Asetus valtioneuvoston kansliasta
- Säädöksen tyyppi
- Asetus
- Antopäivä
- Ajantasaistettu säädös
- 1043/1994
Alkuperäisen säädöksen teksti
Alkuperäisten säädösten teksteihin ei päivitetä säädösmuutoksia eikä tehdä oikaisuja. Muutokset ja oikaisut on huomioitu ajantasaistetuissa säädöksissä. Oikaisut näkyvät myös säädöskokoelman pdf-versioissa.
Pääministerin esittelystä säädetään valtioneuvostosta 30 päivänä maaliskuuta 1922 annetun lain (78/22)12 §:n 2 momentin nojalla, sellaisena kuin se on 10 päivänä joulukuuta 1993 annetussa laissa (1120/93):
Tehtävät
1 §
Sen lisäksi, mitä valtioneuvoston kanslian tehtävistä valtioneuvostosta annetussa laissa (78/22) ja valtioneuvoston ohjesäännössä (995/43) taikka muualla säädetään, valtioneuvoston kanslia käsittelee asiat, jotka koskevat:
valtioneuvoston ja pääministerin tehtäviä tukevien toiminta-, tieto- ja telejärjestelmien ylläpitoa ja kehittämistä
valtionhallinnon ulkoisen tiedotuksen yleistä kehittämistä ja koordinointia, valtioneuvoston tiedotustoimintaa ja eri ministeriöiden ulkoisen tiedotuksen yhteensovittamista ja avustamista;
hallinnon nimikkeitä ja sanastoja;
valtioneuvoston edustus- ja virkahuoneistoja;
valtioneuvoston kuljetuspalveluja.
Valtioneuvoston kanslian yhteydessä on valtioneuvoston arkisto.
Valtioneuvoston kanslian tehtävänä on tietojen ja jäljennösten antaminen kanslian hallussa olevista asiakirjoista ja tiedostoista.
Organisaatio
2 §
Pääministeri on valtioneuvoston kanslian päällikkö. Valtioneuvoston kanslian organisaatiosta määrätään valtioneuvoston kanslian työjärjestyksessä, jonka pääministeri vahvistaa.
Virkamiehet
3 §
Valtioneuvoston kansliassa on valtiosihteeri, joka nimitetään enintään pääministerin toimikaudeksi, sekä alivaltiosihteeri ja muita virkamiehiä.
Valtioneuvoston kansliassa on lisäksi pääministerin enintään toimikaudekseen ottamia avustavia määräaikaisia virkamiehiä. Kanslian henkilökuntaan kuuluvat myös pääministerin nimittämät muiden ministerien määräaikaiset erityisavustajat.
Valtioneuvoston kansliassa on valtioneuvoston turvallisuuspäällikkö, jonka puolustusvoimat on pääministerin pyynnöstä komentanut tehtävään. Turvallisuuspäällikkö toimii kansliassa esittelijänä toimialaansa kuuluvissa asioissa.
Valtioneuvoston kansliaan voidaan ottaa myös työsopimussuhteista henkilöstöä.
Virkamiesten kelpoisuusvaatimukset
4 §
Kelpoisuusvaatimuksena on:
valtiosihteerillä hyvä perehtyneisyys julkishallintoon ja yhteiskunnalliseen toimintaan;
alivaltiosihteerillä oikeustieteen kandidaatin tutkinto ja hyvä hallinnon tuntemus;
hallitusneuvoksella, mitä valtioneuvoston ohjesäännössä säädetään;
suunnittelu- ja kehittämistehtäviä johtavalla virkamiehellä ylempi korkeakoulututkinto sekä hyvä perehtyneisyys viran tehtäväalueeseen;
tiedotustoimintaa johtavalla virkamiehellä:
ylempi korkeakoulututkinto ja laaja kokemus tiedotustoiminnasta; tai
pitkäaikainen ja laaja kokemus tiedotustoiminnasta sekä perehtyneisyys viran tehtäväalueeseen;
käännöstoimintaa johtavalla virkamiehellä oikeustieteen kandidaatin tutkinto ja molempien kotimaisten kielten täydellinen hallitseminen.
Käännöstyön ohjaustehtävissä toimivilta ja käännösten tarkastajilta vaaditaan ylempi korkeakoulututkinto. Siltä, joka erityisesti tarkastaa vaativia oikeudellisia käännöksiä, vaaditaan oikeustieteen kandidaatin tutkinto.
Käännöstyötä tekeviltä vaaditaan korkeakoulututkinto tai diplomikielenkääntäjän tutkinto. Kaikilta tässä ja 2 momentissa tarkoitettuja tehtäviä suorittavilta vaaditaan molempien kotimaisten kielten täydellinen hallitseminen.
Virkojen täyttäminen
5 §
Valtiosihteerin, alivaltiosihteerin ja hallitusneuvoksen nimittämisestä on voimassa, mitä valtioneuvoston ohjesäännössä säädetään.
Pääministeri nimittää pääministeriä avustavat virkamiehet enintään toimikaudekseen tehtäviä haettavaksi julistamatta.
Ministerin erityisavustajan nimittää pääministeri asianomaisen ministerin esityksestä tämän toimikauden ajaksi tehtävää haettavaksi julistamatta.
