1302/1992

Annettu Helsingissä 9 päivänä joulukuuta 1992

Verohallituksen päätös vuodelta 1992 toimitettavassa verotuksessa noudatettavista luontoisetujen laskentaperusteista

Verohallitus on 29 päivänä joulukuuta 1988 annetun tulo- ja varallisuusverolain (1240/88) 47 §:n nojalla määrännyt:

1 §

Työnantajalta saadut luontoisedut on vuodelta 1992 toimitettavassa verotuksessa arvioitava seuraavien perusteiden mukaan.

Asuntoetu ja sähkön käyttöoikeus
2 §

Asuntoedun ja siihen sisältyvän lämmityksen raha-arvot ovat keskuslämmitysasunnoissa seuraavat:

a) Pääkaupunkiseutu (Helsinki, Espoo, Kauniainen, Vantaa)


Asunto valmistunut:    Edun arvo mk/kk
ennen vuotta 1984      250 mk + 24,30 mk neliömetriltä
vuosina 1984-1991      290 mk + 32,60 mk neliömetriltä
vuonna 1992            290 mk + 35,20 mk neliömetriltä

b) Muu Suomi

Asunto valmistunut:    Edun arvo mk/kk
ennen vuotta 1961      220 mk + 16,30 mk neliömetriltä
vuosina 1961-1975      250 mk + 18,30 mk neliömetriltä
vuosina 1976-1983      250 mk + 19,90 mk neliömetriltä
vuosina 1984-1991      250 mk + 27,00 mk neliömetriltä
vuonna 1992            260 mk + 31,10 mk neliömetriltä

Asuntoedun arvo valtion asuntolainoittamassa vuokra-asunnossa on 1 momentista poiketen enintään asunnosta asuntohallituksen vahvistamien perusteiden mukaan perittävän vuokran määrä.

3 §

Asunnon valmistumisvuotena pidetään rakennuksen valmistumisvuotta. Jos rakennus on kokonaisuudessaan peruskorjattu, valmistumisvuotena pidetään rakennuksen korjausvuotta.

4 §

Jos verovelvollinen vastaa itse lämmityskustannuksista keskuslämmitysasunnossa, 2 §:ssä tarkoitettua edun arvoa vähennetään 3,70 mk neliömetriltä kuukaudessa.

5 §

Asuntoedun ja siihen sisältyvän lämmityksen raha-arvo uunilämmitysasunnossa on 10,70 mk neliömetriltä kuukaudessa. Jos verovelvollinen vastaa itse lämmityskustannuksista, edun arvo on 7,50 mk neliömetriltä kuukaudessa.

6 §

Asuntoetuun liittyvän rajoittamattoman sähkönkäyttöoikeuden arvo on 1,60 mk neliömetriltä kuukaudessa. Edun arvo ei sisällä asunnon lämmitystä sähköllä.

Sähkölämmitteinen asunto rinnastetaan asuntoedun arvoa määrättäessä keskuslämmitysasuntoon.

7 §

Asuntoedun raha-arvo yhteishuoneessa lämpöineen ja valoineen on keskuslämmityshuoneessa 340,00 mk kuukaudessa. Uunilämmityshuoneessa edun raha-arvo on 110,00 mk kuukaudessa.

8 §

Asuntoedun raha-arvoa laskettaessa luetaan asunnon pinta-alaan varsinaiset asuinhuoneet ja verovelvollisen tai hänen perheensä asumiseen liittyvät rakennustilat kuten sauna, uima-allas ja askartelutilat. Autotallia ei lueta asunnon pinta-alaan.

Ennen vuotta 1961 valmistuneessa asunnossa luetaan asunnon pinta-alaan asuntoedun raha-arvoa laskettaessa 150 neliömetriä ylittävältä osalta puolet 1 momentissa tarkoitetuista tiloista.

