutettuna ollessaan on täyttänyt työssäoloehdon.
Jos vakuutettu on ollut poissa työmarkkinoilta ilman hyväksyttävää syytä yli kuusi kuukautta tai työskennellyt 1 a §:ssä tarkoitettuna yrittäjänä yli 18 kuukautta, hänelle ei makseta palkansaajan ansioon suhteutettua päivärahaa, ennen kuin hän on täyttänyt poissaolon tai edellä mainitun työskentelyn jälkeen 1 momentissa tarkoitetun työssäoloehdon. Tällöin 24 kuukauden tarkastelujakso alkaa siitä, kun henkilö on poissaolon tai työskentelyn jälkeen mennyt työhön.
16 a §Yrittäjän oikeus ansioon suhteutettuun päivärahaan
Ansioon suhteutettuun päivärahaan on oikeus 1 a §:ssä tarkoitetulla yritystoimintaa harjoittaneella henkilöllä, joka on työttömyyskassan jäsen ja joka on ollut vakuutettuna vähintään 24 edellistä kuukautta ja joka yrittäjäkassassa vakuutettuna ollessaan on täyttänyt yrittäjän työssäoloehdon.
Yrittäjän työssäoloehto täyttyy, kun henkilö lähinnä edellisten 48 kuukauden aikana (tarkastelujakso) on työskennellyt yhteensä 24 kuukautta yrittäjänä siten, että yritystoiminta on ollut laajuudeltaan olennaista. Asetuksella voidaan tarkemmin säätää työssäoloehdon täyttävän yritystoiminnan laajuudesta.
Sen estämättä, mitä 1 ja 2 momentissa säädetään, yrittäjän työssäoloehtoon voidaan lukea myös enintään kuusi kuukautta 16 §:n 2 momentissa tarkoitettua palkansaajakassan jäsenenä hankittua työssäoloehtoa ja vakuutusehtoa, jos palkansaajakassan jäsen kuukauden kuluessa yrittäjäksi ryhtymisestä ja palkansaajakassasta eroamisesta liittyy yrittäjäkassaan.
Jos henkilö on sairauden, laitoshoidon, asevelvollisuuden, opintojen, lastenhoidon tai muun näihin verrattavan hyväksyttävän syyn johdosta estynyt olemasta työmarkkinoilla, voidaan 2 momentissa mainittua tarkastelujaksoa vastaavasti pidentää.
Jos vakuutettu on ollut poissa työmarkkinoilta ilman hyväksyttävää syytä yli vuoden, hänelle ei makseta yrittäjän ansioon suhteutettua päivärahaa, ennen kuin hän on täyttänyt poissaolon jälkeen 2 momentissa tarkoitetun työssäoloehdon. Tällöin 48 kuukauden tarkastelujakso alkaa siitä, kun henkilö on poissaolon jälkeen aloittanut yritystoiminnan.
17 §Oikeus soviteltuun työttömyyspäivärahaan
Soviteltuun työttömyyspäivärahaan on oikeus tämän lain 1 ja 2 §:ssä sekä 2―6 luvussa säädetyin edellytyksin henkilöllä,
joka työttömänä ollessaan on aloittanut muun kuin 5 a §:ssä tarkoitetun yritystoiminnan sekä
23 a §Yrittäjän ansioon suhteutetun päivärahan suuruus
Yritystoimintaa harjoittaneen henkilön ansioon suhteutettu päiväraha lasketaan noudattaen soveltuvin osin, mitä 23 §:n 1 ja 2 momentissa säädetään.
Päiväraha määrätään sen työtulon perusteella, jonka mukaan yritystoimintaa harjoittanut henkilö on yrittäjäkassassa vakuuttanut itsensä yhteensä enintään 24 kuukauden ajan ennen työttömyyttä. Työtuloa ei kuitenkaan saa määrätä suuremmaksi kuin henkilön yrittäjien eläkelain tai maatalousyrittäjien eläkelain mukaan vahvistettu työtulo mainittuna aikana tai työntekijäin eläkelain mukainen palkka keskimäärin mainittuna aikana on ollut. Jos työtuloa on edellä mainittuna aikana muutettu, saadaan päivärahan suuruuden perusteena oleva työtulo jakamalla vahvistettujen työtulojen yhteismäärä vastaavalla ajalla. Tällöin työtulon 20 prosenttia suurempaa korotusta ei kuitenkaan oteta huomioon. Asetuksella voidaan säätää tarkemmin ansioon suhteutetun päivärahan perusteena olevan työtulon määräämisestä.
