221/1994

Annettu Helsingissä 18 päivänä maaliskuuta 1994

Asetus humanistisista ja luonnontieteellisistä tutkinnoista

Helsingin yliopiston konsistorin annettua Helsingin yliopiston osalta lausuntonsa opetusministerin esittelystä säädetään:

1 luku

Yleisiä säännöksiä

1 §
Koulutusvastuu

Humanistisia tutkintoja voidaan suorittaa Helsingin yliopistossa, Joensuun yliopistossa, Jyväskylän yliopistossa, Oulun yliopistossa, Tampereen yliopistossa, Turun yliopistossa, Vaasan yliopistossa ja Åbo Akademissa.

Luonnontieteellisiä tutkintoja voidaan suorittaa Helsingin yliopistossa, Joensuun yliopistossa, Jyväskylän yliopistossa, Kuopion yliopistossa, Oulun yliopistossa, Tampereen yliopistossa, Turun yliopistossa ja Åbo Akademissa.

2 §
Tutkinnot

Humanistisia ja luonnontieteellisiä tutkintoja ovat:

1) kandidaatin tutkinto, joka on alempi korkeakoulututkinto;

2) maisterin tutkinto, joka on ylempi korkeakoulututkinto; sekä

3) lisensiaatin tutkinto, joka on tieteellinen jatkotutkinto; ja

4) tohtorin tutkinto, joka on tieteellinen jatkotutkinto.

Tutkintonimikkeet ovat humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto, luonnontieteiden kandidaatin tutkinto, filosofian maisterin tutkinto, filosofian lisensiaatin tutkinto ja filosofian tohtorin tutkinto.

3 §
Opinnot ja niiden mitoitusperuste

Tutkintoihin johtaviin opintoihin voi kuulua:

1) eri oppiaineiden perus-, aine- ja syventäviä opintoja;

2) monitieteisiä opintokokonaisuuksia;

3) kieli- ja viestintäopintoja;

4) vapaasti valittavia opintoja;

5) tieteellisen jatkokoulutuksen opintoja sekä lisensiaatintutkimus ja väitöskirja; sekä

6) ammattitaitoa edistäviä opintoja ja harjoittelua.

Opintojen mitoituksen peruste on opintoviikko. Opintoviikolla tarkoitetaan arvioitua opiskelijan keskimääräistä 40 tunnin työpanosta opintojen tavoitteiden saavuttamiseksi.

4 §
Kandidaatin ja maisterin tutkintojen laajuus ja rakenne

Kandidaatin tutkintoon vaadittavien opintojen laajuus on yhteensä 120 opintoviikkoa. Yliopisto järjestää koulutuksen siten, että kokopäiväopiskelija voi suorittaa tutkinnon kolmessa lukuvuodessa.

Maisterin tutkintoon vaadittavien opintojen laajuus on yhteensä 160 opintoviikkoa. Yliopisto järjestää koulutuksen siten, että opiskelija voi suorittaa tutkinnon viidessä lukuvuodessa.

Kandidaatin ja maisterin tutkinnoissa oppiaineiden opinnot muodostuvat:

1) perusopinnoista, joiden laajuus on vähintään 15 opintoviikkoa;

2) aineopinnoista, joiden laajuus yhdessä perusopintojen kanssa on vähintään 35 opintoviikkoa ja joihin kandidaatin tutkinnon pääaineessa sisältyy kandidaatintutkielma; sekä

3) syventävistä opinnoista, joiden laajuus yhdessä perus- ja aineopintojen kanssa on vähintään 55 opintoviikkoa ja joihin maisterin tutkinnon pääaineessa liittyy lisäksi enintään 20 opintoviikon laajuinen pro gradu -tutkielma.

5 §
Kielitaito

Opiskelijan tulee kandidaatin tai maisterin tutkintoon sisältyvissä opinnoissa tai muulla tavalla osoittaa saavuttaneensa:

1) humanistista tutkintoa varten kahden ja luonnontieteellistä tutkintoa varten yhden vieraan kielen taito, joka on tarpeen oman alan kannalta; sekä

2) suomen ja ruotsin kielen taito, joka valtion virkamiehiltä vaadittavasta kielitaidosta annetun lain (149/22) mukaan vaaditaan korkeakoulututkintoa edellyttävään virkaan kaksikielisellä virka-alueella ja joka on tarpeen oman alan kannalta.

