1256/1992

Säädöstä oikaistu.

Annettu Helsingissä 4 päivänä joulukuuta 1992

Asetus ajoneuvojen rakenteesta ja varusteista

Liikenneministerin esittelystä säädetään 3 päivänä huhtikuuta 1981 annetun tieliikennelain (267/81) 92 ja 108 §:n nojalla, sellaisena kuin ne ovat, 92 § osittain ja 108 § kokonaan muutettuna 6 päivänä marraskuuta 1992 annetulla lailla (989/92), moottoriajoneuvoverosta 30 päivänä joulukuuta 1966 annetun lain (722/66) 34 §:n nojalla, sellaisena kuinse on osittain muutettuna 26 päivänä kesäkuuta 1981 annetulla lailla (486/81), sekä auto- ja moottoripyöräverosta 14 päivänä marraskuuta 1967 annetun lain (482/67) 25 §:n nojalla, sellaisena kuin se on 31 päivänä toukokuuta 1990 annetussa laissa (478/90):

1 luku

Soveltamisala

1 §

1. Tämän asetuksen säännöksiä sovelletaan kaikkiin ajoneuvoihin ja niiden sekä raitiovaunujen varusteisiin.

2. Asetuksen säännöksiä ei kuitenkaan sovelleta:

a) sellaiseen vammaisen käyttöön tarkoitettuun, käsikäyttöiseen tai enintään 1 kW:n tehoisella moottorilla varustettuun pyörätuoliin, jonka suurin rakenteellinen nopeus on enintään 15 km/h; eikä

b) sellaiseen potkukelkkaan, leikkiajoneuvoon ja vastaavaan laitteeseen, joka ei ole varustettu moottorilla.

3. Tätä asetusta sovelletaan sotilasajoneuvoasetuksen (560/92) 2 §:ssä määriteltyihin sotilasajoneuvoihin panssariajoneuvoa lukuun ottamatta siten kuin sotilasajoneuvoasetuksessa säädetään tai sen nojalla määrätään.

4. Tätä asetusta sovelletaan erikoiskuljetuksiin käytettäviin ajoneuvoihin siten kuin liikenneministeriön päätöksessä määrätään.

2 luku

Ajoneuvoja koskevia määritelmiä

2 §
Moottoriajoneuvo

Moottoriajoneuvo on moottorikäyttöinen ajoneuvo, joka on tarkoitettu pääasiassa henkilöiden tai tavaran kuljetukseen tai muuhun tiellä kulkemiseen ja jota ei ole pidettävä traktorina, moottorityökoneena tai maastoajoneuvona. Moottoriajoneuvoja ovat auto (M- ja N- luokat), moottoripyörä (L3- ja L4-luokka) ja mopo (L1-luokka) sekä näihin ryhmiin kuulumattomat L-luokkien ajoneuvot.

3 §
Auto

1. Autolla (M- ja N-luokat) tarkoitetaan henkilöiden tai tavaran kuljetukseen taikka määrättyyn erikoistehtävään rakennettua moottoriajoneuvoa, jossa on vähintään neljä pyörää tai telat ja jonka suurin rakenteellinen nopeus on suurempi kuin 30 km/h.

2. Henkilöauto (M1-luokka) on henkilöiden kuljetukseen tarkoitettu auto, jossa on kuljettajan lisäksi tilaa enintään kahdeksalle henkilölle.

3. Linja-auto (M2- ja M3-luokka) on henkilöiden kuljetukseen tarkoitettu auto, jossa on kuljettajan lisäksi tilaa useammallekuin kahdeksalle henkilölle. M2-luokan auton kokonaismassa on enintään 5 tonnia ja M3-luokan auton yli 5 tonnia. Pienoislinja-auto on M2- tai M3-luokan auto, jossa on tilaa kuljettajan lisäksi enintään 22 matkustajalle. Nivellinja-auto on linja-auto, jossa on kaksi tai useampia pysyvästi toisiinsa nivellettyjä jäykkiäosia ja jossa matkustajat voivat liikkua vapaasti nivelletyistä osista toisiin nivelosan kautta.

4. Pakettiauto (N1-luokka) on tavaran kuljetukseen tarkoitettu auto, jonka kokonaismassa on enintään 3,5 tonnia.

5. Kuorma-auto on tavaran kuljetukseen tarkoitettu auto, jonka kokonaismassa on suurempi kuin 3,5 tonnia. Kuorma-autot jaetaan N2-luokkaan, jonka kokonaismassa on enintään 12 tonnia ja N3-luokkaan, jonkakokonaismassa on suurempi kuin 12 tonnia.

6. Ajoneuvoja luokiteltaessa rinnastetaan erikoistarkoituksiin rakennettujen ajoneuvojen varusteet, kuten nosturi, betonipumppu ja huoltovälineet tavaraan.

4 §
Moottoripyörä ja L5-luokan ajoneuvot

1. Moottoripyörällä (L3- ja L4-luokka) tarkoitetaan kaksipyöräistä moottoriajoneuvoa (L3-luokka) tai tällaista sivuvaunulla varustettua (L4-luokka) ajoneuvoa, jonka moottorina on yli 50 cm3:n polttomoottori tai jonka suurin rakenteellinen nopeus on, ajoneuvon käyttövoimasta riippumatta, suurempi kuin 40 km/h.

2. L5-luokkaan luetaan tieliikenteeseen tarkoitettu kolmipyöräinen ajoneuvo, jonka moottorina on yli 50 cm3:n polttomoottori tai jonka suurin rakenteellinen nopeus on, ajoneuvon käyttövoimasta riippumatta, suurempi kuin 40 km/h ja jonka pyörät on järjestetty symmetrisesti pituussuuntaisen keskiakselin suhteen.

5 §
Mopo ja L2-luokan ajoneuvot

1. Mopolla (L1-luokka) tarkoitetaan kaksipyöräistä moottoriajoneuvoa, jonka moottorina on enintään 50 cm3:n polttomoottori ja jonka suurin rakenteellinen nopeus on enintään 40 km/h. Tähän luokkaan luetaan myös muulla voimanlähteellä kuin polttomoottorilla varustettu kaksipyöräinen ajoneuvo, jonka suurin rakenteellinen nopeus on enintään 40 km/h.

2. L2-luokkaan luetaan tieliikenteeseen tarkoitettu kolmipyöräinen ajoneuvo, jonka moottorina on enintään 50 cm3:n polttomoottori, jonka suurin rakenteellinen nopeus on enintään 40 km/h. Tähän luokkaan luetaan myös muulla voimanlähteellä kuin polttomoottorilla varustettu kolmipyöräinen ajoneuvo, jonka suurin rakenteellinen nopeus on enintään 40 km/h.

6 §
Traktori

1. Traktori (T-luokka) on moottorikäyttöinen joko pyörin tai teloin varustettu ajoneuvo, joka on rakennettu vetämään, työntämään, käyttämään tai kuljettamaan pääasiassa maa- tai metsätaloudessa käytettäviä työvälineitä tai vetämään taikka työntämään maa- tai metsätaloudessa käytettäviä ajoneuvoja.

2. Liikennetraktori on tavaran kuljetukseen tarkoitettu kuormaa kantava nestepainetoimisella runko-ohjauksella varustettu traktori. Liikennetraktori on myös muu traktori, jota käytetään tavaran kuljetukseen suuremmalla kuin kytkentämassaltaan enintään 10 tonnin perävaunulla varustettuna. Liikennetraktoriksi ei kuitenkaan katsota traktoria, jota käytetään moottoriajoneuvoverosta annetun lain 17 a §:ssä tarkoitettuihin kuljetuksiin.

3. Traktorin suurin rakenteellinen nopeus Euroopan yhteisöjen (EY) neuvoston pyörillä varustettujen maatalous- ja metsätraktoreiden suurinta suunniteltua nopeutta ja kuormalavoja koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä antamassa direktiivissä (74/152/ETY), sellaisena kuin se on muutettuna direktiivillä 88/412/ETY, määrätyllä tavalla mitattuna on enintään 40 km/h, liikennetraktorin kuitenkin enintään 50 km/h.

7 §
Moottorityökone

Moottorityökone on:

a) työkoneeksi rakennettu tai varustettava moottorikäyttöinen ajoneuvo, jonka suurin rakenteellinen nopeus on enintään 40 km/h;

b) tienpitoon rakennettu muu moottorikäyttöinen ajoneuvo kuin auto, vaikka sen suurin rakenteellinen nopeus ylittääkin 40 km/h; ja

c) perävaunujen ja kuljetusalustojen siirtoon satamasta laivaan tai muulla terminaalialueella tarkoitettu vetotrukki, jonka suurin rakenteellinen nopeus on enintään 50 km/h, ellei ajoneuvoa ole pidettävä kuorma-autonatai liikennetraktorina.

8 §
Maastoajoneuvo

1. Maastoajoneuvo on henkilöiden tai tavaran kuljetukseen taikka muita ajoneuvoja vetämään tarkoitettu jäällä, lumessa tai vajottavassa maastossa taikka maahan tukeutuen kulkemaan rakennettu moottorikäyttöinen ajoneuvo, kuten moottorireki tai ilmatyynyalus. Maastoajoneuvoksiei katsota kuitenkaan ajoneuvoa, joka on tarkoitettu kuljetettavaksi moottorikelkkailureitin lisäksi myös muulla tiellä.

2. Moottorireellä tarkoitetaan jalaksin tai teloin varustettuamaastoajoneuvoa. Moottorikelkka on telavetoinen moottorireki, jossa onkuljettajan lisäksi tilaa enintään kahdelle henkilölle ja jonka omamassa on enintään 0,5 tonnia.

3. Ilmatyynyaluksella tarkoitetaan maahan tai veteen tukeutuen pääosin ilmatyynyn varassa liikkumaan kykenevää ajoneuvoa, joka ei ole tarkoitettu kulkemaan maata pitkin.

9 §
Perävaunu

1. Perävaunulla (O1-O4-luokka) tarkoitetaan henkilöiden tai tavaran kuljetukseen taikka matkailutarkoituksiin rakennettua hinattavaa ajoneuvoa. Reki on jalaksin varustettu perävaunu.

2. Puoliperävaunu on moottoriajoneuvoon kytkettäväksi tarkoitettu ajoneuvo, jonka etuosa lepää moottoriajoneuvon päällä; moottoriajoneuvo kantaa olennaisen osan puoliperävaunun koko omasta massasta ja perävaunun kuorman massasta.

3. Varsinainen perävaunu on perävaunu, jossa on vähintään kaksi akselia ja jonka etuakselistoa ohjaava vetolaite on nivelöity pystysuunnassa liikkuvaksi perävaunuun nähden eikä välitä merkittäviä pystysuuntaisia voimia vetävään ajoneuvoon.

4. Keskiakseliperävaunu on perävaunu, jonka akselisto on sijoitettu perävaunun painopisteeseen tai sen lähelle siten, että vain vähäinen pystysuuntainen voima, joka ei ylitä 10 kN tai 10 prosenttia perävaunun kokonaismassaa vastaavasta voimasta, kohdistuu vetävään ajoneuvoon. Keskiakseliperävaunun vetolaite ei ole nivelöity pystysuunnassa liikkuvaksi perävaunuun nähden. Traktoriperävaunu on traktoriin kytkettäväksi tarkoitettu keskiakseliperävaunu, jossa vetävään ajoneuvoon kohdistuu tässä momentissa tarkoitettua suurempi, kuitenkin enintään 30 kN pystysuuntainen voima.

5. Perävaunut jaetaan kokonaismassan perusteella lisäksi seuraaviin luokkiin:

a) perävaunu, jonka kokonaismassa on enintään 0,75 tonnia, luetaan O1-luokkaan (kevyt perävaunu);

b) perävaunu, jonka kokonaismassa on suurempi kuin 0,75 tonnia, mutta enintään 3,5 tonnia, luetaan O2-luokkaan;

c) perävaunu, jonka kokonaismassa on suurempi kuin 3,5 tonnia, mutta enintään 10 tonnia, luetaan O3-luokkaan; ja

d) perävaunu, jonka kokonaismassa on suurempi kuin 10 tonnia, luetaan O4-luokkaan.

10 §
Hinattava laite

1. Hinattavalla laitteella tarkoitetaan muuta hinattavaa ajoneuvoa kuin perävaunua.

2. Hinattava laite on myös:

a) erikoiskuljetukseen käytettävän puoliperävaunun kytkemiseen tarkoitettu puoliperävaunun tavoin kuormittuva välivaunu, joka jakaa perävaunulta tulevan kuormituksen vetoauton vetopöydälle ja välivaunun akselistolle;

b) yksiakselinen tai telillä varustettu apuvaunu, jonka avulla puoliperävaunu voidaan kytkeä vetoautoon varsinaisena perävaununa; ja

c) M1- tai N1-luokan autoon kytkettävä apuvaunu vaurioituneen auton hinaamista varten.

11 §
Moottorittomat ajoneuvot

1. Polkupyörällä tarkoitetaan yhden tai useamman henkilön tai tavaran kuljettamiseen rakennettua, vähintään kaksipyöräistä, polkimin tai käsikammin varustettua moottoritonta ajoneuvoa.

2. Hevosajoneuvolla tarkoitetaan hevosen vetämää vaunua tai rekeä.

3 luku

Lisämäärittelyt rakenteellisia vaatimuksia, ajoneuvojen ja niidenkäytön verottamista sekä ajokorttisäädöksiä varten

12 §
Maastoautot

1. M1-luokan auto ja kokonaismassaltaan enintään kahden tonnin N1-luokan auto katsotaan maastoautoksi (M1G- ja N1G-luokka), jos:

a) sen vähintään yksi etu- ja yksi taka-akseli on vetävä, jolloin yksi akselistoista voi olla irtikytkettävissä;

b) vähintään yksi sen akselistojen tasauspyörästöistä on lukittavissa tai varustettu vastaavalla järjestelyllä;

c) sen laskennallinen mäennousukyky ilman perävaunua on vähintään 30 prosenttia; ja

d) se täyttää vähintään viisi seuraavista kuudesta ehdosta:

i) lähestymiskulma on vähintään 25°

ii) jättökulma on vähintään 20°

iii) ylityskulma on vähintään 20°

iv) maavara etuakselin kohdalla on vähintään 180 mm;

v) maavara taka-akselin kohdalla on vähintään 180 mm; ja

vi) maavara akselien välillä on vähintään 200 mm.

2. Kokonaismassaltaan yli kahden tonnin N1-luokan auto sekä kokonaismassaltaan enintään 12 tonnin M2-, M3- ja N2-luokan auto katsotaan maastoautoksi (N1G-, M2G-, M3G- ja N2G-luokka), jos:

a) se on telavetoinen tai jokapyörävetoinen, jolloin yksi akselistoista voi olla irtikytkettävissä; tai

b) se täyttää seuraavat kolme ehtoa:

i) vähintään yksi etu- ja yksi taka-akseli on vetävä tai kytkettävissä vetäväksi akseliksi;

ii) vähintään yksi auton akselistojen tasauspyörästöistä on lukittavissa tai varustettu vastaavalla järjestelyllä; ja

iii) auton laskennallinen mäennousukyky ilman perävaunua on vähintään 25 prosenttia.

3. N3-luokan auto ja kokonaismassaltaan yli 12 tonnin M3-luokan auto katsotaan maastoautoksi (M3G- ja N3G-luokka), jos se on telavetoinen tai jokapyörävetoinen, jolloin yksi akselistoista voi olla irtikytkettävissä, tai jos se täyttää seuraavat ehdot:

a) vähintään puolet auton pyöristä on vetäviä;

b) vähintään yksi auton akselistojen tasauspyörästöistä on lukittavissa tai varustettu vastaavalla järjestelyllä;

c) auton laskennallinen mäennousukyky ilman perävaunua on vähintään 25 prosenttia; ja

d) auto täyttää vähintään neljä seuraavista kuudesta ehdosta:

i) lähestymiskulma on vähintään 25°

ii) jättökulma on vähintään 25°

iii) ylityskulma on vähintään 25°

iv) maavara etuakselin kohdalla on vähintään 250 mm;

v) maavara taka-akselin kohdalla on vähintään 250 mm; ja

vi) maavara akselien välillä on vähintään 300 mm.

4. Maastoauton mäennousukyvyn mittaus tai laskenta, lähestymis-, ylitys- ja jättökulma sekä maavara määrätään EY:n neuvoston moottoriajoneuvojen ja niiden perävaunujen tyyppihyväksyntää koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä antaman direktiivin (70/156/ETY) mukaisesti, sellaisena kuin se on muutettuna direktiivillä 92/53/ETY.

13 §
Invataksi

1. Invataksi on pyörätuolia käyttävien vammaisten ja muiden liikuntarajoitteisten kuljetukseen rakennettu ja varustettu M-luokan auto, jota käytetään luvanvaraisessa henkilöliikenteessä.

2. Invataksissa on pyörätuolia varten nostin tai riittävän loivat kulkusillat ja vähintään kaksi pyörätuolipaikkaa, joita kumpaakin varten on tilaa vähintään 0,7 m x 1,1 m. Pyörätuolipaikan tilassa saa olla vaihtoehtoista käyttöä varten helposti sivuun käännettävät istuimet, joiden tarvitsema tila ei vähennä pyörätuolien tilaa. Pyörätuolit ja niissä matkustavat ovat luotettavasti kiinnitettävissä ajoneuvoon.

3. Liikuntavammaisen kuljetukseen varatun tilan korkeus on vähintään 1,45 metriä. Siihen johtavan kulkuaukon leveys on vähintään 0,8metriä ja korkeus vähintään 1,45 metriä. Kulku autoon on järjestetty helpoksi.

4. Invataksissa on auton katolla tai edessä ja takana keltapohjainen kilpi, jossa on mustalla tieliikenneasetuksen (182/82) merkin n:o 683 mukainen vammaisen tunnus ja teksti TAKSI tai TAXI..

14 §
Pelastusauto

1. Pelastusauto on palo- ja pelastustoimen käyttöön erityisesti rakennettu, kokonaismassaltaan yli 3,5 tonnia oleva auto.

2. Pelastusauto on myös muu auto, joka on kunnan tai valtion pelastushallinnon viranomaisen, valtion pelastushallinnon oppilaitoksen, Ilmailulaitoksentai Valtionrautateiden hallinnassa ja jota käytetään yksinomaan palo- ja pelastustoimen tehtäviin.

3. Pelastusautoksi katsotaan myös palokunnan omistuksessa oleva miehistöauto, jossa on kuljettajan lisäksi tilaa vähintään kahdeksalle henkilölle.

4. Pelastusauto merkitään kunnan vaakunalla tai palokunnan nimellä taikka auton omistavan valtion viraston tai laitoksen tunnuksella. Pelastusautossa on kiinteät hälytyslaitteet ja se on lisäksi rakenteeltaan ja varusteiltaan sisäasiainministeriön antamien määräysten mukainen.

15 §
Sairasauto

Sairasauto on asianomaisen terveyskeskuksen sairaankuljetukseen hyväksymä, mitoiltaan ja varusteiltaan sosiaali- ja terveysministeriön vahvistamat vaatimukset täyttävä M-luokan auto.

16 §
Eläinlääkintäauto

1. Eläinlääkintäauto on eläinlääkärintointa harjoittavan eläinlääkärin omistuksessa oleva M1- tai N1-luokan autosta rakennettu ja varustettu, eläinlääkintätyössä käytettäväksi tarkoitettu N1-luokan auto, jossa on tilaamatkustajille vain kuljettajan vieressä olevilla istuimilla.

2. Eläinlääkintäauton ohjaamo-osan takana olevan korin osan sisäkorkeus mitattuna 0,8 metrin levyisellä ja 1,4 metrin pituisella alueella on vähintään 0,5 metriä. Tässä tilassa on eläinlääkintätyötä varten kiinteästi asennettu koneellisella jäähdytyslaitteella varustettu säilytystila sekä kiinteät kaapit, laatikostotja muut tarpeelliset rakenteet.

17 §
Matkailuauto

Matkailuauto on matkailutarkoitukseen rakennettu ja varustettu, liikenneministeriön antamat määräykset täyttävä M-luokan auto. Matkailuauton sisäkorkeus on vähintään 1,9 metriä alueella, jonka leveys on vähintään 0,4 metriä ja pituus vähintään 40 prosenttia asunto-osan pituudesta.

18 §
Ruumisauto

1. Ruumisauto on hautaustointa harjoittavan omistuksessa oleva ruumiiden kuljetukseen tarkoitettu, väriltään musta, valkoinen tai hopeanharmaa M1-luokan auto, jossa on kiinteällä vetolavalla varustettukori.

2. Ruumisauton ohjaamon ja arkkutilan välillä on kiinteä väliseinä. Arkkutilan pituus 0,4 metrin korkeudelta vetolavasta mitattuna on vähintään 2,1 metriä. Arkkutilassa on enintään yksi istuin yhdelle henkilölle.

19 §
Huoltoauto

1. Huoltoauto on ajoneuvojen ja koneiden huoltoon sekä korjausmiehistön ja välineiden kuljetukseen tarkoitettu, tarvittavin työkaluin ja laittein varustettu N-luokan auto, jossa on tilaa enintään kahdelle henkilölle kuljettajan vieressä.

2. Huoltoauto on myös valtion, valtion liikelaitoksen, sähkö-, lämpö-, tele-, kaasu- taikka vesilaitoksen tai kunnan omistama tien, kadun, radan ja ratakaluston tai sähkö-, lämpö-, tele-, kaasu- ja vesilaitosten verkon ja laitteiden tai puolustusvoimien sotavarustuksen huoltoon sekä korjausmiehistön ja välineiden kuljetukseen tarkoitettu, tarvittavin työkaluin ja laittein varustettu M1-luokan auto, jossa on istuimet kuljettajan lisäksi enintään kahdeksalle henkilölle.

20 §
Auton alustalle rakennettu työkone

Auton alustalle rakennettu työkone on N2- tai N3-luokan ajoneuvo, joka on varustettu erityisillä välineillä työn tekoa varten ja jota ei ole tarkoitettu muun tavaran kuin työssä tarpeellisten työvälineiden ja tarvikkeiden kuljettamiseen.

21 §
Museoajoneuvo

Museoajoneuvo on valtakunnallisen rekisteröidyn museoajoneuvojärjestön museoajoneuvoksi hyväksymä ajoneuvo, jonka valmistusvuodenpäättymisestä on kulunut vähintään 25 vuotta ja joka on säilytetty alkuperäistä vastaavassa kunnossa tai entistetty asianmukaisesti.

22 §
Eräät moottoripyöräluokat

1. Kevyt moottoripyörä on enintään 125 cm3:n polttomoottorilla varustettu kaksipyöräinen moottoripyörä.

2. Tavaramoottoripyörä on kaksi- tai kolmipyöräinen tavarankuljetukseen tarkoitettu ja rakennettu moottoripyörä.

3. Invalidimoottoripyörä on vammaisen käyttöön tarkoitettu ja rakennettu kolmipyöräinen moottoripyörä.

23 §
Tavaramopo

Tavaramopo on tavaran kuljetukseen tarkoitettu ja rakennettu L-luokan ajoneuvo.

4 luku

Muut määrittelyt

24 §
Ministeriö

1. Tässä asetuksessa tarkoitetaan ministeriöllä liikenneministeriötä.

2. Jos ajoneuvon määrittelyssä 2 ja 3 luvussa tarkoitettuihin luokkiin syntyy epätietoisuutta, ministeriö määrää, mihin luokkaan ajoneuvo on luettava ja antaa tarvittaessa sitä koskevat ohjeet.

25 §
Massat

1. Ajoneuvon kokonaismassa on ajoneuvon valmistajan sallima suurin kuormatun ajoneuvon massa. Puoliperävaunun ja keskiakseliperävaunun kokonaismassa on sen akselin tai akseliston välityksellä tiehen kohdistuva massa kuormatun perävaunun ollessa kiinnitettynä vetävään ajoneuvoon.

2. Jos ajoneuvon alustan valmistaja on rajoittanut ajoneuvon kokonaismassan 1 momentissa tarkoitettua pienemmäksi, katsotaan ajoneuvon kokonaismassaksi alustan valmistajan ilmoittama arvo.

3. Ajoneuvon omamassalla tarkoitetaan sen massaa täydessä ajokunnossa kaikkine tavanomaisine varusteineen, vararengas, työkalut, poltto- ja voiteluaineet sekä jäähdytysneste mukaan luettuina. Puoliperävaunun ja keskiakseliperävaunun omamassa on sen akselin tai akseliston välityksellä tiehen kohdistuva massa perävaunun ollessa kiinnitettynä vetävään ajoneuvoon. Matkailuperävaunun omamassaan luetaan akku ja kiinteästi varusteisiin kuuluva yli 50 litran vetoinen vesisäiliö, mutta ei nestekaasupulloja.

4. Ajoneuvon akselille tai telille kohdistuva massa on valmistajan sallima suurin massa, joka ajoneuvon kokonaismassasta jonkin akselin tai telin välityksellä kohdistuu tiehen.

5. Jos suurin tiellä yleisesti sallittu ajoneuvon kokonaismassa tai akselille taikka telille kohdistuva massa on pienempi kuin 1 tai 4 momentissa tarkoitettu massa eikä ajoneuvoa ole katsastuksessa hyväksytty merkittäväksi rekisteriin tiellä yleisesti sallittuja massoja suuremmilla arvoilla, määritellään ajoneuvon kokonaismassaksi tai akselille taikka telille kohdistuvaksi massaksi suurin ajoneuvolle tiellä yleisesti sallittu arvo.

6. Kuljettajan ja matkustajien massaksi lasketaan 75 kg, jollei jäljempänä tarkoitetussa EY-direktiivissä, E-säännössä tai ministeriön päätöksessä toisin määrätä.

26 §
Teli sekä kaksois- ja kolmoisakselisto

1. Telillä tarkoitetaan sellaista kahden tai useamman akselin käsittävää akselistorakennetta, jossa akselien välinen kuormitusjakautuu määräsuhteessa ja jossa kahden peräkkäisen akselin välinen etäisyys on enintään 2,60 metriä.

2. Kaksoisakselistona pidetään sellaista etuvetoisen M1- ja N1-luokan auton sekä O1- ja O2-luokan hinattavan ajoneuvon akselistorakennetta, jossa peräkkäisten akselien väli on enintään 1,00 metriä ja jossa akselien jousituksia ei ole kytketty toisiinsa akselien välisen kuormituksen tasaamiseksi. Kolmoisakselistona pidetään vastaavaa kolmiakselista O1- ja O2-luokan hinattavan ajoneuvon akselistorakennetta.

27 §
Vähäpäästöinen auto

1. Vähäpäästöisellä autolla tarkoitetaan autoa, joka täyttää jäljempänä 46 tai 47 §:ssä asetetut vaatimukset.

2. Ympäristöluokkaan I kuuluvalla autolla tarkoitetaan N2-, N3-, M2- ja M3-luokan autoa, jonka pakokaasu- ja hiukkaspäästöt eivät ylitä 48 §:n 3 momentin raja-arvoja ja jonka äänen voimakkuus ei ylitä 80 dBA tai 78 dBA, jos auton moottorin teho on alle 150 kW.

28 §
Takaikkunan huurteenpoistolaite

1. Takaikkunan huurteenpoistolaitteisto on laitteisto, joka puhdistaa huurteen ja sumun vähintään 70 prosentin suuruiselta osalta siitä takalasin osasta, jonka vähintään tulee näkyä 97 §:n 1 momentissa tarkoitetusta sisäpuolisesta taustapeilistä. Jos takalasin huurteenpoistolaite toimii sähkövastuslankojen avulla, sen sähköteho on vähintään 250 W lasin pinnan neliömetriä kohti sanotun 70 prosentinnäkyvyysalueen kohdalla.

2. Takalasin huurteenpoistolaitteeksi katsotaan myös laite, joka ei täytä 1 momentissa säädettyjä vaatimuksia, mutta joka kansainvälisen standardisoimisjärjestön ISO:n standardin 5898 mukaisessa testissä puhdistaa huurteen 20 minuutin kuluessa testijakson alkamisesta 60 prosentilta 1 momentissa tarkoitetusta alueesta tai 50 prosenttilta suorakulmion muotoisesta alueesta, jonka kanta ja korkeus ovat samat kuin sanotun alueen kanta ja korkeus.

29 §
Valonheitinten pesulaite

Valonheitinten pesulaitteeksi katsotaan laitteisto, joka vastaa E-säännön n:o 45/01 vaatimuksia ja on varustettu 50 pesukertaa mahdollistavalla tilavuusluokan 50 pesunestesäiliöllä.

30 §
Hyväksymis- ja varmentamisjärjestelmät

1. e-hyväksymisellä tarkoitetaan Euroopan yhteisöjen neuvoston tai komission antaman asetuksen tai direktiivin mukaista ajoneuvon rakenteen, varusteen tai osan hyväksymistä. e-hyväksyminen osoitetaan ajoneuvoon, varusteeseen tai osaan tehdyllä hyväksymismerkinnällä, jossa on asetuksen tai direktiivin numero ja suorakulmion ympäröimänä e-kirjain ja hyväksyneen valtion tunnus.

2. E-hyväksymisellä tarkoitetaan ajoneuvon rakenteen, varusteen tai osan hyväksymistä Genevessä 20 päivänä maaliskuuta 1958 tehtyyn moottoriajoneuvojen varusteiden ja osien hyväksymisehtojen yhdenmukaistamista ja hyväksymisten vastavuoroista tunnustamista koskevaan sopimukseen (SopS 70/76) liitetyn säännön mukaisesti. E-hyväksyminen osoitetaan ajoneuvoon, varusteeseen tai osaan tehdyllä hyväksymismerkinnällä, jossa on säännön numero ja renkaan ympäröimänä E-kirjain ja hyväksyneen valtion tunnus.

3. EY-direktiiviä tai E-sääntöä vastaavalla rakenneosalla tarkoitetaan sellaista ajoneuvon rakenneosaa, joka täyttää 1 tai 2 momentissa tarkoitetun EY-direktiivin tai E-säännön vaatimukset. Tällaisen rakenneosan ei tarvitse olla e- tai E-hyväksytty.