9 §

Jos asuntojen vuokratason on todettu kunnassa olevan edellä 2 §:n 1 momentissa tarkoitettuja asuntoedun arvoja alhaisemman, voidaan näitä arvoja yleisesti kunnassa alentaa, kuitenkin enintään 20 prosentilla.

Vastaavasti voidaan edellä 2 §:n 1 momentissa tarkoitettuja asuntoedun arvoja tai niiden tämän pykälän 1 momentin mukaisesti muutettuja arvoja alentaa asunnon kunnassa olevan sijaintipaikan perusteella, kuitenkin enintään 20 prosentilla.

Autotallietu
10 §

Lämmitetyn autotallin tai hallipaikan raha-arvo on pääkaupunkiseudulla 215,00 mk ja muun Suomen alueella 145,00 mk kuukaudessa. Kylmän autotallin tai hallipaikan raha-arvo on pääkaupunkiseudulla 145,00 mk ja muun Suomen alueella 110,00 mk kuukaudessa.

Ravintoetu
11 §

Ravintoedun arvo on 19,50 mk ateriaa kohden, jos edun hankkimisesta työnantajalle aiheutuneiden välittömien kustannusten määrä on vähintään 19,50 mk ja enintään 35,00 mk. Jos välittömien kustannusten määrä alittaa 19,50 mk tai ylittää 35,00 mk, edun arvona pidetään välittömien kustannusten määrää.

12 §

Välittömiä kustannuksia ovat aterian valmistuksessa käytetyt raaka-aineet sekä aterian valmistus- ja tarjoilupalkat sosiaalikustannuksineen. Jos työnantaja on sopinut ravitsemisliikkeen kanssa työpaikkaruokailun järjestämisestä, välittöminä kustannuksina pidetään työnantajan ateriasta ravitsemisliikkeelle suorittamaa määrää.

Välittöminä kustannuksina ei pidetä aterian kuljettamisesta ruokailupaikalle aiheutuneita kustannuksia.

Verovelvollisen työnantajalle ateriasta suorittamaa korvausta ei oteta huomioon välittömien kustannusten määrää laskettaessa, vaan se vähennetään ravintoedun raha-arvosta.

13 §

Sairaalan, koulun, päiväkodin tai muun vastaavan laitoksen henkilökuntaan kuuluvan laitosruokailun yhteydessä saaman ravintoedun raha-arvona pidetään 14,60 mk ateriaa kohden.

Hotelli- ja ravintola-alan henkilökunnan saaman ravintoedun raha-arvona pidetään 16,60 mk ateriaa kohden.

14 §

Enintään 35,00 markan nimellisarvoisen, useampaan kuin kahteen ruokailupaikkaan kelpaavan ruokailulipukkeen muodossa saadun edun arvo on 75 % ruokailulipukkeen nimellisarvosta, kuitenkin vähintään 19,50 mk. Nimellisarvoltaan yli 35,00 markan ruokailulipuke arvostetaan nimellisarvoonsa.

Ruokailulipukkeen arvostaminen 1 momentin mukaisesti 75 prosenttiin nimellisarvostaan edellyttää, että sitä voidaan käyttää ainoastaan ateriointiin eikä sitä vastaan saa rahaa, elintarvikkeita tai muita hyödykkeitä. Muussa tapauksessa lipuke arvostetaan nimellisarvoonsa. Verovelvolliselle voidaan antaa edellä mainitulla tavalla arvostettuna vain yksi lipuke sellaista tosiasiallista kotimaan työssäolopäivää kohden, jona työpaikkaruokailua vastaavaa ateriaa ei ole työnantajan toimesta muulla tavoin järjestetty.

Täysihoitoetu
15 §

Asunnon, ravinnon, valon ja lämmön sisältävän edun arvo on 1 290,00 mk kuukaudessa yhdessä huoneessa ja 1 210,00 mk kuukaudessa yhteishuoneessa.

16 §

Merimiespalveluksessa olevan henkilön merimiehenä saaman luontoisedun raha-arvo on 39,00 mk päivää kohden tai enintään 877,50 mk kuukaudessa.