Mitä 1 momentissa säädetään, ei koske opiskelijaa, joko on saanut koulusivistyksensä muulla kuin suomen tai ruotsin kielellä, eikä opiskelijaa, joka on saanut koulusivistyksensä ulkomailla. Tällaiselta opiskelijalta vaadittavasta kielitaidosta määrää yliopisto.

Yliopisto voi erityisestä syystä vapauttaa opiskelijan 1 momentissa säädetyistä kielitaitovaatimuksista kokonaan tai osittain.

Opiskelijan osoittama kielitaito ilmoitetaan tutkintotodistuksessa.

2 luku

Kandidaatin tutkinto

6 §
Kandidaatin tutkinnon tavoitteet

Kandidaatin tutkintoon johtavan koulutuksen pohjana on lukio-opintojen ja ylioppilastutkinnon taso.

Koulutuksen tavoitteena on antaa opiskelijalle:

1) aineyhdistelmään kuuluvien oppiaineiden perusteiden tuntemus;

2) tieteellisen tutkimuksen perusteiden tuntemus ja edellytykset kehityksen seuraamiseen pääaineen alalla; sekä

3) tieteellisen viestinnän perusteiden tuntemus ja riittävät viestintätaidot.

Koulutuksessa opiskelu kytketään tieteelliseen tutkimukseen.

7 §
Kandidaatin tutkinnon suorittaminen

Opiskelijan aineyhdistelmään sisältyvät ainakin pääaineen perus- ja aineopinnot, joihin sisältyy kandidaatintutkielma, sekä kieli- ja viestintäopinnot.

Tutkintoa varten opiskelijan on suoritettava aineyhdistelmäänsä kuuluvat opinnot ja osoitettava, että hän on saavuttanut tutkinnolle, opinnoille ja tutkielmalle asetetut tavoitteet sekä 5 §:ssä tarkoitetun kielitaidon. Opiskelijan on myös kirjoitettava tutkielmansa alalta kypsyysnäyte, joka osoittaa suomen tai ruotsin kielen taitoa.

Yliopisto määrää kypsyysnäytteestä silloin, kun opiskelijalta ei vaadita 5 §:n 1 momentissa tarkoitettua kielitaitoa.

3 luku

Filosofian maisterin tutkinto

8 §
Maisterin tutkinnon tavoitteet

Maisterin tutkintoon johtavan koulutuksen pohjana on lukio-opintojen ja ylioppilastutkinnon taso taikka kandidaatin tutkinnon tai sitä vastaavan koulutuksen taso.

Koulutuksen tavoitteena on antaa opiskelijalle:

1) pääaineen hyvä tuntemus sekä sivuaineiden perusteiden tuntemus;

2) tieteellisten menetelmien tuntemus ja valmius soveltaa tieteellistä tietoa pääaineen alalla;

3) edellytykset tieteelliseen jatkokoulutukseen ja valmius jatkuvaan opiskeluun; sekä

4) tieteellisen viestinnän tuntemus ja riittävät viestintätaidot.

Koulutuksessa opiskelu kytketään tieteelliseen tutkimukseen.

9 §
Maisterin tutkinnon suorittaminen

Opiskelijan aineyhdistelmään sisältyvät ainakin pääaineen perus-, aine- ja syventävät opinnot, joihin liittyy lisäksi pro gradu -tutkielma, sekä kieli- ja viestintäopinnot.

