Finlex ®

Annettu Helsingissä 22 päivänä joulukuuta 1994

Laki luontaiselinkeinolain muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan 24 päivänä elokuuta 1984 annetun luontaiselinkeinolain (610/84) 1 §, 4 §:n 2 momentti, 28 §:n 1 momentti, 29 §:n 3 momentti, 33 §:n 1 momentti, 34 §:n 2 momentti, 36 §:n 1 momentin 5 ja 6 kohta,

sellaisina kuin niistä ovat 28 §:n 1 momentti, 29 §:n 3 momentti ja 34 §:n 2 momentti muutettuna 28 päivänä joulukuuta 1990 annetulla lailla (1296/90), sekä

lisätään 5 §:ään uusi 3 momentti, 29 §:ään, sellaisena kuin se on muutettuna viimeksi mainitulla lailla, uusi 4 momentti, lakiin uusi 35 a § ja 36 §:n 1 momenttiin uusi 7 kohta seuraavasti:

1 §

Lain tarkoitus

Luontaiselinkeinoja harjoittavien henkilöiden toimeentulomahdollisuuksien ja elinolosuhteiden parantamiseksi maan pohjoisilla alueilla annetaan maata, osuuksia ja oikeuksia sekä luottoa ja avustuksia samoin kuin suoritetaan muita toimenpiteitä siten kuin tässä laissa säädetään, ottaen kuitenkin huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksessa ja sen nojalla annetuissa säädöksissä tukitoiminnalle asetetut rajoitukset.

4 §

Tukemiskelpoiset henkilöt

Tämän lain mukaisista toimenpiteistä ei voi päästä osalliseksi sellainen henkilö, jonka omat ja puolison muusta kuin tässä laissa tarkoitetun ammatin harjoittamisesta saamat kokonaistulot ovat valtioneuvoston vahvistamaa määrää suuremmat. Tuen saamisen edellytyksenä on lisäksi asetuksella tarkemmin säädettävän kehittämissuunnitelman laatiminen.

5 §

Erinäiset rajoitukset

Tässä laissa tarkoitettua tukea myönnetään ainoastaan maaseutuelinkeinolain 3 §:n 3 momentissa ja 15 §:ssä säädetyin rajoituksin.

28 §

Myyntihinnat

Luontaiselinkeinotilan ja lisäalueen myyntihinnan maksuaika on enintään 20 vuotta. Myyntihintojen maksuajoista säädetään tarkemmin asetuksella. Myyntihinnan korkoon sovelletaan, mitä jäljempänä 29 §:n 3 momentissa säädetään.

29 §

Lainaehdot

Maatilatalouden kehittämisrahaston varoista myönnetyn lainan vuotuisena korkona käytetään markkinaehtoisia korkoja. Lainansaajan on maksettava lainasta kyseistä korkoa viisi prosenttiyksikköä alhaisempaa korkoa, kuitenkin vähintään korkoa, jonka määrästä säädetään asetuksella. Kyseistä korkoa peritään enintään siihen asti, kun korkoetuutena myönnetty tuki on tullut kokonaan käytetyksi, minkä jälkeen lainansaajalta peritään kysymyksessä olevassa lainassa käytettyä markkinaehtoista korkoa. Asetuksella säädetään hyväksyttävistä markkinaehtoisista koroista, korkoetuuden muuntamisesta avustukseksi sekä avustuksen enimmäismäärästä.

Korkoetuuden, korkovapauden ja lyhennysvapauden enimmäismäärästä sekä laina-ajasta säädetään asetuksella.

33 §

Avustukset

Avustusten prosentuaalisista enimmäismääristä säädetään tarkemmin asetuksella. Avustus voi kuitenkin olla alkutuotantoa ja asumista tuettaessa enintään 45 prosenttia ja muutoin enintään 30 prosenttia hyväksyttävistä kustannuksista. Milloin avustuksen ohella myönnetään myös lainaa, saa avustuksen ja lainan yhteismäärä olla enintään 80 prosenttia hyväksyttävistä kustannuksista.

34 §

Tienteko- ja vesihuoltotyöt

Valtion toimesta suoritettujen 1 momentissa tarkoitettujen töiden kustannuksista peritään tilan omistajalta se määrä, jolla tilan arvon tarkoitukseensa käytettynä voidaan katsoa nousseen sanottujen töiden johdosta, vähintään kuitenkin 25 prosenttia ja enintään 70 prosenttia tilan osalle tulleiden kustannusten määrästä. Perittävän määrän takaisinmaksuaika on kymmenen vuotta ja sen vuotuinen korko on vähintään neljä prosenttia. Takaisinperinnästä päättää maaseutuelinkeinopiiri.

35 a §

Luontaiselinkeinojen edistämishankkeet

Tämän lain nojalla voidaan asetuksella tarkemmin säädettävin edellytyksin myöntää tukea sellaisten hankkeiden kustannuksiin, joiden tarkoituksena on luontaiselinkeinojen harjoittamisen sekä luontaiselinkeinoista saatujen tuotteiden jatkojalostuksen sekä muun tämän lain mukaisen toiminnan edistäminen. Tuki voidaan myöntää paitsi yksityiselle luontaiselinkeinon harjoittajalle myös kunnalle, kuntayhtymälle, yhdistykselle, yhtiölle tai osuuskunnalle. Tuen myöntämisen edellytyksenä on, että hanke on otettu huomioon alueellisissa kehittämissuunnitelmissa.

36  §

Kehittämisrahaston varojen käyttäminen

Maatilatalouden kehittämisrahaston varoja voidaan sen lisäksi, mitä niiden käyttämisestä on edellä säädetty, käyttää tästä laista aiheutuviin seuraaviin menoihin:

5) valtion toimesta tehtyjen teiden kunnossapitoon;

6) luontaiselinkeinojen kehittämistoimintaa koskevien tutkimusten ja selvitysten suorittamiseen; sekä

7) edellä 35 a §:ssä tarkoitettujen hankkeiden tukeen.

Tämä laki tulee voimaan asetuksella tarkemmin säädettävänä ajankohtana.

Tätä lakia sovelletaan niihin hakemuksiin ja vireillä oleviin asioihin, joihin ei ole annettu lainvoimaista ratkaisua ennen lain voimaantuloa.

Tämän lain 28 §:n 1 momenttia sovelletaan lain voimaantultua vahvistettuihin käyttösuunnitelmiin sekä 29 §:n 3 momenttia lain voimaantultua vireille pantuihin lainahakemuksiin.

Helsingissä 22 päivänä joulukuuta 1994

Tasavallan Presidentti
MARTTI AHTISAARI

Ministeri
Ole Norrback

Sisällysluettelo

1306/1994