4. FMVSS-standardin vaatimuksia vastaavalla rakenneosalla tarkoitetaan sellaista ajoneuvon rakenneosaa, joka täyttää Amerikan Yhdysvaltojen liittovaltion asettaman turvallisuusstandardin vaatimukset.

5. Ajoneuvon rakenneosa ja varuste katsotaan hyväksyttäväksi myös, jos se täyttää sitä koskevan E-säännön tai EY-direktiivin myöhemmässä muutoksessa asetetut vaatimukset.

5 luku

Yleiset, kaikkia ajoneuvoja koskevat säännökset

31 §
Yleiset rakenne- ja varustevaatimukset

1. Ajoneuvossa tulee olla tieliikennelain 83 ja 83 b §:ssä tarkoitetut laitteet ja varusteet, ellei jäljempänä 6-16 luvussa toisin säädetä.

2. Ajoneuvossa olevista laitteista ja varusteista säädetään tarkemmin tässä ja 6-16 luvussa.

3. Sellaista tunnusta, joka eri ajoneuvoryhmiä koskevissa säännöksissä säädetään pakolliseksi tai sallituksi tiettyyn ajoneuvoon tai ajoneuvoryhmään, ei saa asentaa muuhun ajoneuvoon.

4. Ajoneuvossa ei saa olla mitään, mikä kuljettajan paikalta estää näkemästä ajotietä eteen ja sivuille tai mikä haittaa kuljettajan toimintaa.

5. Ajoneuvoon, jonka valmistusvuoden päättymisestä on kulunut vähintään 25 vuotta, sovelletaan tässä asetuksessa säädettyjen vaatimusten sijasta niitä vaatimuksia, jotka olivat Suomessa voimassa ajoneuvon valmistusajankohtana.

32 §
Valmistenumero ja valmistajan kilpi

1. Moottorikäyttöisessä ajoneuvossa ja sen perävaunussa tulee olla koriin, runkoon tai vastaavaan rakenteeseen ajoneuvon oikealle puolelle selvästi näkyvään ja helposti luoksepäästävään paikkaan esimerkiksi takomalla tai meistämällä pysyvästi merkitty ajoneuvon valmistajan tai viranomaisen antama valmistenumero. Autossa ja sen perävaunussa valmistenumeron tulee olla EY:n neuvoston moottoriajoneuvojen ja niiden perävaunujen lakisääteisiä kilpiä ja merkintöjä sekä niiden sijaintia ja kiinnitysmenetelmää koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä antaman direktiivin (76/114/ETY) mukainen, sellaisena kuin se on muutettuna direktiivillä 78/507/ETY. Traktorissa valmistenumeron on oltava EY:n neuvoston pyörillä varustettujen maatalous- ja metsätraktoreiden tiettyihin osiin ja ominaisuuksiin liittyvän jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä antaman direktiivin (89/173/ETY) mukainen.

2. Autoon ja sen perävaunuun sekä traktoriin on kiinnitettävä valmistajan kilpi lujasti selvästi näkyvään ja helposti luoksepäästävään paikkaan ajoneuvon sellaiseen osaan, jota ei yleensä vaihdeta ajoneuvon käytön aikana. Kilpeen on merkittävä selvästi ja häviämättömästi ainakin seuraavat tiedot alla mainitussa järjestyksessä:

a) valmistajan nimi tai ajoneuvon merkki;

b) ajoneuvon malli; ja

c) ajoneuvon valmistenumero.

3. Jos ajoneuvoa muutetaan siten, että 2 momentissa tarkoitetut tiedot muuttuvat, tulee 2 momentissa tarkoitetun kilven viereen kiinnittää toinen kilpi, josta käyvät ilmi muuttuneet tiedot ja se, että uusi kilpi tältä osin korvaa alkuperäisen kilven.

33 §
Akselistot

1. Akselistolle kohdistuvaksi massaksi saa hyväksyä kaksoisakselistolle enintään 2,5 tonnia ja kolmoisakselistolle enintään 3,5 tonnia.

2. Milloin hinattavan ajoneuvon kaksiakselisen telin äärimmäisten akselien välinen etäisyys ylittää 2,4 metriä tai kolmiakselisen telin vastaava etäisyys 2,8 metriä, telin akseleista vähintään yhden on oltava ohjautuva tai pakko-ohjattu. Varsinaisen perävaunun kaksiakselisen telin takimmainen akseli ei kuitenkaan saa olla ohjautuva.

3. Kolmella tai useammalla akselilla varustetun telin ohjautuville akseleille kohdistuvien massojen summa saa olla enintään puolet telin kiinteille tai pakko-ohjatuille akseleille kohdistuvien massojen summasta.

4. Ohjautuvat akselit on varustettava kuljettajan paikalta käytettävällä, ohjauksen suoraan lukitsevalla laitteella.

34 §
Valaisinten ja heijastinten asentaminen

1. Ajoneuvoon ei saa asentaa muita kuin jäljempänä eri ajoneuvoryhmiä koskevissa säännöksissä pakollisiksi säädettyjä tai sallittuja valaisimia ja heijastimia.

2. Jollei jäljempänä toisin säädetä, on valaisimet asennettava symmetrisesti ajoneuvon pituussuuntaisen keskilinjan suhteen.

35 §
Varoituskolmio

Varoituskolmion tulee olla E-hyväksytty säännön n:o 27/03 mukaisesti.

6 luku

Auto

36 §
Renkaat

1. Auton renkaiden, pinnoitettuja renkaita lukuun ottamatta, tulee olla e-hyväksytyt EY:n neuvoston antaman direktiivin 92/23/ETY mukaisesti, E-hyväksytyt säännön n:o 30/02, 54 tai 64 mukaisesti tai täyttää FMVSS-standardin n:o 109 vaatimukset.

2. Pinnoitetussa renkaassa tulee olla merkintä renkaan koosta ja kantavuusluokasta sekä renkaan molemmilla puolilla pysyvä merkintä "Pinnoitettu - Regummerad".

3. Henkilöautonrenkaan kulutuspinnan uria ei saa lisätä eikä syventää. Muuhun renkaaseen saa tartuntakyvyn parantamiseksi tehdä lisäuria alkuperäisten urien suurimpaan syvyyteen asti tai teräskudoksisessa renkaassa renkaan valmistajan sallimaan suurimpaan syvyyteen asti.

37 §
Nastojen lukumäärä ja asennus

1. Auton nastarenkaassa, jonka vanteen halkaisija on enintään 13", saa olla enintään 90 nastaa, renkaassa, jonka vanteen halkaisija on enintään 15", enintään 110 nastaa ja suuremmalle vanteelle asennettavassarenkaassa enintään 150 nastaa.

2. Nastat on kiinnitettävä renkaaseen siten, että kulutuspinnan keskelle jää vähintään kolmasosa pinnan leveydestä nastattomaksi.

3. Nastojen kärkien ulkonemien keskiarvo saa uudessa nastarenkaassa tai kiinnitettäessä käytettyyn renkaaseen uusia nastoja olla enintään 1,2 mm.

38 §
Nastojen hyväksyminen

1. Auton nastarenkaassa käytettävien nastojen tulee olla hyväksyttyä tyyppiä. Nastassa saa olla vain yksi kärki eikä se saa olla terävä eikä putkimainen. Nastan tyyppihyväksymistä haetaan Autorekisterikeskuksen ajoneuvohallinnon yksiköltä.

2. Nastan tyyppihyväksymisen ehtona on, että henkilöautonrenkaassa nastan staattinen pistovoima 1,2 mm:n ulkonemalla mitattuna on enintään120 N ja että nastan massa on enintään 1,1 g tai, jos edellä tarkoitettu pistovoima on enintään 100 N, 1,4 g. Kevyessä kuorma-autonrenkaassa nastan edellä tarkoitettu pistovoima saa olla enintään 180 N ja massa enintään 2,3 g sekä kuorma-autonrenkaassa vastaavasti 340 N ja 3,0g. Autorekisterikeskuksen ajoneuvohallinnon yksikkö voi myös hyväksyä muun kuin tässä tarkoitetuilla nastoilla varustetun nastarenkaan ehdolla, että sen aiheuttama tienpäällysteen kuluminen ei ole tämän momentin vaatimukset täyttävällä nastalla varustetun nastarenkaan aiheuttamaa kulumista suurempi.

3. Ministeriö antaa tarkemmat määräykset nastan pistovoiman mittaamisesta.

39 §
Ohjauslaite

1. Ohjauslaitteen tulee olla auton vasemmalla puolella. Tienpitoon erityisesti rakennetussa tai varustetussa autossa sekä postin jakeluun ja keräilyyn käytettävässä autossa saa ohjauslaite olla oikealla puolella, jolloin käyttötarkoituksen myöhemmin muuttuessa ohjauslaitteen sijoitusta ei tarvitse muuttaa. Ohjauslaite saa olla oikealla puolella myös vasemmanpuoleisen liikenteen maasta muuttotavarana maahantuodussa, perintönä tai testamentilla saadussa taikka tulli- tai muusta valtion järjestämästä huutokaupasta hankitussa autossa ja autossa, jonka valmistusvuoden päättymisestä on kulunut vähintään 25 vuotta.

2. Auton kolmiakselisessa telissä vähintään yhden akselin tulee olla mekaanisesti kytketty etuakselin mukaan ohjattavaksi.

3. Muun M1-luokan auton kuin sellaisen, jonka ohjauslaitteen keskiö on ajoneuvon pituuden ensimmäisen neljänneksen alueella, ohjauslaitteen tulee vastata EY:n neuvoston moottoriajoneuvojen sisävarusteita koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä (ohjausmekanismin toiminta törmäystilanteessa) antaman direktiivin (74/297/ETY) tai E-säännön n:o 12/02 vaatimuksia taikka FMVSS-standardin 203 ja 204 tai ilmatyynyllä varustettuna FMVSS-standardin 204 ja 208 vaatimuksia. M1-luokan auton ja sellaisen N1-luokan auton, jonka kokonaismassa on pienempi kuin 1,5 tonnia, ohjauslaitteen tulee vastata sanotun direktiivin vaatimuksia sellaisina kuin ne ovat muutettuina direktiivillä 91/662/ETY, jos auto otetaan Suomessa ensi kertaa käyttöön 1 päivänä lokakuuta 1997 tai sen jälkeen.

4. Puoliperävaunun vetoauton ohjauslaitteen tulee olla EY:n neuvoston moottoriajoneuvojen ja niiden perävaunujen ohjauslaitteita koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä antamaa direktiiviä (70/311/ETY) tai E-sääntöä n:o 79/01 vastaava.

40 §
Ohjauslukko ja muu laite luvattoman käytön estämiseksi

Autossa tulee olla kiinteästi asennettu lukkolaite auton luvattoman käytön estämiseksi. Lukkolaitteen tulee vastata EY:n neuvoston moottoriajoneuvojen luvattoman käytön estäviä laitteita koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä antaman direktiivin (74/61/ETY), E-säännön n:o 18/01 tai standardin FMVSS 114 vaatimuksia.

41 §
Jarrut

1. Auton jarrujen tulee vastata EY:n neuvoston tiettyjen ajoneuvoluokkien moottoriajoneuvojen ja niiden perävaunujen jarrulaitteita koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä antaman direktiivin(71/320/ETY) vaatimuksia, sellaisina kuin ne ovat muutettuina direktiivillä 88/194/ETY, E-säännön n:o 13/05 tai standardin FMVSS 105 vaatimuksia taikka ministeriön paineilmajarruista antaman päätöksen vaatimuksia.Auton, joka otetaan Suomessa ensi kertaa käyttöön 1 päivänä joulukuuta 1994 tai sen jälkeen, jarrujen tulee vastata sanotun direktiivin vaatimuksia sellaisina kuin ne ovat muutettuina direktiivillä 91/422/ETY, E-säännön n:o 13/06 tai sanotun FMVSS-standardin taikka ministeriön paineilmajarruista antaman päätöksen vaatimuksia.

2. Jarruissa saa käyttää vain auton valmistajan niihin alunperin asentamia tai niitä toimintavaatimuksiltaan vastaavia taikka valmistajan määrääminsä ehdoin niihin jälkeenpäin asennettavaksi hyväksymiä säätö- ja turvalaitteita, jotka eivät vaaranna jarrujen toimintaa.

3. N3-luokan autossa, jonka kokonaismassa on suurempi kuin 16 tonnia ja joka on tarkoitettu O4-luokan perävaunun vetoon, ja M3-luokan autossa, jonka kokonaismassa on suurempi kuin 12 tonnia, tulee olla 1 momentissa tarkoitetussa EY-direktiivissä tai E-säännössä tarkoitetut 1 luokan lukkiutumattomat jarrut. Vaarallisten aineiden kuljetukseen tarkoitetussa N3-luokan säiliöautossa ja vastaavan kokonaismassaltaan yli 6 tonnin säiliöperävaunun vetoautossa tulee olla lukkiutumattomat jarrut siinäkin tapauksessa, että auton kokonaismassa ei ylitä 16 tonnia.

42 §
Pakoputkisto

1. Pakoputken on oltava siten sijoitettu, ettei sen mikään kohta olevaarallisen lähellä polttoainesäiliötä tai -putkea. Jos pakosarjan tai -putken yläpuolella on polttoainejärjestelmän laitteita tai polttoaineputkien liitoksia siten sijoitettuina, että mahdollisen vuodon sattuessa polttoainetta voi tippua tai valua pakosarjalle tai -putkistolle, tai jos polttoaineen syttymisvaara muutoin on ilmeinen, on pakosarja tai -putkisto varustettava tarkoituksenmukaisella suojuksella.

2. Pakoputkiston pään tulee olla siten sijoitettu ja suunnattu, ettei pakokaasuista ole tarpeettomasti haittaa auton matkustajille, jalankulkijoille tai muille tien käyttäjille. Pakoputken pään tulee olla suunnattutaaksepäin tai vasemmalle. Jos pakoputki vasemmalla sivulla tai takana vasemmalla puolella on suunnattu enemmän kuin 45° vasemmalle, on sen pää lisäksi käännettävä siten, että pakokaasut suuntautuvat vähintään 45°:een kulmalla vaakatasosta alaspäin. N2- ja N3-luokan autossa pakoputki saa olla suunnattu ylöspäin, jolloin sentulee ulottua ainakin ohjaamon ylimmän kohdan tasolle. Pakoputken ulkohalkaisija saa olla enintään 120 mm, tai jos siihen on erityistä syytä, enintään 150 mm.

3. Pakoputken pään ympärillä, 50 mm:n matkalla sen päästä mitattuna, on oltava vähintään 50 mm vapaata tilaa.

43 §
Vetolaitteet

1. Autossa tulee edessä olla vetolaite tai kiinnityskohta vetotankoa tai -köyttä varten.

2. M1-luokan autossa, kuorman vetämiseen sopimatonta autoa lukuun ottamatta, tulee olla vetolaite tai kiinnityskohta myös takana.

3. Edellä 1 ja 2 momentissa tarkoitetun vetolaitteen tai kiinnityskohdan tulee kestää veto- ja puristusvoima, joka vastaa puolta ajoneuvon kokonaismassasta.

4. N3-luokan autossa, jota ei ole varustettu perävaunun vetokytkimellä tai -pöydällä, tulee olla takana vetopalkki vetokoukun kiinnittämistä varten. Vetopalkissa tulee olla standardin ISO 3584 mukainen rei'itys. Vetopalkkia ei vaadita autossa, joka on varustettu takalaitanosturilla tai vetokoukun asentamisen estävällä laitteella.

5. Varsinaisen perävaunun vetoon tarkoitetun vetokytkimen tulee olla auton pituusakselilla. Puoliperävaunun vetopöydän kääntöpisteen tulee sijaita auton pituusakselilla, taka-akselin tai telin kuormituspisteessä tai sen etupuolella.

6. Perävaunun vetolaite tulee kiinnittää luotettavasti auton runkoon tai siihen kiinnitettyihin rakenteisiin tai laitteisiin. O1- ja O2-luokan keskiakseliperävaunun vetokoukun saa kuitenkin kiinnittää myös auton koriin valmistajan ilmoittamiin kiinnityspisteisiin. Tuki- ja vetolaitteiden sijoittaminen kuormalavalle on sallittu vain kevyissä tilapäisissä rakennusrautojen ja vastaavan pitkän tavaran paikalliskuljetuksissa, jolloin kiinnityspiste saa olla taka-akseliston takapuolella.

7. O3- ja O4-luokan perävaunun vetoon tarkoitetun vetokytkimen tai -pöydän mitoituksen ja lujuuden tulee vastata E-säännön n:o 55 vaatimuksia tai ministeriön tarvittaessa erikseen antamia määräyksiä. Ministeriö antaa tarkemmat määräykset vetokytkimen kiinnitykseen tarkoitetun vetopalkin lujuudesta ja hyväksymisestä.

44 §
Alleajosuoja

1. Autossa tulee olla takapuskuri tai vastaava laite erityisesti M1- ja N1-luokan ajoneuvojen suojaamiseksi takaa tapahtuvassa törmäyksessä alleajolta. Alleajosuojan tulee vastata EY:n neuvoston moottoriajoneuvojen ja niiden perävaunujen polttoainesäiliöitä ja alleajosuojia koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä antaman direktiivin (70/221/ETY) vaatimuksia, sellaisina kuin ne ovat muutettuinadirektiivillä 81/333/ETY, tai E-säännön n:o 58/01 vaatimuksia.

2. Alleajosuojaa ei kuitenkaan vaadita:

a) autossa, jossa korin, alustan tai autoon kiinteästi kuuluvan osan tai laitteen rakenne ja sijainti täyttää alleajosuojalle asetetut vaatimukset;

b) M1-, M2-, M3- ja N1-luokan autossa, jonka korirakenteen takaosan korkeus kuormittamattomana tien pinnasta on enintään 0,55 metriä enintään 0,2 metriä auton leveyttä pienemmältä leveydeltä ja 0,45 metrin etäisyydellä ajoneuvon takapäästä;

c) yksinomaan puoliperävaunun vetoon käytettävässä autossa;

d) sellaisessa erityiseen tehtävään tarkoitetussa N-luokan autossa, jota saa tiellä käyttää vain sen siirtämiseksi työmaalta toiselle;

e) sellaisessa puutavaran tai pitkän tavaran kuljetukseen tarkoitetussa autossa, jossa ei ole korirakennetta;

f) jokapyörävetoisessa N2G- ja N3G-luokan autossa; eikä

g) muussa autossa, jossa alleajosuoja olennaisesti vaikeuttaa auton tai sen laitteiden käyttöä.

45 §
Sivusuojat

1. N2- ja N3-luokan auton tulee olla siten rakennettu tai varustettu, että suojattomien tienkäyttäjien vaara auton sivujen alle kaatumiseen ja pyörien alle joutumiseen on mahdollisimman vähäinen. Sivusuojauksen tulee vastata EY:n neuvoston moottoriajoneuvojen ja niiden perävaunujen sivusuojia koskevan jäsenvaltioden lainsäädännön lähentämisestä antaman direktiivin (89/297/ETY) tai E-säännön n:o 73 vaatimuksia.

2. Jos auton sivut on siten suunniteltu tai varusteltu, että niiden muoto ja osien ominaisuudet yhdessä täyttävät 1 momentissa tarkoitetunEY-direktiivin tai E-säännön vaatimukset, voidaan auton rakenteen katsoa korvaavan sivusuojat.

3. Erityistä sivusuojaa ei vaadita:

a) puoliperävaunun vetoautossa;

b) jokapyörävetoisessa N2G- ja N3G-luokan autossa; eikä

c) autossa, joka on suunniteltu ja rakennettu erityiskäyttöön ja johon ei ole käytännössä mahdollista asentaa sivusuojausta.

46 §
Henkilöauton pakokaasu-, haihtumis- ja hiukkaspäästöt

1. M1-luokan auton, lukuun ottamatta M1G-luokan autoa ja sellaista M1-luokan autoa, jonka kokonaismassan ja omamassan erotus on suurempi kuin 760 kg tai joka on muutettu tällaisesta N1-luokan autosta, otto- ja dieselmoottorin pakokaasupäästöjen raja-arvot ovat:

hiilimonoksidi  2,1  g/km
hiilivedyt      0,25 g/km
typen oksidit   0,62 g/km

2. Edellä 1 momentissa tarkoitetun auton ottomoottorin kampikammion ja sen tuuletusjärjestelmän tulee olla siten suunniteltu ja rakennettu sekä siten kunnossa pidettävissä, ettei kampikammiosta pääse haitallisia kaasuja ulkoilmaan.

3. Ottomoottorilla varustetun 1 momentissa tarkoitetun auton polttoainejärjestelmästä haihtuvien hiilivetyjen raja-arvo on 2,0 g/testi.

4. Dieselmoottorilla varustetun 1 momentissa tarkoitetun auton hiukkaspäästöjen raja-arvo on 0,124 g/km.

5. Tässä pykälässä säädetyt raja-arvot eivät saa ylittyä auton käytön ensimmäisten 80 000 km:n tai viiden vuoden aikana, näistä ensin saavutettavan ollessa määräävä.

6. Tässä pykälässä tarkoitetun auton, joka otetaan ensi kertaa käyttöön 1 päivänä tammikuuta 1995 tai sen jälkeen, katsotaan vastaavan tässä pykälässä tarkoitettuja vaatimuksia, jos se vastaa EY:n neuvoston moottoriajoneuvojen ottomoottoreiden ilman pilaantumista aiheuttavien kaasupäästöjen vähentämistä koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä antaman direktiivin (70/220/ETY) vaatimuksia, sellaisina kuin ne ovat muutettuina direktiivillä 91/441/ETY.

47 §
Pakettiauton pakokaasu-, haihtumis- ja hiukkaspäästöt

1. N1-luokan ja M1G-luokan auton sekä sellaisen M1-luokan auton, jonka kokonaismassan ja omamassan erotus on suurempi kuin 760 kgtai joka on muutettu tällaisesta N1-luokan autosta, otto- ja dieselmoottorin pakokaasupäästöjen raja-arvot ovat:

hiilimonoksidi  6,2 g/km
hiilivedyt      0,5 g/km
typen oksidit   1,1 g/km

2. Edellä 1 momentissa tarkoitetun auton ottomoottorin kampikammion ja sen tuuletusjärjestelmän tulee olla siten suunniteltu ja rakennettu sekä siten kunnossa pidettävissä, ettei kampikammiosta pääse haitallisia kaasuja ulkoilmaan.

3. Ottomoottorilla varustetun 1 momentissa tarkoitetun auton polttoainejärjestelmästä haihtuvien hiilivetyjen raja-arvo on 2,0 g/testi.

4. Dieselmoottorilla varustetun 1 momentissa tarkoitetun auton hiukkaspäästöjen raja-arvo on 0,162 g/km.

5. Tässä pykälässä säädetyt raja-arvot eivät saa ylittyä auton käytön ensimmäisten 200 000 km:n tai 11 vuoden aikana, näistä ensin saavutettavan ollessa määräävä. Jos auto täyttää 46 §:n 1-4 momentissa tarkoitetut raja-arvot, sovelletaan kestävyysvaatimuksena kuitenkin sanotun pykälän 5 momentin mukaisia arvoja.

48 §
Raskaiden dieselmoottorien pakokaasu- ja hiukkaspäästöt

1. N2-, N3-, M2- ja M3-luokan autossa käytettävän dieselmoottorin pakokaasu- ja hiukkaspäästöjen raja-arvotmoottorin tyyppihyväksymistä ja tuotannon laadunvalvontaa varten suoritettavassa päästötestissä ovat:


päästö            tyyppihyväksymisen    tuotannon laadun-
                                   raja-arvo         valvonnan raja-
                                      g/kWh           arvo g/kWh
hiilimonoksidi                         4,5                4,9
hiilivedyt                             1,1                1,23
typen oksidit                          8,0                9,0
hiukkaset                              0,36               0,4

2. Jos moottorin teho on enintään 85 kW, kerrotaan 1 momentissa hiukkaspäästöille asetettu raja-arvo luvulla 1,7.

3. Edellä 1 ja 2 momentissa tarkoitettujen raja-arvojen sijasta sovelletaan 1 päivänä lokakuuta 1995 tai sen jälkeen tyyppihyväksyttäviin dieselmoottoreihin ja 1 päivänä lokakuuta 1996 tai sen jälkeen käyttöön otettaviin dieselmoottorilla varustettuihin autoihin sekä tyyppihyväksymisessä että tuotannon laadunvalvonnassa seuraavia raja-arvoja:

hiilimonoksidi  4,0  g/kWh
hiilivedyt      1,1  g/kWh
typen oksidit   7,0  g/kWh
hiukkaset       0,15 g/kWh

4. Tässä pykälässä tarkoitetun auton katsotaan täyttävän 1-3 momentin raja-arvot, jos siinä käytetty dieselmoottori täyttää EY:n neuvoston ajoneuvojen dieselmoottoreiden ilman pilaantumista aiheuttavien kaasupäästöjen vähentämistä koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä antaman direktiivin (88/77/ETY) vaatimukset, sellaisina kuin ne ovat muutettuina direktiivillä 91/542/ETY.

5. Tässä pykälässä tarkoitetun auton katsotaan täyttävän 1 ja 2 momentin raja-arvot myös, jos sen moottori täyttää auton käytön ensimmäisten 160 000 km:n tai viiden vuoden aikana, näistä ensin saavutettavan ollessa määräävä, Yhdysvaltojen liittovaltion mallivuoden 1991 tai sitä myöhemmän mallivuoden raskaille dieselmoottoreille asettamat vaatimukset (Code of Federal Regulations, §86.091-11).

49 §
Testit

Pakokaasu-, haihtumis- ja hiukkaspäästöt mitataan 46 §:n 6 momentissa ja 48 §:n 1-4 momentissa säädettyjä raja-arvoja lukuun ottamatta Yhdysvaltojen liittovaltion Ympäristönsuojeluviraston (EPA) laatimien testausohjeiden Federal Test Procedure (FTP 75 tai 79, Code of Federal Regulations §86.084-26, §86.101...§86.145-82 ja §86.301...§86.348-79) tai 52 §:n 1 momentissa tarkoitettuihin määräyksiin sisältyvien testausohjeiden mukaisesti.

50 §
Huononemiskertoimet

1. Auton katsotaan täyttävän 46 §:n 1-5 momentin tai 47 §:n jaauton moottorin 48 §:n 5 momentin raja-arvot, jos päästötestissä mitatut pakokaasu- ja hiukkaspäästöt kerrottuina kestävyysvaatimuksenhuomioon ottavilla huononemiskertoimilla ja haihtumispäästö lisättynä kestävyysvaatimuksen huomioon ottavalla huononemisarvolla eivät ylitä sanottuja raja-arvoja.

2. Käytettynä maahan tuodun ja yksittäiskappaleena rakennetun auton katsotaan kuitenkin täyttävän 1 momentissa tarkoitetut vaatimukset,jos autoa koskevassa päästötestissä mitatut pakokaasupäästöt huononemiskertoimia huomioon ottamatta eivät ylitä sanotuissa pykälissä säädettyjä arvoja.

3. Pakokaasu- ja hiukkaspäästöjen rajoitusjärjestelmän huononemiskerroin 46 §:n 1-5 momentissa tarkoitetulle autolle saadaan jakamalla pakokaasu- ja hiukkaspäästöt 80 000 kilometrin ajon jälkeen, 47 §:ssä tarkoitetulle autolle 200 000 kilometrin ajon jälkeen ja 48 §:n 5 momentissa tarkoitetulle moottorille 160 000 kilometrin ajon jälkeen vastaavillapäästöillä 6 400 kilometrin ajon jälkeen. Huononemiskerroin määrätään 49 §:ssä tarkoitettujen testausohjeiden mukaisesti. Huononemiskerroin ei kuitenkaan missään tapauksessa ole lukua 1 pienempi.

4. Hiilivetyjen haihtumisen rajoitusjärjestelmän huononemisarvona 46§:n 1-5 momentissa tarkoitetulle autolle käytetään hiilivetyjen haihtumispäästöjen erotusta 80 000 ja 6 400 kilometrin sekä 47 §:ssä tarkoitetulle autolle 200 000 ja 6 400 kilometrin ajon jälkeen. Huononemisarvo määrätään 49 §:ssä tarkoitettujen testausohjeiden mukaisesti. Huononemisarvo ei kuitenkaan ole missään tapauksessa negatiivinen.

5. Edellä 3 ja 4 momentissa tarkoitetulla vanhentamistestillä mitattujen huononemiskertoimien ja -arvon sijasta saadaan ajoneuvon valmistajan tai maahantuojan vaatimuksesta käyttää seuraavan taulukon mukaisia huononemiskertoimia ja -arvoja:

Moottorityyppi tai päästörajoitusmenetelmä Huononemiskertoimet 46 §/47 §/48 § 5 momentti Huononemisarvo
CO HC NOx hiukkaspäästö haihtumispäästö
Ottomoottori + hapettava katalysaattori 1,2/1,5/Ä 1,3/1,7/Ä 1,0/1,0/Ä - 0/0,4/Ä
Ottomoottori ilman katalysaattoria 1,2/1,5/Ä 1,3/1,7/Ä 1,0/1,0/Ä Ä 0/0,4/
Ottomoottori + kolmitoimi-katalysaattori 1,2/1,5/Ä 1,3/1,7/Ä 1,1/1,2/Ä Ä 0/0,4/
Dieselmoottori 1,1/1,2/1,1 1,0/1,0/1,1 1,0/1,0/1,05 1,2/1,5/1,1 Ä
51 §
Auton merkitseminen, käyttöohjeet, lyijytön bensiini

1. Vähäpäästöisen auton moottoritilaan, 46 §:n 6 momentissatarkoitettua autoa lukuun ottamatta, on kiinnitettävä selvästi näkyvä pysyvä tarra, johon on merkitty auton valmistajan vakuutus siitä, että auto täyttää 46 tai 47 §:ssä asetetut vaatimukset. Tarrassa on lisäksi oltava merkintä moottorityypistä ja moottorin tärkeimmät säätöarvot. Tarran on oltava sellainen, että se rikkoutuu irrotettaessa ja se on kiinnitettävä sellaiseen osaan, joka ei ole helposti irrotettavissa. Milloin tarrassa on tekstiä, sen tulee olla suomen, ruotsin tai englannin kielellä.