Maisterin tutkintoa varten opiskelijan on suoritettava aineyhdistelmäänsä kuuluvat opinnot ja osoitettava, että hän on saavuttanut tutkinnolle, opinnoille ja tutkielmalle asetetut tavoitteet sekä 5 §:ssä tarkoitetun kielitaidon. Opiskelijan on myös kirjoitettava kirjallinen kypsyysnäyte, joka osoittaa perehtyneisyyttä tutkielman alaan ja suomen tai ruotsin kielen taitoa. Kun opiskelija on antanut kypsyysnäytteen alempaa korkeakoulututkintoa varten, häneltä ei vaadita uutta kypsyysnäytettä samalla kielellä suoritettavaa maisterin tutkintoa varten.

Yliopisto määrää kypsyysnäytteestä silloin, kun opiskelijalta ei vaadita 5 §:n 1 momentissa tarkoitettua kielitaitoa.

10 §
Koulutusohjelma

Yliopisto voi järjestää maisterin tutkintoon johtavaa koulutusta myös koulutusohjelmina, jotka suuntautuvat joihinkin humanistista tai luonnontieteellistä asiantuntemusta edellyttäviin tehtäviin ja niiden kehittämiseen.

Koulutusohjelman laajuus on 160 opintoviikkoa. Koulutusohjelmaan voi sisältyä 9 §:ssä säädettyjen opintojen lisäksi monitieteisiä opintoja, ammattitaitoa edistäviä opintoja ja harjoittelua.

Opiskeleminen maisterin tutkintoon johtavassa koulutusohjelmassa ei estä 2 luvussa tarkoitetun kandidaatin tutkinnon suorittamista.

11 §
Opettajankoulutus

Maisterin tutkintoon johtavaan koulutukseen voi sisältyä opettajankoulutus, johon kuuluvat yhden tai kahden opetettavan aineen opinnot sekä pedagogiset opinnot. Opettajankoulutuksessa opiskelijalle annetaan valmius itsenäiseen toimintaan opettajana ja kasvattajana.

Opetettavalla aineella tarkoitetaan peruskoulun, lukion tai muun oppilaitoksen opetukseen kuuluvaa ainetta. Opetettavan aineen opinnoilla tarkoitetaan opetustyön edellyttämää aineenhallintaa edistäviä opintoja. Opetettavan aineen opintoja ovat pääaineessa perus-, aine- ja syventävät opinnot, laajuudeltaan vähintään 55 opintoviikkoa, ja pro gradu -tutkielma sekä sivuaineessa perus- ja aineopinnot, laajuudeltaan vähintään 35 opintoviikkoa.

Opettajankoulutuksen pedagogiset opinnot, laajuudeltaan 35 opintoviikkoa, sisältyvät opiskelijan aineyhdistelmään tai koulutusohjelmaan sivuaineen asemassa. Näistä opinnoista säädetään lisäksi erikseen.

4 luku

Tieteellinen jatkokoulutus

12 §
Tieteellisen jatkokoulutuksen tavoitteet

Tieteellisen jatkokoulutuksen pohjana on ylempi korkeakoulututkinto. Jatkokoulutus voidaan erityisestä syystä aloittaa alemman korkeakoulututkinnon pohjalta.

Tieteellisen jatkokoulutuksen tavoitteena on, että opiskelija perehtyy syvällisesti omaan tutkimusalaansa ja kykenee itsenäisesti luomaan uutta tieteellistä tietoa.

13 §
Filosofian tohtorin tutkinto

Filosofian tohtorin tutkinnon suorittamiseksi tieteelliseen jatkokoulutukseen otetun opiskelijan tulee:

1) suorittaa tieteellisen jatkokoulutuksen opinnot;

2) osoittaa tutkimusalallaan itsenäistä ja kriittistä ajattelua; sekä

3) laatia väitöskirja ja puolustaa sitä julkisesti.

Väitöskirjaksi voidaan hyväksyä myös useita tieteellisiä julkaisuja tai julkaistaviksi hyväksyttyjä käsikirjoituksia ja niistä laadittu yhteenveto, jossa esitetään tutkimuksen tavoitteet, menetelmät ja tulokset, tai muu vastaavat tieteelliset kriteerit täyttävä työ. Julkaisuihin voi kuulua yhteisjulkaisuja, jos väittelijän itsenäinen osuus on niissä osoitettavissa.

