805/1993

Tämän lain mukaisissa toimenpiteissä on kiinnitettävä erityistä huomiota:

Tämän lain mukaisten tavoitteiden toteuttamiseksi voidaan myöntää avustusta, lainaa, korkotukea ja valtiontakausta. Lisäksi voidaan hankkia ja luovuttaa maata sekä vesialueita samoin kuin suorittaa vapaaehtoisia velkajärjestelyjä ja muita toimenpiteitä sen mukaan kuin jäljempänä säädetään.

Asunnon turvaamiseksi perheelle tai muusta erityisestä syystä voi tämän lain 29 a ja 29 b §:ssä tarkoitetusta vapaaehtoisesta velkajärjestelystä päästä osalliseksi myös sellainen luonnollinen henkilö, jonka tilalla maatalouden harjoittaminen kannattamattomuuden vuoksi on lakannut tai lakkaa, niiden lainojen osalta, jotka on myönnetty kyseistä maatilaa varten.

Tässä laissa tarkoitetaan:

Tämän lain mukaista tukea voidaan myöntää:

Tuen myöntämisen edellytyksenä avoimelle yhtiölle, kommandiittiyhtiölle ja osuuskunnalle on, että avoimen yhtiön yhtiömiehet, kommandiittiyhtiön vastuunalaiset yhtiömiehet tai osuuskunnan jäsenet itse työhön osallistuen harjoittavat tuettavaa elinkeinotoimintaa. Osakeyhtiön osalta edellytyksenä on, että yli puolet osakeyhtiön äänivallasta on sellaisten henkilöiden omistuksessa, joko suoraan tai heidän hallitsemiensa yhtiöiden kautta, jotka itse työhön osallistuen harjoittavat tuettavaa elinkeinotoimintaa ja että näillä henkilöillä tai heidän hallitsemillaan yhtiöillä on yhtiöjärjestyksen mukaan oikeus määräajassa lunastaa osake sen siirryttyä muun saannon kuin perinnön, testamentin tai osituksen nojalla muulle kuin yhtiön osakkaalle.

Muuhun kuin perinneympäristön säilyttämiseen tarkoitetun tuen myöntämisen edellytyksenä on, että yrittäjä asuu yrityksen sijaintipaikalla tai siitä tilan tai yrityksen hoidon kannalta tarkoituksenmukaisella etäisyydellä. Sama koskee avoimen yhtiön yhtiömiehiä, kommandiittiyhtiön vastuunalaisia yhtiömiehiä ja osuuskunnan jäseniä sekä osakeyhtiön osalta 5 §:n 2 momentissa tarkoitettuja henkilöitä. Tilapäinen poissaolo asuinpaikalta ei ole esteenä tuen myöntämiselle.

Tämän lain mukaisista toimenpiteistä voi, jollei kysymys ole 25 §:ssä tarkoitetusta lainasta taikka 29 a tai 29 b §:ssä tarkoitetusta vapaaehtoisesta velkajärjestelystä, päästä osalliseksi vain sellainen henkilö, joka kokonaan tai osaksi saa toimeentulonsa tämän lain mukaisesta elinkeinotoiminnasta. Tuen saamisen edellytyksenä on myös, että henkilö on taloudelliselta asemaltaan, olosuhteiltaan ja henkilökohtaisilta ominaisuuksiltaan sellainen, että hänen tukemistaan voidaan pitää tarkoituksenmukaisena ja että hän on perehtynyt tuettavan elinkeinotoiminnan harjoittamiseen. Tukea myönnettäessä huomiota on kiinnitettävä yrittäjän koulutuksen ja kokemuksen kautta saamaan riittävään ammattitaitoon.

Muuta tukea kuin 23 §:ssä tarkoitettua asuntolainaa ei saa myöntää 65 vuotta täyttäneelle. Myöskään asuntolainaa uuden rakennuksen rakentamiseen ei kuitenkaan saa myöntää 65 vuotta täyttäneelle. Edellä 5 §:n 3 momentissa tarkoitettujen henkilöiden osalta otetaan huomioon nuoremman ikä. Alaikäinen voi päästä osalliseksi tämän lain mukaisista toimenpiteistä vain, jos hän on solminut avioliiton tai jos hän on yrityksen yhteisomistaja yhdessä vanhempiensa tai heistä jommankumman kanssa taikka jos on olemassa muita erityisiä syitä. Henkilön ikä ei ole kuitenkaan esteenä vapaaehtoisen velkajärjestelyn suorittamiselle.