2. Vähäpäästöisen auton, 46 §:n 6 momentissa tarkoitettua autoa lukuun ottamatta, valmistajan tai maahantuojan on annettava jokaisen uudenauton mukana käyttäjälle tarkoitetut suomen- tai ruotsinkieliset pakokaasunpuhdistusjärjestelmän käyttö- ja huolto-ohjeet. Niiden tulee sisältää ohjeet auton ja pakokaasunpuhdistukseen liittyvien laitteiden,varusteiden ja rakenteiden asianmukaisesta käytöstä ja huollosta siten, että päästöt pysyvät säädetyissä rajoissa.

3. Vähäpäästöisen auton ottomoottorin tulee olla käytettävissä lyijyttömällä bensiinillä. Tämä vaatimus katsotaan täytetyksi, jos polttoainesäiliön täyttöaukko on siten suunniteltu, ettei polttoainesäiliötä voida täyttää täyttöpistoolilla, jonka suuttimen halkaisija on 23,6 mm tai suurempi.

4. Ottomoottorilla varustetun vähäpäästöisen auton polttoainesäiliön täyttöaukon läheisyydessä tulee olla helposti havaittava kilpi tai tarra, johon on suomen, ruotsin, englannin tai saksan kielellä merkitty lyijyttömän bensiinin käyttöön kehottava teksti.

5. Muun kuin ajoneuvovalmistajan edustajan maahan tuomassa autossa saavat 1 ja 2 momentissa tarkoitetut tekstit ja ohjeet olla suomen tai ruotsin kielen sijasta englannin, saksan tai ranskan kielellä.

52 §
Muiden kuin EY-direktiivien mukaisten pakokaasupäästövaatimusten täyttämisen osoittaminen

1. Auton katsotaan täyttävän 46 §:n 1-5 momentin tai 47 §:n jaauton moottorin 48 §:n 5 momentin vaatimukset, jos se on mallia, joka on:

a) testattu auton tai pakokaasunpuhdistuslaitteiston valmistajan käytettävissä olevassa laboratoriossa 49 §:ssä tarkoitettujen testausohjeiden mukaisesti ja jonka auton valmistaja näiden testien perusteella vakuuttaa olevan vähäpäästöinen;

b) testattu suomalaisessa tai ulkomaisessa riippumattomassa tutkimuslaitoksessa 49 §:ssä tarkoitettujen testausohjeiden mukaisesti tai tutkittu tällaisessa laitoksessa ja jolle automallille Autorekisterikeskuksen ajoneuvohallinnon yksikkö on näiden testien tai tutkimuslaitoksen antaman lausunnon perusteella myöntänyt todistuksen vähäpäästöisyydestä;

c) asianomaisen viranomaisen antaman todistuksen mukaan Yhdysvaltojen liittovaltiossa henkilöautoille (Light Duty Vehicles) mallivuodesta 1987 tai raskaille dieselmoottoreille (Diesel Heavy Duty Engines) mallivuodesta 1991 asetettujen vaatimusten (Code of Federal Regulations, §86.087-8 tai §86.091-11)mukainen;

d) asianomaisen viranomaisen antaman todistuksen mukaan Sveitsissä henkilöautoille 1 päivänä lokakuuta 1988 voimaan tulleiden määräysten mukainen;

e) asianomaisen viranomaisen antaman todistuksen mukaan Itävallassa ottomoottorilla varustetuille henkilöautoille 1 päivänä tammikuuta ja 1 päivänä lokakuuta 1987 voimaan tulleiden määräysten mukainen;

f) asianomaisen viranomaisen antaman todistuksen mukaan Ruotsissa henkilöautoille mallivuodesta 1989 tai pakettiautoille mallivuodesta 1992 voimaan tulleiden määrysten mukainen; tai

g) asianomaisen viranomaisen antaman todistuksen mukaan Norjassa ottomoottorilla varustetuille henkilöautoille 1 päivänä tammikuuta 1989, dieselmoottorilla varustetuille henkilöautoille 1 päivänä lokakuuta 1990 tai pakettiautoille 1 päivänä lokakuuta 1992 voimaan tulleiden määräysten mukainen.

2. Edellä 1 momentissa tarkoitettu hyväksyminen voidaan laajentaa koskemaan uusia automalleja, joissa käytetään samaan, 1 momentin c kohdassa tarkoitetuissa yhdysvaltalaisissa säännöksissä määriteltyyn moottoriperheeseen kuuluvaa moottoria. Hyväksyminen voidaan laajentaa vain siinä tapauksessa, että uuden automallin päästöjen voidaan arvioida olevan alemmat tai enintään yhtä suuret kuin sen automallin, jolle hyväksyminen on alunperin myönnetty.

3. Edellä 1 momentissa tarkoitettu todistus ja valmistajan vakuutuksen tai ulkomaisen todistuksen perusteella myönnetty hyväksyminen voidaan peruuttaa, jos Autorekisterikeskuksen ajoneuvohallinnon yksikkö suorittamiensa pistokokeiden tai c-g kohdassa tarkoitetuilta viranomaisilta saadun tiedon perusteella toteaa, etteivät todistuksessa tarkoitettua mallia olevat autot enää täytä hyväksymisen edellytyksiä.

4. Ministeriö voi määrätä, että 1 momentin c-g kohdassa tarkoitetut todistukset hyväksytään ainoastaan siinä tapauksessa, että asianomaisessa maassa vastavuoroisesti hyväksytään Suomessa suoritetut testit ja asianomaisen viranomaisen myöntämä hyväksyminen.

53 §
Eräitä autoryhmiä koskevat poikkeukset pakokaasupäästörajoituksista

1. Edellä 46-48 §:ssä tarkoitettuja vaatimuksia ei sovelleta:

a) muuttotavarana tullattuun autoon;

b) vientirekisteröitävään autoon;

c) ulkovallan edustuston tai diplomaattikunnan jäsenen hallinnassa olevaan autoon;

d) nopeuskilpailussa käytettävään henkilöautoon, jonka moottoria nopeuskilpailusääntöjen mukaan saa virittää, autoa kilpailussa käytettäessä, kilpailuun mentäessä ja sieltä palattaessa;

e) perintönä tai testamentilla saatuun autoon; eikä

f) tulli- tai muusta valtion järjestämästä huutokaupasta hankittuun autoon.

2. Otto- tai dieselmoottorilla varustetun 1 momentissa tarkoitetun auton tulee pakokaasujen osalta täyttää:

a) E-säännön n:o 15/04 tai n:o 83 vaatimukset;

b) edellä 46 §:n 6 momentissa mainitun EY:n neuvoston antaman direktiivin vaatimukset, sellaisina kuin ne ovat muutettuina direktiivillä 83/351/ETY;

c) E-säännön n:o 49 vaatimukset, milloin on kysymys dieselmoottorilla varustetusta M2-, M3-, N2- tai N3-luokan autosta; tai

d) Yhdysvaltojen liittovaltiossa henkilöautoille mallivuodesta 1975 tai, milloin on kysymys N1-luokan autosta, kevyille kuorma-autoille mallivuodesta 1975 asetetut vaatimukset (Code of Federal Regulations, §86.075-8 tai§86.075-9) taikka, milloin on kysymys M2-, M3-, N2- taiN3-luokan autosta, raskaille dieselmoottoreille samasta mallivuodesta asetetut vaatimukset (Code of Federal Regulations, §86.075-11).

3. Jollei auto täytä 46-48 §:ssä säädettyjä tai tämän pykälän 2 momentin d kohdassa tarkoitettuja vaatimuksia, dieselmoottorilla varustetun 1 momentissa tarkoitetun auton tai sen moottorin tulee moottorin savutuksen suhteen täyttää EY:n neuvoston ajoneuvojen dieselmoottoreiden päästöjen vähentämiseksi toteutettavia toimenpiteitäkoskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä antaman direktiivin (72/306/ETY) tai E-säännön n:o 24 vaatimukset.

54 §
Melun rajoittaminen

1. Polttomoottorilla varustetussa autossa on oltava sellaiset äänenvaimentimet, ettei imu- tai pakoääni häiritsevästi ylitä muuta auton tavanomaisesta käytöstä aiheutuvaa ääntä. Auton äänen voimakkuus, mitattuna 3 momentissa tarkoitetussa direktiivissä tai E-säännössä määrätyllä tavalla, ei saa ylittää seuraavia arvoja:


a) M1-luokan auto, jonka kokonaismassa on
   enintään 3,5 tonnia                              77 dBA
b) M1-, M2- ja M3-luokan auto, jonka suurin
   sallittu kokonaismassa ylittää 3,5
   tonnia ja jonka moottorin teho on
   - alle 150 kW                                    80 dBA
   - 150 kW tai suurempi                            83 dBA
c) N1- ja M2-luokan auto, jonka suurin
   sallittu kokonaismassa on
   - enintään 2 tonnia                              78 dBA
   - suurempi kuin 2 tonnia, mutta enintään
     3,5 tonnia                                     79 dBA
d) N2- ja N3-luokan auto, jonka moottorin
   teho on
   - enintään 75 kW                                 81 dBA
   - suurempi kuin 75 kW mutta pienempi kuin
     150 kW                                         83 dBA
   - 150 kW tai suurempi                            84 dBA

2. Suoraruiskutteisella dieselmoottorilla varustetun auton moottorin äänen voimakkuus saa ylittää 1 momentin a ja b kohtien arvot 1 dBA. Maastoauton (G-luokat), jonka kokonaismassa ylittää 2 tonnia, äänen voimakkuus saa ylittää 1 momentin a-d kohtien arvot 1 dBA, jos moottorin teho on alle 150 kW ja 2 dBA, jos moottorin teho on 150 kW tai suurempi.

3. Auton katsotaan täyttävän 1 momentin vaatimukset, jos se on mallia, joka täyttää EY:n neuvoston moottoriajoneuvojen sallittua melutasoa ja pakojärjestelmää koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä antaman direktiivin (70/157/ETY) vaatimukset, sellaisina kuin ne ovat muutettuina direktiivillä 84/424/ETY, tai E-säännön n:o 51/01 vaatimukset.

4. Edellä 1 momentissa tarkoitettujen raja-arvojen sijasta sovelletaan muuttotavarana tullattuun, ulkovallan edustuston tai diplomaattikunnan jäsenen hallinnassa olevaan, perintönä tai testamentilla saatuun ja tulli- tai muusta valtion järjestämästä huutokaupasta hankittuun autoon auton ensimmäisenä käyttöönottovuonna voimassa olleita 3 momentissa ensiksi mainitun EY-direktiivin tai E-säännön n:o 9 tai 51 mukaisia vaatimuksia.

55 §
Nopeudenrajoitin

1. M3-luokan autossa, jonka kokonaismassa on suurempi kuin 10 tonnia, ja N3-luokan autossa tulee olla nopeudenrajoitin, joka on M3-luokan autoissa asetettu rajoittamaan nopeuden enintään 100 km/h:iin ja N3-luokan autoissa enintään 85 km/h:iin. Nopeudenrajoittimen tulee vastata EY:n neuvoston antaman direktiivin 92/24/ETY tai E-säännön n:o 89 vaatimuksia.

2. Nopeudenrajoitinta ei vaadita:

a) sotilasajoneuvossa;

b) pelastusautossa;

c) poliisiautossa;

d) yksinomaan taajamaliikenteessä käytettävässä M3-luokan autossa; eikä

e) autossa, jonka nopeus ei sen rakenteen johdosta voi nousta 1 momentissa tarkoitettuja arvoja korkeammaksi.

3. Nopeudenrajoittimen asentamisesta ja korjaamisesta säädetään erikseen.

56 §
Radiohäiriöiden torjuminen

Ottomoottorilla varustetussa autossa tulee olla moottorin aiheuttamien radiohäiriöiden torjuntajärjestelmä, joka vastaa EY:n neuvoston ottomoottorilla varustettujen moottoriajoneuvojen radiohäiriöiden vaimennusta koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä antaman direktiivin (72/245/ETY) vaatimuksia, sellaisina kuin ne ovat muutettuina direktiivillä 89/491/ETY, tai E-säännön n:o 10/01 vaatimuksia.

57 §
Polttoainesäiliö

1. Auton polttoainesäiliön tiiviyden, paineenkeston ja sijoituksen tulee vastata EY-direktiivin 70/221/ETY, E-säännön n:o 34/01 tai standardin FMVSS 301 vaatimuksia.

2. Milloin polttoainesäiliön tilavuus on suurempi kuin 800 l mutta enintään 1500 l, tulee autossa olla vaarallisten aineiden kuljettamisesta tiellä annetuissa määräyksissä vaaditut varusteet. Säiliöiden yhteenlasketun tilavuuden ollessa suurempi kuin 1500 l on niihin sovellettava, mitä vaarallisten aineiden kuljettamiseen tarkoitetuista säiliöistä on määrätty.

58 §
Roiskesuojat ja -läpät

1. Autossa tulee olla kaikilla pyörillä roiskesuojat. Erityistä roiskesuojaa ei vaadita, jos auton korin tai lavan pohja tarpeellisin lisälaittein muodostaa jäljempänä tässä pykälässä määriteltyä vastaavan suojan roiskumista vastaan.

2. M1-luokan auton roiskesuojien tulee vastata EY:n neuvoston moottoriajoneuvojen lokasuojia koskevan jäsenvaltioden lainsäädännön lähentämisestä antaman direktiivin (78/549/ETY) vaatimuksia. Muussa kuin M1-luokan autossa roiskesuojien tulee täyttää 3-5 momentin vaatimukset.

3. Roiskesuojien tulee ulottua leveydeltään vähintään renkaan tai parirenkaiden yhteenlasketun leveyden suuruisena edessä vähintään 30° pyörän akselin kautta kulkevan pystytason etupuolelle ja takana N1-luokan autossa vähintään 50° ja muussa autossa 90° kyseisestä pystytasosta taaksepäin. Roiskesuojien tulee ulottua pyörän akselin kautta kulkevasta pystytasosta taaksepäin siten, että auton ollessa kuormittamaton roiskesuojan takapää ulottuu vähintään 150 mm pyörän akselin yläpuolella olevaan vaakatasoon. Lisäksi roiskesuojan reunan ja sanotun vaakatason leikkauskohdan tulee olla renkaan tai, jos kyseessä on paripyörät, ulomman renkaan pitkittäissuuntaisen keskitason ulkopuolella.

4. Roiskesuojan poikkileikkauksen tulee olla siten kourumainen, että kourun syvyys akselin yläpuolelta mitattuna on vähintään 30 mm. Kourumaisuus saa vähetä 3 momentissa tarkoitettuja kulmia lähestyttäessä.

5. Roiskesuojan etäisyys akselista ei saa 3 momentissa tarkoitettujen kulmien välisellä alueella olla renkaan halkaisijaa suurempi.

6. N2- ja N3-luokan autossa tulee takapyörien roiskesuojissa olla roiskesuojien levyiset roiskeläpät enintään 1,2 metrin etäisyydellä pyörän akselista. Niiden alareunan etäisyys maasta auton ollessa kuormittamaton saa olla enintään neljäsosa mainitusta etäisyydestä, jollei auton ja jousituksen rakenne muuta edellytä. N2-luokan autossa, jonka omamassa on suurempi kuin 7,5 tonnia, ja N3-luokan autossa EY:n neuvoston tiettyjen luokkien moottoriajoneuvojen ja niiden perävaunujen roiskeenestolaitteita koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä antaman direktiivin (91/226/ETY) vaatimukset täyttävien roiskeläppien katsotaan vastaavan tämän momentin vaatimuksia.

59 §
Saranat ja lukot

M1-luokan auton sivuovien saranoiden ja lukkojen tulee lujuudeltaan ja toiminnaltaan vastata EY:n neuvoston moottoriajoneuvojen ja niiden perävaunujen ovia koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä antaman direktiivin (70/387/ETY), E-säännön n:o 11/02 tai standardin FMVSS 206 vaatimuksia.

60 §
Istuinten kiinnitys

M1-luokan auton istuinten kiinnitys- ja säätölaitteiden tulee vastata EY:n neuvoston moottoriajoneuvojen sisustusta (istuinten ja niiden kiinnityspisteiden lujuutta) koskevan jäsenvaltioden lainsäädännön lähentämisestä antaman direktiivin (74/408/ETY) vaatimuksia, sellaisina kuin ne ovat muutettuina direktiivillä 81/577/ETY, E-säännön n:o 17/04 tai standardin FMVSS 207 vaatimuksia. Kokoontaitettavien ja sivulle tai taakse suunnattujen istuinten ei tarvitse täyttää tässä pykälässä säädettyjä vaatimuksia.

61 §
Istumapaikat

1. Auton istumapaikkojen määrää laskettaessa on kutakin henkilöä varten varattava vähintään 400 mm x 400 mm istuinpinta ja 500 millimetrin korkeudella istuimesta vähintään 400 millimetrin levyinen hartiatila. Istuimen leveys mitataan 100 millimetrin etäisyydellä ja hartiatilan leveys 50 millimetrin etäisyydellä selkänojan vastaavasta kohdasta.

2. Takaistuimen katsotaan 1 momentin vaatimuksista poiketen riittävän kolmelle henkilölle, jos sen istuinpinnan leveys 1 momentin mukaisesti mitattuna on vähintään 1100 mm hartiatilan ollessa vähintään 1200 mm.

3. Vapaan korkeuden kuormitetun istuimen pinnasta, mitattuna selkänojan suunnassa 100 millimetrin etäisyydellä tästä, tulee olla vähintään 850 mm. Istuimen selkänojan korkeuden tulee olla vähintään 500 mm.

4. Auton alkuperäisille istuimille ei tässä pykälässä tarkoitettujen mittojen rajoissa saa hyväksyä enempää istumapaikkoja, kuin mille auton valmistaja on sen tarkoittanut.

5. Jolleivät matkailuauton istuimet täytä tämän pykälän säännöksiä, niiden tulee täyttää matkailuauton istuimista erikseen annetut määräykset.

62 §
Matkustajien tilat N-luokan auton ohjaamossa

1. N-luokan auton ohjaamossa katsotaan olevan kuljettajan lisäksi tilaa kahdelle henkilölle, jos etäisyys ohjausakselin jatkeelta istuimen keskiviivaa pitkin oikeaan etuoveen tai seinään on vähintään 1100 mm.

2. Koulukuorma-auton ohjaamon saa varustaa varsinaisten istuinten taakse sijoitetuilla lisäistuimilla enintään neljän oppilaan kuljetusta varten. Istumapaikkojen mitoitus saa poiketa 61 §:n säännöksistä.

63 §
Istuimet N-luokan auton tavaratilassa

1. N-luokan auton umpinaiseen tavaratilaan tai tavaratilan umpinaiseen osastoon saa asentaa istuimet seuraavin ehdoin:

a) istuimia saa asentaa auton kantavuuden rajoissa, jolloin kuljettajan lisäksi tilaa saa olla enintään kahdeksalle henkilölle;

b) istuinten ja selkänojien paksuus saa olla enintään 50 mm;

c) istuimet on kiinnitettävä istuinosan takareunasta saranoilla pysyvästi tavaratilan ulko- tai väliseinään ja ne on voitava kääntää ja lukita pystyasentoon siten, etteivät ne tässä asennossa oleellisesti vähennä tavaran kuljetukseen tarkoitettua tilaa; ja

d) kussakin korin osastossa, jossa on istuimia, on oltava kaksi erillistä sisäpuolelta avattavaa ovea tai yksi tällainen ovi ja hätäuloskäytäväksi sopiva kattoluukku taikka helposti irrotettava tai rikottava ikkuna.

2. N2- ja N3-luokan auton kuormalavaan tai koriin saa asentaa tukevasti kiinnitetyt penkit seuraavin ehdoin:

a) istumapaikkoja saa olla auton kantavuuden rajoissa;

b) istuinten ja mahdollisten selkänojien paksuus saa olla enintään 50 mm;

c) kutakin henkilöä varten on varattava vähintään 400 mm x 700 mm lavatila; ja

d) jos kuormatila on avonainen, se on varustettava riittävän korkeilla ja tukevilla kaiteilla ja, jos kuormatila on umpinainen, siinä on oltava tarkoituksemukaiset hätäuloskäytävät.

3. N-luokan auton tavaratilaan ei saa asentaa muita eikä muunlaisia pysyviä eikä tilapäisiä istuimia tai niiden asentamiseen tarkoitettuja laitteita kuin tässä pykälässä on mainittu.

64 §
Turvavyöt ja niiden kiinnityspisteet

1. Turvavyö tulee olla seuraavien autojen istuimilla:

a) M1- ja N-luokan auton kaikilla istuimilla; sekä

b) sellaisen M2- ja M3-luokan auton, jossa ei ole paikkoja seisoville matkustajille, sellaisilla istuimilla, joiden edessä 1,3 metrin etäisyydellä istuimen H-pisteestä ei ole toisen istuimen selkänojaa tai vastaavaa muuta vähintään 400 mm korkeudelle istuimen H-pisteestä ulottuvaa suojaa.

2. Kolmen pisteen turvavyö vaaditaan seuraavien autojen istuimissa:

a) M1-luokan auton kaikilla istuimilla mahdollista keskimmäistä istumapaikkaa lukuun ottamatta; istuimella, jonka vieressä on käytävä ja jonka pituussuuntaisen keskiviivan ja seinän tai oven väli on suurempi kuin 500 mm, riittää kuitenkin lantiovyö;

b) kokonaismassaltaan enintään 3,5 tonnin M2-luokan auton, jossa ei ole paikkoja seisoville matkustajille, etuistuimilla; ja

c) N-luokan auton etuistuimilla, mahdollista keskimmäistä istumapaikkaa lukuun ottamatta.

3. M1-, N1- ja kokonaismassaltaan enintään 3,5 tonnin M2-luokan auton etuistuimen ulommaisten paikkojen vöissä on oltava kelauslaite. Autorekisterikeskuksen ajoneuvohallinnon yksikkö voi erityisestä syystä sallia auton varustamisen nelipistevyöllä tai vyöllä, jossa ei ole kelauslaitetta.

4. Turvavöitä ja niiden kiinnityspisteitä ei kuitenkaan vaadita sivulle tai taakse suunnatulla istumapaikalla, ei myöskään tilapäiseen käyttöön tarkoitetulla, kokoon taitettavalla istuimella.

5. Turvavöiden kiinnityspisteiden, N1-luokan autosta M1-luokan autoksi muutetun auton sekä M2- ja M3-luokan auton muita kuin etuistuinten turvavöiden kiinnityspisteitä lukuun ottamatta, tulee vastata EY:n neuvoston moottoriajoneuvojen turvavöiden kiinnityspisteitä koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä antaman direktiivin (76/115/ETY) vaatimuksia, sellaisina kuin ne ovat muutettuina direktiivillä 82/318/ETY, E-säännön n:o 14/02 vaatimuksia tai standardin FMVSS 210 vaatimuksia. Turvavyön kiinnityspisteiden tulee autossa, joka otetaan Suomessa ensi kertaa käyttöön 1 päivänä heinäkuuta 1997 tai sen jälkeen vastata edellä tarkoitetun direktiivin vaatimuksia sellaisina kuin ne ovat muutettuina direktiivillä 90/629/ETY. Edellä 1 momentissa tarkoitettu H-piste määrätään sanotun EY-direktiivin tai E-säännön mukaisesti.

6. Turvavöiden tulee vastata EY:n neuvoston moottoriajoneuvojen turvavöitä ja turvajärjestelmiä koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä antaman direktiivin (77/541/ETY) vaatimuksia, sellaisina kuin ne ovat muutettuina direktiivillä 82/319/ETY, E-säännön n:o 16/04 vaatimuksia tai standardin FMVSS 209 vaatimuksia. Turvavyön tulee autossa, joka otetaan Suomessa ensi kertaa käyttöön 1 päivänä heinäkuuta 1997 tai sen jälkeen, vastata edellä tarkoitetun direktiivin vaatimuksia sellaisina kuin ne ovat muutettuina direktiivillä 90/628/ETY. Muun kuin kuljettajan istuimen turvavyön saa muuntaa Autorekisterikeskuksen ajoneuvohallinnon yksikön hyväksymää mallia olevaksi kahden lapsen käyttöön sopivaksi ankkurivyöksi.

65 §
Lasten turvalaitteet

1. Tieliikennelain 88 §:n 3 ja 4 momentissa tarkoitettuna lapselle ja muulle alle 150 cm:n pituiselle henkilölle soveltuvana turvaistuimena tai muuna lapsen turvalaitteena hyväksytään E-säännön n:o 44 mukaisesti hyväksytty tai Ruotsin liikenneturvallisuusviraston (Statens Trafiksäkerhetsverk) hyväksymä turvaistuin, turvatyyny ja muu turvalaite.

2. Turvaistuimena tai turvalaitteena hyväksytään myös henkilön sairauden tai vamman edellyttämällä tavalla yksilöllisesti muotoiltu, varustettu ja yksittäiskappaleena valmistettu turvalaite samoin kuin kahden tai useamman henkilön samanaikaisesti istuttavaksi muotoiltu ja varustettu turvalaite.

66 §
Pääntuet

M1-luokan autossa tulee olla kuljettajan istumapaikkaa ja etuistuimella äärimmäisenä oikealla olevaa istumapaikkaa varten istuimen selkänojaan kiinteästi liittyvä tai erillinen pääntuki. Auton tulee vastata E-säännön n:o 17/04 vaatimuksia tai pääntuen EY:n neuvoston moottoriajoneuvojen istuimien pääntukia koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä antaman direktiivin (78/932/ETY), E-säännön n:o 25/03 tai standardin FMVSS 202 vaatimuksia.

67 §
Sisustus

M1-luokan auton ohjaamon ja matkustajatilan laitteiden sijoituksen sekä hallintalaitteiden, katkaisimien ja muiden sisustusosien pyöristysten ja pehmusteiden tulee vastata EY:n neuvoston moottoriajoneuvojen sisustusta (muut matkustajatilan sisäiset osat kuin taustapeilit, hallintalaitteiden sijoittelu, katto, kattoluukku, selkänojat, ja istuimien takaosat) koskevan jäsenvaltioden lainsäädännön lähentämisestä antaman direktiivin (74/60/ETY) vaatimuksia, sellaisina kuin ne ovat muutettuina direktiivillä 78/632/ETY, tai E-säännön n:o 21/01 taikka standardin FMVSS 201 vaatimuksia.

68 §
Tuulilasi ja muut ikkunat

1. Auton tuulilasin tulee olla kerroslasia.

2. Tuulilasin ja muiden ikkunoiden on oltava varmuuslasia tai muuta sellaista ainetta, että leikkaavien särmien syntyminen lasin särkyessä jää mahdollisimman vähäiseksi. Varmuuslasin tulee vastata EY:n neuvoston antaman direktiivin 92/22/ETY, E-säännön n:o 43 tai Suomen standardisoimisliiton standardin SFS 2728 vaatimuksia. Autossa, jota valmistajatehtaalta ei ole saatavissa tällaisilla laseilla varustettuna, hyväksytään yhdysvaltalaisen standardin ANSI Z.26.1-1983 tai myöhemmän vastaavan mukainen ja asianmukaisesti merkitty varmuuslasi.

3. Jolleivät matkailuauton muut ikkunat kuin tuulilasi täytä tämän pykälän vaatimuksia, niiden tulee täyttää matkailuauton ikkunoista erikseen annetut määräykset.

69 §
Huurteen- ja sumunpoistolaitteisto

Autossa tulee olla laitteisto huurteen poistamiseksi tuulilasin ulkopinnalta ja sumun poistamiseksi tuulilasin sisäpinnalta. M1-luokan autossa huurteen- ja sumunpoistolaitteen tulee vastata EY:n neuvoston moottoriajoneuvojen lasipintojen huurteen- ja sumunpoistojärjestelmiä koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä antaman direktiivin (78/317/ETY) vaatimuksia testattuna Ä18 ± 3°C lämpötilassa tai standardin SFS 4419 taikka standardin FMVSS 103 tai FMVSS 111 vaatimuksia.

70 §
Tuulilasin pyyhin ja pesin

Autossa tulee olla koneellinen tuulilasin pyyhinjärjestelmä ja pesinjärjestelmä. M1-luokan auton pyyhkimen ja pesulaitteen tulee vastata EY:n neuvoston moottoriajoneuvojen pyyhin- ja pesinjärjestelmiä koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä antaman direktiivin (78/318/ETY) tai standardin SFS 4420 taikka standardin FMVSS 104 vaatimuksia. M2- ja M3-luokan auton pesulaitteen pesunestesäiliön tilavuuden tulee olla vähintään viisi litraa.

71 §
Pakolliset ja sallitut valaisimet ja heijastimet

1. Autossa tulee olla seuraavat valaisimet ja heijastimet:

a) kauko- ja lähivalaisimet;

b) suuntavalaisimet ja niiden hätävilkkukytkentä;

c) jarruvalaisimet;

d) takarekisterikilven valaisin;

e) etu- ja takavalaisimet;

f) takana punaiset heijastimet;

g) sivuheijastimet muussa kuin M1-luokan autossa, jos auton pituus on suurempi kuin 6 metriä;

h) takasumuvalaisin tai -valaisimet;

i) peruutusvalaisin tai -valaisimet;

j) äärivalaisimet, jos auton leveys on suurempi kuin 2,1 metriä;

k) luvanvaraiseen henkilötilausliikenteeseen käytettävässä M1-luokan autossa auton laatua osoittava tunnusvalaisin;

l) luvanvaraiseen henkilölinjaliikenteeseen käytettävässä M2- ja M3-luokan autossa edessä ainakin linjan päätepisteen osoittava valaistu kilpi; paikallis- ja lähiliikenteeseen käytettävässä autossa riittää kuitenkin linjanumeron osoittava valaistu kilpi, joka tällöin tulee olla myös auton takana;

m) hinausautossa, tienpitoon käytettävässä autossa ja sellaisessa maidonkuljetusautossa, joka joudutaan pysäyttämään tien vasemmalle puolelle, vilkkuva ruskeankeltainen varoitusvalaisin;

n) hälytysautossa vilkkuva sininen varoitusvalaisin; ja

o) ajoneuvon ulkopuolelle edessä tai yli yhden metrin takana ulottuvan muuta rakennetta kapeamman rakenneosan tai varusteen merkitsemiseksi sivuille näkyvät ruskeankeltaiset heijastimet.

