Laki veronkantolain muuttamisesta
- Säädöksen tyyppi
- Laki
- Antopäivä
Alkuperäisen säädöksen teksti
Alkuperäisten säädösten teksteihin ei päivitetä säädösmuutoksia eikä tehdä oikaisuja. Muutokset ja oikaisut on huomioitu ajantasaistetuissa säädöksissä. Oikaisut näkyvät myös säädöskokoelman pdf-versioissa.
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
kumotaan 11 päivänä elokuuta 1978 annetun veronkantolain ( 611/78 ) 4 §:n 2 momentti,
muutetaan 3 §, 6 §:n 1 momentin 1 kohta ja 2 momentti, 9 §, 12 d §:n 5 momentti ja 23 §:n 3 momentti, sellaisina kuin niistä ovat 3 § 1 päivänä marraskuuta 1991 annetussa laissa (1301/91), 9 § osittain muutettuna 4 päivänä heinäkuuta 1980 annetulla lailla (526/80), 12 d §:n 5 momentti 30 päivänä joulukuuta 1992 annetussa laissa (1547/92) ja 23 §:n 3 momentti mainitussa 4 päivänä heinäkuuta 1980 annetussa laissa, sekä
lisätään lakiin uusi 4 c § seuraavasti:
3 §
Valtionvero, kunnallisvero ja kirkollisvero sekä kansaneläkevakuutusmaksu ja sairausvakuutusmaksu kannetaan yhdessä yhtenä verovuoteen kohdistuvana verona.
4 c §
Maksuvelvolliselta kannetut tai perityt varat käytetään verosaatavan suoritukseksi seuraavassa järjestyksessä:
maksunlykkäyskorko;
jäämämaksu;
viivästyskorko;
veronlisäys;
viivästyskorkoa vastaava korko;
veronkorotus;
vero; sekä
korkoa vastaavasta korotuksesta verotuksessa annetussa laissa (1251/90) tarkoitettu korotus.
Jos vero kannetaan useammassa kuin yhdessä erässä, maksuvelvollisen suoritus käytetään ensisijaisesti ensiksi erääntyneelle maksamatta olevalle erälle, jollei ole ilmeistä, että maksuvelvollinen on tarkoittanut sen muun erän maksuksi.
Jos verovelan perintään sovellettavassa muussa laissa on suorituksen käyttämisestä säädetty 1 momentista poikkeavasti, noudatetaan näin perityn määrän käsittelyssä asianomaisen lain säännöksiä. Muut kuin edellä tässä momentissa tarkoitetut samaa verovelkaa koskevat suoritukset voidaan käyttää 1 momentin mukaisesti.
Verovelan maksuksi tarkoitettu yksilöimätön suoritus käytetään verojen suoritukseksi samassa järjestyksessä kuin 8 §:ssä tarkoitettu kuitattava veronpalautus. Samoin menetellään, jos verovelvolliselta peritään kokonaisverovelkaa taikka samalla kertaa useita veroja tai veroeriä.
6 §
Veronkuittauksessa tarkoitetaan:
verolla 1 §:n mukaisia veroja, maksuja tai muita suorituksia, maksuunpantua lähdeveroa sekä sellaista ulkomaan veroa, joka vieraan valtion kanssa virka-avusta veroasioissa tehdyn sopimuksen (virka-apusopimus) nojalla voidaan periä Suomessa;
Mitä tässä luvussa säädetään verosta, koskee vastaavasti myös verolle perittäviä viivästysseuraamuksia ja maksunlykkäyskorkoja.
9 §
Jos verotus tai lääninveroviraston toimittama maksuunpano on palautettu uudelleen toimitettavaksi tai siirretty eri veroviranomaisen käsiteltäväksi taikka jos verotuskunta on muuttunut, kertynyt vero kuitataan uuden veron suoritukseksi. Verolle kertyneistä viivästysseuraamuksista käytetään uuden veron suoritukseksi kuitenkin vain se osa, jota maksuvelvolliselta ei olisi peritty, jos kumottu vero olisi ollut yhtä suuri kuin uusi vero.
Tässä pykälässä tarkoitetut kuittaukset toimitetaan ennen 5 §:n mukaista veronkuittausta.
12 d §
Vahvistettaessa vuodesta 1994 alkaen käytettävää kunnan ja seurakunnan osuutta laskentaperusteena käytetään vuosilta 1991 ja 1992 toimitettujen verotusten tietoja. Lisäksi tällöin 3 momentissa tarkoitettuihin yhteisöjen äyreihin rinnastetaan ne laskennalliset metsätalouden puhtaan tuoton määrät vuosilta 1991 ja 1992, jotka ovat olleet perusteena maksettessa kunnille korvauksia luonnonsuojelualueiden valtion maille perustamisesta aiheutuneesta verotulojen vähentymisestä.
23 §
Muut kuin 14 §:n mukaiset kuntien, seurakuntien, kansaneläkelaitoksen, metsänhoitoyhdistysten ja metsälautakuntien osuudet suoritetaan kertymiskuukautta seuraavan kuukauden aikana. Kertymiskuukaudeksi katsotaan se kalenterikuukausi, jonka aikana kertyneet määrät on kirjattu veronkantoviranomaisen postisiirtotilille. Jäämäperinnässä kertyneiden määrien kertymiskuukaudeksi katsotaan kuitenkin se kalenterikuukausi, jonka aikana kertyneen suorituksen yksilöivä asiakirja tai vastaava automaattista tietojenkäsittelyä käyttäen välitetty tieto on saapunut veronkantoviranomaiselle.
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä maaliskuuta 1994.
Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.
VaVM 79/93
Helsingissä 18 päivänä helmikuuta 1994
Tasavallan Presidentti MAUNO KOIVISTOValtiovarainministeri Iiro Viinanen