Asetuksella säädettävissä tilanteissa voidaan tämän lain mukaisia etuuksia antaa myös 1 momentissa tarkoitetuilla alueilla, jollei siitä aiheudu huomattavaa haittaa kaavan toteutumiselle. Asiasta on pyydettävä kunnanhallituksen lausunto.

Asetuksella voidaan antaa tarkempia määräyksiä siitä, milloin maatilataloudellinen kokonaisuus katsotaan pirstotuksi. Hakemuksesta asiassa voidaan antaa sitova ennakkotieto.

Tämän lain mukaan tuettavan yrityksen vähimmäiskoon on oltava sellainen, että yrityksellä 7 §:ssä tarkoitetuin tavoin voidaan katsoa olevan edellytykset kannattavaan toimintaan.

Tarkemmat määräykset edellä 4 §:n 1 momentin 4 kohdassa tarkoitettujen maaseudun pienyritystoiminnan sekä muiden tämän lain mukaan tuettavien yritysten kokovaatimuksista annetaan tarvittaessa asetuksella.

Aloittamisavustusta maatilan tilanpidon aloittamiseen voidaan myöntää ensimmäisen maatilansa omistukseensa tai asetuksella tarkemmin säädettävissä tapauksissa hallintaansa alle 35-vuotiaana saaneelle taikka vaiheittaisessa omistajanvaihdoksessa vähintään yhden kolmasosan maatilasta omistukseensa alle 35-vuotiaana saaneelle viljelijälle. Puolisoista otetaan huomioon nuoremman ikä. Aloittamisavustus voidaan myöntää myös 5 §:n 1 momentin 3 kohdassa tarkoitetulle yhteisölle, jos yhteisön kaikki jäsenet täyttävät edellä tässä momentissa säädetyt tuen myöntämisen perusteet.

Maaseudun pienyritystoiminnassa tarpeellisen käyttöomaisuuden hankintaan voidaan myöntää lainaa enintään 80 prosenttia hyväksyttävien kustannusten määrästä. Lainaa voidaan myöntää myös pysyväisluonteiseksi käyttöpääomaksi, toimivalle yritykselle myös suhdannevaihteluiden tasaamiseksi. Asetuksella säädetään tarkemmin lainan myöntöedellytyksistä.

Luottolaitokset voivat myöntää lainaa maa- ja metsätalousministeriön osoittamista maatilatalouden kehittämisrahaston varoista ( valtionlainat ).

Maatilatalouden kehittämisrahaston varoista myönnetyn lainan korko on ensimmäisellä vyöhykkeellä neljä prosenttia, toisella vyöhykkeellä viisi prosenttia, kolmannella vyöhykkeellä kuusi prosenttia ja neljännellä vyöhykkeellä seitsemän prosenttia.

Lainan korkoa voidaan yleisesti tarkistaa aikaisintaan kuudennen lainavuoden alusta enintään kahdella prosenttiyksiköllä lainan myöntämisen jälkeen yleisessä korkotasossa tapahtuneita muutoksia vastaavasti. Koron yleisestä tarkistamisesta päättää valtioneuvosto.

Luottolaitoksen on maksettava valtion lainan lyhennykset ja korko valtiolle sitä mukaa ja sen suuruisina kuin lainansaajat ovat velvolliset suorittamaan velkaansa luottolaitoksille, kuitenkin viimeistään asetuksella tarkemmin määrättävänä ajankohtana.

Valtionlainat osuuspankeille ja säästöpankeille sekä valtionlainojen lyhennykset ja korot valtiolle välittää asianomaisen luottolaitosryhmän 4 §:n 1 momentin 8 kohdan mukainen keskusrahalaitos. Samoin valtion ja osuuspankin sekä säästöpankin väliset velkakirjat allekirjoittaa asianmukaisen valtuutuksen nojalla osuuspankkien ja säästöpankkien puolesta edellä tarkoitettu keskusrahalaitos.

