1278/1992

Annettu Helsingissä 11 päivänä joulukuuta 1992

Laki metsänparannuslain muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

kumotaan 13 päivänä helmikuuta 1987 annetun metsänparannuslain (140/87) 12-14 ja 19 §,

niistä 13 § sellaisena kuin se on osittain muutettuna 8 päivänä helmikuuta 1991 annetulla lailla (268/91),

muutetaan 1 ja 4 §, 5 §:n 1 momentin 4-6 kohta ja 2 momentti, 8 §:n 2 momentti, 9-11 ja 15-17 §, 20 §:n 3 momentti, 23 ja 26 §, 30 §:n 1 momentti, 31 §, 33 §:n 1 momentti, 36-39 §, 40 §:n 1 ja 2 momentti ja 41-43 §,

sellaisina kuin niistä ovat 5 §:n 1 momentin 4-6 kohta ja 2 momentti, 11 §, 20 §:n 3 momentti, 26, 31 ja 36-39 §, 40 §:n 1 ja 2 momentti sekä 41 ja 42 § mainitussa 8 päivänä helmikuuta 1991 annetussa laissa sekä 17 § osittain muutettuna viimeksi mainitulla lailla, seuraavasti:

1 §

Yksityismetsien hoidon ja kunnossapidon edistämiseksi valtion talousarvioon vuosittain otettavista määrärahoista (metsänparannusvarat) osoitetaan metsänparannustöitä varten tukea ja lainaa sen mukaan kuin tässä laissa säädetään.

4 §

Yhteisön tai säätiön hyväksi saadaan metsänparannusvaroja käyttää vain sen mukaan, kuin 8 ja 15 §:ssä on erikseen säädetty. Yhteisöjä ja säätiöitä koskevia rajoitus- ja muita säännöksiä ei sovelleta yhteismetsän osakaskuntaan tai yhteisaluelaissa (758/89) tarkoitetun yhteisen alueen osakaskuntaan eikä pääasiallisena tarkoituksenaan maatila- tai metsätaloutta harjoittavaan luonnollisten henkilöiden muodostamaan yhtiöön, osuuskuntaan tai muuhun yhteisöön eikä myöskään, 15 §:ssä säädettyä poikkeusta lukuunottamatta, tiekuntaan.

Uusjakojen tukemisesta annetun lain (24/81) nojalla toteutettaviin metsänparannustöihin saadaan metsänparannusvaroja käyttää vain 8 §:ssä ja 10 §:n 2 momentissa tarkoitettuihin kustannuksiin.

5 §

Metsänparannustyölajit ovat:


4) nuoren metsän kunnostus;

5) metsänterveyslannoitus;

6) kunnostusojitus; sekä


Kunnostusojitukseen voidaan sisällyttää uudisojitusta vain sen mukaan kuin asetuksella erikseen säädetään. Kunnostusojitukseen voidaan liittää myös kulkuyhteyksien parantamiseksi tarvittavien piennartasanteiden ja rumpujen rakentaminen sekä ympäristönsuojelullisista tai muista syistä tarvittavien lietealtaiden, patojen, sammutusveden ottopaikkojen ja niihin verrattavien laitteiden tai rakennelmien tekeminen ja kunnostus.


8 §

Edellä 1 momentissa mainittuihin tarkoituksiin saadaan metsänparannusvaroja käyttää myös yhteisön ja säätiön hyväksi yhteistä ojitusta tai yhteishankkeena toteutettavaa metsätien tekemistä varten.


9 §

Muiden kuin 8 §:n perusteella valtion lopulliseksi menoksi jäävien kustannusten (toteuttamiskustannukset) rahoittamiseen voidaan hakemuksesta myöntää metsänparannusvaroista tukea sekä kunnostusojitusta ja metsätien tekemistä koskevien yhteishankkeiden rahoitukseen joko tukea tai lainaa.

10 §

Kokonaan tuella voidaan suorittaa ne toteuttamiskustannukset, jotka aiheutuvat metsänviljelyssä käytettävien siementen, taimien ja muiden välttämättömien tarvikkeiden hankinnasta.

Kokonaan tuella voidaan suorittaa myös lisäkustannukset, jotka aiheutuvat metsänparannushankkeen välttämättömästä toteuttamisesta työllisyyden, luonnonsuojelun tai metsien muun kuin puuntuotannollisen käytön vuoksi tavanmukaisesta poiketen.

