246/1994

Annettu Helsingissä 30 päivänä maaliskuuta 1994

Asetus farmasian tutkinnoista

Helsingin yliopiston konsistorin annettua Helsingin yliopiston osalta lausuntonsa opetusministerin esittelystä säädetään:

1 luku

Yleiset säännökset

1 §
Tutkinnot

Farmasian tutkintoja ovat:

1) farmaseutin tutkinto, joka on alempi korkeakoulututkinto;

2) proviisorin tutkinto, joka on ylempi korkeakoulututkinto;

3) farmasian lisensiaatin tutkinto, joka on tieteellinen jatkotutkinto; ja

4) farmasian tohtorin tutkinto, joka on tieteellinen jatkotutkinto.

2 §
Koulutusvastuu

Kaikkia farmasian tutkintoja voidaan suorittaa Helsingin yliopistossa ja Kuopion yliopistossa. Farmaseutin tutkinto voidaan suorittaa myös Åbo Akademissa.

3 §
Opinnot

Tutkintoihin johtaviin opintoihin voi kuulua:

1) yleisopintoja, joihin sisältyy kieli- ja viestintäopintoja;

2) aineopintoja ja syventäviä opintoja;

3) vapaasti valittavia opintoja;

4) erikoistumisopintoja;

5) tieteellisen jatkokoulutuksen opintoja, lisensiaatintutkimus ja väitöskirja; sekä

6) harjoittelua.

4 §
Farmaseutin ja proviisorin tutkintojen laajuus ja rakenne

Farmaseutin tutkintoon johtava koulutus järjestetään siten, että kokopäiväopiskelija voi suorittaa tutkinnon kolmessa lukuvuodessa lukio-opintojen ja ylioppilastutkinnon pohjalta. Koulutus koostuu yleisopinnoista, aineopinnoista, joihin kuuluu osana lopputyö, sekä kuuden kuukauden harjoittelusta, jota yliopisto ohjaa ja valvoo.

Proviisorin tutkintoon johtava koulutus järjestetään siten, että kokopäiväopiskelija voi suorittaa tutkinnon viidessä lukuvuodessa lukio-opintojen ja ylioppilastutkinnon pohjalta tai kahdessa lukuvuodessa farmaseutin tutkinnon tai sitä vastaavan koulutuksen pohjalta. Koulutus koostuu yleisopinnoista, aineopinnoista, syventävistä opinnoista, joihin kuuluu osana pro gradu -tutkielma, sekä kuuden kuukauden harjoittelusta, jota yliopisto ohjaa ja valvoo.

5 §
Kielitaito

Opiskelijan tulee farmaseutin tai proviisorin tutkintoon sisältyvissä yleisopinnoissa tai muulla tavalla osoittaa saavuttaneensa:

1) yhden vieraan kielen taidon, joka on tarpeen oman alan kannalta; sekä

2) suomen ja ruotsin kielen taidon, joka valtion virkamiehiltä vaadittavasta kielitaidosta annetun lain (149/22) mukaan vaaditaan korkeakoulututkintoa edellyttävään virkaan kaksikielisellä virka-alueella ja joka on tarpeen oman alan kannalta.

Mitä 1 momentissa säädetään, ei koske opiskelijaa, joka on saanut koulusivistyksensä muulla kuin suomen tai ruotsin kielellä, eikä opiskelijaa, joka on saanut koulusivistyksensä ulkomailla. Tällaiselta opiskelijalta vaadittavasta kielitaidosta määrää yliopisto.

Yliopisto voi erityisestä syystä vapauttaa opiskelijan 1 momentissa säädetyistä kielitaitovaatimuksista osittain tai kokonaan.

Opiskelijan osoittama kielitaito ilmoitetaan tutkintotodistuksessa.

