Laki toimenpiteistä tupakoinnin vähentämiseksi annetun lain muuttamisesta
- Säädöksen tyyppi
- Laki
- Antopäivä
Alkuperäisen säädöksen teksti
Alkuperäisten säädösten teksteihin ei päivitetä säädösmuutoksia eikä tehdä oikaisuja. Muutokset ja oikaisut on huomioitu ajantasaistetuissa säädöksissä. Oikaisut näkyvät myös säädöskokoelman pdf-versioissa.
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
muutetaan toimenpiteistä tupakoinnin vähentämiseksi 13 päivänä elokuuta 1976 annetun lain ( 693/76 ) 8 §:n 1 momentti, 10 §, 5 luvun otsikko, 12-14, 17-21, 31 ja 32 §, sellaisina kuin niistä ovat 14 § osittain muutettuna 17 päivänä tammikuuta 1991 ja 3 päivänä elokuuta 1992 annetuilla laeilla (106/91 ja 768/92), 19 § 23 päivänä lokakuuta 1992 annetussa laissa (953/92) sekä 20 ja 31 § osittain muutettuna viimeksi mainitulla lailla, sekä
lisätään 2 §:ään, sellaisena kuin se on mainitussa 23 päivänä lokakuuta 1992 annetussa laissa, uusi 3 a kohta, 5 §:ään uusi 4 momentti, 8 §:ään uusi 3 momentti sekä lakiin uusi 13 a § seuraavasti:
2 §
Tässä laissa tarkoitetaan:
suussa käytettävällä tupakalla kokonaan tai osittain tupakasta valmistettua tuotetta, joka on jauheena tai muussa aineen osien muodossa tai näiden eri muotojen yhdistelmänä, lukuunottamatta poltettavaksi tai pureskeltavaksi tarkoitettua tuotetta;
5 §
Suussa käytettävää 2 §:n 3 a kohdassa tarkoitettua tupakkaa ei saa elinkeinotoiminnassa myydä tai muutoin luovuttaa.
8 §
Tupakkatuotteen mainonta ja epäsuora mainonta on kielletty. Epäsuorana mainontana pidetään erityisesti tupakkatuotteen myynnin edistämistä muun hyödykkeen mainonnan yhteydessä siten, että muun hyödykkeen tunnuksena käytetään sellaisenaan tai tunnistettavasti muunnettuna tupakkatuotteelle vakiintunutta tunnusta tai että siitä muutoin välittyy mielikuva tietystä tupakkatuotteesta. Mitä edellä säädetään tupakkatuotteesta, koskee myös tupakkaa, tupakkajäljitelmää ja tupakointivälinettä. Mitä edellä säädetään mainonnasta, koskee myös muuta myynninedistämistoimintaa.
Tupakan, tupakkatuotteen ja -jäljitelmän sekä tupakointivälineen valmistaja tai maahantuoja voi antaa 1 momentin säännösten estämättä tuotetta markkinoidessaan sen myyntiin osallistuville tietoa tuotteensa hinnasta, koostumuksesta, ominaisuuksista ja valmistamisesta sekä muuta vastaavaa tuotetietoa. Tarkempia säännöksiä tuotetiedon sisällöstä voidaan antaa asetuksella.
10 §
Tupakkatuotetta tai tupakointivälinettä ei saa elinkeinotoiminnassa myydä eikä muutoin luovuttaa henkilölle, joka on kahdeksaatoista vuotta nuorempi.
5 lukuVäestön suojaaminen ympäristön tupakansavun aiheuttamilta terveyshaitoilta
12 §
Tupakointi on kielletty:
päiväkotien lapsille ja oppilaitosten oppilaille tarkoitetuissa sisätiloissa sekä niiden pääasiassa kahdeksaatoista vuotta nuoremmille tarkoitetuilla ulkoalueilla;
virastojen ja viranomaisten sekä niihin verrattavien julkisten laitosten yleisölle ja asiakkaille varatuissa sisätiloissa;
sisätiloissa järjestettävissä yleisissä tilaisuuksissa, joihin yleisöllä on esteetön pääsy;
yleisen kulkuneuvon sisätiloissa; sekä
työyhteisöjen yhteisissä ja yleisissä sekä asiakkaille tarkoitetuissa sisätiloissa.
