931/1993
Dokumentin versiot
Annettu Helsingissä 5 päivänä marraskuuta 1993
Laki eräistä vesitilusjärjestelyistä annetun lain muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 §:ssä säädetyllä tavalla,
kumotaan eräistä vesitilusjärjestelyistä 11 päivänä tammikuuta 1980 annetun lain (31/80) 4 §:n 3 momentti,
muutetaan 2 §, 4 §:n 2 momentti, 18 ja 19 §, 20 §:n 1 momentti, 21 ja 23 § ja 25 §:n 2 momentti sekä
lisätään lakiin uusi 7 a § seuraavasti:
2 §
Maanmittaustoimisto selvittää ne alueet, joilla tilusjärjestelyn suorittaminen on tarpeen. Selvityksen perusteella maanmittaustoimisto määrää tilusjärjestelyn toimitusalueen sekä suoritettavaksi toimituksen. Samaan tilusjärjestelyyn otetaan aluetta siinä laajuudessa kuin järjestelyn toteuttamiseksi on tarkoituksenmukaista.
4 §
Jollei tässä laissa toisin säädetä, on toimituksessa noudatettavasta menettelystä sekä toimituksen maarekisteriin tai kiinteistörekisteriin merkitsemisestä soveltuvin kohdin voimassa 1 momentissa tarkoitettujen jakolain mukaisten toimitusten osalta, mitä niistä jakolaissa säädetään, 9 §:n 2 momentissa tarkoitetun lunastamisen osalta, mitä jakolaissa säädetään erillisen alueen tilaksi muodostamisesta, ja muun lunastamisen osalta, mitä jakolain 243 §:n mukaisesta vesijätön lunastamisesta säädetään.
7 a §
Jos vesialueella suoritetun kylien välisen rajankäynnin jälkeen sellaisen kylän tilat, jolle ei kuulu maakaaren ja välirajasta vedessä ja vesialueen jaosta annetun lain mukaan vesialuetta, ovat osakkaiden tavoin kalastaneet jatkuvasti rajankäynnistä lähtien toiseen kylään kuuluvalla määrätyllä yhteisellä vesialueella, voidaan tällaiseen kylään kuuluville tiloille lunastaa sellainen vesialue tai osuutta sellaiseen vesialueeseen, jolla kylän tilat ovat kalastaneet, jos se on tilan käytön kannalta tärkeää, sen mukaan kuin jäljempänä 2 ja 3 momentissa säädetään.
Jos vain vesialuetta omistamattoman kylän tilat ovat kalastaneet määrätyllä vesialueella, lunastetaan tällainen vesialue niiden kylään kuuluvien tilojen yhteiseksi, joiden omistajat lunastamista vaativat. Lunastettuun alueeseen tilat saavat osuutta manttaalinsa mukaan, jolleivät tilojen omistajat toisin sovi.
Jos vesialuetta omistamattoman kylän tilat ovat kalastaneet määrätyllä vesialueella yhdessä sellaiseen kylään kuuluvien tilojen kanssa, jolle vesialue kuuluu, lunastetaan niille ensiksi mainitun kylän tiloille, joiden omistajat lunastamista vaativat, osuudet sanottuun vesialueeseen. Kullekin tilalle lunastettavan osuuden suuruus määrätään sellaiseksi, että se mahdollistaa tavanomaisen kotitarvekalastuksen.
18 §
Lunastettava omaisuus arvioidaan toimituksessa tiloittain. Tilan saatavien ja maksettavien lunastushintojen määrät kuitataan keskenään siltä osin kuin ne kattavat toisensa ja tämän jälkeen määrätään kullekin tilalle joko saatavaksi tai maksettavaksi tuleva lopullinen lunastushinnan määrä.
Jos yhteisen vesialueen tai vesijätön osakkaat muodostavat yhteisaluelaissa (758/89) tarkoitetun järjestäytyneen osakaskunnan, sovelletaan tällaiseen tilusjärjestelyn kohteena olevaan alueeseen, mitä 1 momentissa säädetään tilasta, jollei osakaskunta vaadi lunastushintojen käsittelyä tiloittain.