2. Autossa saa sen lisäksi, mitä 1 momentissa säädetään, olla seuraavat valaisimet ja heijastimet:

a) lisäkaukovalaisimet;

b) lumen aurausta suorittavassa autossa ylös asennetut lisälähi-, lisäkauko-, lisäsuunta- ja lisäetuvalaisimet;

c) etusumuvalaisimet;

d) pysäköintivalaisimet, jos auton pituus on enintään 6 metriä ja leveys enintään 2 metriä;

e) sivuheijastimet M1-luokan autossa ja sellaisessa muussa autossa, jonka pituus on enintään 6 metriä;

f) etuheijastimet;

g) äärivalaisimet autossa, jonka leveys on vähintään 1,8 metriä ja enintään 2,1 metriä, sekä N-luokan auton ohjaamon takana;

h) ylös keskelle asennettu lisäjarruvalaisin;

i) huomiovalaisimet;

j) sivuvalaisimet;

k) poliisiautossa ja poliisin virkatehtävässä olevassa autossa vilkkuva sininen varoitusvalaisin ja enintään yksi eteenpäin suunnattu punainen vilkkuva pysäytysvalaisin sekä korin tai ohjaamon katolla merkinnällä "POLIISI" tai "POLIS" varustettu sininen valaistu kilpi;

l) hälytysajoneuvona käytetyssä autossa, tiellä tai sen vieressä tehtävässä työssä käytettävässä autossa, 90 §:ssä tarkoitetussa tiepalveluautossa ja, milloin muuta erityistä syytä on, Autorekisterikeskuksen ajoneuvohallinnon yksikön luvalla muussakin autossa ruskeankeltainen vilkkuva varoitusvalaisin;

m) vetoautona käytettävässä N2- ja N3-luokan autossa enintään kolme ruskeankeltaista tunnusvalaisinta;

n) tiepalveluautossa sen laatua osoittava tunnusvalaisin;

o) N-luokan autossa kuormausta, purkausta tai muuta käyttöä varten välttämättömät työ- ja apuvalaisimet;

p) N2- ja N3-luokan autossa kuljetusyrityksen, kuljetuksen ostajan tai auton omistajan nimen taikka linjan päätepaikkakuntien nimet osoittavan kilven sekä luvanvaraiseen henkilöliikenteeseen käytettävässä M2- ja M3-luokan autossa sivulla linjanumeron ja edessä auton täynnä olemista osoittavan kilven valaisimet; ja

q) erikoiskuljetukseen käytettävässä autossa tai sen kuormassa erikseen määrätyt valaisimet ja heijastimet.

3. Edellä 1 momentin a-j kohdassa ja 2 momentin a-g ja j kohdassa tarkoitettujen valaisimien ja heijastimien värin, tyypin, lukumäärän, sijoituksen, näkyvyyden, suuntauksen, kytkennän ja toiminnan ilmaisinta koskevien vaatimusten tulee täyttää 5 momentissa säädetyin poikkeuksin EY:n neuvoston moottoriajoneuvojen ja niiden perävaunujen valaisimien ja merkkivalolaitteiden asennusta koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä antaman direktiivin (76/756/ETY) vaatimukset, sellaisina kuin ne ovat muutettuina direktiivillä 84/8/ETY, tai E-säännön n:o 48 vaatimukset. Autossa, joka otetaan käyttöön 1 päivänä lokakuuta 1994 tai sen jälkeen, tässä momentissa tarkoitettujen valaisimien ja heijastimien värin, tyypin, lukumäärän, sijoituksen, näkyvyyden, suuntauksen, kytkennän ja toiminnan ilmaisinta koskevien vaatimusten tulee täyttää sanotun EY-direktiivin määräykset, sellaisina kuin ne ovat muutettuina direktiivillä 91/663/ETY. Muidenkin valaisimien ja heijastimien värin, sijoituksen, näkyvyyden ja suuntauksen määrittämiseen sovelletaan, mitä sanotussa direktiivissä tai sanotussa säännössä on määrätty.

4. Milloin EY-direktiivin tai E-säännön mukaisia valaisimia ja heijastimia ei ole ajoneuvomalliin saatavilla, katsotaan standardin FMVSS 108 mukaisten muiden pakollisten valaisimien ja heijastimien kuin lähi- ja kaukovalaisimien vastaavan sanottuja valaisimia ja heijastimia. Merkinnällä DOT sekä tunnistenumeroltaan 9004, tyyppiä HB1, tunnistenumeroltaan 9005, tyyppiä HB3 tai tunnistenumeroltaan 9006, tyyppiä HB4 olevilla lampuilla varustettujen lähi- ja kaukovalaisimien katsotaan vastaavan sanottuja valaisimia silloinkin, kun EY-direktiivin tai E-säännön mukaisia valaisimia ja heijastimia on automalliin saatavilla.

5. Lumen aurausta suorittavan auton lisälähi-, lisäkauko-, lisäsuunta- ja lisäetuvalaisimet saa asentaa sellaiselle korkeudelle kuin olosuhteet vaativat, lähivalaisimet kuitenkin niin suunnattuina, etteivät ne tarpeettomasti häiritse vastaantulijoita. Lisälähivalaisimien virtapiiri on varustettava sellaiseen paikkaan sijoitetulla kytkimellä, ettei varsinaisia lähivaloja voida ajon aikana vaihtaa lisälähivaloiksi tai päinvastoin.

72 §
Lähi- ja kaukovalaisimet

Lähivalaisimien tulee olla oikeanpuoleista liikennettä varten tarkoitetut. Lähi- ja kaukovalaisimen tulee olla e-hyväksytty EY:n neuvoston moottoriajoneuvojen kauko- tai lähivalaisimina toimivia ajovalaisimia ja niiden hehkulamppuja koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä antaman direktiivin (76/761/ETY) mukaisesti tai E-hyväksytty vaihtoehtoisesti säännön n:o 1/01, 5/01, 8/02, 20/02 tai 31/02 mukaisesti. Lähi- ja kaukovalaisimessa käytettävän lampun tulee olla tähän valaisimeen tarkoitettu ja E-hyväksytty vaihtoehtoisesti säännön n:o 2/03, 8/02, 20/02 tai 37/03 mukaisesti. Kaukovalaisimiin merkittyjen vertailulukujen summa ei saa ylittää arvoa 75.

73 §
Suuntavalaisimet

Suuntavalaisimien tulee olla e-hyväksytty EY:n neuvoston moottoriajoneuvojen ja niiden perävaunujen suuntavalaisimia koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä antaman direktiivin (76/759/ETY) mukaisesti tai E-hyväksytty säännön n:o 6/01 mukaisesti.

74 §
Jarruvalaisimet

1. Jarruvalaisimien tulee olla e-hyväksytty EY:n neuvoston moottoriajoneuvojen ja niiden perävaunujen äärivalaisimia, etuvalaisimia, takavalaisimia sekä jarruvalaisimia koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä antaman direktiivin (76/758/ETY) mukaisesti tai E-hyväksytty säännön n:o 7/01 mukaisesti.

2. Lisäjarruvalaisimen tulee olla sijoitettu auton keskiviivalle.

3. Mikäli lisäjarruvalaisimen valaisevan pinnan alareuna on alempana kuin 0,85 metrin korkeudella, lisäjarruvalaisimen valaisevan pinnan alareuna ei saa olla umpinaisella korirakenteella tai ohjaamolla varustetussa autossa sijoitettu enempää kuin 150 mm eikä avoautossa valaisevan pinnan yläreuna enempää kuin 152 mm takalasin näkyvän osan alareunan alapuolelle. Lisäjarruvalon valaisevan pinnan alareunan tulee kuitenkin kaikissa tapauksissa olla varsinaisten jarruvalaisimien valaisevan pinnan yläpuolella.

4. Takalasin sisäpuolelle asennettu lisäjarruvalaisin on tiivistettävä takalasia vasten auton sisäpuolelle heijastuvan valon välttämiseksi.

5. Lisäjarruvalaisin on kytkettävä toimimaan samanaikaisesti varsinaisten jarruvalaisimien kanssa.

6. Lisäjarruvalaisimen tulee olla 1 momentin mukaisesti hyväksytty tai täyttää standardin FMVSS 108 vaatimukset ja olla varustettu tässä tai SAE-standardissa edellytetyllä merkinnällä.

75 §
Takarekisterikilven valaisin

Takarekisterikilven valaisimen tulee olla e-hyväksytty EY:n neuvoston moottoriajoneuvojen ja niiden perävaunujen takarekisterikilven valaisimia koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä antaman direktiivin (76/760/ETY) mukaisesti tai E-hyväksytty säännön n:o 4 mukaisesti.

76 §
Etu- ja takavalaisin

Etu- ja takavalaisimiin sovelletaan mitä 74 §:n 1 momentissa säädetään jarruvalaisimesta.

77 §
Heijastimet

1. Heijastimien tulee olla e-hyväksytty EY:n neuvoston moottoriajoneuvojen ja niiden perävaunujen heijastimia koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä antaman direktiivin (76/757/ETY) mukaisesti tai E-hyväksytty säännön n:o 3/02 mukaisesti.

2. Eteenpäin suunnattujen heijastimien tulee olla valkoiset, sivulle suunnattujen ruskeankeltaiset ja taakse suunnattujen punaiset. Heijastimet eivät saa olla kolmion muotoiset.

78 §
Takasumuvalaisin

Takasumuvalaisimen tulee olla e-hyväksytty EY:n neuvoston moottoriajoneuvojen ja niiden perävaunujen takasumuvalaisimia koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä antaman direktiivin (77/538/ETY) mukaisesti, sellaisena kuin se on muutettuna direktiivillä 89/518/ETY, tai E-hyväksytty säännön n:o 38 mukaisesti.

79 §
Peruutusvalaisin

Peruutusvalaisimen tulee olla e-hyväksytty EY:n neuvoston moottoriajoneuvojen ja niiden perävaunujen peruutusvalaisimia koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä antaman direktiivin (77/539/ETY) mukaisesti tai E-hyväksytty säännön n:o 23 mukaisesti.

80 §
Äärivalaisimet

Äärivalaisimiin sovelletaan mitä 74 §:n 1 momentissa säädetään jarruvalaisimesta.

81 §
Taksivalo

Henkilöautossa, jota saa käyttää luvanvaraiseen henkilötilausliikenteeseen ilman erityisiä, kuljetuksen laatuun kohdistuvia rajoituksia, tulee olla katolle asennettu noin 300 mm levyinen ja 115 mm korkuinen kaikkiin suuntiin keltaista valoa näyttävä valaisin, johon on eteen tai eteen ja taakse mustin kirjaimin merkitty sana "TAKSI" tai "TAXI". Valaisimen saa asentaa auton keskelle tai vasemmalle puolelle vähintään 0,15 metrin etäisyydelle auton sivusta. Valaisimeen saa merkitä mustin merkein auton järjestysnumeron, ryhmänumeroa osoittavan tunnuksen ja asemapaikan. Valaisimeen saa liittää laitteen, jolla valaisimen saa vilkkumaan hätätilanteessa.

82 §
Kilpien valaisimet

1. Kilven valaisimien valaiseva pinta ei saa näkyä suoraan eteen- eikä taaksepäin eikä myöskään sivulle päin. Kilpi saa kuitenkin olla sisältä valaistu. Kilven valaisimien, tai jos kilpi on sisältä valaistu, itse kilven tulee antaa valkoista tai vaaleankeltaista valoa, joka ei saa vilkkua. Käytettävien lamppujen teho saa olla enintään 18 W.

2. M2-luokan auton nimi- ja numerokilvessä tulee tekstin korkeuden olla vähintään 100 mm, jos teksti on yhdessä rivissä, ja vähintään 50 mm, jos teksti on kahdessa rivissä. Pelkän linjanumeron käsittävässä kilvessä tulee numeroiden korkeuden olla vähintään 150 mm. M3-luokan autossa vastaavat vähimmäiskorkeudet ovat 150 mm, 70 mm ja 200 mm.

83 §
Vilkkuva varoitusvalaisin

1. Vilkkuvan varoitusvalaisimen tulee olla E-hyväksytty säännön n:o 65 mukaisesti tai Autorekisterikeskuksen ajoneuvohallinnon yksikön hyväksymä.

2. Milloin varoitusvalaisimen eri suunnista havaituksi tuleminen sitä edellyttää, saa näitä valaisimia olla useita. Kuljettajaa varten tulee olla varoitusvalaisimen toimintaa osoittava merkkivalaisin.

84 §
Etusumuvalaisimet

Etusumuvalaisimen tulee olla e-hyväksytty EY:n neuvoston moottoriajoneuvojen etusumuvalaisimia ja niiden hehkulamppuja koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä antaman direktiivin (76/762/ETY) mukaisesti tai E-hyväksytty säännön n:o 19/02 mukaisesti.

85 §
Pysäköintivalaisimet

Pysäköintivalaisimen tulee olla e-hyväksytty EY:n neuvoston moottoriajoneuvojen pysäköintivalaisimia koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä antaman direktiivin (77/540/ETY) mukaisesti tai E-hyväksytty säännön n:o 77 mukaisesti.

86 §
Huomiovalaisimet

1. Autossa saa olla edessä kummallakin puolella yksi eteenpäin valkoista valoa antava huomiovalaisin, jonka tulee olla vähintään 0,25 metrin ja enintään lähivalaisimen korkeudella. Valaisimien keskinäisen etäisyyden tulee olla vähintään 0,6 metriä tai, jos auton leveys on pienempi kuin 1,3 metriä, vähintään 0,4 metriä. Huomiovalaisimien etäisyys auton sivusta saa olla enintään 0,4 m.

2. Huomiovalaisimen tulee olla E-hyväksytty säännön n:o 87 mukaisesti.

3. Huomiovalaisimet on kytkettävä siten, etteivät ne, kaukovalovilkkua lukuun ottamatta, voi toimia samanaikaisesti lähi-, kauko- eivätkä etusumuvalaisimien kanssa ja että niiden ollessa toiminnassa takavalaisimet toimivat samanaikaisesti.

87 §
Sivuvalaisimet

Sivuvalaisimien lampun teho saa olla enintään 10 W.

88 §
Poliisin pysäytysvalaisin

Poliisin pysäytysvalaisimen tulee olla sijoitettu auton pituussuuntaiselle keskiviivalle tai vasemmalle puolelle katolle, tuulilasin taakse tai puskurin yläpuolelle. Valaisimen tulee syttyä ja sammua 1-2 kertaa sekunnissa. Pysäytysvalaisimen valovoiman valaisimen referenssiakselin suunnassa ja siitä vähintään 5° poikkeavassa suunnassa tulee olla vähintään 500 kandelaa.

89 §
Vetoauton tunnusvalaisimet

Vetoauton tunnusvalaisimet on sijoitettava symmetrisesti ja ne saavat olla enintään 100 mm etäisyydellä toisistaan. Tunnusvalaisimissa käytettävien lamppujen teho saa olla enintään 20 W.

90 §
Tiepalveluauton tunnusvalaisin

1. Vapaaehtoisen pelastuspalvelun yhteistoimintaan osallistuvan tiepalvelua harjoittavan rekisteröidyn yhdistyksen, jossa on vähintään 15 tiepalvelua harjoittavaa jäsentä, järjestämässä tiepalvelutoiminnassa käytettävään, riittävällä ensiapu- ja korjausvälineistöllä sekä varaosilla samoin kuin viestintävälineistöllä varustettuun yksityiskäyttöön rekisteröityyn autoon saa asentaa katon etuosaan enintään 10 W lampuilla valaistun ja enintään 650 mm levyisen ja 120 mm korkuisen, kaikkiin suuntiin keltaista valoa näyttävän valaisimen, johon on eteen ja taakse mustin kirjaimin merkitty sana "TIEPALVELU", "VÄGSERVICE" tai "ROAD SERVICE" taikka näiden yhdistelmä ja tarvittaessa tiepalvelujärjestön nimi ja tunnus.

2. Erityisesti ensiaputoimintaan käytettävään autoon saa 1 momentissa mainituin perustein, kuitenkin korjausvälineitä ja varaosia vaatimatta, asentaa valkoista valoa näyttävän valaisimen, johon on eteen ja taakse mustin kirjaimin merkitty sana "ENSIAPU", "FÖRSTA HJÄLP" tai "FIRST AID" taikka näiden yhdistelmä ja ensiapujärjestön tunnus.

3. Tiepalvelua tai ensiaputoimintaa harjoittavan järjestön enintään vuotta aikaisemmin antama todistus kyseisen auton kuljettajan riittävästä ensiaputaidosta ja, jos on kysymys tiepalvelusta, korjaustaidosta sekä auton käyttämisestä tähän toimintaan on pidettävä autoa ajettaessa mukana ja vaadittaessa esitettävä liikenteen valvojalle. Tunnusvalaisin on peitettävä tai poistettava, kun autoa kuljetetaan tiellä osallistumatta tiepalvelu- tai ensiaputoimintaan.

91 §
Hinausauton valolaite

Hinausautossa tulee olla irrallinen taka-, jarru- ja suuntavalaisimet käsittävä laite asetettavaksi hinattavan ajoneuvon taakse suoritettaessa hinausta oloissa, joissa valoja on käytettävä eivätkä ajoneuvon valaisimet ole määräysten mukaisesti käytettävissä. Vaihtoehtoisesti hinausautossa saa olla kahdennetut taka-, jarru- ja suuntavalaisimet ohjaamon takana ylhäällä. Niitä saa käyttää vain hinauksen aikana.

92 §
Raskaan kuorma-auton tunnuskilpi

N2- ja N3-luokan autossa saa olla E-säännön n:o 70 vaatimuksia vastaavat, vuorottaisin vinottaisin punaisin päiväloistevärillä maalatuin ja keltaisin heijastavin poikkiraidoin varustetut tunnuskilvet.

93 §
Nopeusmittari

1. Autossa, jota ei ole varustettu ajopiirturilla, tulee olla nopeusmittari asennettuna ohjaamoon siten, että kuljettaja voi vaikeudetta lukea sen näyttämän.

2. Nopeusmittarin tulee vastata EY:n neuvoston moottoriajoneuvojen nopeudenmittaus- ja peruutuslaitteita koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä antaman direktiivin (75/443/ETY) tai E-säännön n:o 39 vaatimuksia.

94 §
Ajopiirturi

1. N2-, N3-, M2- ja M3-luokan ajoneuvossa, yksinomaan paikallisliikenteessä käytettävää M2- ja M3-luokan ajoneuvoa lukuun ottamatta, tulee olla ajopiirturi. Ajopiirturia ei kuitenkaan vaadita autossa, johon ei EY:n neuvoston tieliikenteen sosiaalisäädännön yhdenmukaistamisesta antaman asetuksen (ETY) N:o 3820/85 4 artiklan nojalla sovelleta ajo- ja lepoaikasäännöksiä tai jossa sanotun asetuksen 14 artiklan 1 kohdan nojalla sovelletaan vuorolistajärjestelmää.

2. Ajopiirturin tulee olla e-hyväksytty EY:n neuvoston tieliikenteen valvontalaitteista antaman asetuksen (ETY) N:o 3821/85 mukaisesti.

95 §
Taksamittari

1. Luvanvaraiseen henkilötilausliikenteeseen käytettävässä M1-luokan autossa tulee olla taksamittari, jollei lupaviranomainen ole myöntänyt tästä vapautusta.

2. Taksamittarin tulee olla e-hyväksytty EY:n neuvoston taksimittareita koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä antaman direktiivin (77/95/ETY) mukaisesti tai Autorekisterikeskuksen ajoneuvohallinnon yksikön hyväksymää mallia. Taksamittarin tulee olla ajoneuvohallinnon yksikön valtuuttaman asennus- ja korjausliikkeen taikka katsastustoimipaikan sinetöimä. Sinetöinnin on oltava sellainen, ettei mittarin osoitusta voida muuttaa sinetöintiä murtamatta.

3. Taksamittari ei saa olla asetettu voimassa olevaa taksaa korkeammalle taksalle. Sinetissä tai erillisessä levykkeessä on oltava asianomaisen taksapäätöksen ajankohtaa osoittava merkintä.

96 §
Äänimerkinantolaite

1. Autossa tulee olla äänimerkinantolaite. Auton tai siihen asennetun äänimerkinantolaitteen tulee vastata EY:n neuvoston moottoriajoneuvojen äänimerkintälaitteita koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä antaman direktiivin (70/388/ETY) tai E-säännön n:o 28/01 vaatimuksia.

2. Hälytysajoneuvona käytettävässä autossa tulee olla äänenkorkeudeltaan vaihtelevaa tai jaksottaista ääntä antava äänimerkinantolaite, jonka äänen voimakkuus on seitsemän metrin etäisyydeltä auton edestä mitattuna suurempi kuin 104 dBA. Tällaista laitetta ei saa asentaa muuhun autoon.

3. Autossa, M1-luokan autoa lukuun ottamatta, saa olla jaksottaista ääntä antava, auton peruuttaessa tai peruutusvaihteen ollessa kytkettynä toimiva peruutushälytin. Peruutushälyttimen äänen voimakkuus seitsemän metrin etäisyydeltä auton takaa mitattuna ei saa olla 75 dBA suurempi.

97 §
Taustapeilit

1. Muussa kuin M1- ja N1-luokan autossa tulee olla korin kummallakin puolella ulkopuolinen taustapeili. M1- ja N1-luokan autossa tulee olla taustapeili korin vasemmalla puolella ja, jos auton takaikkunasta ei ole näkyvyyttä, korin kummallakin puolella. M1- ja N1-luokan autossa tulee lisäksi ohjaamon sisällä olla taustapeili, ei kuitenkaan autossa, jossa ei ole näkyvyyttä takaikkunasta. Taustapeilien määrän, sijoituksen, näkyvyyskentän, pinta-alan, lujuuden ja kiinnityksen myötäämisen tulee vastata EY:n neuvoston moottoriajoneuvojen taustapeilejä koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä antaman direktiivin (71/127/ETY) vaatimuksia, sellaisina kuin ne ovat muutettuina direktiivillä 88/321/ETY, tai E-säännön n:o 46/01 taikka standardin FMVSS 111 vaatimuksia.

2. Edellä 1 momentissa tarkoitetun direktiivin ja E-säännön mukaiset näkyvyysvaatimukset eivät koske perävaunun vetoon tarkoitetun M1- ja N1-luokan auton lisätaustapeilejä eivätkä kouluautossa opettajalle vaadittavaa peiliä.

3. Milloin auton rakenteesta tai siihen liittyvästä laitteesta tahi varusteesta johtuen näkyvyys kuljettajan paikalta sivuille on haitallisesti rajoittunut, on autoon asennettava tarpeelliset lisäpeilit, joiden kautta kuljettaja pystyy näkemään auton sivuille ja seuraamaan muuta liikennettä.

98 §
Nopeuskilpi

1. N1-luokan autossa, jonka suurin sallittu nopeus on 80 km/h, on oltava taakse näkyvä, mustin reunoin varustettu keltainen, halkaisijaltaan 240 mm mittainen pyöreä kilpi, johon on mustin 120 mm korkein numeroin merkitty luku 80. M2- ja M3-luokan autossa, jonka suurin sallittu nopeus on 100 km/h, on oltava vastaava kilpi, johon on merkitty luku 100.

2. Suurinta sallittua nopeutta kilometreinä tunnissa osoittava, muutoin 1 momentin säännöksen mukainen kilpi on kiinnitettävä sellaiseen muuhun autoon, jonka nopeus on erikseen rajoitettu alemmaksi kuin 80 km/h.

99 §
Näköesteet

1. Auton tuulilasin sekä ohjaamon sivulasien tai -suojusten tulee olla rakenteeltaan ja kunnoltaan sellaiset, että kuljettajalla on mahdollisimman esteetön näkyvyys eteen ja sivuille. Auton sisä- tai ulkopuolelle ei saa erityisesti määrättyjen merkkien ja laitteiden lisäksi ripustaa tai kiinnittää mitään merkkejä, esineitä tai laitteita, jotka voivat haitata näkyvyyttä. Ministeriön määräysten mukaisen pysäköintikiekon saa kuitenkin kiinnittää tuulilasin oikealle puolelle. Samoin saa lapsen turvaistuimen kiinnittää kuljettajan vieressä olevalle istuimelle ehdolla, ettei se kohtuuttomasti rajoita näkyvyyttä.

2. M1-luokan auton takaikkunaan ei saa ripustaa tai kiinnittää merkkejä tai laitteita, jotka voivat haitata näkyvyyttä sisäpuolisen taustapeilin kautta taaksepäin enemmän kuin 97 §:ssä tarkoitetuissa EY-direktiivissä ja E-säännössä sallitaan.

100 §
Luvanvaraisessa liikenteessä käytettävän auton merkinnät

Luvanvaraiseen liikenteeseen käytettävässä N-luokan autossa tulee olla kummallakin sivulla selvästi ja pysyvästi merkittynä liikenneluvan haltijan nimi. Merkinnässä kirjaimien tulee olla korkeudeltaan vähintään 60 mm.

101 §
Ulokkeet

1. Auton koriin tai lavaan ei saa asentaa tai kiinnittää sellaisia osia tai varusteita, joissa on suoraan eteenpäin, sivulle tai taaksepäin suunnattuja piikkimäisiä tai muunlaista vaaraa aiheuttavia ulokkeita.

2. Autoon asennettavaa antennia ei saa suunnata siten, että se ulottuu pituus- tai leveyssuunnassa yli auton ääriviivojen.

102 §
Linja-autoa koskevat erityissäännökset

1. M2- ja M3-luokan auton, jonka leveys on enintään 2,5 metriä ja pituus enintään 12 metriä tai nivelrakenteisena enintään 18 metriä, tulee sen lisäksi, mitä tässä asetuksessa säädetään, vastata E-säännön n:o 36/02 tai 52 taikka ministeriön linja-auton rakenteesta ja varusteista antaman päätöksen vaatimuksia.

2. M3-luokan auton, jonka leveys on suurempi kuin 2,5 metriä tai pituus muunlaisena kuin nivelrakenteisena suurempi kuin 12 metriä, tulee vastata ministeriön linja-autojen rakenteesta ja varusteista antaman päätöksen vaatimuksia.

103 §
Eräitä autoryhmiä koskevat poikkeukset

1. Invataksiin, pelastusautoon, sairasautoon, matkailuautoon, ruumisautoon ja huoltoautoon ei sovelleta:

a) 43 §:n 2 momentin säännöstä vetolaitteesta takana;

b) 54 §:n 1 momentin a kohdan äänen voimakkuuden raja-arvoja;

c) 58 §:n 2 momentissa tarkoitettua vaatimusta siitä, että roiskesuojan tulee vastata EY-direktiivin vaatimusta;

d) 59 §:n sivuovien saranoita ja lukkoja koskevaa vaatimusta;

e) 60 §:n istuinten kiinnitystä koskevaa vaatimusta;

f) 67 §:n sisustuksen turvallisuutta koskevaa vaatimusta; eikä

g) 69 §:n 1 momentin vaatimusta siitä, että tuulilasin huurteen- ja sumunpoistolaitteiston tulee vastata EY-direktiivin tai suomalaisen taikka yhdysvaltalaisen standardin vaatimuksia.

2. Invataksiin, pelastusautoon, sairasautoon, matkailuautoon, ruumisautoon ja huoltoautoon, joka on muutettu N2-, N3-, M2- tai M3-luokan autosta, ei sovelleta 1 momentissa tarkoitettuja vaatimuksia eikä:

a) 41 §:ssä tarkoitettuja jarruille asetettuja vaatimuksia siltä osin kuin ne koskevat M1-luokan ajoneuvoa;

b) 46 eikä 47 §:n pakokaasu- ja hiukkaspäästöjä koskevia vaatimuksia;

c) 64 §:n 5 momentin vaatimusta turvavöiden kiinnityspisteistä muilla kuin etuistuimilla;

d) 66 §:n pääntukia koskevaa vaatimusta; eikä

e) 70 §:n tuulilasin pyyhintä ja pesintä koskevaa vaatimusta.

3. Edellä 1 tai 2 momentissa tarkoitettuun autoon sovelletaan sitä ajoneuvoluokkaa, josta tässä pykälässä tarkoitettu ajoneuvo on muutettu, koskevia 41 §:ssä tarkoitettuja jarruvaatimuksia, 46-48 §:n pakokaasu- ja hiukkaspäästöjä koskevia vaatimuksia sekä 54 §:ssä tarkoitettuja äänen voimakkuuden raja-arvoja.

104 §
EY-tyyppihyväksytyn auton määräystenmukaisuus

Ennen 1 päivää tammikuuta 1995 käyttöön otettavan M1-luokan auton, joka täyttää 46 §:n 1-5 momentin pakokaasu-, haihtumis- ja hiukkaspäästöjä koskevat vaatimukset, ja ennen 1 päivää heinäkuuta 1997 käyttöön otettavan M1-luokan auton, joka täyttää 64 §:n turvavöitä ja niiden kiinnityspisteitä koskevat vaatimukset, katsotaan täyttävän muut 6 luvun vaatimukset, jos se on EY-direktiivin 70/156/ETY mukaisesti, sellaisena kuin se on muutettuna direktiivillä 92/53/ETY, tyyppihyväksyttyä mallia ja auton valmistaja on antanut sille sanotun direktiivin 6 artiklassa tarkoitetun määräystenmukaisuustodistuksen.