25 §Etuuksien korotus
Jos maan yleinen palkkataso olennaisesti muuttuu, asetuksella on tarkistettava tämän lain 18 §:n 1 momentissa sekä 22 ja 24 §:ssä säädetyt markkamäärät palkkatason muutosta vastaavassa suhteessa.
26 §Päivärahakauden kesto
Peruspäivärahaa ja ansioon suhteutettua päivärahaa maksetaan yhteensä enintään 500 työttömyyspäivältä neljän peräkkäisen kalenterivuoden aikana. Edellä mainittuun enimmäismäärään luetaan myös sellaiset työttömyyspäivät, joilta henkilölle on maksettu työttömyysetuutta sellaisessa valtiossa, jonka kanssa Suomella on työttömyysturvaa koskeva sopimus. Työ-, omavastuu- ja korvauspäivien lukumäärä kunakin kalenteriviikkona saa olla yhteensä enintään viisi. Viiden päivän enimmäismäärää laskettaessa korvauspäivinä pidetään myös niitä päiviä, joina henkilö saa työvoimapoliittisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain mukaista koulutustukea. Omavastuupäiviksi katsotaan myös 7 §:n 1 momentin, 8 §:n sekä 9 §:n 1 ja 4 momentin mukaisiin määräaikoihin sisältyvät työttömyyspäivät.
Jos henkilö 1 momentissa tarkoitetun neljän vuoden ajan kuluessa on täyttänyt päivärahan saamisen edellytyksenä olevan työssäoloehdon kahdeksan kuukauden tarkastelujakson aikana, aloitetaan 1 momentissa tarkoitetun neljään peräkkäiseen kalenterivuoteen sisältyvän 500 päivän laskeminen alusta, kun henkilö uudelleen alkaa saada päivärahaa. Samoin menetellään, jos 1 a §:ssä tarkoitettu henkilö on täyttänyt 16 a §:n 2 momentissa tarkoitetun työssäoloehdon yhdenjaksoisesti.
47 §Asetuksenantovaltuus
Asetuksella säädetään:
5 a §:n 2 momentissa tarkoitetusta yritystoiminnan tai oman työn aloittamisesta;
5 a §:n 3 momentissa tarkoitetusta yritystoiminnan tai oman työn lopettamisesta ja keskeyttämisestä;
7 §:n 2 momentissa tarkoitetusta ammattitaidon edellyttämästä työkokemuksesta;
7 §:n 5 momentissa tarkoitetuista sopivan asunnon kohtuullisista ehdoista;
7 §:n 5 momentissa tarkoitetusta painavasta henkilökohtaisesta syystä; sekä
10 §:n 2 momentissa tarkoitetusta sopivan työvoiman saatavissa olon selvittämisestä.
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1995.
Lain 13 §:n 3 momenttia ja 16 a §:ää sovelletaan henkilöön, joka ilmoittautuu työttömäksi työnhakijaksi lain tultua voimaan. Lain 13 §:n 3 momentissa tarkoitettuun työssäoloehtoon luetaan työssäolo ja yritystoiminta tammikuun 1 päivän 1994 jälkeen. Lain 16 a §:n 3 momentissa tarkoitetuissa tilanteissa voidaan työssäoloehtoon ja vakuutusehtoon lukea myös aika ennen lain voimaantuloa, jos 1 a §:n 1 momentin 1―3 kohdassa tarkoitettu henkilö kuuden kuukauden kuluessa lain voimaantulosta lukien liittyy yrittäjäkassaan.
Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.
StVM 33/94
Helsingissä 22 päivänä joulukuuta 1994
Tasavallan Presidentti MARTTI AHTISAARISosiaali- ja terveysministeri Jorma Huuhtanen