14 §
Filosofian lisensiaatin tutkinto

Tieteelliseen jatkokoulutukseen otettu opiskelija voi suorittaa filosofian lisensiaatin tutkinnon, kun hän on suorittanut yliopiston määräämän osan jatkokoulutukseen kuuluvista opinnoista. Tutkintoon kuuluu osana lisensiaatintutkimus. Tutkintoon voidaan sisällyttää yliopiston hyväksymät ammatilliset erikoistumisopinnot.

Lisensiaatin tutkinnossa opiskelijan tulee osoittaa tutkimusalansa hyvää tuntemusta sekä kykyä itsenäiseen ja kriittiseen tieteelliseen ajatteluun.

Lisensiaatintutkimukseksi voidaan hyväksyä myös useita tieteellisiä julkaisuja tai julkaistaviksi hyväksyttyjä käsikirjoituksia ja niistä laadittu yhteenveto, jossa esitetään tutkimuksen tavoitteet, menetelmät ja tulokset. Julkaisuihin voi kuulua yhteisjulkaisuja, jos tutkimuksen tekijän itsenäinen osuus on niissä osoitettavissa.

5 luku

Erinäiset säännökset

15 §
Opintojen hyväksilukeminen

Opiskelija saa tutkintoa suorittaessaan lukea hyväkseen muussa kotimaisessa tai ulkomaisessa korkeakoulussa taikka muussa oppilaitoksessa suorittamiaan opintoja sekä korvata tutkintoon kuuluvia opintoja muilla samantasoisilla opinnoilla yliopiston päätöksen mukaan.

16 §
Todistukset

Yliopisto antaa opiskelijalle hänen suorittamastaan tutkinnosta tutkintotodistuksen.

Yliopisto antaa pyynnöstä opiskelijalle todistuksen tämän suorittamista opinnoista myös opiskelun kestäessä.

Yliopisto antaa pyynnöstä henkilölle, joka on suorittanut yliopistossa tutkinnon tai opintoja, tutkintotodistukseen tai todistukseen erityisesti kansainväliseen käyttöön tarkoitetun liitteen, jossa annetaan riittävät tiedot yliopistosta samoin kuin tutkintotodistuksessa tai todistuksessa tarkoitetuista opinnoista ja opintosuorituksista sekä niiden tasosta ja asemasta koulutusjärjestelmässä.

17 §
Koulutuksen kehittäminen

Yliopiston tehtävänä on kehittää jatkuvasti tutkintoja, tutkintoihin kuuluvia opintoja sekä opetusta. Erityisesti kiinnitetään huomiota koulutuksen tasoon, opetuksen ja opiskelun laatuun, yhteiskunnan koulutustarpeeseen, tutkintojen ja opintojen kansalliseen ja kansainväliseen vastaavuuteen sekä koulutuksen tuloksellisuuteen.

18 §
Koulutusvastuun täsmentäminen

Tämän asetuksen liitteenä on luettelo humanistisista ja luonnontieteellisistä aloista, oppiaineryhmistä ja eräistä oppiaineista, joiden syventäviä opintoja yliopistot järjestävät.

Kun syventävät opinnot muodostavat monitieteisen, oppiaineeseen verrattavan kokonaisuuden, ainakin yhden kokonaisuuden piiriin kuuluvista oppiaineista tulee sisältyä 1 momentissa tarkoitettuun luetteloon.

19 §
Tarkemmat määräykset

Yliopistot antavat tarkempia määräyksiä tutkintojen ja opintojen tavoitteista ja sisällöstä sekä opetuksesta ja opintosuorituksista.

6 luku

Voimaantulo- ja siirtymäsäännökset

20 §
Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä elokuuta 1994.

Tällä asetuksella kumotaan niihin myöhemmin tehtyine muutoksineen:

1) humanistisista tutkinnoista 22 päivänä joulukuuta 1978 annettu asetus (1080/78);

2) humanistisen perustutkinnon järjestämisestä 21 päivänä syyskuuta 1979 annettu asetus (741/79);

3) luonnontieteellisistä tutkinnoista 22 päivänä joulukuuta 1978 annettu asetus (1081/78); sekä

4) luonnontieteellisen perustutkinnon järjestämisestä 29 päivänä kesäkuuta 1979 annettu asetus (602/79).