Maa- ja metsätalousministeriön päätöksellä voidaan määrätä, missä tapauksissa valtionlainat voidaan maksaa suoraan osuuspankille tai säästöpankille ja vastaavasti osuuspankki tai säästöpankki voi maksaa lyhennykset ja korot suoraan valtiolle sekä milloin valtion ja osuuspankin sekä valtion ja säästöpankin väliset velkakirjat voidaan allekirjoittaa suoraan valtion ja luottolaitoksen kesken.

Valtio on vastuussa luottolaitokselle tämän lain nojalla myönnettyjen valtionlainojen pääoman ja koron lopullisista menetyksistä, jotka johtuvat velallisen maksukyvyttömyydestä siltä osin, kuin lainan vakuuksista kertyvät varat eivät riitä kattamaan valtionlainasta maksamatta olevia lyhennyksiä ja korkoja ottaen kuitenkin huomioon, mitä jäljempänä 6 momentissa säädetään.

Hyvitys menetyksistä voidaan jättää suorittamatta tai hyvityksen määrää alentaa, jos lainan hoitamisessa ei ole noudatettu tätä lakia taikka sen nojalla annettuja säännöksiä tai määräyksiä.

Lainalla tulee sitä nostettaessa olla pankkitoiminnassa yleisesti käytetty vakuus, jollei vakuuden hankkimisesta ole myönnetty erikseen vapautusta.

Valtionvastuun voimassaolon edellytyksenä on, että luottolaitos huolehtii lainasta ja sen vakuuksista tämän lain ja sen nojalla annettujen säännösten ja määräysten mukaisesti sekä hyvää pankkitapaa noudattaen. Lainan myöntänyt luottolaitos on myös velvollinen valvomaan valtion etua ja noudattamaan maa- ja metsätalousministeriön antamia määräyksiä, kun lainan vakuutena oleva omaisuus muutetaan rahaksi pakkohuutokaupassa tai konkurssimenettelyssä.

Vapaaehtoinen velkajärjestely tai siihen verrattava muu järjestely taikka lainan vakuutena olevan omaisuuden vapaaehtoinen rahaksi muuttaminen lainan takaisinperintää vaarantavalla tavalla saadaan tehdä vain asetuksella säädettävän viranomaisen suostumuksella. Yrityssaneerauksessa ja yksityishenkilön velkajärjestelyssä luottolaitos on velvollinen valvomaan valtion etua ja pyytämään asetuksella säädettävissä tapauksissa lausunnon sellaisesta toimenpiteestä, jolla on olennainen merkitys valtion saamisen kannalta.

Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus suorittaa maatilatalouden kehittämisrahaston varoista luottolaitokselle 1 momentissa tarkoitetun hyvityksen sitten, kun lopullinen menetys on velallisen ja mahdollisen takaajan maksukyvyttömyyden toteamisen ja vakuutena olleen omaisuuden myynnin jälkeen selvitetty. Vakuuden myyntiä ei kuitenkaan edellytetä, jos velallinen tai velasta vakuuden asettanut kolmas henkilö saa yrityssaneerauksessa tai yksityishenkilön velkajärjestelyssä taikka niitä vastaavassa järjestelyssä säilyttää vakuutena olevan omaisuuden. Maksukyvyttömyyden ja lopullisen menetyksen toteamisesta säädetään tarkemmin asetuksella.

Jos luottolaitos saa hyvityksen maksamisen jälkeen perityksi lainansaajalta kertymättä jääneitä lyhennyksiä ja korkoja, sen on tilitettävä ne maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskukselle maatilatalouden kehittämisrahastoon edelleen tuloutettaviksi. Luottolaitokselle maksetut hyvitykset voidaan periä suoraan lainansaajalta.

Lainansaajalta voidaan periä luottolaitokselle maksetusta 7 momentin viimeisessä virkkeessä tarkoitetusta hyvityksestä 16 prosentin suuruista vuotuista korkoa. Tästä on otettava merkintä velkakirjaan.