7 luku

Moottoripyörä ja L5-luokan ajoneuvo

105 §
Renkaat

Moottoripyörän ja L5-luokan ajoneuvon renkaiden, pinnoitettuja renkaita lukuun ottamatta, tulee olla E-hyväksytyt säännön n:o 75 mukaisesti tai varustetut Yhdysvaltojen liikenneministeriön vaatimuksen mukaisella, kirjaimet DOT käsittävällä merkinnällä. Moottoripyörän renkaan kulutuspinnan uria ei saa syventää.

106 §
Nastat

Moottoripyörän ja L5-luokan ajoneuvon nastarenkaiden nastojen ulkonemaan, pistovoimaan, massaan ja hyväksymiseen sovelletaan, mitä henkilöautonrenkaan nastoista 37 ja 38 §:ssä säädetään. Moottoripyörän renkaassa saa nastoja kuitenkin olla renkaan kulutuspinnan keskimmäisen kolmanneksen alueella.

107 §
Ohjaustanko

1. Moottoripyörän ohjaustangon leveyden tulee olla vähintään 0,55 metriä ja enintään 1,00 metriä. Kytkin- ja jarruvipua sekä taustapeilejä ei oteta huomioon leveyttä määrättäessä. Ohjaustangossa ei saa olla ulokkeita, teräviä kulmia eikä pienemmällä kuin 30 mm:n säteellä tehtyjä taivutuksia tai liitoksia.

2. Ohjaustangon tulee olla siten muotoiltu, etteivät sen kahvat osittainkaan ulotu kuormittamattoman istuimen yläpintaa alemmaksi eikä sen korkein kohta enempää kuin 0,55 metriä istuimen pinnan yläpuolelle. Kahvojen suunta saa poiketa vaakatasosta enintään 45°. Kahvat eivät saa suuntautua ajoneuvon poikittaisesta pystytasosta eteenpäin. Ohjauksen ollessa käännettynä ääriasentoonsa tulee kuljettajan käsille jäädä kahvojen kohdalle riittävä tila. Kahvoissa tulee olla kädenluistamista estävät kädensijat.

108 §
Laite luvattoman käytön estämiseksi

Moottoripyörässä ja L5-luokan ajoneuvossa tulee olla kiinteästi asennettu ohjauslukko tai muu laite ajoneuvon luvattoman käytön estämiseksi. Lukkolaitteen tulee vastata EY-direktiivin 74/61/ETY tai E-säännön n:o 18/01 tai 62 vaatimuksia tai olla Autorekisterikeskuksen ajoneuvohallinnon yksikön erikseen hyväksymä.

109 §
Jarrut

1. Moottoripyörän ja L5-luokan ajoneuvon jarrujen tulee vastata E-säännön n:o 78 vaatimuksia.

2. Jarruissa saa käyttää vain ajoneuvon valmistajan niihin alunperin asentamia tai niitä toimintavaatimuksiltaan vastaavia taikka valmistajan määrääminsä ehdoin niihin jälkeenpäin asennettavaksi hyväksymiä säätö- ja turvalaitteita, jotka eivät vaaranna jarrujen toimintaa.

110 §
Pakoputkisto

Moottoripyörän pakoputkiston tulee sijaita siten, ettei putkiston mikään osa ulotu kuormittamattoman istuimen istuinpintaa korkeammalle. Pakoputkisto saa päättyä enintään 0,20 metriä taka-akselin etupuolelle. Putkiston pää saa olla suunnattu enintään 25° yläviistoon ja enintään 10° sivulle päin. Pakoputken on oltava siten sijoitettu, ettei sen mikään kohta ole vaarallisen lähellä polttoainesäiliötä tai -putkea.

111 §
Polttoainejärjestelmä

1. Moottoripyörän ja L5-luokan ajoneuvon polttoainesäiliön täyttöaukon tulpan tulee olla sellainen, ettei se pääse tahattomasti avautumaan tärinän, iskun tai säiliöön muodostuvan ylipaineen vaikutuksesta.

2. Jos polttoainesäiliö on sijoitettu moottoria ylemmäs, tulee säiliön ja kaasuttimen välillä olla sulkuhana, joka tarvittaessa estää polttoaineen virtauksen säiliöstä.

112 §
Pakokaasupäästöt

Moottoripyörän ja kokonaismassaltaan enintään 400 kg:n L5-luokan ajoneuvon tulee pakokaasupäästöjen osalta täyttää E-säännön n:o 40/01 vaatimukset. Muuttotavarana tullatun, perintönä tai testamentilla saadun ja tulli- tai muusta valtion järjestämästä huutokaupasta hankitun moottoripyörän tulee täyttää pakokaasupäästöjä koskeneet rajoitukset, jotka olivat Suomessa voimassa moottoripyörän ensimmäisenä käyttöönottovuonna.

113 §
Melun rajoittaminen

1. Polttomoottorilla varustetussa moottoripyörässä on oltava sellaiset äänenvaimentimet, ettei imu- tai pakoääni häiritsevästi ylitä muuta moottoripyörän tavanomaisesta käytöstä aiheutuvaa ääntä. Moottoripyörän äänen voimakkuus, mitattuna 3 momentissa tarkoitetussa direktiivissä tai E-säännössä määrätyllä tavalla, ei saa ylittää seuraavia arvoja:


a) enintään 80 cm3 moottorilla varustettu
   moottoripyörä                                    77 dBA
b) yli 80 cm3 mutta enintään 175 cm3 moottorilla
   varustettu moottoripyörä                         79 dBA
c) yli 175 cm3 moottorilla varustettu
   moottoripyörä                                    82 dBA

2. Moottoripyörän, joka otetaan Suomessa ensi kertaa käyttöön 1 päivänä lokakuuta 1993 tai sen jälkeen taikka b kohdassa tarkoitettu moottoripyörä 1 päivänä tammikuuta 1995 tai sen jälkeen, äänen voimakkuus ei saa ylittää seuraavia arvoja:


a) enintään 80 cm3 moottorilla varustettu
   moottoripyörä                                    75 dBA
b) yli 80 cm3 mutta enintään 175 cm3 moottorilla
   varustettu moottoripyörä                         77 dBA
c) yli 175 cm3 moottorilla varustettu
   moottoripyörä                                    80 dBA

3. Moottoripyörän katsotaan täyttävän 1 tai 2 momentin vaatimukset, jos se on mallia, joka täyttää EY:n neuvoston moottoripyörien sallittua melutasoa ja pakojärjestelmää koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä antaman direktiivin (78/1015/ETY) vaatimukset, sellaisina kuin ne ovat muutettuina direktiivillä 89/235/ETY. Moottoripyörän katsotaan täyttävän 1 momentin vaatimukset, jos se on mallia, joka täyttää E-säännön n:o 41/01 vaatimukset.

4. Muuttotavarana tullatun, perintönä tai testamentilla saadun ja tulli- tai muusta valtion järjestämästä huutokaupasta hankitun moottoripyörän tulee täyttää melua koskeneet rajoitukset, jotka olivat Suomessa voimassa moottoripyörän ensimmäisenä käyttöönottovuonna.

5. L5-luokan ajoneuvon tulee täyttää E-säännön n:o 9/04 vaatimukset.

114 §
Roiskesuojat ja -läpät

1. Moottoripyörässä ja L5-luokan ajoneuvossa tulee kaikilla pyörillä olla kourumaiset, koko pituudeltaan vähintään renkaan suurinta leveyttä vastaavat roiskesuojat.

2. Roiskesuojien tulee ajoneuvon ollessa ajokunnossa, polttoainesäiliö täytettynä ja kuormitettuna kuljettajan paikalle asetetulla 75 kg massalla, ulottua edessä vähintään pyörän akselin kautta kulkevaan pystytasoon ja takana vähintään 150 mm pyörän akselin yläpuolella olevaan vaakatasoon. Roiskesuojan ei kuitenkaan tarvitse peittää pyörää edellä vaaditulla tavalla, jos ajoneuvon muut rakenneosat vastaavasti estävät roiskumisen.

3. Roiskesuojan reunan etäisyys akselista ei saa olla renkaan halkaisijaa suurempi.

4. Jos roiskesuoja ei peitä pyörää vaaditulla tavalla, on roiskesuoja varustettava tarkoituksenmukaisella jatkeella tai roiskeläpällä.

115 §
Tuulisuoja ja tuulilasi sekä tuulilasin laitteet

1. Moottoripyörän ja L5-luokan ajoneuvon tuulisuojan yläreuna saa ulottua enintään normaaliasennossa istuvan kuljettajan silmien korkeudelle.

2. Umpinaisella korirakenteella varustetussa L5-luokan ajoneuvossa tulee olla tuulilasi sekä huurteen- ja sumunpoistolaite samoin kuin tuulilasin pyyhin ja pesin.

116 §
Pakolliset ja sallitut valaisimet ja heijastimet

1. Moottoripyörässä ja L5-luokan ajoneuvossa tulee olla seuraavat valaisimet ja heijastimet:

a) kauko- ja lähivalaisin;

b) suuntavalaisimet;

c) jarruvalaisin;

d) rekisterikilven valaisin;

e) etu- ja takavalaisin;

f) takana punainen heijastin; ja

g) poliisimoottoripyörässä vilkkuva sininen varoitusvalaisin.

2. Moottoripyörässä ja L5-luokan ajoneuvossa saa sen lisäksi, mitä 1 momentissa säädetään, olla seuraavat valaisimet ja heijastimet:

a) lisäkaukovalaisin;

b) etusumuvalaisin;

c) takasumuvalaisin;

d) suuntavalaisimien hätävilkkukytkentä;

e) sivuheijastimet;

f) huomiovalaisin;

g) sivuvalaisimet;

h) etuheijastimet; ja

i) poliisimoottoripyörässä enintään yksi eteenpäin suunnattu punainen vilkkuva pysäytysvalaisin.

3. L3-luokan moottoripyörässä 1 momentin a-f kohdassa ja 2 momentin a-e kohdassa tarkoitettujen valaisimien ja heijastimien värin, tyypin, lukumäärän, sijoituksen, näkyvyyden, suuntauksen, kytkennän ja toiminnan ilmaisinta koskevien vaatimusten tulee täyttää E-säännön n:o 53 määräykset. Muidenkin valaisimien ja heijastimien värin, sijoituksen, näkyvyyden ja suuntauksen määrittämiseen sovelletaan, mitä sanotussa säännössä on määrätty.

4. Milloin EY-direktiivin tai E-säännön mukaisia valaisimia ja heijastimia ei ole ajoneuvomalliin saatavilla, katsotaan Amerikan Yhdysvaltojen liittovaltion määräysten mukaisten pakollisten valaisimien ja heijastimien vastaavan sanottuja valaisimia ja heijastimia.

117 §
Lähi- ja kaukovalaisimet

Moottoripyörän ja L5-luokan ajoneuvon lähi- ja kaukovalaisimen tulee olla e-hyväksytty direktiivin 76/761/ETY mukaisesti tai E-hyväksytty säännön n:o 57 tai 72 taikka jonkin autojen lähi- ja kaukovalaisimia koskevan säännön mukaisesti.

118 §
Suuntavalaisimet

Moottoripyörän ja L5-luokan ajoneuvon suuntavalaisimen tulee olla e-hyväksytty direktiivin 76/759/ETY mukaisesti tai E-hyväksytty säännön n:o 6/01 tai 50 mukaisesti.

119 §
Jarru-, etu- ja takavalaisimet

Moottoripyörän ja L5-luokan ajoneuvon jarru-, etu- ja takavalaisimen tulee olla e-hyväksytty direktiivin 76/758/ETY mukaisesti tai E-hyväksytty säännön n:o 50 mukaisesti.

120 §
Heijastimet

1. Moottoripyörän ja L5-luokan ajoneuvon heijastimien tulee olla e-hyväksytty direktiivin 76/757/ETY mukaisesti tai E-hyväksytty säännön n:o 3/02 mukaisesti.

2. Sivuille suunnattujen heijastimien tulee olla ruskeankeltaiset ja taakse suunnatun punainen. Heijastimet eivät saa olla kolmion muotoiset.

121 §
Takasumuvalaisin

Moottoripyörän ja L5-luokan ajoneuvon takasumuvalaisimen tulee olla e-hyväksytty direktiivin 77/538/ETY mukaisesti, sellaisena kuin se on muutettuna direktiivillä 89/518/ETY, tai E-hyväksytty säännön n:o 38 mukaisesti.

122 §
Vilkkuva varoitusvalaisin

1. Poliisimoottoripyörän sinisen varoitusvalaisimen tulee olla E-hyväksytty säännön n:o 65 mukaisesti tai Autorekisterikeskuksen ajoneuvohallinnon yksikön hyväksymä.

2. Milloin varoitusvalaisimen eri suunnista havaituksi tuleminen edellyttää, saa näitä valaisimia olla useita.

123 §
Etusumuvalaisin

Moottoripyörän ja L5-luokan ajoneuvon etusumuvalaisimen tulee olla e-hyväksytty direktiivin 76/762/ETY mukaisesti tai E-hyväksytty säännön n:o 19/02 mukaisesti.

124 §
Huomiovalaisin

1. Moottoripyörässä ja L5-luokan ajoneuvossa saa olla edessä enintään kaksi eteenpäin valkoista valoa antavaa huomiovalaisinta, joiden tulee olla vähintään 0,25 metrin ja enintään lähivalaisimen korkeudella sekä vähintään 0,10 metrin etäisyydellä toisistaan.

2. Huomiovalaisimen tulee olla E-hyväksytty säännön n:o 87 mukaisesti.

3. Huomiovalaisin on kytkettävä siten, ettei se, kaukovalovilkkua lukuun ottamatta, voi toimia samanaikaisesti lähi-, kauko- eikä etusumuvalaisimen kanssa ja että sen ollessa toiminnassa takavalaisin toimii samanaikaisesti.

125 §
Sivuvalaisimet

1. Sivuvalaisimien keskinäisen etäisyyden, milloin niitä on kummallakin puolella kaksi, tulee moottoripyörän tai L5-luokan ajoneuvon pituussuunnassa olla vähintään 2 metriä.

2. Valaisimien on oltava vähintään 0,35 metrin ja enintään 0,9 metrin korkeudella. Jos valaisimia on enemmän kuin yksi kummallakin puolella, tulee niiden olla suunnilleen samalla korkeudella.

3. Sivuvalaisimen tulee näkyä vähintään 15° ylös- ja alaspäin sekä 30° eteen- ja taaksepäin.

4. Sivuvalaisimien tulee olla sivulle suunnattuja ja väriltään ruskeankeltaisia.

5. Sivuvalaisimen lampun teho saa olla enintään 10 W.

6. Sivuvalaisimien tulee olla kytketyt siten, että ne toimivat samanaikaisesti etu- ja ajovalaisimien kanssa.

126 §
Poliisin pysäytysvalaisin

Pysäytysvalaisimen tulee syttyä ja sammua 1-2 kertaa sekunnissa. Pysäytysvalaisimen valovoiman valaisimen referenssiakselin suunnassa ja siitä vähintään 5° poikkeavassa suunnassa tulee olla vähintään 500 kandelaa.

127 §
Nopeusmittari

1. Moottoripyörässä ja L5-luokan ajoneuvossa tulee olla nopeusmittari asennettuna siten, että kuljettaja voi vaikeudetta lukea sen näyttämän.

2. Nopeusmittarin tulee olla varustettu valaistulla km/h-asteikolla.

3. Nopeusmittarin näyttämä ei saa poiketa todellisesta nopeudesta alaspäin. Näyttämä saa olla enintään 10 prosenttia lisättynä 4 km/h todellista nopeutta suurempi.

4. Nopeusmittarin katsotaan ilman eri tarkastusta täyttävän 3 momentin vaatimuksen, jos se on e-hyväksytty direktiivin 75/443/ETY tai E-hyväksytty säännön n:o 39 mukaisesti.

128 §
Äänimerkinantolaite

1. Moottoripyörässä ja L5-luokan ajoneuvossa tulee olla äänimerkinantolaite. Moottoripyörän ja L5-luokan ajoneuvon tai ajoneuvoon asennetun äänimerkinantolaitteen tulee vastata EY-direktiivin 70/388/ETY tai E-säännön n:o 28/01 vaatimuksia.

2. Hälytysajoneuvona käytettävässä poliisimoottoripyörässä tulee olla äänenkorkeudeltaan vaihtelevaa tai jaksottaista ääntä antava, 1 momentissa tarkoitettua voimakkaampi äänimerkinantolaite. Tällaista laitetta ei saa asentaa muuhun moottoripyörään.

129 §
Taustapeilit

Moottoripyörässä ja L5-luokan ajoneuvossa tulee olla vasemmalla puolella taustapeili. Moottoripyörässä, jonka suurin rakenteellinen nopeus on suurempi kuin 100 km/h, tulee olla taustapeili myös oikealla puolella. Moottoripyörän taustapeilin sijoituksen, näkyvyyskentän, pinta-alan, lujuuden ja kiinnityksen myötäämisen tulee vastata EY:n neuvoston kaksipyöräisten sivuvaunullisten tai sivuvaunuttomien moottoriajoneuvojen taustapeilejä ja niiden asennusta koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä antaman direktiivin (80/780/ETY) vaatimuksia, sellaisina kuin ne ovat muutettuina direktiivillä 80/1272/ETY, EY-direktiivin 71/127/ETY vaatimuksia, sellaisina kuin ne ovat muutettuina direktiivillä 88/321/ETY, tai E-säännön n:o 81 taikka 46/01 vaatimuksia.

130 §
Näköesteet

Umpinaisen L5-luokan ajoneuvon tuulilasin sekä ohjaamon sivulasien tai -suojusten tulee olla rakenteeltaan ja kunnoltaan sellaiset, että kuljettajalla on mahdollisimman esteetön näkyvyys eteen ja sivuille. Tällaisen ajoneuvon sisä- tai ulkopuolelle ei saa erityisesti määrättyjen merkkien ja laitteiden lisäksi ripustaa tai kiinnittää mitäänmerkkejä, esineitä tai laitteita, jotka voivat haitata näkyvyyttä. Ministeriön määräysten mukaisen pysäköintikiekon saa kuitenkin kiinnittää tuulilasin oikealle puolelle.

131 §
L4-luokan moottoripyörän erityisvaatimukset

1. Sivuvaunun saa kytkeä vain sellaiseen kaksipyöräiseen moottoripyörään, jonka omamassa on vähintään 100 kg. Sivuvaunu on kytkettävä moottoripyörän oikealle puolelle.

2. Jos sivuvaunu on tarkoitettu tavaran tai useamman kuin yhden henkilön kuljetukseen, sivuvaunu on varustettava jarrulla.

3. Henkilöiden kuljetukseen tarkoitetussa sivuvaunussa saa olla enintään kaksi istumapaikkaa.

4. Sivuvaunussa tulee oikealla puolella, enintään 0,4 metrin etäisyydellä sen sivusta olla etu- ja takavalaisin.

5. Moottoripyörän oikeanpuoleiset suuntavalaisimet on peitettävä tai poistettava käytöstä. Sivuvaunun oikealle puolelle on asennettava vastaavat suuntavalaisimet.

6. Sivuvaunussa tulee olla takana punainen heijastin vähintään 0,35 metrin ja enintään 0,9 metrin korkeudella sekä enintään 0,4 metrin etäisyydellä sivuvaunun sivusta.

7. Sivuvaunun tuulisuojaan ei sovelleta 115 §:n säännöksiä.

132 §
L5-luokan ajoneuvon erityisvaatimukset

1. L5-luokan ajoneuvossa saa olla kaksi kauko- ja lähivalaisimen käsittävää valaisinta vähintään 0,5 metrin ja enintään 1,2 metrin korkeudella enintään 0,4 metrin etäisyydellä ajoneuvon sivusta ja vähintään 0,4 metrin etäisyydellä toisistaan.

2. L5-luokan ajoneuvossa tulee olla kaksi etu- ja takavalaisinta sijoitettuina siten kuin 1 momentissa säädetään. Takavalaisin saa kuitenkin olla 0,35 metrin korkeudella ja sen tulee näkyä vähintään 15° ylös- ja alaspäin sekä 45° ajoneuvon keskiviivaan ja 80° sivulle päin.

3. L5-luokan ajoneuvossa tulee olla kaksi jarruvalaisinta sijoitettuina siten kuin takavalaisimista säädetään.

4. L5-luokan ajoneuvon suuntavalaisimien tulee olla vähintään 0,6 metrin etäisyydellä toisistaan, enintään 0,4 metrin etäisyydellä ajoneuvon sivusta sekä vähintään 0,35 metrin ja enintään 1,5 metrin korkeudella.

5. L5-luokan ajoneuvossa tulee olla takana kaksi punaista heijastinta enintään 0,4 metrin etäisyydellä ajoneuvon sivusta sekä vähintään 0,3 metrin ja enintään 0,9 metrin korkeudella.

6. Milloin L5-luokan ajoneuvon vierekkäiset pyörät ovat vetäviä, tulee niiden välillä olla tasauspyörästö tai vastaava järjestely.

133 §
Moottoripyöräilijän suojakypärä

Tieliikennelain 89 §:ssä tarkoitettuja malliltaan hyväksyttyjä moottoripyöräilijän suojakypäriä ovat E-säännön n:o 22/03 mukaisesti hyväksytyt suojakypärät ja standardin FMVSS 218 vaatimukset täyttävät suojakypärät.

8 luku

Mopo ja L2-luokan ajoneuvo

134 §
Renkaat

Mopon ja L2-luokan ajoneuvon renkaiden kantavuuden tulee vastata kuormitetusta moposta kyseiseen pyörään kohdistuvaa massaa. Mopon renkaan kulutuspinnan uria ei saa syventää.

135 §
Nastat

Mopon ja L2-luokan ajoneuvon nastarenkaiden nastojen ulkonemaan, pistovoimaan, massaan ja hyväksymiseen sovelletaan, mitä henkilöautonrenkaan nastoista 37 ja 38 §:ssä säädetään. Mopon renkaassa saa nastoja kuitenkin olla renkaan kulutuspinnan keskimmäisen kolmanneksen alueella.

136 §
Ohjaustanko

1. Mopon ohjaustangon leveyden tulee olla vähintään 0,55 metriä ja enintään 0,8 metriä. Kytkin- ja jarruvipua sekä taustapeilejä ei oteta huomioon leveyttä määrättäessä. Ohjaustangossa ei saa olla ulokkeita, teräviä kulmia eikä pienemmällä kuin 30 mm:n säteellä tehtyjä taivutuksia tai liitoksia.

2. Ohjaustangon tulee olla siten muotoiltu, etteivät sen kahvat osittainkaan ulotu kuormittamattoman istuimen yläpintaa alemmaksi eikä sen korkein kohta enempää kuin 0,55 metriä istuimen pinnan yläpuolelle. Kahvojen suunta saa poiketa vaakatasosta enintään 45°. Kahvat eivät saa suuntautua ajoneuvon poikittaisesta pystytasosta eteenpäin. Ohjauksen ollessa käännettynä ääriasentoonsa tulee kuljettajan käsille jäädä kahvojen kohdalle riittävä tila. Kahvoissa tulee olla käden luistamista estävät kädensijat.

137 §
Laite luvattoman käytön estämiseksi

Mopossa ja L2-luokan ajoneuvossa tulee olla kiinteästi asennettu ohjauslukko tai muu laite ajoneuvon luvattoman käytön estämiseksi. Lukkolaitteen tulee vastata E-säännön n:o 62 vaatimuksia tai oltava Autorekisterikeskuksen ajoneuvohallinnon yksikön erikseen hyväksymä.

138 §
Jarrut

1. Mopon ja L2-luokan ajoneuvon jarrujen tulee vastata E-säännön n:o 78 vaatimuksia.

2. Jarruissa saa käyttää vain ajoneuvon valmistajan niihin alunperin asentamia tai niitä toimintavaatimuksiltaan vastaavia taikka valmistajan määrääminsä ehdoin niihin jälkeenpäin asennettavaksi hyväksymiä säätö- ja turvalaitteita, jotka eivät vaaranna jarrujen toimintaa.

139 §
Pakoputkisto

Pakoputkiston tulee mopossa sijaita siten, ettei putkiston mikään osa ulotu kuormittamattoman istuimen istuinpintaa korkeammalle.

140 §
Polttoainejärjestelmä

1. Polttomoottorilla varustetun mopon ja L2-luokan ajoneuvon polttoainesäiliön täyttöaukon tulpan tulee olla sellainen, ettei se pääse tahattomasti avautumaan tärinän, iskun tai säiliöön muodostuvan ylipaineen vaikutuksesta.

2. Jos polttoainesäiliö on sijoitettu moottoria ylemmäs, tulee säiliön ja kaasuttimen välillä olla sulkuhana, joka tarvittaessa estää polttoaineen virtauksen säiliöstä.

141 §
Pakokaasupäästöt

Polttomoottorilla varustetun mopon ja kokonaismassaltaan enintään 400 kg:n L2-luokan ajoneuvon tulee pakokaasupäästöjen osalta täyttää E-säännön n:o 47 vaatimukset. Muuttotavarana tullatun, perintönä tai testamentilla saadun ja tulli- tai muusta valtion järjestämästä huutokaupasta hankitun mopon tulee täyttää pakokaasupäästöjä koskeneet rajoitukset, jotka olivat Suomessa voimassa mopon ensimmäisenä käyttöönottovuonna.

142 §
Melun rajoittaminen

1. Polttomoottorilla varustetussa mopossa ja L2-luokan ajoneuvossa on oltava sellaiset äänenvaimentimet, ettei imu- tai pakoääni häiritsevästi ylitä muuta mopon tavanomaisesta käytöstä aiheutuvaa ääntä. Mopon äänen voimakkuus, mitattuna 2 momentissa tarkoitetussa E-säännössä määrätyllä tavalla, ei saa ylittää 70 dBA, jos mopon suurin rakenteellinen nopeus on enintään 30 km/h, eikä 73 dBA, jos mopon suurin rakenteellinen nopeus on suurempi kuin 30 km/h.

2. Mopon katsotaan täyttävän 1 momentin vaatimuksen, jos se on mallia, joka täyttää E-säännön n:o 63 vaatimukset.

3. Muuttotavarana tullatun, perintönä tai testamentilla saadun ja tulli- tai muusta valtion järjestämästä huutokaupasta hankitun mopon tulee täyttää melua koskeneet rajoitukset, jotka olivat Suomessa voimassa mopon ensimmäisenä käyttöönottovuonna.

4. L2-luokan ajoneuvon tulee täyttää E-säännön n:o 9/04 vaatimukset.

143 §
Roiskesuojat ja -läpät

1. Mopossa ja L2-luokan ajoneuvossa tulee molemmilla pyörillä olla kourumaiset, koko pituudeltaan vähintään renkaan suurinta leveyttä vastaavat roiskesuojat.

2. Roiskesuojien tulee ajoneuvon ollessa ajokunnossa, polttoainesäiliö täytettynä ja kuormitettuna kuljettajan paikalle asetetulla 75 kg massalla, ulottua edessä vähintään pyörän akselin kautta kulkevaan pystytasoon ja takana vähintään 150 mm pyörän akselin yläpuolella olevaan vaakatasoon. Roiskesuojan ei kuitenkaan tarvitse peittää pyörää edellä vaaditulla tavalla, jos ajoneuvon muut rakenneosat vastaavasti estävät roiskumisen.

3. Roiskesuojan reunan etäisyys akselista ei saa olla renkaan halkaisijaa suurempi.

4. Jos roiskesuoja ei peitä pyörää vaaditulla tavalla, on roiskesuoja varustettava tarkoituksenmukaisella jatkeella tai roiskeläpällä.

144 §
Pakolliset ja sallitut valaisimet ja heijastimet

1. Mopossa ja L2-luokan ajoneuvossa tulee olla seuraavat valaisimet ja heijastimet:

a) lähivalaisin;

b) takavalaisin; ja

c) taka-, sivu- ja etuheijastin; L2-luokan ajoneuvossa, jonka leveys on suurempi kuin 1,0 metriä, tulee olla kaksi etu- ja takaheijastinta.

2. Mopossa ja L2-luokan ajoneuvossa saa sen lisäksi, mitä 1 momentissa säädetään, olla seuraavat valaisimet ja heijastimet:

a) kaukovalaisin;

b) etuvalaisin;

c) jarruvalaisin;

d) suuntavalaisimet; ja

e) poljinheijastimet.

3. Mopon valaisimien ja heijastimien värin, tyypin, lukumäärän, sijoituksen, näkyvyyden, suuntauksen, kytkennän ja toiminnan ilmaisinta koskevien vaatimusten tulee täyttää E-säännön n:o 74 määräykset.

145 §
Lähi- ja kaukovalaisimet

Mopon ja L2-luokan ajoneuvon lähi- ja kaukovalaisimen tulee olla e-hyväksytty direktiivin 76/761/ETY mukaisesti tai E-hyväksytty säännön n:o 56, 57, 72, 76 tai 82 taikka jonkin autojen lähi- ja kaukovalaisimia koskevan säännön mukaisesti.

146 §
Suuntavalaisimet

Mopon ja L2-luokan ajoneuvon suuntavalaisimen tulee olla e-hyväksytty direktiivin 76/759/ETY mukaisesti tai E-hyväksytty säännön n:o 6/01 tai 50 mukaisesti.

147 §
Jarru-, etu- ja takavalaisin

Mopon ja L2-luokan ajoneuvon jarru-, etu- ja takavalaisimen tulee olla e-hyväksytty direktiivin 76/758/ETY mukaisesti tai E-hyväksytty säännön n:o 50 mukaisesti.

148 §
Heijastimet

1. Mopon ja L2-luokan ajoneuvon heijastimien, poljinheijastimia lukuun ottamatta, tulee olla e-hyväksytyt direktiivin 76/757/ETY mukaisesti tai E-hyväksytyt säännön n:o 3/02 mukaisesti.

2. Eteenpäin suunnatun heijastimen tulee olla valkoinen, sivuille suunnattujen ruskeankeltaiset ja taakse suunnatun punainen. Poljinheijastimien tulee kuitenkin olla ruskeankeltaiset. Heijastimet eivät saa olla kolmion muotoiset.