Ennen tämän asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.

21 §
Yliopistojen koulutusohjelmat

Tämän asetuksen voimaantultua yliopistossa on edelleen humanistisen perustutkinnon järjestämisestä ja luonnontieteellisen perustutkinnon järjestämisestä annettujen asetusten mukaiset koulutusohjelmat, jollei yliopisto toisin päätä.

22 §
Opiskelijoiden asema

Tämän asetuksen tullessa voimaan humanistista tutkintoa ja luonnontieteellistä tutkintoa varten opiskelevilla on oikeus siirtyä opiskelemaan tämän asetuksen mukaan taikka jatkaa opintojaan humanistisista tutkinnoista annetun asetuksen mukaan tai luonnontieteellisistä tutkinnoista annetun asetuksen mukaan. Opiskelija siirtyy kuitenkin jatkamaan opintojaan tämän asetuksen mukaan, jollei hän ole suorittanut kumottujen asetusten mukaista filosofian kandidaatin tutkintoa vuoden 1996 heinäkuun loppuun mennessä tai kumottujen asetusten mukaista filosofian lisensiaatin tai tohtorin tutkintoa vuoden 1999 heinäkuun loppuun mennessä. Yliopistot määräävät siirtymiseen liittyvistä järjestelyistä.

Opiskelija voi lukea hyväkseen humanistisista tutkinnoista annetun asetuksen tai luonnontieteellisistä tutkinnoista annetun asetuksen mukaisiin opintoihin sisältyneet opintosuorituksensa tämän asetuksen mukaista tutkintoa varten yliopiston määräämällä tavalla.

Niiden opiskelijoiden osalta, jotka 1 momentin mukaisesti jatkavat opintojaan filosofian kandidaatin tutkintoa taikka kumottujen asetusten mukaista filosofian lisensiaatin tai filosofian tohtorin tutkintoa varten, sovelletaan soveltuvin osin humanistisista tutkinnoista annetun asetuksen ja luonnontieteellisistä tutkinnoista annetun asetuksen säännöksiä.

Helsingissä 18 päivänä maaliskuuta 1994

Tasavallan Presidentti
MARTTI AHTISAARI

Opetusministeri
Olli-Pekka Heinonen

Liite

Luettelo

aloista, oppiaineryhmistä ja eräistä oppiaineista, joiden syventäviä opintoja yliopistot järjestävät filosofian maisterin tutkintoon johtavassa koulutuksessa

PUUTTUU

1. Tähän luetteloon on merkitty alat kursiivilla, oppiaineryhmät vähintään kahden oppiaineen luetteloina ja jokaisen yliopiston koulutusvastuu rastilla (x). Esimerkiksi oppiaineen nimi englanti tarkoittaa englannin kielen lisäksi englannin kielen kääntämistä ja tulkintaa.

2. Tähän luetteloon tarvitaan muutos ennen kuin yliopisto voi aloittaa syventävien opintojen järjestämisen alalla, oppiaineryhmässä tai oppiaineessa, joka ei tämän luettelon mukaan kuulu yliopiston koulutusvastuun piiriin. Muutos tarvitaan myös ennen kuin yliopisto voi luopua luetteloon merkitystä koulutusvastuusta.

3. Tähän luetteloon ei tarvita muutosta, jos alan tai oppiaineryhmän sisällä tapahtuvat oppiaineiden muutokset eivät muuta yliopiston koulutusvastuuta.

4. Yliopistojen nimien lyhenteet:

HY  Helsingin yliopisto
JoY Joensuun yliopisto
JY  Jyväskylän yliopisto
KY  Kuopion yliopisto
OY  Oulun yliopisto
TaY Tampereen yliopisto
TY  Turun yliopisto
VY  Vaasan yliopisto
ÅA  Åbo Akademi

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.