13 §
Edellä 12 §:ssä tarkoitetun sisätilan ja yleisen kulkuneuvon haltija sekä yleisen tilaisuuden järjestäjä voi kuitenkin sallia tupakoinnin tähän tarkoitukseen varatussa huoneessa tai asianomaisen huoneiston tai tilan osassa siten, ettei tupakansavu pääse kulkeutumaan niihin sisätiloihin, joissa tupakointi on kielletty. Tupakointia varten ei voida kuitenkaan järjestää erillistä huonetta tai muuta tilaa sellaisen sisätilan yhteyteen, joka on pääasiassa kahdeksaatoista vuotta nuorempien henkilöiden käytössä.
Mitä 12 §:n 2 tai 5 kohdassa säädetään tupakoinnin kieltämisestä julkisissa tiloissa tai työyhteisössä, ei sovelleta ravintoloiden ja muiden ravitsemusliikkeiden asiakastiloihin eikä hotellien ja muiden majoitusliikkeiden asiakkaiden ravintola- ja ruokailutiloihin tai majoitushuoneisiin. Tällaisen liikkeen omistaja tai tämän edustaja voi päättää tupakoinnin kieltämisestä tai muusta rajoittamisesta näissä tiloissa sekä savuttomien asiakastilojen ja huoneiden järjestämisestä.
Työnantaja on velvollinen neuvoteltuaan asiasta työntekijöiden tai näiden edustajan kanssa kieltämään tupakoinnin tai rajoittamaan sitä siten, etteivät työntekijät tahattomasti altistu tupakansavulle niissä työyhteisön työtiloissa, joissa tupakointi ei ole 12 §:n 5 kohdan mukaan kielletty.
Mitä 12 §:n 5 kohdassa ja tämän pykälän 3 momentissa säädetään tupakoinnin kieltämisestä ja rajoittamisesta työyhteisöjen yhteisissä ja työtiloissa, ei sovelleta sellaiseen työtilaan, joka on työntekijän tai elinkeinon- ja muun ammatinharjoittajan kodissa, eikä muuhun työtilaan, joka on yksinomaan saman perheen jäsenten ja muiden samassa taloudessa asuvien käytössä.
Edellä 12 §:ssä tarkoitetun sisätilan haltijan ja yleisen tilaisuuden järjestäjän tai tämän pykälän 1 momentissa tarkoitetun tupakointiin varatun tilan haltijan tulee asettaa näkyville tupakointikiellon ja tupakointiin tarkoitetun tilan osoittavat opasteet. Tarkempia säännöksiä opasteesta ja sen asettamisesta voidaan antaa asetuksella.
13 a §
Jos joku tupakoi kulkuneuvossa, sisätilassa tai ulkoalueella, jossa se on 12 tai 13 §:n säännösten perusteella kielletty, eikä kehotuksesta huolimatta lopeta tupakointia, saa yleisen kulkuneuvon haltija tai liikennehenkilökuntaan kuuluva, yleisen tilaisuuden järjestäjä taikka asianomaisen sisätilan tai ulkoalueen haltija taikka näiden edustaja poistaa hänet kulkuneuvosta, sisätilasta tai ulkoalueelta, jollei hänen poistamistaan voida pitää kohtuuttomana.
14 §
Tämän lain ja sen nojalla annettujen säännösten ja määräysten noudattamisen yleinen ohjaus ja valvonta kuuluu sosiaali- ja terveysministeriölle.