149 §
Äänimerkinantolaite

Mopossa ja L2-luokan ajoneuvossa tulee olla äänimerkinantolaitteena soittokello tai sopiva sähkötoiminen laite.

150 §
Taustapeilit

Mopossa saa ja L2-luokan ajoneuvossa tulee olla olla vasemmalla puolella taustapeili. Mopon taustapeilin sijoituksen, näkyvyyskentän, pinta-alan, lujuuden ja kiinnityksen myötäämisen tulee vastata EY-direktiivin 80/780/ETY vaatimuksia, sellaisina kuin ne ovat muutettuina direktiivillä 80/1272/ETY, EY-direktiivin 71/127/ETY vaatimuksia, sellaisina kuin ne ovat muutettuina direktiivillä 88/321/ETY, tai E-säännön n:o 81 vaatimuksia.

151 §
L2-luokan ajoneuvon erityisvaatimukset

1. L2-luokan ajoneuvossa saa olla kaksi lähivalaisimen käsittävää valaisinta vähintään 0,5 metrin ja enintään 1,2 metrin korkeudella enintään 0,4 metrin etäisyydellä ajoneuvon sivusta ja vähintään 0,4 metrin etäisyydellä toisistaan.

2. L2-luokan ajoneuvossa tulee olla kaksi takavalaisinta ja saa olla kaksi etuvalaisinta sijoitettuina siten kuin 1 momentissa säädetään. Takavalaisin saa kuitenkin olla 0,35 metrin korkeudella ja sen tulee näkyä vähintään 15° ylös- ja alaspäin sekä 45° ajoneuvon keskiviivaan ja 80° sivulle päin.

3. L2-luokan ajoneuvossa saa olla kaksi jarruvalaisinta sijoitettuina siten kuin takavalaisimista säädetään.

4. L2-luokan ajoneuvossa tulee olla suuntavalaisimet sijoitettuina vähintään 0,6 metrin etäisyydelle toisistaan, enintään 0,4 metrin etäisyydelle ajoneuvon sivusta sekä vähintään 0,35 metrin ja enintään 1,5 metrin korkeudelle.

5. L2-luokan ajoneuvossa tulee olla takana kaksi punaista heijastinta enintään 0,4 metrin etäisyydellä ajoneuvon sivusta sekä vähintään 0,3 metrin ja enintään 0,9 metrin korkeudella.

6. Milloin L2-luokan ajoneuvon vierekkäiset pyörät ovat vetäviä, tulee niiden välillä olla tasauspyörästö tai vastaava järjestely.

152 §
Mopoilijan suojakypärä

Tieliikennelain 89 §:ssä tarkoitettuja malliltaan hyväksyttyjä mopoilijan suojakypäriä ovat E-säännön n:o 22/03 mukaisesti hyväksytyt suojakypärät ja standardin FMVSS 218 vaatimukset täyttävät suojakypärät.

9 luku

Traktori ja moottorityökone

153 §
Renkaat ja telaketjut

Traktorissa ja moottorityökoneessa tulee olla ilmarenkaat tai kumipäällysteiset telat. Traktorissa ja moottorityökoneessa, jonka suurin rakenteellinen nopeus on enintään 10 km/h, saa olla umpirenkaat tai metalliset telaketjut.

154 §
Ohjauslaite

1. Traktorin ja moottorityökoneen ohjauslaitteen ja kuljettajan istuimen tulee sijaita siten, että kuljettajalla on olosuhteiden vaatima näkyvyys eteen ja sivuille.

2. Traktorin ja moottorityökoneen ohjauksen voimansiirrossa saa käyttää erillisen pumpun tuottamaa nestepainetta edellyttäen, että tiettyä ohjauspyörän asentoa vastaa määrätty ohjaavien pyörien asento ja että moottorin pysähtyessä ajoneuvoa voidaan tyydyttävästi ohjata.

3. Traktorissa ja moottorityökoneessa saa käyttää myös eri puolien pyörien tai telojen pyörimisnopeutta muuttamalla ajoneuvoa ohjaavaa laitetta. Tällöin saa ohjauksen voimansiirtoon käyttää käyttövipuun yhdistetyn venttiilin ohjaamaa nestepainetta.

4. Traktorin ohjauslaitteen tulee vastata EY:n neuvoston pyörillä varustettujen maatalous- ja metsätraktoreiden ohjauslaitteita koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä antaman direktiivin (75/321/ETY) vaatimuksia, sellaisina kuin ne ovat muutettuina direktiivillä 88/411/ETY.

155 §
Jarrut

1. Traktorissa ja moottorityökoneessa tulee olla tehokas käyttöjarru ja seisontajarru tai käyttöjarrun pidätyslaite. Traktorin jarrujen tulee vastata EY:n neuvoston pyörillä varustettujen maatalous- ja metsätraktoreiden jarrulaitteita koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä antaman direktiivin (76/432/ETY) vaatimuksia.

2. Liikennetraktorin käyttöjarrulla tulee 1 momentin vaatimuksesta poiketen olla sellainen teho, että sitä käyttämällä saavutettu hidastuvuus on vähintään 3,5 m/s2 tien ja renkaan välisen kitkakertoimen ollessa 0,8. Liikennetraktorin seisontajarrun tulee täyttää 1 momentissa mainitun direktiivin jarrutustehoa koskeva vaatimus kuormattuna tai, jos liikennetraktoriin voi kytkeä perävaunun, kuormatulla perävaunulla varustettuna.

3. Hydrostaattisella voimansiirrolla varustetussa traktorissa ja moottorityökoneessa ei vaadita varsinaista käyttöjarrua, jos riittävä hidastuvuus voidaan saavuttaa voimansiirron avulla. Ajoneuvon tulee tällöin kuitenkin pysyä paikallaan moottorin sammuessa.

4. Jarruissa saa käyttää vain ajoneuvon valmistajan niihin alunperin asentamia tai niitä toimintavaatimuksiltaan vastaavia taikka valmistajan määrääminsä ehdoin niihin jälkeenpäin asennettavaksi hyväksymiä säätö- ja turvalaitteita, jotka eivät vaaranna jarrujen toimintaa.

156 §
Pakoputkisto

1. Pakoputken on oltava siten sijoitettu, ettei sen mikään kohta ole vaarallisen lähellä polttoainesäiliötä tai -putkea. Jos pakosarjan tai -putken yläpuolella on polttoainejärjestelmän laitteita tai polttoaineputkien liitoksia siten sijoitettuina, että mahdollisen vuodon sattuessa polttoainetta voi tippua tai valua pakosarjalle tai -putkistolle, tai jos polttoaineen syttymisvaara muutoin on ilmeinen, on pakosarja tai -putkisto varustettava tarkoituksenmukaisella suojuksella.

2. Jos ylöspäin suunnattu pakoputki päättyy ohjaamon etupuolelle, putki ei saa päättyä enempää kuin 0,10 metriä ohjaamon ylimmän kohdan alapuolelle. Jos ajoneuvo ei ole varustettu ohjaamolla, putken tulee ulottua vähintään 1,00 metriä kuljettajan istuinpinnan alimman kohdan yläpuolelle.

157 §
Vetolaite

1. Traktorissa tulee edessä olla EY:n neuvoston pyörillä varustettujen maatalous- ja metsätraktoreiden kytkentälaitteita ja peruutusta koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä antaman direktiivin (79/533/ETY) määräyksiä vastaava vetolaite tai kiinnityskohta vetotankoa tai -köyttä varten.

2. Jos traktorissa on takana kytkentälaite hinattavan ajoneuvon kytkemiseksi, kytkentälaitteen tulee vastata EY direktiivin 89/173/ETY vaatimuksia.

158 §
Hiukkaspäästöt

Traktorin dieselmoottorin hiukkaspäästöt eivät saa ylittää EY:n neuvoston pyörillä varustettujen maatalous- ja metsätraktoreiden dieselmoottoreiden päästöjen vähentämiseksi toteutettavia toimenpiteitä koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä antaman direktiivin (77/537/ETY) mukaisia arvoja.

159 §
Melun rajoittaminen

1. Polttomoottorilla varustetussa traktorissa ja moottorityökoneessa on oltava sellaiset äänenvaimentimet, ettei imu- tai pakoääni häiritsevästi ylitä muuta ajoneuvon tavanomaisesta käytöstä aiheutuvaa ääntä. Traktorin moottorin äänen voimakkuus, mitattuna 2 momentissa tarkoitetussa direktiivissä määrätyllä tavalla, ei saa ylittää 89 dBA, kun traktorin omamassa on suurempi kuin 1,5 tonnia eikä 85 dBA, kun traktorin omamassa on enintään 1,5 tonnia.

2. Traktorin katsotaan täyttävän 1 momentin vaatimukset, jos se on mallia, joka täyttää EY:n neuvoston pyörillä varustettujen maatalous- ja metsätraktoreiden tiettyjä osia ja ominaisuuksia koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä antaman direktiivin (74/151/ETY) vaatimukset, sellaisina kuin ne ovat muutettuina direktiivillä 88/410/ETY.

3. Äänenvaimentimia ei saa poistaa eikä niitä tai moottoria siten muuttaa, että niistä riippuva äänen voimakkuus ylittää sallitun arvon. Ajoneuvoa ei myöskään saa varustaa laitteilla, joilla äänenvaimentimet voidaan kytkeä toiminnasta moottorin käydessä.

160 §
Radiohäiriöiden torjuminen

Ottomoottorilla varustetussa traktorissa tulee olla moottorin aiheuttamien radiohäiriöiden torjuntajärjestelmä, joka vastaa EY:n neuvosvoston pyörillä varustettuihin maatalous- ja metsätraktoreihin asennettujen kipinäsytytysmoottoreiden aiheuttamien radiohäiriöiden poistamista koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä antaman direktiivin (75/322/ETY) vaatimuksia.

161 §
Palovaaran välttäminen

Traktorin polttoainesäiliön rakenteen ja sijoituksen tulee vastata EY direktiivin 74/151/ETY vaatimuksia, sellaisina kuin ne ovat muutettuina direktiivillä 88/410/ETY.

162 §
Roiskesuojat

1. Liikennetraktorissa tulee olla kaikilla pyörillä roiskesuojat. Erityistä roiskesuojaa ei vaadita, jos ajoneuvon korin tai lavan pohja tarpeellisin lisälaittein muodostaa jäljempänä tässä pykälässä määritellyn suojan roiskumista vastaan.

2. Roiskesuojien tulee ulottua leveydeltään vähintään renkaan tai parirenkaiden yhteenlasketun leveyden suuruisena edessä vähintään 30° pyörän akselin kautta kulkevan pystytason etupuolelle ja takana vähintään 50° kyseisestä pystytasosta taaksepäin.

3. Roiskesuojan poikkileikkauksen tulee olla siten kourumainen, että kourun syvyys akselin yläpuolelta mitattuna on vähintään 30 mm. Kourumaisuus saa vähetä 2 momentissa tarkoitettuja kulmia lähestyttäessä.

4. Roiskesuojan etäisyys akselista ei saa 2 momentissa tarkoitettujen kulmien välisellä alueella olla renkaan halkaisijaa suurempi.

163 §
Tuulilasi ja muut ikkunat

Traktorin tuulilasin ja mahdollisten muiden ikkunoiden tulee vastata EY-direktiivin 89/173/ETY, E-säännön n:o 43 tai standardin SFS 2728 vaatimuksia.

164 §
Huurteen- ja sumunpoistolaitteisto

Traktorissa ja moottorityökoneessa, jonka ohjaamo on umpinainen, tulee olla laitteisto huurteen poistamiseksi tuulilasin ulkopinnalta ja sumun poistamiseksi tuulilasin sisäpinnalta. Huurteen- ja sumunpoistolaitteiston tulee olla kuljettajan säädeltävissä.

165 §
Tuulilasin pyyhin ja pesin

1. Traktorissa ja moottorityökoneessa tulee olla koneellinen tuulilasin pyyhinjärjestelmä ja pesinjärjestelmä.

2. Traktorin pyyhinjärjestelmän tulee vastata EY:n neuvoston pyörillä varustettujen maatalous- ja metsätraktoreiden näkyvyysalueita ja tuulilasinpyyhkimiä koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä antaman direktiivin (74/347/ETY) vaatimuksia, sellaisina kuin ne ovat muutettuina direktiivillä 79/1073/ETY, tai standardin SFS 4420 vaatimuksia.

3. Tuulilasin pesimen pesunestesäiliön tilavuuden tulee olla vähintään yksi litra.

166 §
Pakolliset ja sallitut valaisimet ja heijastimet

1. Traktorissa ja moottorityökoneessa tulee olla seuraavat valaisimet ja heijastimet:

a) lähivalaisimet;

b) suuntavalaisimet ja niiden hätävilkkukytkentä;

c) liikennetraktorissa jarruvalaisimet;

d) takarekisterikilven valaisin, jos rekisterikilpi on tarkoitettu kiinnitettäväksi taakse;

e) etu- ja takavalaisimet;

f) takana punaiset heijastimet;

g) tiellä tai sen vierellä tehtävään työhön käytettävässä traktorissa ja moottorityökoneessa vilkkuva ruskeankeltainen varoitusvalaisin; ja

h) ajoneuvon ulkopuolelle yli yhden metrin edessä tai takana ulottuvan muuta rakennetta kapeamman rakenneosan tai varusteen merkitsemiseksi sivuille näkyvät ruskeankeltaiset heijastimet.

2. Traktorissa ja moottorityökoneessa, jonka omamassa on suurempi kuin 0,5 tonnia, tulee olla takana hitaan ajoneuvon kilpi. Kilpeä ei vaadita, jos traktoriin tai moottorityökoneeseen on kytketty tällaisella kilvellä varustettu hinattava ajoneuvo.

3. Traktorissa ja moottorityökoneessa saa sen lisäksi, mitä 1 ja 2 momentissa säädetään, olla seuraavat valaisimet ja heijastimet:

a) kaukovalaisimet;

b) jarruvalaisimet;

c) etusumuvalaisimet;

d) takasumuvalaisimet;

e) pysäköintivalaisimet;

f) peruutusvalaisimet;

g) sivuvalaisimet;

h) etu- ja sivuheijastimet;

i) äärivalaisimet sellaisessa traktorissa ja moottorityökoneessa, jonka leveys on suurempi kuin 2,1 metriä;

j) kuormausta, purkausta tai muuta käyttöä varten välttämättömät työ- ja apuvalaisimet; ja

k) erikoiskuljetukseen käytettävässä traktorissa tai sen kuormassa ja moottorityökoneessa erikseen määrätyt valaisimet ja heijastimet.

4. Edellä 1 momentin a–f kohdassa ja 3 momentissa tarkoitettujen traktorin valaisimien ja heijastimien värin, tyypin, lukumäärän, sijoituksen, näkyvyyden, suuntauksen, kytkennän ja toiminnan ilmaisinta koskevien vaatimusten tulee traktorissa, takarekisterikilven valaisimen sijoitusta lukuun ottamatta, täyttää EY:n neuvoston pyörillä varustettujen maatalous- ja metsätraktoreiden valaisimien ja merkkivalolaitteiden asennusta koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä antaman direktiivin (78/933/ETY) määräykset tai E-säännön n:o 86 määräykset. Traktorin muidenkin valaisimien ja heijastimien värin, sijoituksen, näkyvyyden ja suuntauksen määrittämiseen sovelletaan, mitä sanotuissa EY-direktiivissä tai E-säännössä on määrätty.

167 §
Lähi- ja kaukovalaisimet

Lähivalaisimien tulee olla oikeanpuoleista liikennettä varten tarkoitetut. Traktorin lähi- ja kaukovalaisimen tulee olla e-hyväksytty EY:n neuvoston pyörillä varustettujen maatalous- ja metsätraktoreiden valaisimien ja merkkivalolaitteiden osien tyyppihyväksyntää koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä antaman direktiivin (79/532/ETY) tai direktiivin 76/761/ETY mukaisesti tai E-hyväksytty vaihtoehtoisesti säännön n:o 1/01, 5/01, 8/02, 20/02 tai 31/02 mukaisesti. Lähi- ja kaukovalaisimessa käytettävän lampun tulee olla tähän valaisimeen tarkoitettu ja E-hyväksytty vaihtoehtoisesti säännön n:o 2/03, 8/02, 20/02 tai 37/03 mukaisesti.

168 §
Suuntavalaisimet

Traktorin suuntavalaisimien tulee olla e-hyväksytty direktiivin 76/759/ETY tai E-hyväksytty säännön n:o 6/01 mukaisesti.

169 §
Jarru-, etu- ja takavalaisimet

Traktorin jarru-, etu- ja takavalaisimien tulee olla e-hyväksytty direktiivin 76/758/ETY mukaisesti tai E-hyväksytty säännön n:o 7/01 mukaisesti.

170 §
Takarekisterikilven valaisimet

1. Takarekisterikilven valaisin saa olla sijoitettuna enintään 2,5 metrin korkeudelle.

2. Traktorin takarekisterikilven valaisimen tulee olla e-hyväksytty direktiivin 76/760/ETY mukaisesti tai E-hyväksytty säännön n:o 4 mukaisesti.

171 §
Heijastimet

1. Traktorin heijastimien tulee olla e-hyväksytty direktiivin 76/757/ETY tai E-hyväksytty säännön n:o 3/02 mukaisesti.

2. Eteenpäin suunnattujen heijastimien tulee olla valkoiset, sivulle suunnattujen ruskeankeltaiset ja taakse suunnattujen punaiset. Heijastimet eivät saa olla kolmion muotoiset.

172 §
Vilkkuva varoitusvalaisin

1. Vilkkuvan varoitusvalaisimen tulee olla E-hyväksytty säännön n:o 65 mukaisesti tai Autorekisterikeskuksen ajoneuvohallinnon yksikön hyväksymä.

2. Milloin varoitusvalaisimen eri suunnista havaituksi tuleminen edellyttää, saa valaisimia olla useita. Kuljettajaa varten tulee olla varoitusvalaisimen toimintaa osoittava merkkivalaisin.

173 §
Hitaan ajoneuvon kilpi

Hitaan ajoneuvon kilpi on sijoitettava ajoneuvon taakse keskelle tai vasemmalle puolelle enintään 10° poikkeamalla suoraan taaksepäin suunnattuna enintään 2,4 metrin korkeudelle. Hitaan ajoneuvon kilven tulee olla E-hyväksytty säännön n:o 69 mukaisesti.

174 §
Etusumuvalaisimet

Traktorin etusumuvalaisimien tulee olla e-hyväksytty direktiivin 76/762/ETY mukaisesti tai E-hyväksytty säännön n:o 19/02 mukaisesti.

175 §
Takasumuvalaisin

Traktorin takasumuvalaisimen tulee olla e-hyväksytty direktiivin 77/538/ETY mukaisesti, sellaisena kuin se on muutettuna direktiivillä 89/518/ETY, tai E-hyväksytty säännön n:o 38 mukaisesti.

176 §
Pysäköintivalaisin

Traktorin pysäköintivalaisimen tulee olla e-hyväksytty direktiivin 77/540/ETY tai E-hyväksytty säännön n:o 77 mukaisesti.

177 §
Peruutusvalaisin

Traktorin peruutusvalaisimen tulee olla e-hyväksytty direktiivin 77/539/ETY mukaisesti tai E-hyväksytty säännön n:o 23 mukaisesti.

178 §
Sivuvalaisimet

1. Jos traktorin tai moottorityökoneen pituus on suurempi kuin 6 metriä, on sivuvalaisimia, milloin ne on asennettu, oltava kummallakin puolella vähintään kaksi. Sivuvalaisimien lukumäärän tulee lisäksi olla sellainen, että valaisimien keskinäinen etäisyys ajoneuvon pituussuunnassa on vähintään 2 metriä ja enintään 6 metriä. Valaisimet on, milloin niitä on ajoneuvon kummallakin puolella vähintään kaksi, asennettava siten, että etummainen on enintään 2 metrin etäisyydellä ajoneuvon etupäästä ja takimmainen enintään 1 metrin etäisyydellä takapäästä.

2. Valaisimien on oltava vähintään 0,35 metrin ja enintään 1,5 metrin korkeudella. Jos valaisimia on enemmän kuin yksi kummallakin puolella, tulee niiden olla suunnilleen samalla korkeudella.

3. Sivuvalaisimen tulee näkyä vähintään 15° ylös- jaalaspäin sekä 45° eteen- ja taaksepäin.

4. Sivuvalaisimien tulee olla sivulle suunnattuja ja väriltään ruskeankeltaisia.

5. Sivuvalaisimen lampun teho saa olla enintään 10 W.

6. Sivuvalaisimien tulee olla kytketyt siten, että ne toimivat samanaikaisesti etu-, lähi- ja kaukovalaisimien kanssa.

179 §
Ajopiirturi

Liikennetraktorissa tulee olla ajopiirturi. Sen tulee olla e-hyväksytty EY:n neuvoston antaman asetuksen (ETY) N:o 3821/85 mukaisesti.

180 §
Äänimerkinantolaite

1. Traktorissa ja moottorityökoneessa tulee olla äänimerkinantolaite.

2. Traktorin äänimerkinantolaitteen äänen voimakkuuden seitsemän metrin etäisyydeltä ajoneuvon edestä mitattuna on oltava vähintään 93 dBA ja enintään 104 dBA. Äänen tulee olla yhtäjaksoista ja äänenkorkeudeltaan tasaista. Äänimerkinantolaitteen katsotaan täyttävän edellä esitetyt vaatimukset, jos ajoneuvo tai sen äänimerkinantolaite on e-hyväksytty direktiivin 70/388/ETY tai E-hyväksytty säännön n:o 28 mukaisesti.

3. Traktorissa ja moottorityökoneessa saa olla jaksottaista ääntä antava, ajoneuvon peruuttaessa tai peruutusvaihteen ollessa kytkettynä toimiva peruutushälytin, jonka äänen voimakkuus seitsemän metrin etäisyydeltä ajoneuvon takaa mitattuna ei saa olla 75 dBA suurempi.

181 §
Taustapeili

1. Traktorissa ja moottorityökoneessa tulee olla taustapeili, ei kuitenkaan traktorissa, jonka omamassa on enintään 0,5 tonnia.

2. Traktorin taustapeilin sijoituksen, näkyvyyskentän, pinta-alan, lujuuden ja kiinnityksen myötäämisen tulee vastata EY:n neuvoston pyörillä varustettujen maatalous- ja metsätraktoreiden taustapeilejä koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä antaman direktiivin (74/346/ETY) vaatimuksia. Umpinaisella ohjaamolla varustetun traktorin ja moottorityökoneen taustapeilin on oltava näkyvissä tuulilasin pyyhkimien puhdistaman tuulilasin osan tai sivuikkunan läpi.

3. Milloin traktorin tai moottorityökoneen rakenteesta tai siihen liittyvästä laitteesta taikka varusteesta johtuen näkyvyys kuljettajan paikalta sivuille on haitallisesti rajoittunut, on ajoneuvoon asennettava tarpeelliset lisäpeilit, joiden avulla kuljettaja pystyy näkemään ajoneuvon sivuille ja seuraamaan muuta liikennettä.

182 §
Näköesteet

Traktorissa ja moottorityökoneessa tulee tuulilasin sekä ohjaamon sivulasien tai -suojusten olla rakenteeltaan ja kunnoltaan sellaiset, että kuljettajalla on mahdollisimman esteetön näkyvyys eteen ja sivuille. Niiden kohdalle ei ajoneuvon sisä- tai ulkopuolelle saa erityisesti määrättyjen merkkien ja laitteiden lisäksi ripustaa tai kiinnittää mitään merkkejä, esineitä tai laitteita, jotka voivat haitata näkyvyyttä.

183 §
Ulkonevat osat ja laitteet

Milloin traktoriin tai moottorityökoneeseen on liitetty työväline, joka ulottuu enemmän kuin 0,20 metriä ajoneuvon suurinta leveyttä vastaavan pituussuuntaisen pystytason ulkopuolelle tai jos ajoneuvon tai työvälineen leveys on suurempi kuin 2,60 metriä, on ulkonevat osat merkittävä sekä eteen- että taaksepäin vuorottaisin punaisin ja keltaisin juovin. Ulkonevat osat on lisäksi varustettava eteenpäin suunnatuin valkoisin ja taaksepäin suunnatuin punaisin e- tai E-hyväksytyin heijastimin.

184 §
Kävellen ohjattava traktori ja moottorityökone

1. Kävellen ohjattavaksi tarkoitetussa traktorissa tai moottorityökoneessa tulee olla laite, joka pysäyttää ajoneuvon kuljettajan menettäessä otteensa sen hallintalaitteista.

2. Kävellen ohjattavaksi tarkoitetussa traktorissa ja moottorityökoneessa ei vaadita taka- eikä suuntavalaisimia, taustapeiliä, peruutuslaitetta eikä äänimerkinantolaitetta.

185 §
Muiden säännösten soveltaminen

Traktoriin ja moottorityökoneeseen sovelletaan sen lisäksi, mitä tässä asetuksessa säädetään, niiden rakenteesta ja varusteista työturvallisuuslain (299/58) nojalla annettuja säännöksiä.

10 luku

Maastoajoneuvo

186 §
Renkaat ja telaketjut

Maastoajoneuvossa tulee olla ilmarenkaat tai kumipäällysteiset telat. Maastoajoneuvossa, jonka suurin rakenteellinen nopeus on enintään 10 km/h, saa olla umpirenkaat tai metalliset telaketjut.

187 §
Ohjauslaite

1. Maastoajoneuvon ohjauksen voimansiirrossa saa käyttää erillisen pumpun tuottamaa nestepainetta edellyttäen, että tiettyä ohjauspyörän asentoa vastaa määrätty ohjaavien pyörien asento ja että moottorin pysähtyessä ajoneuvoa voidaan tyydyttävästi ohjata.

2. Maastoajoneuvossa saa käyttää myös eri puolien pyörien tai telojen pyörimisnopeutta muuttamalla ajoneuvoa ohjaavaa laitetta. Tällöin saa ohjauksen voimansiirtoon käyttää käyttövipuun yhdistetyn venttiilin ohjaamaa nestepainetta.

188 §
Jarrut

1. Maastoajoneuvossa tulee olla tehokas käyttöjarru ja seisontajarru tai käyttöjarrun pidätyslaite.

2. Maastoajoneuvossa jarruin varustettujen akselien tai telaparien tulee kantaa vähintään puolet ajoneuvon kokonaismassasta.

3. Jarrun hallintalaite saa olla rakenteeltaan sellainen, että sillä voidaan erikseen jarruttaa ajoneuvon eri puolien pyöriä ja teloja. Eri puolien pyörien hallintalaitteet on voitava kuitenkin luotettavasti kytkeä toimimaan yhdessä, jollei rakenteeseen sisälly erillistä, kaikkiin jarrutettuihin pyöriin tai teloihin vaikuttavaa hallintalaitetta.

189 §
Pakoputkisto

1. Pakoputken on oltava siten sijoitettu, ettei sen mikään kohta olevaarallisen lähellä polttoainesäiliötä tai -putkea. Jos pakosarjan tai -putken yläpuolella on polttoainejärjestelmän laitteita tai polttoaineputkien liitoksia siten sijoitettuina, että mahdollisen vuodon sattuessa polttoainetta voi tippua tai valua pakosarjalle tai -putkistolle, tai jos polttoaineen syttymisvaara muutoin on ilmeinen, on pakosarja tai -putkisto varustettava tarkoituksenmukaisella suojuksella.

2. Pakoputken pään tulee olla sijoitettu ja suunnattu siten, ettei pakokaasuista aiheudu haittaa ajoneuvon matkustajille tai muille tien käyttäjille.

190 §
Tuulilasi ja muut ikkunat

1. Maastoajoneuvon tuulilasin ja mahdollisten muiden ikkunoiden tulee ollavarmuuslasia tai muuta sellaista ainetta, että leikkaavien särmien syntyminen lasin särkyessä jää mahdollisimman vähäiseksi. Lasin tulee tyydyttävästi kestää liikenteessä esiintyviä mekaanisia, ilmastollisia ja kemiallisia rasituksia sekä kulutusta. Sen tulee lisäksi olla riittävän läpinäkyvää eikä se saa aiheuttaa sen läpi nähtävän kohteen vääristymistä eikä liikenteen ohjauksessa käytettävien värien sekaantumisen vaaraa.

2. Moottorikelkkaan saa asentaa tuulisuojan edellyttäen, ettei se haittaa näkyvyyttä kuljettajan paikalta tai kuljettajan mahdollisuutta hallitamoottorikelkkaa. Tuulisuojan tulee olla riittävän luja ja valmistettu läpinäkyvästä, yleensä vähintään 2,0 mm paksusta muovista tai vastaavasta aineesta, joka särkyessään ei muodosta teräviä särmiä.

191 §
Huurteen- ja sumunpoistolaitteisto

Maastoajoneuvossa, jonka ohjaamo on umpinainen, tulee olla laitteisto huurteen poistamiseksi tuulilasin ulkopinnalta ja sumun poistamiseksi tuulilasin sisäpinnalta. Huurteen- ja sumunpoistolaitteiston tulee olla kuljettajan säädeltävissä.

192 §
Tuulilasin pyyhin ja pesin

1. Maastoajoneuvossa, jonka ohjaamo on umpinainen, tulee olla koneellinen tuulilasin pyyhinjärjestelmä ja pesinjärjestelmä. Pyyhkimen tulee puhdistaa märkää tuulilasia vähintään 45 edestakaisen iskun nopeudella minuutissa. Pyyhin saa toimia jaksottaisesti, jos iskujen määrä täyttää edellä sanotun vaatimuksen.

2. Maastoajoneuvon tuulilasin pesulaitteen nestesäiliön tilavuuden tulee olla vähintään yksi litra.

193 §
Pakolliset ja sallitut valaisimet ja heijastimet

1. Maastoajoneuvossa tulee olla seuraavat valaisimet ja heijastimet:

a) lähivalaisimet;

b) suuntavalaisimet, jos ajoneuvon ohjaamo on umpinainen ja sen omamassa on suurempi kuin 0,5 tonnia;

c) takavalaisimet;

d) etu-, sivu- ja takaheijastimet; ja

e) ajoneuvon ulkopuolelle yli yhden metrin edessä tai takana ulottuvan muuta rakennetta kapeamman rakenneosan tai varusteen merkitsemiseksi sivuille näkyvät ruskeankeltaiset heijastimet.

