Asetus työllisyysasetuksen muuttamisesta
- Säädöksen tyyppi
- Asetus
- Antopäivä
Alkuperäisen säädöksen teksti
Alkuperäisten säädösten teksteihin ei päivitetä säädösmuutoksia eikä tehdä oikaisuja. Muutokset ja oikaisut on huomioitu ajantasaistetuissa säädöksissä. Oikaisut näkyvät myös säädöskokoelman pdf-versioissa.
Työministerin esittelystä
muutetaan 29 päivänä tammikuuta 1993 annetun työllisyysasetuksen ( 130/93 ) 19 §:n 1 momentti, 29 §:n 4 kohta, 36 §:n 1 momentin 1 kohta sekä 45 ja 51 § sekä
lisätään 31 §:ään, sellaisena kuin se on 13 päivänä huhtikuuta 1993 annetussa asetuksessa (334/93), uusi 2 momentti sekä asetukseen uusi 7 a luku ja 45 a–45 d § seuraavasti:
19 §Vaikeutuneen työllisyystilanteen tuki
Työllistämistukea voidaan myöntää enintään kuuden kuukauden ajaksi yritykselle, jos yritys työllistää palveluksessaan olevan työttömyysuhan alaisen työntekijän tai työvoimatoimiston osoittaman työttömän työnhakijan kunnassa, jossa työttömyys yhden tai useamman yrityksen toimintaedellytysten heikkenemisen vuoksi on lisääntynyt tai uhkaa lisääntyä äkillisesti ja voimakkaasti.
29 §Tuen myöntämisen edellytykset
Tuen myöntämisen edellytyksenä on:
että hakijalle ei makseta työttömyysturvalain mukaista työttömyyspäivärahaa tai työmarkkinatuesta annetun lain (1542/93) mukaista työmarkkinatukea samalta ajalta;
31 §Työharjoittelutuen myöntämisen edellytykset
Tukea ei voida myöntää työnhakijalle, jolla on oikeus työmarkkinatuesta annetussa laissa tarkoitettuun työmarkkinatukeen.
7 a lukuTyöllistämistuki osa-aikatyöhön
34 a §Osa-aikalisä
Osa-aikaisten työntekomahdollisuuksien lisäämiseksi voidaan kokoaikatyöstä vapaaehtoisesti osa-aikatyöhön siirtyvälle työntekijälle myöntää valtion talousarviossa olevan määrärahan rajoissa ansiovähennyksen korvausta ( osa-aikalisä ).
Osa-aikalisää voidaan myöntää, jos työnantaja palkkaa osa-aikatyöhön siirtyvän työntekijänsä tehtäviin samanaikaisesti 17 §:n 2 momentissa tarkoitetun työttömän työnhakijan ( osa-aikatyöhön työllistetty ).
34 b §Osa-aikalisän myöntämisen edellytykset
Osa-aikalisän myöntämisen edellytyksenä on:
että osa-aikatyöhön siirtyvän työntekijän työaika palkanmaksukautta vastaavana ajanjaksona on vähintään 40 ja enintään 60 prosenttia hänen kokoaikaisesta säännöllisestä työajastaan;
että osa-aikatyöhön siirtyvän ja hänen tehtäviinsä osa-aikatyöhön työllistetyn työaika palkanmaksukautta vastaavana ajanjaksona on yhteensä vähintään osa-aikatyöhön siirtyvän työntekijän kokoaikaisen säännöllisen työajan pituinen;
ettei osa-aikatyöhön siirtyvälle makseta samalta ajalta osa-aikatyön palkan lisäksi muuta palkkaa tai korvausta hänen tekemästään työstä ja ettei hänelle myöskään makseta samalta ajalta 36 §:n 1-4 ja 6 kohdassa tarkoitettuja etuuksia; sekä
että osa-aikatyöhön siirtyvä työntekijä on työskennellyt yhtäjaksoisesti vähintään vuoden kokoaikatyössä sen työnantajan palveluksessa, jonka palveluksessa hän siirtyy osa-aikatyöhön.
Osa-aikalisää ei voida myöntää sellaiselle työntekijälle, jonka työaikaa työnantaja on lyhentänyt tuotannollisista tai taloudellisista syistä.
34 c §Osa-aikalisän maksamisen lopettaminen
Osa-aikalisän maksaminen osa-aikatyöhön siirtyneelle työntekijälle on lopetettava, jos osa-aikatyöhön työllistetyn työ päättyy tai keskeytyy osa-aikalisän maksamisen aikana eroamiseen, irtisanomiseen, lomauttamiseen tai työsuhteen purkamiseen.
Osa-aikalisän maksaminen lopetetaan viimeistään kahden kuukauden kuluttua siitä, kun osa-aikatyöhön työllistetyn työ päättyi.
Osa-aikalisän maksamista ei kuitenkaan lopeteta:
jos työnantaja kahden kuukauden kuluessa osa-aikatyöhön työllistetyn työn päättymisajankohdasta palkkaa työllistetyn tilalle uuden 34 a §:n 2 momentissa tarkoitetun työttömän työnhakijan; tai
jos työvoimatoimisto ei voi osoittaa uutta osa-aikatyöhön soveltuvaa työllistettävää aikaisemmin työllistetyn tilalle.
34 d §Osa-aikatyön palauttaminen kokoaikatyöksi
Osa-aikatyöhön siirtyvän työntekijän ja hänen työnantajansa väliseen työsopimukseen on liitettävä ehto, jossa työntekijälle varataan mahdollisuus siirtyä takaisin kokoaikatyöhön sinä ajankohtana, jona osa-aikalisän maksaminen lakkaa.