11 §

Tuen suuruuden ja lainaehtojen määräämistä varten maa jaetaan vyöhykkeisiin siten, että avustuksen määrä on suurin metsätaloudellisilta olosuhteiltaan heikoimmilla alueilla. Tuen enimmäismäärä on 75 prosenttia muista kuin 10 §:ssä tarkoitetuista hankkeen toteuttamiskustannuksista. Vyöhykkeistä ja niillä sovellettavista tukiprosenteista säädetään asetuksella.

15 §

Yhteisölle tai säätiölle voidaan myöntää toteuttamiskustannuksiin rahoitusta metsänparannusvaroista vain yhteisestä ojituksesta ja yhteishankkeena toteutettavasta metsätien tekemisestä aiheutuvien 10 §:n 2 momentissa tarkoitettujen kustannusten suorittamiseen valtion tukena. Edellä sanottua sovelletaan myös tiekuntaan siltä osin, kuin sanotut kustannukset vahvistettujen tieyksiköiden mukaan kohdistuvat metsätien osakkaana olevaan yhteisöön tai säätiöön.

16 §

Yhteisessä ojituksessa voidaan sellaiselle hyödynsaajalle, joka ei ole vaatinut ojitusta tai yhtynyt tällaiseen vaatimukseen, myöntää 10 ja 11 §:ssä tarkoitettua tukea sen mukaan, kuin edellä tässä laissa säädetään. Muu osa tällaisen hyödynsaajan maksettavaksi vesilain nojalla tulevista kustannuksista voidaan etukäteen suorittaa metsänparannusvaroista ja on valtiolla näiden kustannusten takaisinperimisessä samanlainen oikeus kuin vesilain mukaan ojittajalla.

17 §

Metsänparannuslaina on maksettava takaisin toistaiseksi kahdentoista prosentin vuotuismaksuin, jollei lainaa ole vuotuismaksulle asetuksella säädetyn vähimmäismäärän perusteella perittävä takaisin edellä mainittua suuremmin vuotuismaksuin.

Vuotuismaksusta luetaan lainan koroksi toistaiseksi neljä prosenttia maksamattomalle pääomalle. Muu osa vuotuismaksusta luetaan pääoman lyhennykseksi.

Myönnettävän lainan vähimmäismäärästä, viivästyskorosta, vuotuismaksujen suorittamisen alkamisajasta, vähimmäismäärästä ja kannosta, saamisen ylimääräisestä lyhentämisestä ja lainojen muista ehdoista ja 16 §:ssä tarkoitettujen muiden kuin tukena suoritettujen varojen takaisin perimisestä säädetään asetuksella.

Valtioneuvosto voi, sen estämättä mitä metsänparannuslainan takaisinmaksusta muutoin säädetään, päättää perusteista, joiden mukaan jäljellä olevan lainapääoman takaisinmaksettavaa määrää voidaan alentaa silloin, kun suoritusvelvollinen suorittaa koko jäljellä olevan lainapääoman takaisin yhdellä kertaa.

20 §

Metsälautakunta ratkaisee sen käyttöön asetettujen määrärahojen puitteissa hakemukset, jotka tarkoittavat metsänparannusvarojen myöntämistä metsänparannushankkeiden suunnitteluun ja toteuttamiseen sekä päättää metsänparannusvarojen käyttämisestä 6 §:n 1 momentin 3-5, 7 ja 8 kohdassa sekä 2 momentissa mainittuihin tarkoituksiin, lukuunottamatta 6 §:n 1 momentin 7 ja 8 kohdan mukaan aiheutuvien menojen jättämistä valtion lopulliseksi menoksi.

23 §

Milloin maanomistajan hakeman metsänparannushankkeen suunnitteluun ei voida ryhtyä tai suunnitelmaa ei voida laatia maanomistajan haluamalla tavalla taikka laaditun suunnitelman perusteella maanomistajan itse toteuttamalle hankkeelle myönnetyn metsänparannusrahoituksen maksaminen osittain tai kokonaan evätään, metsälautakunnan on annettava maanomistajan pyynnöstä asiasta kirjallinen päätös.