2 luku

Farmaseutin tutkinto

6 §
Tutkinnon tavoitteet

Tutkintoon johtavassa koulutuksessa opiskelijan tulee saavuttaa valmiudet:

1) toimintaan lääkehuollon kaikkien osa-alueiden farmaseuttisissa ammattitehtävissä, erityisesti asiakaspalvelutehtävissä;

2) neuvontaan asiakkaalle määrättyjen ja itsehoitoon kuuluvassa lääkkeiden käytössä;

3) lääkkeiden itsenäiseen valmistamiseen;

4) itsenäisiin ja kriittisiin ratkaisuihin ammattitehtävissään; sekä

5) ammattitaidon ylläpitämiseen ja kehittämiseen sekä erikoistumisopintoihin ja ylempään korkeakoulututkintoon johtaviin opintoihin.

Koulutuksessa opiskelu kytketään tieteelliseen tutkimukseen.

7 §
Aineopintojen sisältö

Edellä 4 §:n 1 momentissa tarkoitetut aineopinnot koostuvat opintokokonaisuuksista, joissa käsitellään seuraavia asioita:

1) opintokokonaisuudessa lääke- ja apuaineiden kemia kemian perusteita sekä lääkeaineina ja lääkevalmisteiden apuaineina käytettävien yhdisteiden kemiaa;

2) opintokokonaisuudessa lääkkeiden valmistus eri lääkemuotojen valmistamista ja niiden ominaisuuksia;

3) opintokokonaisuudessa biolääketieteellinen farmasia solun ja elimistön toimintaa, lääkeaineiden vaiheita elimistössä sekä sairauksien syntyä ja ehkäisemistä;

4) opintokokonaisuudessa lääkehoito lääkkeiden vaikutuksia ja käyttöä sairauksien hoidossa; sekä

5) opintokokonaisuudessa lääke ja yhteiskunta lääkkeiden käytön yhteiskunnallista merkitystä, lääkehuoltoa terveydenhuoltojärjestelmän osana sekä lääkehuoltoa koskevia säädöksiä.

Harjoittelu tapahtuu opetusapteekeissa, joita ovat yliopiston apteekki sivuapteekkeineen sekä yliopiston tarkoitukseen hyväksymät yksityiset apteekit ja sairaala-apteekit.

8 §
Tutkinnon suorittaminen

Farmaseutin tutkintoa varten opiskelijan on suoritettava koulutukseen kuuluvat opinnot ja harjoittelu sekä osoitettava, että hän on saavuttanut tutkinnolle, opinnoille, lopputyölle ja harjoittelulle asetetut tavoitteet sekä 5 §:ssä tarkoitetun kielitaidon. Opiskelijan on myös kirjoitettava lopputyönsä alalta kypsyysnäyte, joka osoittaa suomen tai ruotsin kielen taitoa.

Yliopisto määrää kypsyysnäytteestä sellaisen opiskelijan osalta, jolta ei vaadita 5 §:n 1 momentissa tarkoitettua kielitaitoa.

3 luku

Proviisorin tutkinto

9 §
Tutkinnon tavoitteet

Tutkintoon johtavassa koulutuksessa opiskelijan tulee saavuttaa valmiudet:

1) lääkehuollon farmaseuttisiin ammattitehtäviin sekä farmaseuttista tieteellistä asiantuntemusta vaativiin tehtäviin;

2) esimiestehtäviin ja henkilöstön kehittämiseen;

3) riittävään taloudellis-hallinnolliseen asiantuntemukseen;

4) itsenäiseen ja kriittiseen sekä tieteellisesti perusteltuun ratkaisujen tekoon; sekä

5) ammatilliseen ja tieteelliseen jatko-opiskeluun.

Koulutuksessa opiskelu kytketään tieteelliseen tutkimukseen.

10 §
Koulutuksen sisältö

Proviisorin aineopinnot koostuvat 7 §:n 1 momentissa mainituista opintokokonaisuuksista sekä valinnaisista aineopinnoista. Opintokokonaisuuksien alalta annetaan laajemmat tiedot kuin farmaseutin koulutuksessa. Harjoittelu tapahtuu 7 §:n 2 momentissa tarkoitetuissa opetusapteekeissa.