Autoetu
17 §

Jos verovelvollinen tai hänen perheensä on käyttänyt yksityisajoihin työnantajan henkilö- tai pakettiautoa, verovelvollisen saama etu katsotaan autoeduksi. Autoedun arvo vahvistetaan käyttäen joko kuukausikohtaista arvoa tai ajopäiväkirjan taikka muun verovelvollisen tai veroviranomaisen esittämän luotettavan selvityksen perusteella määräytyvää kuukausikohtaista perusarvoa ja siihen lisättyä kilometrikohtaista arvoa. Autoedun arvo vahvistetaan auton rekisteriotteeseen merkityn käyttöönottovuoden (ensirekisteröinti Suomessa) perusteella eri ikäryhmissä seuraavasti:

a) Ikäryhmä A (vuonna 1992 käyttöönotetut autot)

Vapaa autoetu:

Edun arvo kuukaudessa on 1,8 % auton uushankintahinnasta lisättynä 950 markalla tai 63 pennillä kilometriltä.

Auton käyttöetu:

Edun arvo kuukaudessa on 1,6 % auton uushankintahinnasta lisättynä 500 markalla tai 33 pennillä kilometriltä.

Kilometrikohtaisen arvon käyttäminen edellyttää ajopäiväkirjaa tai muuta luotettavaa selvitystä autolla ajetuista kilometrimääristä.


                     Kuukausikoh-  Ajopäiväkirjan tai muun
                     tainen arvo   verovelvollisen tai
                                   veroviranomaisen
                                   esittämän luotettavan
                                   selvityksen perusteella
                                   määräytyvä arvo
                                       perus-   kilometri-
                                       arvo     kohtainen
                                                arvo
                            mk/kk      mk/kk    + p/km
b) Ikäryhmä B (vuosina 1990 ja 1991 käyttöönotetut autot)
I autoluokka,
sylinteritilavuus enintään
1300 cm3 ja uushankinta-
hinta enintään 95 000 mk
- vapaa autoetu             1 990      1 000        66
- auton käyttöetu           1 480      1 000        32
II autoluokka,
sylinteritilavuus enintään 1600 cm3 jauushankintahinta enintään 137 000 mk
- vapaa autoetu             2 500      1 350        77
- auton käyttöetu           1 920      1 350        38
III autoluokka,
sylinteritilavuus enintään 2000 cm3 ja
uushankintahinta enintään 210 000 mk
- vapaa autoetu             3 470      2 050        95
- auton käyttöetu           2 830      2 050        52
IV autoluokka,
sylinteritilavuus yli 2000 cm3 ja
uushankintahinta enintään 255 000 mk
- vapaa autoetu             4 500      2 750       117
- auton käyttöetu           3 740      2 750        66
V autoluokka,
uushankintahinta yli 255 000 mk
- vapaa autoetu             6 600      4 340       151
- auton käyttöetu           5 680      4 340        89
c) Ikäryhmä C (ennen vuotta 1990 käyttöönotetut autot)
I autoluokka,
sylinteritilavuus enintään 1300 cm3
- vapaa autoetu             1 490        500        66
- auton käyttöetu             980        500        32
II autoluokka,
sylinteritilavuus enintään 1600 cm3
- vapaa autoetu             1 830        680        77
- auton käyttöetu           1 250        680        38
III autoluokka,
sylinteritilavuus enintään 2000 cm3
- vapaa autoetu             2 450      1 030        95
- auton käyttöetu           1 810      1 030        52
IV autoluokka,
sylinteritilavuus yli 2000 cm3
- vapaa autoetu             3 130      1 380       117
- auton käyttöetu           2 370      1 380        66

18 §

Sylinteritilavuudella tarkoitetaan moottorin iskutilavuutta rekisteriotteeseen merkityn suuruisena.