2. Maastoajoneuvossa saa sen lisäksi, mitä 1 momentissa säädetään, olla seuraavat valaisimet ja heijastimet:

a) kaukovalaisimet;

b) jarruvalaisimet;

c) etuvalaisimet; ja

d) välttämättömät työ- ja apuvalaisimet.

3. Ajoneuvon molemmilla puolilla vaadittavat valaisimet ja heijastimet on sijoitettava enintään 0,4 metrin etäisyydelle ajoneuvon sivusta. Heijastimet on sijoitettava enintään 0,9 metrin korkeudelle.

4. Suuntavalaisimia ja sivuheijastimia lukuun ottamatta moottorikelkassa vaaditaan vain yksi 1 tai 2 momentissa tarkoitettu valaisin ja heijastin.

194 §
Lähi- ja kaukovalaisimet

Lähi- ja kaukovalaisimen tulee olla e-hyväksytty direktiivin 76/761/ETY tai 79/532/ETY mukaisesti, E-hyväksytty vaihtoehtoisesti säännön n:o 1/01, 5/01, 8/02, 20/02 tai 31/02 mukaisesti tai muu lähivalaisimeksi sopiva valaisin. Lähi- ja kaukovalaisimessa käytettävän lampun tulee olla tähän valaisimeen tarkoitettu.

195 §
Suuntavalaisimet

1. Suuntavalaisimien tulee olla edessä ja takana vähintään 0,6 metrin etäisyydellä toisistaan. Suuntavalaisimen tulee näyttää ruskeankeltaista vilkkuvaa valoa ja sen lampun tehon tulee olla vähintään 4 W.

2. Maastoajoneuvossa, jonka pituus on enintään 4,6 metriä, saa 1 momentissa tarkoitetut suuntavalaisimet korvata kummallakin sivulla yhdellä valaisimella, joka näkyy eteen- ja taaksepäin.

3. Kuljettajaa varten tulee olla suuntavalojen toimintaa osoittava ilmaisin.

196 §
Jarru-, etu- ja takavalaisimet

1. Jarruvalaisimen tulee toimia käyttöjarrua käytettäessä. Jarruvalaisimen tulee näyttää punaista valoa taaksepäin.

2. Etuvalaisimen tulee näyttää valkoista ja takavalaisimen punaista valoa. Etuvalaisimen tulee olla kytketty toimimaan samanaikaisesti lähivalaisimen kanssa ja takavalaisimen lähi- ja mahdollisen etuvalaisimen kanssa.

197 §
Heijastimet

Heijastimien tulee olla e-hyväksytyt direktiivin 76/757/ETY tai E-hyväksytyt säännön n:o 3/02 mukaisesti. Eteenpäin suunnattujen heijastimien tulee olla valkoiset, sivulle suunnattujen ruskeankeltaiset ja taakse suunnattujen punaiset. Heijastimet eivät saa olla kolmion muotoiset.

198 §
Äänimerkinantolaite

1. Maastoajoneuvon äänimerkinantolaitteen äänen voimakkuuden seitsemän metrin etäisyydeltä ajoneuvon edestä mitattuna on oltava vähintään 93 dBA ja enintään 104 dBA, moottorikelkassa kuitenkin vähintään 89 dBA tai, jos kelkkaa ei ole varustettu akulla, vähintään 76 dBA.

2. Äänen tulee olla yhtäjaksoista ja äänenkorkeudeltaan tasaista.

3. Maastoajoneuvossa saa olla jaksottaista ääntä antava, ajoneuvon peruuttaessa tai peruutusvaihteen ollessa kytkettynä toimiva peruutushälytin, jonka äänen voimakkuus seitsemän metrin etäisyydeltä ajoneuvon takaa mitattuna ei saa olla 75 dBA suurempi.

199 §
Taustapeilit

1. Maastoajoneuvossa, moottorikelkkaa lukuun ottamatta, tulee olla taustapeili.

2. Umpinaisella ohjaamolla varustetun maastoajoneuvon taustapeilin on oltava näkyvissä tuulilasin pyyhkimien puhdistaman tuulilasin osan tai sivuikkunan läpi.

200 §
Näköesteet

Maastoajoneuvossa tulee tuulilasin sekä ohjaamon sivulasien tai -suojusten olla rakenteeltaan ja kunnoltaan sellaiset, että kuljettajalla on mahdollisimman esteetön näkyvyys eteen ja sivuille. Niiden kohdalle ei ajoneuvon sisä- tai ulkopuolelle saa erityisesti määrättyjen merkkien ja laitteiden lisäksi ripustaa tai kiinnittää mitään merkkejä, esineitä tai laitteita, jotka voivat haitata näkyvyyttä.

201 §
Hätäkatkaisin

Moottorikelkassa tulee olla laite, joka pysäyttää ajoneuvon kuljettajan menettäessä otteensa sen hallintalaitteista.

202 §
Moottorikelkkailijan suojakypärä

Tieliikennelain 89 §:ssä tarkoitettuja malliltaan hyväksyttyjä moottorikelkkailijan suojakypäriä ovat EY:n neuvoston henkilösuojaimia koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä antaman direktiivin (89/686/ETY) nojalla laaditun yhdenmukaistetun standardin vaatimukset täyttävät suojakypärät, E-säännön n:o 22/03 mukaisesti hyväksytyt suojakypärät ja standardin FMVSS 218 vaatimukset täyttävät suojakypärät.

203 §
Ilmatyynyalusta koskevat poikkeukset

Ilmatyynyalukseen ei sovelleta ohjauslaitetta, jarruja, valaisimia, heijastimia eikä taustapeilejä koskevia vaatimuksia.

11 luku

Moottorittomat ajoneuvot

204 §
Polkupyörää koskevien säännösten soveltaminen

Tässä luvussa olevia säännöksiä sovelletaan 11 §:n 1 momentissa määriteltyyn polkupyörään, jonka istuinkorkeus istuimen matalimmassa säätöasennossa on 0,635 metriä tai enemmän.

205 §
Jarrut

1. Polkupyörässä tulee olla ainakin yksi tehokas jarrulaite. Tavaran tai useamman kuin yhden henkilön kuljetukseen tarkoitetussa polkupyörässä, perävaunulla varustetussa polkupyörässä ja polkupyörässä, jossa on enemmän kuin kaksi vaihdetta, tulee kuitenkin olla kaksi erillistä tehokasta jarrulaitetta.

2. Jarrulaitteiden jarrutustehon ja lujuuden tulee täyttää standardin SFS 5200 tai ISO 4210 jarruja koskevat vaatimukset.

206 §
Ohjauslaite

Jos polkupyörän ohjaustangon ja etuhaarukan yhdistävä ohjainkannatin on säädettävissä, tulee sen olla varustettu pysyvällä merkinnällä vähimmäissyvyydestä, johon ohjainkannatin on asetettava etuhaarukan laakeriputkeen. Vähimmäissyvyyden tulee olla 2,5 kertaa ohjainkannatinputken ulkohalkaisija putken alapäästä mitattuna.

207 §
Heijastimet

1. Polkupyörässä tulee olla etu-, sivu-, poljin- ja takaheijastimet. Sivuheijastimet on oltava polkupyörän sekä etu- että takaosassa kummallakin sivulla. Poljinheijastimia tulee kussakin polkimessa olla kaksi ja polkiessa niistä toisen tulee olla suunnattu eteen- ja toisen taaksepäin. Urheilu- tai kilpakäyttöön rakennetussa, tiellä käytettävässä polkupyörässä, jonka omamassa on enintään 10 kg ja jossa on vähintään 12 vaihdetta, ei kuitenkaan vaadita etu-, sivu- eikä poljinheijastimia polkupyörää valoisaan aikaan ajettaessa.

2. Etuheijastimen tulee olla valkoinen, takaheijastimen punainen sekä poljin- ja sivuheijastimien ruskeankeltaisia. Sivuheijastimina hyväksytään myös heijastavat renkaat, jotka väriltään ja heijastuskyvyltään vastaavat E-säännön n:o 88 vaatimuksia.

3. Etu- ja takaheijastimen tulee olla vähintään 0,3 metrin ja enintään 1,2 metrin korkeudella tiestä.

4. Etu-, sivu- ja takaheijastimen tulee olla E-hyväksytty säännön n:o 3/02 mukaisesti säännön luokkaan IV A. Poljinheijastimien tulee täyttää E-säännön n:o 3/02 luokan I A punaisen heijastimen heijastusvaatimukset.

208 §
Valaisimet

1. Ajettaessa tieliikennelain 36 §:n 2 momentin mukaisissa olosuhteissa tulee polkupyörässä olla edessä valkoista valoa antava valaisin, jonka valovoiman tulee olla vähintään 100 kandelaa. Polkupyörässä saa olla takana punaista valoa näyttävä takavalaisin.

2. Valaisimien tulee olla vähintään 0,3 metrin ja enintään 1,3 metrin korkeudella tiestä.

209 §
Äänimerkinantolaite

Polkupyörässä tulee olla äänimerkinantolaitteena soittokello.

210 §
Hevosajoneuvo

1. Hevosajoneuvossa tulee olla kulkusuunnassa sen vasemmalla puolella edessä eteenpäin suunnattu valkoinen ja takana taaksepäin suunnattu punainen E-hyväksytty heijastin.

2. Käytettäessä hevosajoneuvoa tieliikennelain 36 §:n 2 momentin mukaisissa olosuhteissa on siinä oltava kulkusuunnassa sen vasemmalla puolella eteenpäin valkoista ja taaksepäin punaista valoa näyttävä valaisin.

12 luku

Raitiovaunu

211 §
Yleiset rakennevaatimukset

1. Raitiovaunun tulee rakenteeltaan, varusteiltaan ja kunnoltaan olla turvallinen ja muutoin tarkoitukseen sopiva.

2. Raitiovaunussa tulee olla tehokkaat käyttö- ja seisontajarrut sekä kiskojarru.

212 §
Valaisimet ja heijastimet

1. Raitiovaunussa tulee olla edessä:

a) yksi keskiviivalle sijoitettu, valkoista valoa antava lähi- ja kaukovalaisin tai kaksi keskiviivan suhteen symmetrisesti sijoitettua tällaista valaisinta;

b) etuvalaisin joko erillisenä tai ajovalaisimiin yhdistettynä; ja

c) valkoinen linjan tunnuksen tai numeron sisältävä valaisin.

2. Raitiovaunussa tulee olla takana:

a) yksi keskiviivalle sijoitettu punainen takavalaisin tai kaksi keskiviivan suhteen symmetrisesti sijoitettua punaista takavalaisinta; ja

b) kaksi keskiviivan suhteen symmetrisesti sijoitettua punaista heijastinta.

3. Raitiovaunussa tulee olla kummallakin sivulla ainakin yksi ruskeankeltainen suuntavalaisin.

213 §
Muut varusteet

Raitiovaunussa tulee olla:

a) tuulilasi, sen pyyhin ja huurteenpoistolaite;

b) äänimerkinantolaite;

c) tarpeelliset taustapeilit;

d) sisällä valaisimet, jotka riittävästi valaisevat vaunun sisustan ja portaat; ja

e) matkustajatilasta ohjaamoon johtavat merkinantolaitteet.

214 §
Raitiovaunun perävaunu

Raitiovaunun perävaunua koskevat soveltuvin osin edellä raitiovaunusta annetut säännökset.

13 luku

Auton perävaunu

215 §
Rakenne

Auton perävaunu saa olla pituudeltaan säädettävissä edellyttäen, että säätämiseen tarkoitetut rakenteet ja laitteet ovat tarkoituksenmukaiset ja kestävät.

216 §
Renkaat

1. Auton perävaunun renkaiden, pinnoitettuja renkaita lukuun ottamatta, tulee olla e-hyväksytyt EY:n neuvoston antaman direktiivin 92/23/ETY mukaisesti, E-hyväksytyt säännön n:o 30/02, 54 tai 64 mukaisesti tai täyttää FMVSS-standardin n:o 109 vaatimukset.

2. Pinnoitetussa renkaassa tulee olla merkintä renkaan koosta ja kantavuusluokasta sekä renkaan molemmilla puolilla pysyvä merkintä "Pinnoitettu - Regummerad".

3. Perävaunussa käytettävän henkilöautonrenkaan kulutuspinnan uria ei saa lisätä eikä syventää. Muuhun renkaaseen saa tartuntakyvyn parantamiseksi tehdä lisäuria alkuperäisten urien suurimpaan syvyyteen asti tai teräskudoksisessa renkaassa renkaan valmistajan sallimaan suurimpaan syvyyteen asti.

217 §
Nastat

Auton perävaunun nastarenkaiden nastojen määrään, kiinnitykseen, ulkonemaan, pistovoimaan, massaan ja hyväksymiseen sovelletaan, mitä auton nastarenkaiden vastaavista ominaisuuksista 37 ja 38 §:ssä säädetään.

218 §
Jarrut

1. Auton perävaunussa, O1-luokan perävaunua lukuun ottamatta, tulee olla luotettavat ja tehokkaat jarrulaitteet. Niiden tulee vastata EY- direktiivin 71/320/ETY vaatimuksia, sellaisina kuin ne ovat muutettuina direktiivillä 88/194/ETY, E-säännön n:o 13/05 tai standardin FMVSS 105 vaatimuksia taikka ministeriön paineilmajarruista antaman päätöksen vaatimuksia. Perävaunun, joka otetaan Suomessa ensi kertaa käyttöön 1 päivänä joulukuuta 1994 tai sen jälkeen, jarrujen tulee vastata sanotun direktiivin vaatimuksia sellaisina kuin ne ovat muutettuina direktiivillä 91/422/ETY tai E-säännön n:o 13/06 vaatimuksia. Perävaunussa tulee olla seisontajarru ja laite, joka saattaa perävaunun jarrut toimintaan kytkennän pettäessä.

2. Jarruissa saa käyttää vain perävaunun valmistajan niihin alunperin asentamia tai niitä toimintavaatimuksiltaan vastaavia taikka valmistajan määrääminsä ehdoin niihin jälkeenpäin asennettavaksi hyväksymiä säätö- ja turvalaitteita, jotka eivät vaaranna jarrujen toimintaa.

3. O4-luokan perävaunussa ja vaarallisten aineiden kuljetukseen tarkoitetun säiliöajoneuvoyhdistelmän O3-luokan perävaunussa, jonka kokonaismassa on suurempi kuin 6 tonnia, tulee olla 1 momentissa mainitussa EY-direktiivissä tai E-säännössä tarkoitetut lukkiutumattomat jarrut.

219 §
Vetolaitteet

1. Perävaunun vetosilmukan, vetotapin tai vetokytkimen tulee sijaita perävaunun pituusakselilla.

2. Vetoaisa saa olla pituudeltaan säädettävä, jolloin siinä tulee olla luotettavat lukituslaitteet. Sen tulee olla kaikissa käyttöasennoissa hyväksytty siihen kohdistuville kuormille. Milloin pituuden muuttaminen tapahtuu hydraulisella tai vastaavalla laitteistolla, on sen käyttövoima rajoitettava siten, ettei vetolaitteisiin kohdistu turvallisuutta vaarantavaa kuormitusta.

3. O3- ja O4-luokan perävaunun vetosilmukan ja -tapin mitoituksen ja lujuuden tulee vastata E-säännön n:o 55 vaatimuksia tai ministeriön tarvittaessa erikseen antamia määräyksiä. Ministeriö antaa tarkemmat määräykset vetoaisan lujuudesta ja hyväksymisestä.

220 §
Alleajosuoja

1. Auton perävaunussa tulee olla takapuskuri tai vastaava laite erityisesti M1- ja N1-luokan ajoneuvojen suojaamiseksi takaa tapahtuvassa törmäyksessä alleajolta. Alleajosuojan tulee vastata EY-direktiivin 70/221/ETY vaatimuksia, sellaisina kuin ne ovat muutettuina direktiivillä 81/333/ETY, tai E-säännön n:o 58/01 vaatimuksia.

2. Alleajosuojaa ei kuitenkaan vaadita:

a) perävaunussa, jossa korin, alustan tai perävaunuun kiinteästi kuuluvan osan tai laitteen rakenne ja sijainti täyttää alleajosuojalle asetetut vaatimukset;

b) O1- ja O2-luokan perävaunussa, jonka korirakenteen takaosan korkeus kuormittamattomana tien pinnasta on enintään 0,55 metriä enintään 0,2 metriä perävaunun leveyttä pienemmältä leveydeltä ja 0,45 metrin etäisyydellä ajoneuvon takapäästä;

c) perävaunussa, joka on suunniteltu ja rakennettu erityisesti jakamattomien, pitkien kuormien, kuten tukkien tai terästankojen kuljettamiseen;

d) jokapyörävetoiseen N2G- ja N3G-luokan autoon kytketyssä perävaunussa; eikä

e) perävaunussa, jossa alleajosuoja olennaisesti vaikeuttaa perävaunun tai sen laitteiden käyttöä.

221 §
Sivusuojat

1. Autoon kytkettäväksi tarkoitetun O3- ja O4-luokan perävaunun tulee olla siten rakennettu tai varustettu, että suojattomien tienkäyttäjien vaara perävaunun sivujen alle kaatumiseen ja pyörien alle joutumiseen on mahdollisimman vähäinen. Sivusuojauksen tulee vastata EY-direktiivin 89/297/ETY tai E-säännön n:o 73 vaatimuksia.

2. Jos perävaunun sivut on siten suunniteltu tai varusteltu, että niiden muoto ja osien ominaisuudet yhdessä täyttävät 1 momentissa tarkoitetun direktiivin tai E-säännön vaatimukset, voidaan perävaunun rakenteen katsoa korvaavan sivusuojat.

3. Erityistä sivusuojaa ei vaadita:

a) perävaunussa, joka on suunniteltu ja rakennettu erityisesti jakamattomien, pitkien kuormien, kuten tukkien tai terästankojen kuljettamiseen;

b) jokapyörävetoiseen N2G- ja N3G-luokan autoon kytketyssä perävaunussa; eikä

c) perävaunussa, joka on suunniteltu ja rakennettu erityiskäyttöön ja johon ei ole käytännössä mahdollista asentaa sivusuojausta.

222 §
Roiskesuojat ja -läpät

1. Auton perävaunussa tulee olla kaikilla pyörillä roiskesuojat. Erityistä roiskesuojaa ei vaadita, jos perävaunun korin tai lavan pohja tarpeellisin lisälaittein muodostaa jäljempänä tässä pykälässä määriteltyä vastaavan suojan roiskumista vastaan.

2. Roiskesuojien tulee ulottua leveydeltään vähintään renkaan tai parirenkaiden yhteenlasketun leveyden suuruisena edessä vähintään 30° pyörän akselin kautta kulkevan pystytason etupuolelle ja takana, perävaunun ollessa kuormittamaton, ainakin akselin tasalle.

3. Roiskesuojan poikkileikkauksen tulee olla siten kourumainen, että kourun syvyys akselin yläpuolelta mitattuna on vähintään 30 mm. Roiskesuojan reunan etäisyys akselista ei saa olla suurempi kuin puolitoista kertaa renkaan säde.

4. O3- ja O4-luokan perävaunussa tulee takapyörien roiskesuojissa olla roiskesuojien levyiset roiskeläpät enintään 1,2 metrin etäisyydellä pyörän akselista. Niiden alareunan etäisyys maasta perävaunun ollessa kuormittamaton saa olla enintään neljäsosa mainitusta etäisyydestä, jollei perävaunun ja jousituksen rakenne muuta edellytä.

5. O3- ja O4-luokan perävaunussa EY:n neuvoston antaman direktiivin 91/226/ETY vaatimukset täyttävien roiskeläppien katsotaan vastaavan 4 momentin vaatimuksia.

223 §
Pakolliset ja sallitut valaisimet ja heijastimet

1. Auton perävaunussa tulee olla seuraavat valaisimet ja heijastimet:

a) suuntavalaisimet;

b) jarruvalaisimet;

c) rekisterikilven valaisin;

d) etuvalaisimet perävaunussa, jonka leveys on suurempi kuin 1,6 metriä;

e) takavalaisimet;

f) takana punaiset heijastimet;

g) etuheijastimet;

h) sivuheijastimet;

i) takasumuvalaisin tai -valaisimet;

j) äärivalaisimet, jos perävaunun leveys on suurempi kuin 2,1 metriä; ja

k) ajoneuvon ulkopuolelle yli yhden metrin takana ulottuvan muuta rakennetta kapeamman rakenneosan tai varusteen merkitsemiseksi sivuille näkyvät ruskeankeltaiset heijastimet.

2. Auton perävaunussa saa sen lisäksi, mitä 1 momentissa säädetään, olla seuraavat valaisimet:

a) etuvalaisimet perävaunussa, jonka leveys on enintään 1,6 metriä;

b) peruutusvalaisin tai -valaisimet;

c) sivuvalaisimet;

d) äärivalaisimet perävaunussa, jonka leveys on vähintään 1,8 metriä ja enintään 2,1 metriä;

e) ylös keskelle asennettu lisäjarruvalaisin;

f) kuormausta ja purkausta varten välttämättömät työ- ja apuvalaisimet; ja

g) erikoiskuljetukseen käytettävässä perävaunussa tai sen kuormassa erikseen määrätyt valaisimet ja heijastimet.

3. Edellä 1 momentin a -j kohdassa sekä 2 momentin a -d kohdassa tarkoitettujen valaisimien ja heijastimien värin, tyypin, lukumäärän, sijoituksen, näkyvyyden, suuntauksen ja kytkennän tulee täyttää EY-direktiivin 76/756/ETY määräykset, sellaisina kuin ne ovat muutettuina direktiivillä 84/8/ETY, tai E-säännön n:o 48 määräykset. Perävaunussa, joka otetaan käyttöön 1 päivänä lokakuuta 1994 tai sen jälkeen, tässä momentissa tarkoitettujen valaisimien ja heijastimien värin, tyypin, lukumäärän, sijoituksen, näkyvyyden, suuntauksen ja kytkennän tulee täyttää sanotun EY-direktiivin määräykset sellaisina kuin ne ovat muutettuina direktiivillä 91/663/ETY. Muidenkin valaisimien ja heijastimien värin, sijoituksen, näkyvyyden ja suuntauksen määrittämiseen sovelletaan, mitä sanotussa direktiivissä tai sanotussa E-säännössä on määrätty.

224 §
Suuntavalaisimet

Suuntavalaisimien tulee olla e-hyväksytty direktiivin 76/759/ETY mukaisesti tai E-hyväksytty säännön n:o 6/01 mukaisesti.

225 §
Jarruvalaisimet

1. Jarruvalaisimien tulee olla e-hyväksytty direktiivin 76/758/ETY mukaisesti tai E-hyväksytty säännön n:o 7/01 mukaisesti.

2. Lisäjarruvalaisimen tulee olla sijoitettu perävaunun keskiviivalle.

3. Lisäjarruvalaisimen valaisevan pinnan alareuna ei saa olla alempana kuin 0,85 metrin korkeudella. Lisäjarruvalon valaisevan pinnan alareunan tulee kuitenkin kaikissa tapauksissa olla varsinaisten jarruvalaisimien valaisevan pinnan yläpuolella.

4. Lisäjarruvalaisin on kytkettävä toimimaan samanaikaisesti varsinaisten jarruvalaisimien kanssa.

5. Lisäjarruvalaisimen tulee olla 1 momentin mukaisesti hyväksytty tai täyttää standardin FMVSS 108 vaatimukset ja olla varustettu tässä tai SAE-standardissa edellytetyllä merkinnällä.

226 §
Rekisterikilven valaisin

Rekisterikilven valaisimen tulee olla e-hyväksytty direktiivin 76/760/ETY mukaisesti tai E-hyväksytty säännön n:o 4 mukaisesti.

227 §
Etu- ja takavalaisin

Etu- ja takavalaisimiin sovelletaan mitä 225 §:n 1 momentissa säädetään jarruvalaisimista.

228 §
Heijastimet

1. Heijastimien tulee olla e-hyväksytty direktiivin 76/757/ETY mukaisesti tai E-hyväksytty säännön n:o 3/02 mukaisesti.

2. Eteenpäin suunnattujen heijastimien tulee olla valkoiset, sivulle suunnattujen ruskeankeltaiset ja taakse suunnattujen punaiset. Taakse suunnattujen heijastimien tulee olla kolmion muotoiset. Muut heijastimet eivät saa olla kolmion muotoiset.

229 §
Takasumuvalaisin

Takasumuvalaisimen tulee olla e-hyväksytty direktiivin 77/538/ETY mukaisesti, sellaisena kuin se on muutettuna direktiivillä 89/518/ETY, tai E-hyväksytty säännön n:o 38 mukaisesti.

230 §
Äärivalaisimet

Äärivalaisimiin sovelletaan mitä 225 §:n 1 momentissa säädetään jarruvalaisimista.

231 §
Peruutusvalaisin

Peruutusvalaisimen tulee olla e-hyväksytty direktiivin 77/539/ETY mukaisesti tai E-hyväksytty säännön n:o 23 mukaisesti.

232 §
Sivuvalaisimet

Sivuvalaisimien lampun teho saa olla enintään 10 W.

233 §
Nopeuskilpi

Perävaunuun, jonka hinausnopeus on erikseen rajoitettu alemmaksi kuin 80 km/h, on kiinnitettävä taakse näkyvä suurinta sallittua nopeutta kilometreinä tunnissa osoittava mustin reunoin varustettu keltainen, halkaisijaltaan 240 mm mittainen pyöreä kilpi, johon on mustin 120 mm korkein numeroin merkitty suurinta sallittua nopeutta kilometreinä tunnissa osoittava luku.

234 §
Pituuskilpi

Ajoneuvoyhdistelmässä, jonka suurin pituus ylittää 15,5 metriä, tulee olla taakse suunnattuina E-säännön n:o 70 vaatimuksia vastaavat pitkän ajoneuvon merkkikilvet tai 25 mm levein punaisin reunuksin varustettu vähintään 0,30 m x 0,80 m mittainen kilpi, jossa on keltaisella heijastavalla pohjalla musta ajoneuvoyhdistelmän kuva.

14 luku

Moottoripyörän, mopon, polkupyörän ja maastoajoneuvon perävaunu

235 §
Renkaat

1. Moottoripyörän, mopon ja polkupyörän perävaunussa tulee olla ilmarenkaat. Maastoajoneuvon perävaunussa saa olla jalakset tai telat.

2. Moottoripyörän perävaunun renkaiden, pinnoitettuja renkaita lukuun ottamatta, tulee olla e-hyväksytyt EY:n neuvoston antaman direktiivin 92/23/ETY mukaisesti, E-hyväksytyt säännön n:o 30/02 tai 75 mukaisesti taikka täyttää FMVSS-standardin n:o 109 vaatimukset.

236 §
Nastat

Moottoripyörän perävaunun nastarenkaiden nastojen määrään, kiinnitykseen, ulkonemaan, pistovoimaan, massaan ja hyväksymiseen sovelletaan, mitä henkilöauton nastarenkaiden vastaavista ominaisuuksista 37 ja 38 §:ssä säädetään. Moottoripyörän perävaunun renkaassa saa nastoja kuitenkin olla renkaan kulutuspinnan keskimmäisen kolmanneksen alueella.

237 §
Vetolaitteet

Moottoripyörän, mopon, polkupyörän ja maastoajoneuvon perävaunun vetolaitteiden tulee olla kestävät ja tarkoituksenmukaiset. Niiden tulee olla varustetut tahattoman avautumisen estävällä laitteella.

238 §
Pakolliset valaisimet ja heijastimet

1. Mopon ja polkupyörän perävaunussa sekä sellaisessa maastoajoneuvon perävaunussa, jonka kokonaismassa on enintään 200 kg, tulee olla etu- ja takaheijastimet. Kokonaismassaltaan suuremmassa maastoajoneuvon perävaunussa tulee olla lisäksi suunta- ja takavalaisimet.

2. Moottoripyörän perävaunussa tulee 1 momentissa tarkoitettujen valojen ja heijastimien lisäksi olla jarruvalaisimet.

3. Valaisimet ja heijastimet tulee olla perävaunun molemmilla puolilla. Kuitenkin perävaunussa, jonka leveys on enintään 0,8 metriä, vaaditaan vain yksi jarruvalaisin, takavalaisin ja takaheijastin.

4. Valaisimet ja heijastimet, jos niitä on parillinen määrä, on sijoitettava moottoripyörän, mopon ja polkupyörän perävaunussa enintään 0,1 metrin ja maastoajoneuvon perävaunussa enintään 0,4 metrin etäisyydelle perävaunun sivusta sekä vähintään 0,35 metrin korkeudelle. Valaisimet saa sijoittaa enintään 1,2 metrin ja heijastimet enintään 0,9 metrin korkeudelle.

239 §
Suuntavalaisimet

1. Suuntavalaisimien tulee olla ruskeankeltaiset ja näyttää vilkkuvaa valoa.

2. Suuntavalaisimien tulee olla, mikäli mahdollista, vähintään 0,6 metrin etäisyydellä toisistaan.

3. Suuntavalaisimet eivät saa olla 0,3 metriä kauempana perävaunun takapäästä.

240 §
Jarruvalaisimet

1. Moottoripyörän perävaunun jarruvalaisimien tulee näyttää taaksepäin punaista valoa. Valon tulee toimia käytettäessä kumpaa tahansa moottoripyörän jarruista. Jarruvalaisimien lampun tehon tulee olla vähintään 5 W.

2. Jarruvalaisimet eivät saa olla 1,0 metriä kauempana perävaunun takapäästä.

241 §
Takavalaisin

1. Takavalaisimien tulee näyttää taaksepäin punaista valoa. Takavalaisimien tulee olla siten kytketyt, että ne toimivat samanaikaisesti vetävän ajoneuvon etu-, lähi- ja kaukovalaisinten kanssa. Takavalaisimien lampun tehon tulee olla moottoripyörän perävaunussa vähintään 2 W ja maastoajoneuvon perävaunussa vähintään 5 W.