Valtion maksaman korkotuen suuruus on 50 prosenttia luottolaitoksen perimästä korosta. Korkotukea ei kuitenkaan makseta ulkomaan valuutan määräisestä luotosta valuuttakurssien muutoksen aiheuttamien lisäkustannusten osalta. Korkotukea maksetaan myös yrityssaneerausta tai yksityishenkilön velkajärjestelyä koskevan hakemuksen vireillä ollessa. Jos yrityssaneerauksessa tai yksityishenkilön velkajärjestelyssä on alennettu velan jäljellä olevaan laina-aikaan kohdistuvaa korkoa, lasketaan korkotuen osuus saneeraus- tai maksuohjelman tultua vahvistetuksi velkakirjaehtojen mukaisesta korosta. Korkotuki maksetaan valtion talousarviossa tarkoitukseen osoitetuista varoista.

Menettelystä korkotukilainojen luottoehtojen muuttamiseksi säädetään tarkemmin asetuksella.

Laina-ajoista, lainan lyhennysten ja koron kannosta, maksujen suorittamisen alkamisajankohdasta, lykkäyksen tai valtionlainan korkovapauden myöntämisestä tilapäisen maksuvaikeuden vuoksi, pääomamäärältään vähäisen saamisen suorittamisesta yhdellä kertaa tai muutoin säännönmukaista lyhyemmässä ajassa sekä muista lainaehdoista säädetään tarkemmin asetuksella.

Pysyviin taloudellisiin vaikeuksiin joutuneen lainansaajan taloudellisen tilanteen helpottamiseksi voidaan suorittaa vapaaehtoinen valtionlainojen ja valtion myyntihintasaamisten velkajärjestely, jos on perusteltua syytä odottaa velkajärjestelyn tuovan olennaisen parannuksen lainansaajan taloudelliseen tilanteeseen. Tuotantotoimintansa lopettaneen lainansaajan velkajärjestelyyn saadaan ryhtyä vain, jos lainansaajan asunnon säilymistä ei voida turvata muulla tavoin. Mitä edellä on säädetty, ei estä suostumuksen antamista yrityksen saneerauksesta annetun lain 97 §:ssä tai yksityishenkilön velkajärjestelystä annetun lain 78 §:ssä tarkoitetussa menettelyssä.

Vapaaehtoisessa velkajärjestelyssä valtionlainojen ja -saamisten takaisinmaksuaikaa voidaan pidentää, korkoa alentaa sekä myöntää lyhennysten ja koron suorittamisessa maksuvapautuksia siten kuin asetuksella säädetään. Maksuvapautusta lainan lyhennykselle ei kuitenkaan saa myöntää siltä osin, kuin lainan esinevakuus tai lainalle liike- tai siihen verrattavassa toiminnassa annettu takaus turvaa kyseisen lyhennyksen maksun. Vain erittäin painavasta syystä laina-aika voidaan vapaaehtoisessa velkajärjestelyssä pidentää yli 29 §:n 1 momentissa mainitun ajan.

Jos samalle lainansaajalle korkotuki- tai muuta luottoa myöntäneet velkojat eivät osaltaan suostu velkajärjestelyyn, valtionlainojen ja -saamisten vapaaehtoiseen järjestelyyn voidaan ryhtyä vain, jos siihen on erityisiä syitä ja valtionlainojen ja -saamisten osuus hakijan kaikista veloista on asetuksella säädettyä määrää suurempi.

Vapaaehtoinen velkajärjestely voi koskea tämän lain mukaisia valtionlainoja ja -saamisia sekä lain 59 §:n 1 ja 2 momentissa tarkoitettuja valtionlainoja ja -saamisia, ei kuitenkaan maankäyttölain tai sitä aikaisemman lainsäädännön nojalla myönnettyjä lainoja.

Vapaaehtoisessa velkajärjestelyssä sovitut velkasuhteen ehtojen muutokset koskevat myös takaajaa ja muuta velasta vastuussa olevaa henkilöä samoin kuin kolmatta henkilöä siltä osin, kuin kysymys on hänen omistamastaan lainan vakuudeksi asettamastaan omaisuudesta, siten kuin asetuksessa tarkemmin säädetään.