Toimitusinsinööri voi yhteisen alueen osakkaan pyynnöstä ilman eri määräystä hoitaa yhteisaluelain 10 §:n 2 momentissa tarkoitetut tehtävät, jos yhteisen alueen hallinnon järjestäminen on tarkoituksenmukaista lunastushinnan maksamista tai saamista taikka valtion välittämän lunastushinnan takaisin perimistä varten.
19 §
Toimituksen tultua merkityksi maarekisteriin tai kiinteistörekisteriin lunastushinta suoritetaan valtion välityksellä. Jos asianosaiset toimituksessa sopivat lunastushinnan maksamisesta ilman valtion välitystä, sovelletaan, mitä jakolaissa tileistä säädetään.
Jos valtion välityksellä tilan omistajalle tai järjestäytyneelle yhteisen alueen osakaskunnalle maksettavan lunastushinnan saamiseen oikeutetun nimi ja osoite on selvitetty toimituksessa lainhuutoasiakirjan, henkikirjan, veroluettelon tai muun luotettavaksi katsotun asiakirjan perusteella eikä ole syytä otaksua kenelläkään muulla olevan parempaa oikeutta lunastushintaan, asianomainen maanmittauslaitoksen maksupiste maksaa lunastushinnan toimitusasiakirjojen perusteella.
Muissa kuin 2 momentissa tarkoitetuissa tapauksissa lunastushinnan maksamista valtion välityksellä on haettava kymmenen vuoden kuluessa toimituksen maarekisteriin tai kiinteistörekisteriin merkitsemisestä siltä maanmittaustoimistolta, jonka toimialueella tila tai yhteinen alue sijaitsee. Hakemukseen on liitettävä 2 momentissa tarkoitettu selvitys siitä, että hakija tai tämän saantomies on lunastamisen tapahtuessa omistanut tilan, jonka osalle kysymyksessä oleva lunastushinta on 18 §:n mukaan määrätty. Jollei lunastushintaa haeta edellä sanotussa määräajassa, oikeus siihen menetetään.
Erillisen vesijätön lunastushinta maksetaan sille, joka toimituksessa on merkitty vesijätön omistajaksi tai jolle tämän oikeus on siirtynyt.
20 §
Tila, jonka puolesta valtio on suorittanut lunastushinnan, on panttina lunastushinnan ja sille laskettavan koron maksamisesta valtiolle. Jos valtio on suorittanut lunastushinnan yhteisen alueen osakaskunnan puolesta, sovelletaan, mitä yhteisaluelain 27 §:ssä säädetään. Lunastushinta korkoineen voidaan periä tilasta tai osakaskunnalta siitä riippumatta, kuinka kauan se on ollut maksamatta, samalla etuoikeudella kuin kiinteistöistä menevistä julkisoikeudellisista suorituksista säädetään.
21 §
Jos valtion välityksellä maksettu lunastushinta tai samalle omistajalle kuuluvien tilojen osalta lunastushintojen yhteismäärä on enintään viisikymmentä markkaa, ei lunastushintaa peritä.
Jos valtion välityksellä tilan omistajalle tai osakaskunnalle maksettava lopullinen lunastushinta tai samalle omistajalle kuuluvien tilojen osalta lopullisten lunastushintojen yhteismäärä on enintään viisikymmentä markkaa, sitä ei makseta.
23 §
Tilukset saadaan ottaa haltuun toimituksen tultua merkityksi maarekisteriin tai kiinteistörekisteriin.
25 §
Maanmittaustoimiston 2 §:ssä tarkoitettuun päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla.
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1994.
Tätä lakia sovelletaan myös lain voimaan tullessa vireillä olevissa vesitilusjärjestelytoimituksissa, joissa loppukokousta ei ole pidetty ennen lain voimaantuloa. Lain 19 §:n 2 momenttia sovelletaan lisäksi soveltuvin osin myös sellaisiin toimituksiin, joissa loppukokous on pidetty, mutta valtion välityksellä tapahtuvaa lunastushintojen maksamista ei vielä ole kokonaan toimeenpantu. Tällä lailla kumottua 4 §:n 3 momenttia sovelletaan toimitukseen, josta on tiedotettu ennen tämän lain voimaantuloa.
HE 70/93MmVM 14/93
Helsingissä 5 päivänä marraskuuta 1993
Tasavallan Presidentti
MAUNO KOIVISTO
Maa- ja metsätalousministeri
Martti Pura