34 e §Osa-aikalisän määrä ja kesto
Osa-aikalisän määrä on 50 prosenttia osa-aikatyöhön siirtyneen työntekijän kokoaikatyön ja osa-aikatyön palkan erotuksesta, kuitenkin enintään normaali työllistämistuki korotettuna 70 prosentilla. Osa-aikalisä määritellään osa-aikatyöhön siirtymistä edeltäneen viimeisen palkanmaksukauden palkan perusteella.
Osa-aikalisää voidaan maksaa samalle henkilölle enintään 12 kuukauden ajan.
36 §Omatoimisen työllistymisen tuen myöntämisen edellytykset
Omatoimisen työllistymisen tuen myöntämisen edellytyksenä on, että hakijalle ei makseta samalta ajalta:
työttömyysturvalain mukaista työttömyyspäivärahaa tai työmarkkinatuesta annetun lain mukaista työmarkkinatukea;
12 lukuTyöllisyyspoliittinen rakennetuki
45 §Rakennetuen tarkoitus
Työllisyyspoliittista rakennetukea voidaan myöntää valtion talousarviossa olevan määrärahan rajoissa hankkeisiin, joilla edistetään ja nopeutetaan yritysten ja alueiden sopeutumista rakennemuutokseen sekä tuetaan yhteisöjen kansainvälistymistä.
Hankkeina, joilla edistetään alueiden sopeutumista rakennemuutokseen, pidetään tätä asetusta sovellettaessa työvoiman kehittämisen kannalta olennaisia, erityisesti paikalliseen aloitteellisuuteen ja paikallisiin voimavaroihin perustuvia kehittämishankkeita.
Työllisyyspoliittista rakennetukea voidaan lisäksi myöntää työllistämishankkeisiin, joiden tarkoituksena on järjestää muissa kuin elinkeinotoimintaan liittyvissä tehtävissä työntekomahdollisuuksia työttömille sekä edistää työttömien omaehtoista toimintaa työmarkkinoille sijoittumisen parantamiseksi ja työmarkkinoilta syrjäytymisen estämiseksi.
45 a §Rakennetuen myöntämisen rajoitukset
Työllisyyspoliittista rakennetukea ei voida myöntää:
toimintatuen luonteisena tukena yrityksille;
yrityksille, joilla ei ilmeisesti ole edellytyksiä liiketaloudellisesti kannattavaan toimintaan;
investointikustannuksiin, ellei kysymys ole tuettavaan hankkeeseen liittyvistä vähäisistä kone- ja laitehankinnoista, joiden hankintakustannukset eivät ylitä kymmentä prosenttia hankkeen hyväksytyistä kokonaiskustannuksista; tai
koulutushankkeisiin.
Työllisyyspoliittista rakennetukea ei voida myöskään myöntää, jos tuen myöntäminen ilmeisesti vääristäisi yritysten välistä kilpailutilannetta.
45 b §Rakennetuen saaja
Työllisyyspoliittista rakennetukea kehittämishankkeisiin voidaan myöntää kunnalle, kuntayhtymälle tai muulle yhteisölle, yritykselle tai säätiölle.
Työllisyyspoliittista rakennetukea työllistämishankkeisiin voidaan myöntää yleishyödyllisille tai vapaaehtoistoimintaa harjoittaville yhteisöille ja säätiöille.
45 c §Rakennetuen määrä ja kesto
Työllisyyspoliittinen rakennetuki voi olla enintään 50 prosenttia hankkeen hyväksyttävistä kokonaiskustannuksista.
Työllisyyspoliittinen rakennetuki ei myöskään yhdessä valtion muun rahoitustuen kanssa saa ylittää 1 momentissa säädettyä tuen enimmäismäärää.
Työllisyyspoliittista rakennetukea voidaan myöntää samaan hankkeeseen enintään kahden vuoden ajaksi.
45 d §Rakennetuen myöntäminen
Työllisyyspoliittisen rakennetuen myöntää työministeriö. Jos myönnettävän rakennetuen määrä on enintään 500 000 markkaa, tuen myöntämisestä voi päättää myös työvoimapiirin toimisto.
Työllisyyspoliittisesta rakennetuesta, tuen hakemisesta ja myöntämisestä määrätään tarkemmin valtioneuvoston päätöksellä.
51 §Tarkemmat määräykset
Työministeriö voi antaa tarkempia määräyksiä tämän asetuksen täytäntöönpanosta.
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä helmikuuta 1994. Asetuksen 7 a luku ja 51 § tulevat kuitenkin voimaan 1 päivänä maaliskuuta 1994. Asetuksen 7 a luku on voimassa 31 päivään joulukuuta 1995.
Jos työvoimapoliittista rakennetukea on myönnetty ennen tämän asetuksen voimaantuloa silloin voimassa olleiden säännösten ja määräysten nojalla päätöksellä, jossa on varauduttu tuen jatkamiseen tämän asetuksen voimaantulon jälkeen, voidaan tällaiseen tuen jatkopäätökseen soveltaa tämän asetuksen voimaantullessa voimassa olleita säännöksiä ja määräyksiä.
Helsingissä 21 päivänä tammikuuta 1994
Tasavallan Presidentti MAUNO KOIVISTOTyöministeri Ilkka Kanerva