Ennen vapaaehtoista velkajärjestelyä lainansaajan taloudellisesta tilanteesta on esitettävä luotettava selvitys ja laadittava suunnitelma niistä toimenpiteistä, joiden avulla lainansaajan yritystoiminta ja taloudellinen tilanne saatetaan kestävälle pohjalle. Velkajärjestelyn edellytyksenä on, että valtio, lainansaaja ja luottolaitos allekirjoittavat sopimuksen kyseiseen suunnitelmaan sisältyvien toimenpiteiden toteuttamisesta. Sopimus syrjäyttää siihen sisältyvää lainaa koskevan velkakirjaehdon ja valtionlainasta annetun lausunnon ehdot siltä osin, kuin niistä on toisin sovittu. Sopimukseen sisältyvien valtion myyntihintasaamisten sopimuksen mukaisesti erääntyneet maksut saadaan periä ilman eri päätöstä 50 §:n 2 momentissa säädetyin tavoin.

Vapaaehtoisen velkajärjestelyn suorittamisen muista edellytyksistä ja menettelystä sekä 6 momentissa tarkoitettujen suunnitelmien laatimisesta, noudattamisesta ja ajan tasalla pitämisestä säädetään tarkemmin asetuksella.

Riippumatta siitä, mitä tässä laissa tai tämän lain 59 §:n 1 ja 2 momentissa mainituissa laeissa tai lainsäädännössä maatalouden perusluotosta annettua lakia lukuun ottamatta on säädetty korkotukilainan takaisinmaksusta, korosta ja maksuhelpotusten myöntämisestä, voidaan myös korkotukilainoille suorittaa lain 29 a §:n 2 momentissa tarkoitettu vapaaehtoinen velkajärjestely, mikäli 29 a §:n 1 momentin mukaiset edellytykset ovat olemassa. Edellä sanottu koskee myös eräiden maatilatalouden luottojen kohdennetusta vakauttamisesta annetun valtioneuvoston päätöksen (404/92) mukaisia korkotukilainoja.

Lainojen koron alentaminen vähentää lainansaajan maksaman koron määrää. Korkotuen määrä säilyy ennallaan.

Velkajärjestely voidaan suorittaa vain, jos sekä lainan myöntänyt luottolaitos että asetuksella säädettävä viranomainen ovat velkajärjestelyn ehdoista yksimielisiä. Mitä 29 a §:n 5-7 momentissa säädetään, koskee myös korkotukilainojen vapaaehtoista velkajärjestelyä.

Mikäli lainansaaja ei noudata 29 a tai 29 b §:ssä tarkoitettua suunnitelmaa tai sopimusta, niiden mukainen vapaaehtoinen velkajärjestely voidaan määrätä raukeamaan asetuksella tarkemmin säädettävin tavoin ja vaikutuksin.

Jos lainansaajalle vahvistetaan yrityksen saneerauksesta annetun lain mukainen saneerausohjelma tai yksityishenkilön velkajärjestelystä annetun lain mukainen maksuohjelma, 29 a tai 29 b §:n mukainen vapaaehtoinen velkajärjestely raukeaa. Tuomioistuimen on ohjelmaa vahvistaessaan otettava vapaaehtoiseen velkajärjestelyyn sisältyneet lainat ja saatavat huomioon ilman velkajärjestelyn vaikutusta.

Ennen kuin luottolaitos päättää lainan myöntämisestä, on lainahakemuksesta, sen mukaan kuin maa- ja metsätalousministeriö tarkemmin määrää, hankittava maaseutuelinkeinopiirin tai kunnan maaseutuelinkeinoviranomaisen tai molempien sekä tarvittaessa vesi- ja ympäristöpiirin lausunto.