26 §

Maanomistajan, joka on tyytymätön hankkeen toteuttamistyöhön, tulee, jos hankkeen johdosta pidetään luovutuskokous, esittää huomautuksensa tai vaatimuksensa tässä kokouksessa. Jos luovutuskokousta ei pidetä, maanomistajan tulee esittää virhettä koskeva huomautuksensa tai vaatimuksensa metsälautakunnalle vuoden kuluessa loppuselvityksen tiedoksisaannista. Jos maanomistaja kuitenkin voi osoittaa, että kyseessä on sellainen virhe, jota hän ei ole voinut hanketta luovutettaessa havaita, voi maanomistaja tehdä huomautuksensa tai vaatimuksensa metsälautakunnalle kolmen vuoden kuluessa luovutuskokouksesta tai loppuselvityksen tiedoksisaannista.

Metsälautakunnan tulee huomautuksen tai vaatimuksen saatuaan selvittää, onko hanketta jatkettava tai korjattava, sekä päättää metsänparannusvarojen myöntämisestä tarkoitukseen taikka 8 §:n 3 momentissa tarkoitetussa tapauksessa lähettää metsänparannusvarojen myöntämistä tarkoittava esitys maa- ja metsätalousministeriön ratkaistavaksi.

30 §

Jos hankkeen kustannusten jako, jota ei ole vahvistettu muun lainsäädännön nojalla, havaitaan virheelliseksi, metsälautakunta voi oikaista jakoa. Ennen oikaisemista on niille, joiden oikeuksiin toimenpide saattaa vaikuttaa, sekä tarvittaessa asianomaisille toimitsijoille varattava tilaisuus tulla kuulluiksi. Oikaisua suoritettaessa lainan määrää saadaan lisätä vain siltä osin kuin se ei ole erääntynyt maksettavaksi.


31 §

Jos metsänparannussuunnitelman laatiminen on keskeytetty sen johdosta, ettei suunnitelmaa pyytänyt halua sitä jatkettavan, tai jos tehty suunnitelma on maanomistajasta riippuvasta syystä osaksi tai kokonaan jäänyt toteuttamatta siinä asetetussa määräajassa eikä toteuttamatta jättämiseen ole esitetty pätevää syytä, voi metsälautakunta määrätä, että suunnitelman laatimisesta aiheutuneet kustannukset on osaksi tai kokonaan suoritettava takaisin.

33 §

Kun rahoituspäätös on annettu, asianomaiselle tuomarille on viipymättä lähetettävä ilmoitus 27 §:ssä tarkoitetun panttioikeuden merkitsemisestä kiinnitysrekisteriin. Ilmoitus on lähetettävä myös 29 ja 30 §:ssä tarkoitetuista toimenpiteistä silloin kun panttioikeus kohdistuu kiinteistöön, josta ei aiemmin ole tehty kyseistä hanketta koskevaa ilmoitusta.


36 §

Metsänuudistamisesta, kunnostusojituksesta tai metsätien tekemisestä hyötyä saanut maanomistaja on velvollinen huolehtimaan toimenpiteen kohteena olleen alueen tai metsätien hoidosta ja kunnossapidosta kaksikymmentä vuotta hankkeen luovutuksesta tai loppuselvityksen tiedoksisaannista lukien. Milloin kiinteistö siirtyy uudelle omistajalle, tälle siirtyy myös hoito- ja kunnossapitovelvollisuus. Metsälautakunnan tulee valvoa hoito- ja kunnossapitovelvollisuuden noudattamista.

37 §

Jos metsänuudistamisalueen tai kunnostusojituksen hyötyalueen hoito taikka metsätien kunnossapito on laiminlyöty, tulee metsälautakunnan kehottaa hoito- ja kunnossapitovelvollista korjaamaan laiminlyönti määräajassa.

Milloin 1 momentissa tarkoitetun laiminlyönnin johdosta metsänparannustoimenpide on vaarassa menettää huomattavalta osalta merkityksensä eikä maanomistaja ole määräajassa noudattanut annettua kehotusta, metsälautakunta voi päättää, että hankkeeseen myönnetyt metsänparannusvarat on osaksi tai kokonaan heti maksettava takaisin ja että 36 §:n mukainen hoito- ja kunnossapitovelvollisuus lakkaa.