Syventävissä opinnoissa opiskelija keskittyy johonkin proviisorin tehtävien kannalta keskeiseen, tieteellisesti merkitykselliseen ongelmakokonaisuuteen, joka liittyy yhteen tai useampaan opintokokonaisuuteen.

11 §
Tutkinnon suorittaminen

Proviisorin tutkintoa varten opiskelijan on suoritettava koulutukseen kuuluvat opinnot ja harjoittelu sekä osoitettava, että hän on saavuttanut tutkinnolle, opinnoille, pro gradu -tutkielmalle ja harjoittelulle asetetut tavoitteet sekä 5 §:ssä tarkoitetun kielitaidon. Opiskelijan on myös kirjoitettava kypsyysnäyte, joka osoittaa perehtyneisyyttä tutkielman alaan ja suomen tai ruotsin kielen taitoa. Opiskelijalta, joka on kirjoittanut kypsyysnäytteen alempaa korkeakoulututkintoa varten, ei vaadita uutta kypsyysnäytettä samalla kielellä suoritettavaa proviisorin tutkintoa varten.

Yliopisto määrää kypsyysnäytteestä sellaisen opiskelijan osalta, jolta ei vaadita 5 §:n 1 momentissa tarkoitettua kielitaitoa.

Opiskelija, joka opiskelee proviisorin tutkintoa varten, voi suorittaa farmaseutin tutkinnon.

4 luku

Tieteellinen jatkokoulutus

12 §
Tieteellisen jatkokoulutuksen tavoitteet

Tieteellisen jatkokoulutuksen pohjana on ylempi korkeakoulututkinto.

Tieteellisen jatkokoulutuksen tavoitteena on, että opiskelija perehtyy syvällisesti omaan tutkimusalaansa ja saavuttaa kyvyn luoda itsenäisesti uutta tieteellistä tietoa.

13 §
Farmasian tohtorin tutkinto

Farmasian tohtorin tutkinnon suorittamiseksi tieteelliseen jatkokoulutukseen otetun opiskelijan tulee:

1) suorittaa tieteellisen jatkokoulutuksen opinnot;

2) osoittaa tutkimusalallaan itsenäistä ja kriittistä ajattelua; sekä

3) laatia väitöskirja ja puolustaa sitä julkisesti.

Väitöskirjaksi voidaan hyväksyä myös useita tieteellisiä julkaisuja tai julkaistaviksi hyväksyttyjä käsikirjoituksia ja niistä laadittu yhteenveto, jossa esitetään tutkimuksen tavoitteet, menetelmät ja tulokset, tai muu vastaavat tieteelliset kriteerit täyttävä työ. Julkaisuihin voi kuulua yhteisjulkaisuja, jos väittelijän itsenäinen osuus on niissä osoitettavissa.

14 §
Farmasian lisensiaatin tutkinto

Tieteelliseen jatkokoulutukseen otettu opiskelija voi suorittaa farmasian lisensiaatin tutkinnon, kun hän on suorittanut yliopiston määräämän osan jatkokoulutukseen kuuluvista opinnoista. Tutkintoon kuuluu lisensiaatintutkimus. Tutkintoon voidaan sisällyttää ammatilliset erikoistumisopinnot.

Lisensiaatin tutkinnossa opiskelijan tulee osoittaa tutkimusalansa hyvää tuntemusta sekä kykyä itsenäiseen ja kriittiseen tieteelliseen ajatteluun.

Lisensiaatintutkimukseksi voidaan hyväksyä myös useita tieteellisiä julkaisuja tai julkaistaviksi hyväksyttyjä käsikirjoituksia ja niistä laadittu yhteenveto, jossa esitetään tutkimuksen tavoitteet, menetelmät ja tulokset. Julkaisuihin voi kuulua yhteisjulkaisuja, jos tutkimuksen tekijän itsenäinen osuus on niissä osoitettavissa.