Kunta valvoo alueellaan tämän lain ja sen nojalla annettujen säännösten ja määräysten noudattamista siten kuin kunnalle kuuluvien kansanterveystyön toimeenpanoon liittyvien tehtävien hoitamisesta säädetään kansanterveyslaissa (66/72). Kansanterveyslain tarkoittama kunnan monijäseninen toimielin voi siirtää tämän lain mukaan sille kuuluvien tehtävien hoitamisen sen alaiselle kunnan viranhaltijalle.
Tupakoinnin kieltämisestä ja sen rajoittamisesta 12 §:n 5 kohdassa ja 13 §:n 3 momentissa annettujen säännösten noudattamista työyhteisöissä valvovat työsuojeluviranomaiset siten kuin siitä säädetään työsuojelun valvonnasta ja muutoksenhausta työsuojeluasioissa annetussa laissa (131/73), jollei tässä laissa toisin säädetä.
Tämän lain 12 §:n 3 kohdan säännösten noudattamista yleisissä tilaisuuksissa valvoo poliisi.
17 §
Kunnan tulee omasta aloitteestaan tai tehtyjen ilmoitusten perusteella suorittaa tupakkatuotteen varastointi- ja myyntipaikkojen tarkastuksia sekä valvoa tupakkatuotteiden ja tupakointivälineiden myyntiä, tupakkatuotteen ja -jäljitelmän sekä tupakointivälineen mainontaa ja muuta myynninedistämistoimintaa samoin kuin tupakointikieltojen ja -rajoitusten noudattamista toimialueellaan.
Jos tarkastuksessa tai muutoin havaitaan epäkohtia taikka säännösten tai määräysten vastaista toimintaa, kunnan tulee antaa asianmukaiset ohjeet epäkohtien poistamiseksi taikka säännösten tai määräysten vastaisen toiminnan lopettamiseksi sekä asetettava määräaika, jonka kuluessa näin on meneteltävä.
Jollei korjausta ole tapahtunut asetetussa määräajassa taikka jos ohjeissa mainittua säännösten vastaista menettelyä on jatkettu tai jos se on uudistettu asetetun määräajan jälkeen, kunnan on ilmoitettava asiasta:
viralliselle syyttäjälle, kun kysymys on 10 tai 11 §:n, 12 §:n 1-4 kohdan tai 13 §:n 1 momentin säännösten vastaisesta menettelystä; sekä
sosiaali- ja terveysministeriölle, kun kysymys on 5-7 §:n säännösten vastaisen tupakkatuotteen tai tupakointivälineen elinkeinotoiminnassa tapahtuvasta myynnistä ja muusta luovuttamisesta taikka muusta näiden säännösten vastaisesta menettelystä tai kun kysymys on 8 ja 9 §:n säännöksissä kielletystä mainonta- tai myynninedistämistoimesta.
18 §
Jos tupakkatuotetta, tupakkajäljitelmää tai tupakointivälinettä mainostetaan taikka harjoitetaan sen muuta 8 tai 9 §:n säännösten vastaista myynninedistämistä, sosiaali- ja terveysministeriö voi kieltää mainonta- tai myynninedistämistoimen tilaajaa, sen toimeenpanijaa sekä näiden palveluksessa olevaa jatkamasta ja uudistamasta säännöstenvastaista menettelyä.
Sosiaali- ja terveysministeriö voi kieltää tupakkatuotteen tai tupakointivälineen valmistajalta, maahantuojalta tai muulta elinkeinonharjoittajalta tuotteen elinkeinotoiminnassa tapahtuvan myymisen ja muun luovuttamisen, jos tuote tai sen vähittäismyyntipakkaus on 5 §:n tai 7 §:n 1 ja 2 momentin säännösten vastainen taikka jos savukkeen terva- ja nikotiinipitoisuuksia ei ole tutkittu 6 §:n 2 momentissa edellytetyllä tavalla tai jos näistä pitoisuuksista ei ole tehty 6 §:n 3 momentissa säädettyä ilmoitusta.
Sosiaali- ja terveysministeriö voi velvoittaa asettamassaan määräajassa 2 momentissa tarkoitetun valmistajan tai maahantuojan ottamaan tupakkatuotteen tai tupakointivälineen pois markkinoilta.