2. Maastoajoneuvon perävaunussa takavalaisin saa olla enintään 1,5 metrin korkeudella.

3. Takavalaisimet eivät saa olla 1,0 metriä kauempana perävaunun takapäästä.

242 §
Heijastimet

1. Moottoripyörän, mopon, polkupyörän ja maastoajoneuvon perävaunussa tulee olla kummallakin puolella edessä valkoinen ja takana kolmionmuotoinen punainen heijastin.

2. Heijastimet on sijoitettava enintään 10° poikkeamalla suoraan eteen tai taakse suunnattuina.

3. Takaheijastimet eivät saa olla 1,0 metriä kauempana perävaunun takapäästä.

4. Heijastimien tulee olla e-hyväksytty direktiivin 76/757/ETY mukaisesti tai E-hyväksytty säännön n:o 3/02 mukaisesti.

243 §
Roiskesuojat

Moottoripyörän perävaunussa tulee kutakin pyörää varten olla tarkoituksenmukaiset roiskesuojat. Niiden tulee koko pituudeltaan vastata vähintään renkaan leveyttä ja ulottua vähintään 60° pyörän akselin kautta kulkevan pystytason etupuolelle ja vähintään 90° sen takapuolelle perävaunun ollessa kuormittamaton. Roiskesuojan ei kuitenkaan tarvitse peittää pyörää edellä vaaditulla tavalla, jos ajoneuvon muut rakenteet estävät vastaavasti roiskumisen.

15 luku

Traktorin ja moottorityökoneen perävaunu

244 §
Renkaat ja nastat

1. Traktorin ja moottorityökoneen perävaunussa tulee olla ilmarenkaat, jalakset tai kumipäällysteiset telat.

2. Renkaat ja telaketjut saa varustaa nastoin, lumiketjuin tai vastaavin liukuestein, jotka eivät oleellisesti vahingoita tien pintaa.

245 §
Jarrut

1. Liikennetraktorin perävaunussa tulee olla luotettavat ja tehokkaat jarrulaitteet. Käyttöjarrulla tulee olla sellainen teho, että sitä käyttämällä saavutettava hidastuvuus, tien ja renkaiden välisen kitkakertoimen ollessa 0,8, on vähintään 3,5 m/s2. Liikennetraktorin perävaunussa tulee lisäksi olla seisontajarru ja laite, joka saattaaperävaunun jarrut toimintaan kytkennän pettäessä.

2. Milloin muun traktorin perävaunussa on jarrut, niiden tulee vastata EY-direktiivin 89/173/ETY vaatimuksia. Telirakenteisessa perävaunussa jarrujen tulee vaikuttaa etummaisen akselin pyöriin.

246 §
Vetolaitteet

1. Traktorin ja moottorityökoneen perävaunun vetolaitteiden tulee olla kestävät ja tarkoituksenmukaiset. Niiden tulee olla varustetut tahattoman avautumisen estävällä laitteella.

2. Traktorin perävaunun kytkentälaitteen tulee olla kytkettävissä EY-direktiivin 89/173/ETY vaatimuksia vastaavaan traktorin kytkentälaitteeseen.

247 §
Vetävällä akselilla varustettu traktoriperävaunu

Milloin traktoriperävaunun akseli on vetävä, tulee siihen kuuluvan voimansiirron olla sellainen, ettei tämän akselin yksinään kuljettaessa yhdistelmää ajonopeus voi ylittää 40 km/h.

248 §
Roiskesuojat

1. Liikennetraktorin perävaunussa tulee olla kaikilla pyörillä roiskesuojat. Erityistä roiskesuojaa ei vaadita, jos perävaunun korin tai lavan pohja tarpeellisin lisälaittein muodostaa jäljempänä tässä pykälässä määriteltyä vastaavan suojan roiskumista vastaan.

2. Roiskesuojien tulee ulottua leveydeltään vähintään renkaan tai parirenkaiden yhteenlasketun leveyden suuruisena edessä vähintään 30° pyörän akselin kautta kulkevan pystytason etupuolelle ja takana, perävaunun ollessa kuormittamaton, ainakin akselin tasalle.

3. Roiskesuojan poikkileikkauksen tulee olla siten kourumainen, että kourun syvyys akselin yläpuolelta mitattuna on vähintään 30 mm. Roiskesuojan reunan etäisyys akselista ei saa olla suurempi kuin puolitoista kertaa renkaan säde.

249 §
Pakolliset ja sallitut valaisimet ja heijastimet

1. Traktorin ja moottorityökoneen perävaunussa tulee olla seuraavat valaisimet ja heijastimet:

a) suuntavalaisimet, milloin vetävän ajoneuvon suuntavalaisimet eivät ole selvästi näkyvissä;

b) jarruvalaisimet liikennetraktorin perävaunussa;

c) etuvalaisimet liikennetraktorin perävaunussa;

d) takavalaisimet;

e) sivuvalaisimet liikennetraktorin perävaunussa, jonka korirakenteen pituus on yli 6,0 metriä;

f) takana punaiset heijastimet;

g) etuheijastimet, jos traktoriperävaunun leveys on yli 2,2 metriä tai moottorityökoneen perävaunun leveys yli 1,6 metriä; ja

h) hitaan ajoneuvon kilpi.

2. Traktorin ja moottorityökoneen perävaunussa saa sen lisäksi, mitä 1 momentissa säädetään, olla seuraavat valaisimet ja heijastimet:

a) suuntavalaisimet;

b) jarruvalaisimet;

c) etuvalaisimet;

d) takasumuvalaisimet;

e) peruutusvalaisin;

f) sivuvalaisimet;

g) etuheijastimet;

h) sivuheijastimet;

i) kuormausta, purkausta tai muuta käyttöä varten välttämättömät työ- ja apuvalaisimet; ja

j) erikoiskuljetukseen käytettävässä perävaunussa tai sen kuormassa erikseen määrätyt valaisimet ja heijastimet.

3. Valaisimet ja heijastimet on sijoitettava enintään 0,4 metrin etäisyydelle perävaunun sivusta sekä vähintään 0,35 metrin korkeudelle. Valaisimet saa sijoittaa enintään 1,9 metrin, tai jos korirakenteesta johtuvat erityiset syyt sitä vaativat, 2,1 metrin korkeudelle. Heijastimet saa sijoittaa enintään 0,9 metrin, tai jos korirakenteesta johtuvat erityiset syyt sitä vaativat, 1,2 metrin korkeudelle.

250 §
Suuntavalaisimet

1. Suuntavalaisimien tulee olla ruskeankeltaiset ja näyttää vilkkuvaa valoa.

2. Suuntavalaisimien tulee olla, mikäli mahdollista, vähintään 0,6 metrin etäisyydellä toisistaan.

3. Traktorin perävaunun suuntavalaisimen tulee olla e-hyväksytty direktiivin 76/759/ETY mukaisesti tai E-hyväksytty säännön n:o 6/01 mukaisesti.

251 §
Jarru-, etu- ja takavalaisimet

1. Jarru- ja takavalaisimien tulee olla punaiset ja etuvalaisimien valkoiset. Jarruvalaisimen tulee toimia traktorin tai moottorityökoneen käyttöjarrua käytettäessä. Etu- ja takavalon tulee toimia traktorin tai moottorityökoneen etu-, lähi- ja kaukovalaisimien toimiessa.

2. Jarruvalon tulee näkyä vähintään 15° ylös- ja alaspäin, kuitenkin vähintään 5° alaspäin, jos valaisin on alempana kuin 0,75 metriä, sekä 45° sivuille päin.

3. Traktorin perävaunun jarru-, etu- ja takavalaisimen tulee olla e-hyväksytty direktiivin 76/758/ETY mukaisesti tai E-hyväksytty säännön n:o 7/01 mukaisesti.

252 §
Sivuvalaisimet

1. Jos perävaunun pituus on suurempi kuin 6 metriä, on sivuvalaisimia, milloin ne on asennettu, oltava kummallakin puolella vähintään kaksi. Sivuvalaisimien lukumäärän tulee lisäksi olla sellainen, että valaisimien keskinäinen etäisyys perävaunun pituussuunnassa on vähintään 2 metriä ja enintään 6 metriä.

2. Sivuvalaisimet saavat olla enintään 1,2 metrin korkeudella. Jos valaisimia on enemmän kuin yksi kummallakin puolella, tulee niiden olla suunnilleen samalla korkeudella.

3. Sivuvalaisimien tulee olla sivulle suunnattuja ja väriltään ruskeankeltaisia.

4. Sivuvalaisimen lampun teho saa olla enintään 10 W.

5. Sivuvalaisimien tulee olla kytketyt siten, että ne toimivat samanaikaisesti traktorin tai moottorityökoneen etu-, lähi- ja kaukovalaisimien kanssa.

253 §
Heijastimet

1. Etu- ja takaheijastimet on sijoitettava enintään 10° poikkeamalla suoraan eteen tai taakse suunnattuina mahdollisimman lähelle korin kulmia.

2. Sivuheijastimien tulee olla sivulle suunnatut. Niiden sijoituksen tulee vastata sivuvaloista annettuja säännöksiä.

3. Etuheijastimien tulee olla valkoiset, takaheijastimien punaiset ja sivuheijastimien ruskeankeltaiset. Takaheijastimien tulee olla kolmion muotoiset. Muut heijastimet eivät saa olla kolmion muotoisia.

4. Heijastimien tulee olla e-hyväksytty direktiivin 76/757/ETY mukaisesti tai E-hyväksytty säännön n:o 3/02 mukaisesti.

254 §
Hitaan ajoneuvon kilpi

Hitaan ajoneuvon kilpi on sijoitettava perävaunun taakse keskelle tai vasemmalle puolelle enintään 2,0 metrin etäisyydelle takapäästä ja enintään 10° poikkeamalla suoraan taaksepäin suunnattuna enintään 1,8 metrin korkeudelle. Hitaan ajoneuvon kilven tulee olla E-hyväksytty säännön n:o 69 mukaisesti.

255 §
Takasumuvalaisin

Takasumuvalaisimen tulee olla e-hyväksytty direktiivin 77/538/ETY mukaisesti, sellaisena kuin se on muutettuna direktiivillä 89/518/ETY, tai E-hyväksytty säännön n:o 38 mukaisesti.

256 §
Peruutusvalaisin

1. Peruutusvalaisin saa toimia vain peruutettaessa tai traktorin taikka moottorityökoneen peruutusvaihteen ollessa kytketty.

2. Peruutusvalaisimen tulee olla vähintään 0,25 metrin ja enintään 1,2 metrin korkeudella. Milloin perävaunussa on yksi peruutusvalaisin, sen sijainti saa poiketa 34 §:n 2 momentin säännöksestä.

3. Traktorin perävaunun peruutusvalaisimen tulee olla e-hyväksytty direktiivin 77/539/ETY mukaisesti tai E-hyväksytty säännön n:o 23 mukaisesti.

257 §
Kävellen ohjattavan traktorin perävaunu

Kävellen ohjattavan traktorin perävaunussa ei vaadita takavaloa. Siinä tulee olla etu- ja takaheijastimet, joiden sijoitus saa poiketa edellä tässä luvussa säädetyistä mitoista.

16 luku

Hinattavat laitteet

258 §
Renkaat ja nastat

1. Hinattavassa laitteessa tulee olla ilmarenkaat, umpirenkaat, jalakset tai telat.

2. Renkaat ja telaketjut saa varustaa nastoin, lumiketjuin tai vastaavin liukuestein, jotka eivät oleellisesti vahingoita tien pintaa.

259 §
Vetolaitteet

1. Hinattavan laitteen vetolaitteiden tulee olla kestävät ja tarkoituksenmukaiset. Niiden tulee olla varustetut tahattoman avautumisen estävällä laitteella.

2. Kytkinlaitteiden sijoituksen, mitoituksen ja lujuuden osalta noudatetaan, mitä laitetta vetävän moottorikäyttöisen ajoneuvon perävaunun vetolaitteista säädetään.

260 §
Pakolliset ja sallitut valaisimet ja heijastimet

1. Hinattavassa laitteessa tulee olla seuraavat valaisimet ja heijastimet:

a) suuntavalaisimet, jos vetävän ajoneuvon suuntavalaisimet eivät ole selvästi näkyvissä;

b) takavalaisimet käytettäessä hinattavaa laitetta olosuhteissa, jotka liikennesääntöjen mukaan edellyttävät valojen käyttöä;

c) takana punaiset heijastimet; ja

d) etuheijastimet, jos hinattavan laitteen leveys yli 1,6 metriä.

2. M1- tai N1-luokan autoon kytkettävässä hinattavan ajoneuvon etupyörien alle asetettavassa apuvaunussa tulee olla taka-, jarru- ja suuntavalaisimet sekä takaheijastimet joko kiinteästi asennettuina tai irrotettavissa olevassa ja hinauksen ajaksi hinattavan auton taakse kiinnitettävässä valaisintelineessä. Muussa apuvaunussa ja välivaunussa ei vaadita valaisimia, mutta siinä tulee olla etu- ja takaheijastimet.

3. Hinattavassa laitteessa saa sen lisäksi, mitä 1 momentissa säädetään, olla seuraavat valaisimet ja heijastimet:

a) suuntavalaisimet;

b) jarruvalaisimet;

c) takavalaisimet;

d) etuvalaisimet;

e) takasumuvalaisimet;

f) peruutusvalaisin;

g) sivuvalaisimet;

h) etuheijastimet;

i) sivuheijastimet;

j) välttämättömät työ- ja apuvalaisimet; ja

k) ylileveässä hinattavassa laitteessa erikseen määrätyt valaisimet ja heijastimet.

4. Valaisimet ja heijastimet on sijoitettava enintään 0,4 metrin etäisyydelle hinattavan laitteen sivusta sekä vähintään 0,35 metrin korkeudelle. Valaisimet saa sijoittaa enintään 1,9 metrin, tai jos korirakenteesta johtuvat erityiset syyt sitä vaativat, 2,1 metrin korkeudelle. Heijastimet saa sijoittaa enintään 0,9 metrin, tai jos korirakenteesta johtuvat erityiset syyt sitä vaativat, 1,2 metrin korkeudelle.

261 §
Suuntavalaisimet

1. Suuntavalaisimien tulee olla ruskeankeltaiset ja näyttää vilkkuvaa valoa.

2. Suuntavalaisimien tulee olla, mikäli mahdollista, vähintään 0,6 metrin etäisyydellä toisistaan.

3. Suuntavalaisimen tulee olla e-hyväksytty direktiivin 76/759/ETY mukaisesti tai E-hyväksytty säännön n:o 6/01 mukaisesti.

262 §
Jarru-, etu- ja takavalaisimet

1. Jarru- ja takavalaisimien tulee olla punaiset ja etuvalaisimien valkoiset. Jarruvalaisimen tulee toimia vetävän ajoneuvon käyttöjarrua käytettäessä. Etu- ja takavalon tulee toimia vetävän ajoneuvon etu-, lähi- ja kaukovalaisimien toimiessa.

2. Jarruvalon tulee näkyä vähintään 15° ylös- ja alaspäin, kuitenkin vähintään 5° alaspäin, jos valaisin on alempana kuin 0,75 metriä, sekä 45° sivuille päin.

3. Jarru-, etu- ja takavalaisimen tulee olla e-hyväksytty direktiivin 76/758/ETY mukaisesti tai E-hyväksytty säännön n:o 7/01 mukaisesti.

263 §
Sivuvalaisimet

1. Jos hinattavan laitteen pituus on suurempi kuin 6 metriä, on sivuvalaisimia, milloin ne on asennettu, oltava kummallakin puolella vähintään kaksi. Sivuvalaisimien lukumäärän tulee lisäksi olla sellainen, että valaisimien keskinäinen etäisyys laitteen pituussuunnassa on vähintään 2 metriä ja enintään 6 metriä.

2. Sivuvalaisimet saavat olla enintään 1,2 metrin korkeudella. Jos valaisimia on enemmän kuin yksi kummallakin puolella, tulee niiden olla suunnilleen samalla korkeudella.

3. Sivuvalaisimien tulee olla sivulle suunnattuja ja väriltään ruskeankeltaisia.

4. Sivuvalaisimen lampun teho saa olla enintään 10 W.

5. Sivuvalaisimien tulee olla kytketyt siten, että ne toimivat samanaikaisesti vetävän ajoneuvon etu-, lähi- ja kaukovalaisimien kanssa.

264 §
Heijastimet

1. Etu- ja takaheijastimet on sijoitettava enintään 10° poikkeamalla suoraan eteen tai taakse suunnattuina mahdollisimman lähelle korin kulmia.

2. Sivuheijastimien tulee olla sivulle suunnatut. Niiden sijoituksen tulee vastata sivuvaloista annettuja säännöksiä.

3. Etuheijastimien tulee olla valkoiset, takaheijastimien punaiset ja sivuheijastimien ruskeankeltaiset. Takaheijastimien tulee olla kolmion muotoiset. Muut heijastimet eivät saa olla kolmion muotoisia.

4. Heijastimien tulee olla e-hyväksytty direktiivin 76/757/ETY mukaisesti tai E-hyväksytty säännön n:o 3/02 mukaisesti.

265 §
Takasumuvalaisin

Takasumuvalaisimen tulee olla e-hyväksytty direktiivin 77/538/ETY mukaisesti, sellaisena kuin se on muutettuna direktiivillä 89/518/ETY, tai E-hyväksytty säännön n:o 38 mukaisesti.

266 §
Peruutusvalaisin

1. Peruutusvalaisin saa toimia vain peruutettaessa tai vetävän ajoneuvon peruutusvaihteen ollessa kytketty.

2. Peruutusvalaisimen tulee olla vähintään 0,25 metrin ja enintään 1,2 metrin korkeudella. Milloin hinattavassa laitteessa on yksi peruutusvalaisin, sen sijainti saa poiketa 34 §:n 2 momentin säännöksestä.

3. Peruutusvalaisimen tulee olla e-hyväksytty direktiivin 77/539/ETY mukaisesti tai E-hyväksytty säännön n:o 23 mukaisesti.

267 §
Nopeuskilpi

Hinattavaan laitteeseen, jonka hinausnopeus on erikseen rajoitettu alemmaksi kuin 80 km/h, on kiinnitettävä taakse näkyvä suurinta sallittua nopeutta kilometreinä tunnissa osoittava mustin reunoin varustettu keltainen, halkaisijaltaan 240 mm mittainen pyöreä kilpi, johon on mustin 120 mm korkein numeroin merkitty suurinta sallittua nopeutta kilometreinä tunnissa osoittava luku.

17 luku

Erinäisiä säännöksiä

268 §
Ajoneuvoalustojen rakenne ja varusteet

Tämän asetuksen säännöksiä sovelletaan myös sellaisiin ajoneuvon alustoihin, joita ei ole vielä varustettu korilla. Niissä ei kuitenkaan vaadita heijastimia, taustapeilejä, roiskesuojia eikä -läppiä silloinkaan, kun alusta on varustettu ohjaamolla, eikä vetolaitetta, alleajosuojaa, sivusuojia, luvattoman käytön estävää laitetta eikä ajopiirturia.

269 §
Vähäiset poikkeukset

Autorekisterikeskuksen ajoneuvohallinnon yksikkö voi myöntää ajoneuvomallin tyyppikatsastuksessa vähäisiä poikkeuksia tämän asetuksen vaatimuksista.

270 §
Auton rakennetta ja varusteita koskevat poikkeukset

1. Autorekisterikeskuksen ajoneuvohallinnon yksikkö voi erityisestä syystä myöntää poikkeuksen tämän asetuksen säännöksistä seuraavasti:

a) ohjauslaitteen sijoitusta koskevasta 39 §:n 1 momentin säännöksestä sanomalehtien jakeluun käytettävälle autolle;

b) jarruja koskevista 41 §:n 1 momentin hyväksymisvaatimuksista;

c) ikkunoiden materiaalin sekä tuulilasin ja takalasin laitteiden 68-70 §:ssä tarkoitetuista hyväksymisvaatimuksista kilpailu- tai muuhun erikoistarkoitukseen käytettävälle autolle;

d) valaisimien ja heijastimien sijoitusta, näkyvyyttä ja väriä koskevista 71 ja 74 §:n vaatimuksista ulkovallan edustuston tai diplomaattikunnan jäsenen hallinnassa olevalle autolle ja kilpailu- tai muussa erikoistarkoituksessa käytettävälle autolle; ja

e) näköesteitä koskevista 99 §:n 1 momentin säännöksistä erikoisrakenteiselle autolle tai tiellä tapahtuvaa työskentelyä varten.

2. Edellä 1 momentissa tarkoitettuja poikkeuksia saa myöntää sanotussa momentissa tarkoitettujen autojen lisäksi muuttotavarana tai yksittäiskappaleena maahan tuodulle autolle ehdolla, että vastaavantasoinen turvallisuustaso on saavutettu muulla kuin tässä asetuksessa tarkoitetulla tavalla.

3. Ministeriö voi myöntää poikkeuksen 6 luvun säännöksistä siltä osin kuin sen myöntäminen ei 1 momentin nojalla kuulu ajoneuvohallinnon yksikölle.

271 §
Moottoripyörän rakennetta ja varusteita koskevat poikkeukset

1. Autorekisterikeskuksen ajoneuvohallinnon yksikkö voi erityisestä syystä myöntää poikkeuksen valaisimien ja heijastimien sijoitusta, näkyvyyttä ja väriä koskevista 116 §:n 3 momentin vaatimuksista kilpailu- tai muussa erikoistarkoituksessa käytettävälle moottoripyörälle.

2. Ministeriö voi myöntää poikkeuksen 7 luvun säännöksistä siltä osin kuin sen myöntäminen ei 1 momentin nojalla kuulu ajoneuvohallinnon yksikölle.

272 §
Mopon rakennetta ja varusteita koskevat poikkeukset

Ministeriö voi myöntää poikkeuksen 8 luvun säännöksistä.

273 §
Traktorin ja moottorityökoneen rakennetta ja varusteita koskevat poikkeukset

1. Autorekisterikeskuksen ajoneuvohallinnon yksikkö voi erityisestä syystä myöntää yksittäiselle traktorille ja moottorityökoneelle poikkeuksen tämän asetuksen säännöksistä seuraavasti:

a) liikennetraktorin roiskesuojien mitoitusta koskevista 162 §:n vaatimuksista;

b) ikkunoiden materiaalin sekä tuulilasin laitteiden 163 ja 165 §:ssä tarkoitetuista hyväksymisvaatimuksista erikoistarkoitukseen käytettävälle traktorille;

c) valaisimien ja heijastimien sijoitusta, näkyvyyttä ja väriä koskevista 166 §:n vaatimuksista; ja

d) näköesteitä ja ulkonevia osia koskevista 182 ja 183 §:n säännöksistä erikoisrakenteiselle traktorille ja moottorityökoneelle tai tiellä tapahtuvaa työskentelyä varten.

2. Ministeriö voi myöntää poikkeuksen 9 luvun säännöksistä siltä osin kuin sen myöntäminen ei 1 momentin nojalla kuulu ajoneuvohallinnon yksikölle.

274 §
Maastoajoneuvon ja polkupyörän rakennetta ja varusteita koskevat poikkeukset

Ministeriö voi myöntää poikkeuksen 10 luvun ja 11 luvun 204-207 §:n säännöksistä.

275 §
Perävaunun ja hinattavan laitteen rakennetta ja varusteita koskevat poikkeukset

1. Autorekisterikeskuksen ajoneuvohallinnon yksikkö voi erityisestä syystä myöntää poikkeuksen tämän asetuksen säännöksistä seuraavasti:

a) jarruja koskevista 218 §:n 1 momentin hyväksymisvaatimuksista; ja

b) valaisimien ja heijastimien sijoitusta, näkyvyyttä ja väriä koskevista 223, 225, 238, 249 ja 260 §:n vaatimuksista erikoistarkoituksessa käytettävälle perävaunulle ja hinattavalle laitteelle.

2. Ministeriö voi myöntää poikkeuksen 12-16 luvun säännöksistä siltä osin kuin sen myöntäminen ei 1 momentin nojalla kuulu ajoneuvohallinnon yksikölle.

276 §
Muutoksenhaku

1. Muutoksenhausta hallintoviranomaisen tämän asetuksen nojalla antamaan päätökseen on voimassa, mitä muutoksenhausta hallintoasioissa annetussa laissa (154/50) säädetään.

2. Tämän asetuksen perusteella annettua päätöstä tai määräystä on noudatettava siitä huolimatta, ettei se ole tullut lainvoimaiseksi, jollei valitusviranomainen toisin määrää.

277 §
Rangaistukset

Joka rikkoo tätä asetusta, on tuomittava rangaistukseen niin kuin tieliikennelaissa säädetään.

278 §
Voimaantulo

1. Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1993 ja se koskee voimaantulopäivänä tai sen jälkeen Suomessa ensi kertaa käyttöön otettua ajoneuvoa ja erillistä liikennetarviketta.

2. Henkilöauton nastarenkaan saa 38 §:n 2 momentin säännöksen estämättä ottaa käyttöön ennen 20 päivää huhtikuuta 1993, jos se täyttää tämän asetuksen voimaan tullessa voimassa olleet vaatimukset.

3. Maastohenkilöauton saa 47 §:n säännösten estämättä ottaa Suomessa ensi kertaa käyttöön ennen 1 päivää heinäkuuta 1993, jos se täyttää tämän asetuksen voimaan tullessa voimassa olleet vaatimukset.

4. Dieselmoottorilla varustetun kuorma- ja linja-auton saa 48 §:n 1 ja 2 momentin säännösten estämättä ottaa Suomessa ensi kertaa käyttöön ennen 1 päivää lokakuuta 1993, jos se täyttää tämän asetuksen voimaan tullessa voimassa olleet vaatimukset.

5. Nopeudenrajoitinta koskevan 55 §:n vaatimuksen voimaantulosta säädetään erikseen.

6. Turvavöitä ja niiden kiinnityspisteitä N2- ja N3-luokan ajoneuvossa koskevat 64 §:n vaatimukset koskevat autoa, joka otetaan käyttöön 1 päivänä heinäkuuta 1997 tai sen jälkeen.

7. Ennen asetuksen voimaantuloa Suomessa ensi kertaa käyttöön otettua muuta kuin 133, 152 tai 202 §:ssä tarkoitettua suojakypärää saa käyttää ja sen saa myydä tai muuten luovuttaa 31 päivään joulukuuta 1996 saakka.

8. Auton perävaunun saa 223 §:n säännösten estämättä ottaa käyttöön ennen 1 päivää lokakuuta 1994, jos se täyttää tämän asetuksen voimaan tullessa voimassa olleet vaatimukset.

9. Traktorin ja moottorityökoneen perävaunun saa 249 §:n säännösten estämättä ottaa käyttöön ennen 1 päivää tammikuuta 1994, jos se täyttää tämän asetuksen voimaan tullessa voimassa olleet vaatimukset.

10. Hinattavan laitteen saa 260 §:n säännösten estämättä ottaa käyttöön ennen 1 päivää tammikuuta 1994, jos se täyttää tämän asetuksen voimaan tullessa voimassa olleet vaatimukset.

279 §
Aiempien säädösten kumoaminen

1. Tällä asetuksella kumotaan 26 päivänä maaliskuuta 1982 annettu ajoneuvoasetus (233/82) siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen sekä liikenneministeriön sen nojalla antama päätös ajoneuvoasetuksen täytäntöönpanosta (150/83) siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen.

2. Lisäksi kumotaan:

a) henkilö- ja pakettiautojen ja niiden perävaunujen kytkennästä annettu liikenneministeriön päätös (861/77) siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen;

b) museoajoneuvoista annettu liikenneministeriön päätös (93/80);

c) polkupyöristä annettu liikenneministeriön päätös (304/86) siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen;

d) lasten turvalaitteista annettu liikenneministeriön päätös (729/87) siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen;

e) kuorma-autojen ja perävaunujen ristiinkytkennästä annettu liikenneministeriön päätös (247/90); sekä

f) moottoripyöräilijän, moottorikelkkailijan ja mopoilijan suojakypärästä annettu liikenneministeriön päätös (985/91).

3. Ajoneuvoasetuksen nojalla annetut liikenneministeriön päätökset jäävät, 1 ja 2 momentissa mainittuja lukuun ottamatta, edelleen voimaan, kunnes niistä tämän asetuksen tai ajoneuvojen käytöstä tiellä annetun asetuksen (1257/92) nojalla toisin määrätään.

4. Tällä asetuksella kumotaan ajoneuvoasetuksen nojalla myönnetyt poikkeusluvat 1 päivästä tammikuuta 1995.

280 §
Ennen tämän asetuksen voimaantuloa liikenteeseen otetut ajoneuvot

1. Ennen tämän asetuksen voimaantuloa liikenteeseen hyväksyttyä ajoneuvoa saa edelleen käyttää liikenteessä, jos se on tämän asetuksen voimaan tullessa voimassa olleiden säännösten ja määräysten mukainen. Ennen tämän asetuksen voimaantuloa liikenteeseen hyväksytyssä ajoneuvossa ei kuitenkaan vaadita valonheitinten pesulaitetta, takaikkunan huurteenpoistolaitetta eikä henkilöautossa oikeanpuoleista taustapeiliä. Lisäksi saa takasumuvalaisin olla tarvittaessa myös ajoneuvon oikealla puolella.

2. Ennen tämän asetuksen voimaantuloa käyttöön otetun ajoneuvon määrittelyä ei muuteta, ellei ajoneuvon omistaja tällaista muutosta vaadi.

3. Jos ajoneuvon rakennetta tai varusteita muutetaan tämän asetuksen tultua voimaan, on muutos tehtävä tämän asetuksen mukaisesti.

Helsingissä 4 päivänä joulukuuta 1992

Tasavallan Presidentti
MAUNO KOIVISTO

Liikenneministeri
Ole Norrback

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.