5 luku

Erinäiset säännökset

15 §
Opintojen hyväksilukeminen

Opiskelija saa tutkintoa suorittaessaan lukea hyväkseen muussa kotimaisessa tai ulkomaisessa korkeakoulussa taikka muussa oppilaitoksessa suorittamiaan opintoja sekä korvata tutkintoon kuuluvia opintoja muilla samantasoisilla opinnoilla yliopiston päätöksen mukaan.

16 §
Todistukset

Yliopisto antaa opiskelijalle hänen suorittamastaan tutkinnosta tutkintotodistuksen.

Yliopisto antaa pyynnöstä opiskelijalle todistuksen tämän suorittamista opinnoista myös opiskelun kestäessä.

Yliopisto antaa pyynnöstä henkilölle, joka on suorittanut yliopistossa tutkinnon tai opintoja, tutkintotodistukseen tai todistukseen erityisesti kansainväliseen käyttöön tarkoitetun liitteen, jossa annetaan riittävät tiedot yliopistosta sekä tutkintotodistuksessa tai todistuksessa tarkoitetuista opinnoista ja opintosuorituksista sekä niiden tasosta ja asemasta koulutusjärjestelmässä.

17 §
Koulutuksen kehittäminen

Yliopiston tehtävänä on kehittää jatkuvasti koulutusjärjestelyjä, tutkintoja, tutkintoihin kuuluvia opintoja sekä opetusta. Erityisesti kiinnitetään huomiota koulutuksen tasoon, opetuksen ja opiskelun laatuun, tutkintojen ja opintojen kansalliseen ja kansainväliseen vastaavuuteen sekä koulutuksen tuloksellisuuteen.

18 §
Tarkemmat määräykset

Yliopisto antaa tarkemmat määräykset tutkintojen ja opintojen tavoitteista ja sisällöstä sekä opetuksesta ja opintosuorituksista.

6 luku

Voimaantulo- ja siirtymäsäännökset

19 §
Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä elokuuta 1994.

Tällä asetuksella kumotaan farmasian tutkinnoista 21 päivänä huhtikuuta 1978 annettu asetus (297/78) ja farmaseutin tutkinnosta 28 päivänä maaliskuuta 1980 annettu asetus (239/80) niihin myöhemmin tehtyine muutoksineen.

Ennen tämän asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.

20 §
Opiskelijoiden asema

Tämän asetuksen tullessa voimaan farmasian tutkintoja varten opiskelevilla on oikeus siirtyä opiskelemaan tämän asetuksen mukaan tai jatkaa opintojaan farmasian tutkinnoista ja farmaseutin tutkinnoista annettujen, kumottujen asetusten mukaan. Opiskelija siirtyy kuitenkin jatkamaan opintojaan tämän asetuksen mukaan, jollei hän ole suorittanut kumottujen asetusten mukaista tutkintoa vuoden 1999 heinäkuun loppuun mennessä. Yliopistot määräävät ennen 1 päivää heinäkuuta 1999 tapahtuvan siirtymisen ajankohdan ja siirtymiseen liittyvät järjestelyt.

Opiskelija voi lukea hyväkseen tämän asetuksen voimaan tullessa voimassa olleiden säännösten mukaiset opintosuorituksensa tämän asetuksen mukaista tutkintoa varten.

Niiden opiskelijoiden osalta, jotka 1 momentin mukaisesti jatkavat opintojaan farmasian tutkinnoista ja farmaseutin tutkinnoista annettujen, kumottujen asetusten mukaista tutkintoa varten sovelletaan soveltuvin osin näiden asetusten säännöksiä.

Henkilö, joka suorittanut teknisen apteekkiapulaisen tutkinnon tai lääketyöntekijän tutkinnon, voidaan ottaa suorittamaan tämän asetuksen mukaista farmaseutin tutkintoa siten kuin yliopisto määrää.

ETA-sopimuksen liite VII: neuvoston direktiivi (85/432/ETY)

Helsingissä 30 päivänä maaliskuuta 1994

Tasavallan Presidentti
MARTTI AHTISAARI

Opetusministeri
Olli-Pekka Heinonen

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.