19 §
Jos 18 §:n 1 ja 2 momentissa tarkoitettujen säännösten vastaisen menettelyn jatkaminen tai uudistaminen on sen laajuuden tai merkityksen johdosta tarpeen kiireellisesti estää, voi sosiaali- ja terveysministeriö väliaikaisesti ennen asian lopullista ratkaisemista antaa tätä tarkoittavan kiellon. Väliaikaista kieltoa koskeva määräys tulee voimaan heti, ja se voidaan peruuttaa ennen asian lopullista ratkaisemista.
20 §
Sosiaali- ja terveysministeriö voi 18 §:n 1 ja 2 momentissa säädetystä kiellosta päättäessään velvoittaa kiellon saaneen suorittamaan asetetussa määräajassa ja sosiaali- ja terveysministeriön määräämällä tavalla oikaisutoimen, jos sitä säännösten vastaisesta menettelystä aiheutuvien ilmeisten haittojen vuoksi on pidettävä tarpeellisena.
Sosiaali- ja terveysministeriö voi tehostaa tämän lain säännösten perusteella antamaansa kieltoa tai määräystä ja kunta antamiaan ohjeita uhkasakolla tai uhalla, että asetetun määräajan jälkeen tekemättä jätetty toimenpide teetetään laiminlyöjän kustannuksella.
Tämän lain säännösten perusteella asetettuun uhkasakkoon ja teettämisuhkaan sovelletaan, mitä uhkasakkolaissa (1113/90) säädetään, jollei tässä laissa toisin säädetä.
21 §
Sosiaali- ja terveysministeriön antamaan kieltopäätökseen tai väliaikaista kieltoa koskevaan määräykseen, joka perustuu 8 tai 9 §:n vastaiseen mainontaan tai muuhun myynninedistämiseen taikka siihen, että tupakkatuotteen vähittäismyyntipakkaus on 7 §:n 1 tai 2 momentin vastainen, taikka ministeriön näiden tehosteeksi asettamaan uhkasakkoon tai teettämisuhkaan ei saa hakea valittamalla muutosta.
Kunnan tai sen 14 §:n 2 momentissa säädetyn viranhaltijan 1 momentissa tarkoitetussa asiassa ohjeiden noudattamisen tehosteeksi asettamaan uhkasakkoa tai teettämisuhkaa koskevaan päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla. Se, jolle uhkasakko tai teettämisuhka on asetettu, voi saattaa asian hakemuksella sosiaali- ja terveysministeriön käsiteltäväksi 14 päivän kuluessa ohjeiden tiedoksi saamisesta. Asianosainen sosiaali- ja terveysministeriön päätöksen saanut voi saattaa asian edelleen markkinatuomioistuimen käsiteltäväksi siten kuin tästä säädetään 3 momentissa.
Se, jolle sosiaali- ja terveysministeriö on antanut 1 momentissa tarkoitetun kieltopäätöksen tai väliaikaista kieltoa koskevan määräyksen taikka asettanut sen tehosteeksi uhkasakon tai teettämisuhan, voi hakemuksella saattaa asian markkinatuomioistuimen käsiteltäväksi 30 päivän kuluessa päätöksen tai määräyksen tiedoksi saamisesta.
Kunnan tai sosiaali- ja terveysministeriön 1 momentissa tarkoitetussa asiassa asettaman uhkasakon tuomitsee tai teettämisuhan täytäntöönpanosta päättää uhkasakon tai teettämisuhan asettajan hakemuksesta markkinatuomioistuin.
Sosiaali- ja terveysministeriön tai kunnan 5 ja 6 §:n sekä kunnan 10-12 §:n tai 13 §:n 1 momentin säännösten vastaisesti toimineelle asettaman uhkasakon tuomitsee ja teettämisuhan määrää täytäntöönpantavaksi uhkasakon tai teettämisuhan asettajan hakemuksesta lääninoikeus.