Muun henkilökunnan nimittää tai ottaa valtioneuvoston kanslia.
Virkavapaus
6 §
Virkavapauden, johon virkamiehellä on oikeus lain tai virkaehtosopimuksen nojalla, myöntää valtioneuvoston kanslia.
Muun kuin 1 momentissa tarkoitetun virkavapauden myöntää:
tasavallan presidentin nimittämälle virkamiehelle enintään vuodeksi valtioneuvoston kanslia ja yli vuodeksi valtioneuvosto;
pääministerin ja valtioneuvoston kanslian nimittäimälle virkamiehelle valtioneuvoston kanslia.
7 §
Virkamieheksi määräaikaiseen virkasuhteeseen nimittää enintään vuodeksi valtioneuvoston kanslia ja yli vuodeksi valtioneuvosto, kun vastaavaan virkaan nimittää tasavallan presidentti.
Muuhun määräaikaiseen virkasuhteeseen nimittää valtioneuvoston kanslia.
8 §
Mitä 5–7 §:ssä säädetään virasta tai virkamiehestä, noudatetaan soveltuvin osin myös työsopimussuhteessa olevaan henkilöön.
Virkamiesten tehtävät
9 §
Valtioneuvoston kanslian kansliapäällikkönä on valtiosihteeri.
Valtiosihteerin tehtävänä on sen lisäksi, mitä valtioneuvoston ohjesäännössä säädetään:
käsitellä ne asiat, jotka pääministeri hänelle antaa;
edistää ja seurata hallitusohjelman toteuttamista;
johtaa pääministerin apuna 3 §:n 2 momentissa tarkoitettujen virkamiesten toimintaa;
edistää ministeriöiden välistä yhteistyötä.
10 §
Alivaltiosihteerin tehtävänä on:
vastata valtioneuvoston kanslian toimivuudesta ja huolehtia että sen tehtävät hoidetaan tuloksekkaasti;
vastata valtioneuvoston toimintajärjestelmien ja tietohallinnon yhdenmukaisuudesta, ylläpidosta ja kehittämisestä;
johtaa ja kehittää valtioneuvoston kanslian henkilöstöhallintoa ja muuta sisäistä hallintoa;
valmistella valtioneuvoston kanslian tulo- ja menoarvioehdotus, toiminta- ja taloussuunnitelma sekä työjärjestys;
toimia avustajana ja valtioneuvoston esittelijänä hallituksen järjestäytymistä ja valtioneuvostoa koskevissa asioissa hallitusta muodostettaessa.
11 §
Valtiosihteerin ja alivaltiosihteerin tulee seurata kanslian toimialalla kotimaassa ja ulkomailla tapahtuvaa kehitystä sekä tehdä tarpeellisia aloitteita lainsäädännöllisiksi ja muiksi uudistuksiksi.
Asioiden ratkaiseminen
12 §
Pääministeri ratkaisee valtioneuvoston kansliassa päätettävät asiat.
Valtioneuvoston kanslian virkamiehet ratkaisevat kansliassa päätettäviä asioita sen mukaan kuin työjärjestyksessä määrätään.
Pääministeri voi pidättää itselleen päätösvallan asiassa, jonka virkamies muutoin saisi ratkaista. Sama oikeus on yksittäistapauksessa valtiosihteerillä, alivaltiosihteerillä ja toimintayksikön päälliköllä asiassa, jonka ratkaiseminen kuuluu hänen alaiselleen virkamiehelle.
13 §
Asioiden esittelystä ja asiakirjojen allekirjoittamisesta määrätään työjärjestyksessä. Yksityisen kansalaisen tai yhteisön etua tai oikeutta sekä henkilöstön palvelussuhdetta koskevat asiat ratkaistaan kuitenkin aina esittelystä.
Erinäisiä säännöksiä
14 §
Tasavallan presidentin koko valtioneuvostoa koskevan päätöksen varmentaa alivaltiosihteeri tai tämän sijainen.
15 §
Yhteistoiminnassa valtioneuvoston kanslian ja henkilöstön välillä noudatetaan, mitä yhteistoiminnasta valtion virastoissa ja laitoksissa annetussa laissa (651/88) säädetään ja sen nojalla tehdyissä sopimuksissa määrätään.
16 §
Valtiosihteerin ollessa estyneenä virkaansa hoitamasta tai vuosilomalla toimii hänen sijaisenaan alivaltiosihteeri tai hänenkin ollessaan estyneenä pääministerin määräämä muu virkamies. Alivaltiosihteerin ollessa estyneenä virkaansa hoitamasta tai vuosilomalla toimii hänen sijaisenaan pääministerin määräämä virkamies.
17 §
Jollei tässä asetuksessa toisin säädetä, sovelletaan valtioneuvoston ohjesääntöä.
18 §
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä joulukuuta 1994.
Tällä asetuksella kumotaan valtioneuvoston kansliasta 22 päivänä helmikuuta 1991 annettu asetus (382/91) siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen.
Helsingissä 28 päivänä marraskuuta 1994
Tasavallan Presidentti Martti AhtisaariPääministeri Esko Aho