38 §

Jos metsänuudistamisaluetta tai kunnostusojituksen hyötyaluetta on alettu käyttää siten, että alueen käyttö metsätaloudelliseen tarkoitukseen olennaisilta osin estyy, metsälautakunnan on asiasta tiedon saatuaan määrättävä metsänparannuslaina alueen osalta heti maksettavaksi takaisin. Jollei hankkeen toteuttamisesta ole kulunut kahtakymmentä vuotta, metsälautakunta voi määrätä, että maanomistajan on maksettava valtiolle osaksi tai kokonaan alueen osalle myönnetty tuki lukuunottamatta 10 §:n 2 momentin mukaista tukea. Metsälautakunnan tehtyä tässä tarkoitetun päätöksen lakkaa alueen 36 §:n mukainen hoito- ja kunnossapitovelvollisuus.

39 §

Jos metsänparannusvaroilla rahoitettu metsänuudistaminen, kunnostusojitus tai metsätie on olennaisilta osin menettänyt merkityksensä luonnontuhon, maanomistajasta riippumattomasta syystä aiheutuneen kulon tai muun syyn taikka vahingon välttämiseksi tarpeellisista toimista aiheutuneiden vahinkojen johdosta, eikä metsänparannustyön uusiminen tämän lain mukaisesti ole tarkoituksenmukaista, metsälautakunta voi hakemuksesta päättää, että tuhon kohteeksi joutuneen alueen taikka metsätien hoito- ja kunnossapitovelvollisuus lakkaa ja että metsänparannuslainan enemmästä perimisestä luovutaan.

40 §

Metsälautakunnan 20 §:n 3 momentin, 23 §:n, 26 §:n 2 momentin, 29 §:n, 30 §:n 1 momentin, 31 ja 32 §:n tai 37-39 §:n nojalla antamaan päätökseen saadaan hakea valittamalla muutosta maa- ja metsätalousministeriöltä.

Mikäli maa- metsätalousministeriö tai metsälautakunta katsoo tarpeelliseksi taikka maanomistaja vaatii, on 23, 26, 37 ja 39 §:ssä tarkoitetuissa asioissa suoritettava katselmus. Katselmuksen suorittaa metsäkeskuksista ja metsälautakunnista annetun lain (265/91) 12 §:ssä tarkoitettu katselmustoimikunta.


41 §

Jos omistusoikeus kiinteistöön on ennen luovutuskokousta tai loppuselvitystä siirtynyt yhteisölle tai säätiölle, jolle ei saada myöntää lainaa, on kiinteistön osalle tuleva laina tai kiinteistölle vahvistettujen tieyksiköiden mukaan kohdistuva osuus tiekunnalle myönnetystä lainasta maksettava heti takaisin valtiolle. Milloin omistusoikeus siirtyy edellä tarkoitetulle yhteisölle tai säätiölle luovutuskokouksen tai loppuselvityksen jälkeen, metsälautakunnan on omistajanvaihdoksesta tiedon saatuaan ilmoitettava asiasta lainan perintää hoitavalle viranomaiselle lainan perimiseksi heti kokonaisuudessaan takaisin valtiolle.

42 §

Jos metsänparannusvarojen takaisinmaksamiseen velvollisen maksukyky on hänen ja hänen perheensä käytettävissä olevat tulot ja varallisuus huomioon ottaen erityisistä syistä, kuten elatusvelvollisuuden, työttömyyden tai sairauden johdosta olennaisesti alentunut, valtion saamisen perintää hoitava viranomainen voi myöntää lykkäystä valtion saamisen takaisin maksamiseen. Lykkäystä voidaan myöntää enintään kahden vuoden ajaksi kerrallaan ja yhteensä enintään kahdeksan vuoden ajaksi. Siltä ajalta, jonka lykkäys kestää, ei valtion saamiselle peritä korkoa.

43 §

Tämän lain nojalla saadut etuudet eivät ole veronalaisia. Tässä laissa tarkoitetuissa asioissa annetuista toimituskirjoista ei peritä leimaveroa.


Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1993.

Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.

Metsänparannushankkeisiin, joita koskeva rahoitushakemus on hyväksytty, rahoituspäätös annettu taikka vesilain ja yksityisistä teistä annetun lain mukainen toimitus päättynyt ennen tämän lain voimaantuloa, voidaan soveltaa muita kuin toimielimiä koskevia tämän lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä.

HE 145/92
MmVM 19/92

Helsingissä 11 päivänä joulukuuta 1992

Tasavallan Presidentti
MAUNO KOIVISTO

Maa- ja metsätalousministeri
Martti Pura

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.