31 §
Joka mainostaa tupakkaa, tupakkatuotetta, tupakkajäljitelmää tai tupakointivälinettä tai harjoittaa näiden muuta myynninedistämistä taikka muutoin menettelee 8 ja 9 §:n säännösten vastaisesti, on tuomittava tupakan markkinointirikkomuksesta sakkoon.
Joka mainostaa tupakkaa, tupakkatuotetta tai tupakointivälinettä tai harjoittaa sen muuta myynninedistämistä taikka muutoin toimii 8 ja 9 §:n säännösten vastaisesti siten, että menettelyä on pidettävä sen toteuttamistapa, kohderyhmän ikä tai suuruus taikka menettelystä saatu taloudellinen hyöty huomioon ottaen myös kokonaisuutena arvostellen törkeänä, on tuomittava tupakan markkinointirikoksesta sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi.
Joka kunnan antamien ohjeiden tai kiellon vastaisesti edelleen elinkeinotoiminnassa myy tai muuten luovuttaa 5 §:n, 6 §:n 2 tai 3 momentin tai 7 §:n 1 ja 2 momentin säännösten vastaista tupakkatuotetta tai tupakointivälinettä, on tuomittava tupakkalain vastaisen tuotteen myymisestä sakkoon.
Joka elinkeinotoiminnassa toistuvasti vastoin kunnan antamia ohjeita luovuttaa tupakkatuotteen tai tupakointivälineen kahdeksaatoista vuotta nuoremmalle henkilölle tai rikkoo 11 §:n säännöksiä, on tuomittava tupakan myyntirikkomuksesta sakkoon.
Virallinen syyttäjä saa nostaa syytteen 1-3 momentissa säädetystä teosta vain sosiaali- ja terveysministeriön ilmoituksesta ja 4 momentissa säädetystä teosta vain kunnan ilmoituksesta.
32 §
Joka yleisen kulkuneuvon, asianomaisen sisätilan tai ulkoalueen haltijan tai heidän edustajansa taikka yleisen tilaisuuden järjestäjän tai siellä järjestysmiehenä toimivan huomautuksesta huolimatta jatkaa tupakointia sisätilassa tai ulkoalueella, jossa tupakointi on 12 §:n 1-4 kohdan säännösten perusteella kielletty, on tuomittava tupakointirikkomuksesta sakkoon.
Edellä 12 §:n 1-4 kohdassa tarkoitetun yleisen kulkuneuvon, sisätilan tai ulkoalueen haltija tai heidän edustajansa taikka yleisen tilaisuuden järjestäjä, joka toistuvasti sallii tupakoinnin sisätilassa tai ulkoalueella, jossa se on kiellettyä, taikka laiminlyö asetetussa määräajassa suorittaa kunnan antamissa ohjeissa edellytetyt toimenpiteet tupakansavun kulkeutumisen estämiseksi niihin sisätiloihin, joissa tupakointi on kielletty, on, jollei laiminlyöntiä voida pitää vähäisenä, tuomittava tupakkalain suojaamistoimenpiteiden laiminlyönnistä sakkoon.
Virallinen syyttäjä saa nostaa syytteen 1 momentissa tarkoitetusta teosta vain yleisen kulkuneuvon, asianomaisen sisätilan ja ulkoalueen haltijan, yleisen tilaisuuden järjestäjän tai näiden edustajan ilmoituksesta sekä 2 momentissa tarkoitetusta teosta vain kunnan ilmoituksesta.
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä maaliskuuta 1995.
Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.
StVM 5/94
SuVM 1/94
ETA-sopimuksen liite X: neuvoston direktiivi 89/552/ETY
ETA:n sekakomitean päätöksen N:o 7/94 liite III: neuvoston direktiivi 92/41/ETY
Helsingissä 19 päivänä elokuuta 1994
Tasavallan Presidentti MARTTI AHTISAARISosiaali- ja terveysministeri Jorma Huuhtanen