19 §

Ikärymässä A edun arvon prosenttiosuutta laskettaessa uushankintahinnalla tarkoitetaan automallin maahantuojan tai sen puuttuessa tukkukaupan ilmoittamaa auton käyttöönottokuukauden alussa voimassa ollutta automallin yleistä ohjevähittäismyyntihintaa vähennettynä 20 000 markalla. Saatu prosenttiosuus pyöristetään lähinnä alempaan 50 markkaan.

Ikäryhmässä B auton uushankintahinta määräytyy vuonna 1990 käyttöönotettujen autojen osalta 30.9.1989 ja vuonna 1991 käyttöönotettujen autojen osalta 30.9.1990 voimassa olleen 1 momentissa tarkoitetun ohjevähittäishinnan mukaan.

20 §

Autoon hankitut lisävarusteet tavanomaisia talvipyöriä ja autopuhelinta lukuunottamatta otetaan huomioon autoedun arvoa määrättäessä.

Ikäryhmässä A lisävarusteiden arvo lisätään auton uushankintahintaan siltä osin kuin niiden arvo ylittää 4 000 mk. Jos työnantajan lisävarusteista saama alennus ylittää tavanomaisen käteis- tms. alennuksen, lisävarusteiden arvona käytetään niiden yleistä ohjevähittäishintaa.

Ikäryhmässä B lisävarusteet otetaan huomioon siltä osin kun niiden arvo ylittää 11 000 markkaa.

21 §

Auto pysyy ikäryhmään B kuulumisensa ajan siinä luokassa, johon se käyttöönottovuonna on sijoittunut tai autoon myöhemmin hankittujen lisävarusteiden perusteella sijoittuisi.

Ikäryhmään C kuuluvien autojen luokka määräytyy yksinomaan sylinteritilavuuden perusteella.

22 §

Vapaa autoetu on kysymyksessä, kun työnantaja suorittaa autosta johtuvat kustannukset. Auton käyttöetu on kysymyksessä, kun verovelvollinen suorittaa itse ainakin auton polttoainekulut. Verovelvollisen auton kustannuksista työnantajalle suorittama korvaus vähennetään vapaan autoedun tai auton käyttöedun raha-arvosta.

23 §

Autoetua vahvistettaessa luetaan yksityisajoihin myös auton käyttäminen asunnon ja työpaikan välisiin matkoihin.

24 §

Autoedun raha-arvoa on korotettava 1 800,00 markalla kuukaudessa tai 120 pennillä kilometriä kohden, jos auton kuljettamisesta huolehtii työnantajan palkkaama kuljettaja.

25 §

Edellä 17 §:ssä tarkoitetusta ajopäiväkirjasta on käytävä ilmi autolla verovuonna päivittäin ajettu kilometrimäärä.

Autolla ajetuista työajoista on ajopäiväkirjaan merkittävä päivittäin seuraavat tiedot:

- ajon alkamis- ja päättymisajankohta,

- ajon alkamis- ja päättymispaikka sekä tarvittaessa ajoreitti,Ä matkamittarin lukema ajon alkaessa ja päättyessä,Ä matkan pituus,

- ajon tarkoitus ja

- auton käyttäjä.

Puhelinetu
26 §

Työnantajan verovelvollisen kotiin kustantamasta puhelimesta muodostuvan puhelinedun raha-arvo on 130,00 mk kuukaudessa.

Työnantajan verovelvolliselle kustantaman matkapuhelimen luontoisetuarvo on 65,00 markkaa kuukaudessa.

Käyvän arvon soveltaminen
27 §

Sellaisen edun raha-arvona, jonka käypä hinta ilmeisesti on tämän päätöksen mukaista raha-arvoa alhaisempi tai jota edellä ei ole mainittu, on pidettävä sen käypää arvoa.

Voimaantulo
28 §

Tämä päätös tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1993 ja sitä sovelletaan vuodelta 1992 toimitettavassa verotuksessa.

Helsingissä 9 päivänä joulukuuta 1992

Pääjohtaja
Jukka Tammi

Ylitarkastaja
Merja Hartikka-Simula

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.