Maa- ja metsätalousministeriö antaa tarkemmat määräykset siitä, miten laina hyväksytään myönnettäväksi maaseutuelinkeinopiirin tai kunnan maaseutuelinkeinoviranomaisen lausunnon perusteella. Maa- ja metsätalousministeriö voi määrätä, että ennen lainan myöntämistä lainahakemus on tarkastettava maa- ja metsätalousministeriön määräämällä tavalla tai että lainan myöntämisen edellytyksiä koskeva asia on saatettava maa- ja metsätalousministeriön ratkaistavaksi.

Luottolaitoksen on ilmoitettava välittömästi lainan myöntämisestä maaseutuelinkeinopiirille ja kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle.

Laina voidaan siirtää luottolaitoksesta toiseen, mikäli siirto ja valtionlainojen osalta lisäksi tarvittavat valtion ja luottolaitosten väliset velkakirjajärjestelyt toteutetaan maa- ja metsätalousministeriön määräämällä tavalla. Ilman lainansaajan suostumusta voidaan laina siirtää vain, jos maa- ja metsätalousministeriö erikseen katsoo, että siihen on luottolaitoksen toiminnan muutoksen johdosta erityisen painavia syitä.

Maa- ja metsätalousministeriö huolehtii maatilatalouden kehittämisrahastoon kertyvien tulojen sekä lainoitukseen käytettävissä olevien varojen samoin kuin korkotukilainojen ja avustusten ohjaamisesta antamalla lainojen, avustusten ja vapaaehtoisen velkajärjestelyn tasapuolisen ja yhtenäisen käsittelyn kannalta tarpeellisia, asetusta ja maatilatalouden kehittämisrahaston käyttösuunnitelmaa tarkempia määräyksiä. Määräykset annetaan varojen määrällisestä, alueittaisesta, toimialoittaisesta ja kohderyhmittäisestä ohjaamisesta siten, että 1 §:ssä tarkoitetut tavoitteet tulevat huomioon otetuiksi. Tarvittaessa annetaan myös vastaavia määräyksiä vapaaehtoisen velkajärjestelyn käyttämisestä siltä osin kuin velkajärjestelyn käyttäminen vaikuttaa rahastoon kertyviin tuloihin.

Maa- ja metsätalousministeriö päättää myös määrääminsä ehdoin maatilatalouden kehittämisrahaston varojen käyttämisestä maatilatalouden ja maaseudun muun pienyritystoiminnan kehittämistä koskevien tutkimusten ja selvitysten suorittamiseen sen mukaan kuin asetuksella tarkemmin säädetään.

Maa- ja metsätalousministeriö antaa tätä lakia ja sen nojalla annettavaa asetusta tarkemmat määräykset tämän lain nojalla tuettavasta rakentamisesta ja vahvistaa tarvittavilta osin siinä hyväksyttävät yksikkökustannukset.

Takaustoiminnasta valtiolle mahdollisesti aiheutuva tappio maksetaan maatilatalouden kehittämisrahaston varoista. Tappio voidaan maksaa ilman vakuuden myyntiä sen estämättä, mitä on määrätty valtiontakauksen ehdoissa, milloin velallinen tai lainasta vakuuden asettanut kolmas henkilö saa yrityssaneerauksessa tai yksityishenkilön velkajärjestelyssä tai niitä vastaavassa taikka tämän lain mukaisessa vapaaehtoisessa velkajärjestelyssä taikka vakuusvastuun järjestelyssä säilyttää vakuutena olevan omaisuuden. Luottolaitoksen on tuloutettava lainansaajan maksamat suoritukset välittömästi maatilatalouden kehittämisrahastolle ja säilytettävä vakuuksia valtion lukuun, kunnes valtion saatava on tullut kokonaan maksetuksi.

Valtiontakausta myönnettäessä peritään lainan saajalta luottolaitoksen välityksellä valtiolle kertamaksu, jonka suuruus on 0,75 prosenttia takauksen määrästä. Jos takauksen kohteena olevaa lainaa ei nosteta, on kertamaksun suuruus 0,35 prosenttia takauksen määrästä. Lisäksi takauksesta peritään vastaavasti lainansaajalta puolivuosittain jälkikäteen puolivuotismaksu, jonka suuruus on 0,75 prosenttia takausluoton kulloinkin jäljellä olevasta määrästä.

Valtio ja lain 4 §:n 1 momentin 8 kohdassa tarkoitettu keskusrahalaitos voivat sopia puolivuotismaksujen perimisen jättämisestä luottolaitoksen tehtäväksi niin, että 0,2 prosenttia takausluoton kulloinkin jäljellä olevasta määrästä saadaan jättää tulouttamatta korvauksena sanotusta tehtävästä. Muilta osin maksut tuloutetaan maatilatalouden kehittämisrahastoon.

Tämän lain nojalla annettuun takaukseen ei sovelleta, mitä määräajasta velkomisasioissa sekä julkisesta haasteesta velkojille 9 päivänä marraskuuta 1868 annetussa asetuksessa on säädetty takauksen vanhentumisesta. Takausmiehen edesvastausvelvollisuuden tarkemmasta määräämisestä 24 päivänä helmikuuta 1873 annetun asetuksen 4 §:n säännöstä, sellaisena kuin se on 18 päivänä toukokuuta 1973 annetussa laissa (391/73), ei myöskään sovelleta niihin lainojen lyhennysmaksuihin, joille valtio on antanut takauksen tämän lain nojalla.

Valtion varoista luottolaitokselle suoritettu maaseutuelinkeinolain mukainen korkotukilaina tai muu laina, joka maaseutuelinkeinolain nojalla annetun takauksen perusteella on suoritettu luottolaitokselle, samoin kuin takauksesta maksamatta jäänyt takausmaksu voidaan jättää perimättä siltä, jonka ei voida katsoa pysyvän työkyvyttömyyden, pitkäaikaisen työttömyyden, huoltovelvollisuuden tai muista näihin verrattavista syistä kohtuudella selviytyvän maksuista. Laina voidaan jättää perimättä myös lainan maksamisen jälkeen toimeenpantavassa vapaaehtoisessa velkajärjestelyssä.

Asetuksella säädetään tarkemmin menettelystä perimättä jättämisessä.

Käyttösuunnitelman vahvistaa maaseutuelinkeinopiiri. Milloin omaisuutta on ehdotettu käytettäväksi muihin kuin tämän lain mukaisiin tarkoituksiin eikä maaseutuelinkeinopiirillä muualla laissa olevien säännösten nojalla ole oikeutta luovuttaa valtion maaomaisuutta, on käyttösuunnitelma tältä osin saatettava maa- ja metsätalousministeriön ratkaistavaksi.

Maanmittaustoimitusten toimituskustannusten suorittamiseen sovelletaan, mitä jakolaissa ja maanmittausmaksusta annetussa laissa (320/72) asiasta on säädetty.

Tila tai alue on myyntihinnan ja sen koron sekä ulosottokulujen maksamisesta panttina kaupantekopäivästä laskettavalla etuoikeudella. Hinta korkoineen ja ulosottokuluineen saadaan ilman eri päätöstä ulosottaa tilasta tai alueesta riippumatta siitä, kuinka kauan ne ovat olleet maksamatta, siinä järjestyksessä kuin verojen ja maksujen perimisestä ulosottotoimin annetussa laissa (367/61) säädetään.

Tämän lain mukainen valtionlaina, valtion myyntihintasaaminen ja korkotuki voidaan asetuksella tarkemmin määrättävin perustein määrätä maksettavaksi takaisin osaksi tai kokonaan yhdessä tai useammassa erässä ja korkotuen maksaminen lopettaa, jos velallinen on lainaa hakiessaan tai valtiolta maata ostaessaan antanut olennaisessa kohdin erehdyttäviä tietoja tai menetellyt muutoin vilpillisesti, pirstonut maatilansa, luovuttanut sen osaksi tai kokonaan, jättänyt noudattamatta 29 a tai 29 b §:ssä tarkoitettua suunnitelmaa taikka jos tila on joutunut ulosottotoimin myytäväksi. Myyntihintasaaminen ja valtionlaina voidaan määrätä heti takaisin maksettavaksi asetuksella tarkemmin säädettävin perustein myös silloin, kun velallinen ei ole noudattanut kauppa- tai velkakirjassa asetettuja muita ehtoja. Maaseutuelinkeinopiiri voi antaa ennakkotiedon siitä, aiheuttaako toimenpide valtionlainan tai myyntihintasaamisen irtisanomisen tai korkotuen lakkauttamisen.

Maatilatalouden kehittämisrahaston varoista saadaan maksaa palkkiota ja korvausta 29 a ja 29 b §:ssä tarkoitettujen suunnitelmien laatimisesta ja ajan tasalla pitämisestä sekä korvausta muista menettelyyn liittyneistä kustannuksista.

Maa- ja metsätalousministeriö antaa lakia ja asetusta tarkemmat määräykset tarvittavien maksuvalmius-, kannattavuus- ja muiden laskelmien, 29 a ja 29 b §:ssä tarkoitettujen suunnitelmien sekä 29 a ja 29 b §:ssä tarkoitettujen sopimusten laatimistavasta. Maa- ja metsätalousministeriö vahvistaa niin ikään kauppa- ja velkakirjakaavat, hakemus-, sopimus- ja päätöskaavat sekä muut tämän lain toimeenpanoa varten tarpeelliset kaavat sekä menettelytapamääräykset ja -ohjeet sekä määräykset neuvontajärjestöjen osuudesta velkajärjestelyssä.

Maaseudun pienimuotoisen elinkeinotoiminnan edistämisestä annetun lain (1031/86) 22 §:n 1 ja 2 momentissa säädetyn estämättä voidaan kyseisen lain nojalla myönnetty avustus tai laina joko osaksi tai kokonaan jättää takaisin perimättä tai irtisanomatta, jos takaisin periminen tai irtisanominen olisi ilmeisen kohtuutonta.

Mitä tämän lain 26 §:n 4 momentissa on säädetty, koskee myös edellä 1 ja 2 momentissa tarkoitettuja lainoja.

Tämän lain 50 §:n 1 momentissa tarkoitettu ennakkotieto voidaan antaa myös toimenpiteistä, jotka koskevat edellä 1 ja 2 momentissa tarkoitettuja lainoja.

Valtio on 1 päivästä tammikuuta 1993 80 prosentin määrään asti vastuussa luottolaitokselle niistä pääoman ja koron lopullisista menetyksistä, jotka syntyvät maatilatalouden kehittämisrahaston varoista ennen vuotta 1992 tämän lain taikka maatilalain, maankäyttölain, maankäyttölainoista annetun lain tai muun aikaisemman asutuslainsäädännön taikka eräiden maatalousluottojen vakauttamisesta annettujen lakien, eräiden maatilatalouden luottojen vakauttamisesta annetun lain tai maaseudun pienimuotoisen elinkeinotoiminnan edistämisestä annetun lain nojalla myönnetyistä lainoista, siltä osin kuin menetykset johtuvat velallisen maksukyvyttömyydestä ja, ottaen kuitenkin huomioon, mitä jäljempänä 5 momentissa säädetään, vakuuksista kertyvät varat eivät riitä kattamaan valtionlainasta maksamatta olevia lyhennyksiä ja korkoja. Valtio ei kuitenkaan ole vastuussa sellaisista menetyksistä, jotka ovat syntyneet ennen vuotta 1993.

Hyvitys menetyksistä voidaan jättää suorittamatta tai hyvityksen määrää alentaa, jos lainan hoitamisessa ei ole noudatettu lainaa koskevia lakeja taikka niiden nojalla annettuja säännöksiä tai määräyksiä.

Valtionvastuun edellytyksenä on, että lainalla on pankkitoiminnassa yleisesti käytetty vakuus, jollei vakuuden hankkimisesta ole myönnetty erikseen vapautusta.

Hyvitystä menetyksistä ei suoriteta sellaisen lainan osalta, joka olisi ennen vuotta 1993 voitu irtisanoa asianomaista lainaa koskevassa laissa taikka sen nojalla annetuissa säännöksissä tai muissa määräyksissä taikka sopimusehdoissa mainitun irtisanomisperusteen nojalla.

Mitä 27 §:n 4-7 momentissa on säädetty, koskee myös tässä pykälässä tarkoitettuja lainoja.