1198/1992

Annettu Helsingissä 3 päivänä joulukuuta 1992

Valtioneuvoston päätös tasoyleisohjeeksi asuinhuoneistojen kohtuullisista vuokrista eräillä paikkakunnilla

Valtioneuvosto on ympäristöministeriön esittelystä 10 päivänä heinäkuuta 1987 annetun huoneenvuokralain (653/87) 26 §:n 1 momentin nojalla päättänyt:

1 §
Tasoyleisohje ja sen tarkoitus

Tämä päätös sisältää huoneenvuokralain (653/87) 26 §:n 1 momentissa tarkoitetun yleisohjeen kohtuullisena pidettävistä asuinhuoneistojen vuokrista eri paikkakunnilla ja huoneistojen vuokra-arvoa korottavista tai alentavista perusteista (tasoyleisohje).

Tasoyleisohje on tarkoitettu avuksi vuokrasopimuksen osapuolten sopiessa vuokran määrästä tai tuomioistuimen päättäessä vuokran määrästä.

2 §
Ohjeen soveltaminen yksittäistapauksessa

Huoneiston kohtuullisena pidettävä vuokra saattaa soveltamisohjeista ilmenevistä tai muista huoneiston vuokra-arvoon vaikuttavista perusteista johtuen olla taulukkovuokraa korkeampi tai alhaisempi.

Vuokrasta sopimisesta, kohtuullisesta vuokrasta ja sovitun vuokran korottamisesta tai alentamisesta säädetään huoneenvuokralaissa.

3 §
Huoneiston vuokra-arvoa korottavia perusteita

Kohtuullista vuokraa yksittäistapauksessa harkittaessa huoneiston vuokra-arvoa korottavia perusteita ovat:

1) vuokraan sisältyy ilman eri korvausta sellaisia erityisiä etuja, joita ei tavanomaisesti vuokraan sisälly (esim. kalustus, liinavaatteet, siivous, taloussähkö taikka keittiön, seurustelutilojen, saunan, pesutuvan, kuivaushuoneen, mankelin, kuntosalin, suojatun tai lämmitetyn autopaikan, puutarhan tai puhelimen käyttöoikeus);

2) huoneiston tai kiinteistön varustetaso taikka yhteiskäyttöön tarkoitetut tilat tai niiden varustetaso ylittävät tavanomaisen tason taikka huoneistossa on liittymismahdollisuus kaapelitelevisioon;

3) huoneiston valmistumisajankohta osuu taulukon tarkasteluajanjakson keskiväliä myöhemmille vuosille;

4) huoneiston hyödyllisen käyttöpinta-alan osuus on tehokkaan pohjaratkaisun johdosta suurempi kuin mitä kokonaispinta-ala vastaavan suuruisessa huoneistossa muutoin edellyttäisi;

5) huoneiston sijainti rakennuksessa kerrosten tai päivänvalon suhteen on hyvä taikka siihen liittyy jokin sen asumiskelpoisuuteen tai -viihtyvyyteen taikka vuokra-arvoon muuten olennaisesti vaikuttava edellä mainitsematon etu (esimerkiksi maisemanäköala tai oleskeluparveke).

Huoneiston vuokra-arvoa korottaa lisäksi merkittävästi sen hyvä sijainti paikkakunnan keskuksen, koulujen, myymälä- tai muiden palvelujen tai liikenneyhteyksien suhteen taikka sijainti ympäristön laadun tai muiden seikkojen johdosta arvostetulla alueella. Keskimääräistä suurempi vuokra-arvo heijastuu myös huoneiston verotusarvoon ja sitä kautta kiinteistöveron määrään.

4 §
Huoneiston vuokra-arvoa alentavia perusteita

Kohtuullista vuokraa yksittäistapauksissa harkittaessa huoneiston vuokra-arvoa alentavia perusteita ovat:

1) huoneiston varustetaso alittaa keskimääräisen tason (esimerkiksi suihku- tai kylpyhuone puuttuu tai saniteettitilat ovat muuten puutteelliset);

2) huoneiston sijainti paikkakunnalla taikka sijaintialue edellä 3 §:n 2 momentissa tarkoitettujen perusteiden mukaan arvioiden on huono tai vähän arvostettu;

3) huoneistoa käytettäessä esiintyy jokin pysyväisluontoinen huoneiston vuokra-arvoa alentava haitta (esimerkiksi melu, pöly, savu, noki, haju tai näihin rinnastettava muu syy);

4) huoneiston valmistumisajankohta osuu taulukon tarkasteluajanjakson keskiväliä aikaisemmille vuosille;

5) huoneiston hyödyllisen käyttöpinta-alan osuus on huonon pohjaratkaisun johdosta pienempi kuin mitä kokonaispinta-ala vastaavan suuruisessa huoneistossa muutoin edellyttäisi;

6) huoneiston sijainti rakennuksessa on kerrosten tai päivänvalon suhteen huono (esimerkiksi sijainti sellaisen rakennuksen kolmannessa tai sitä ylemmässä kerroksessa, jossa ei ole hissiä, huoneistoon saadaan rajoitetusti suoraa auringonvaloa taikka huoneisto on jatkuvasti alttiina auringonpaisteelle tahi huoneiston ilmanvaihto on puutteellinen).

5 §
Huoneiston kunto ja valmistumis- tai peruskorjausvuosi

Huoneiston ikä luetaan sen valmistumisvuodesta, jollei 3-5 momentista muuta johdu.

Huoneiston kunto osoittaa sen rakenteiden, pintojen, laitteiden ja varusteiden laadun ja kestävyyden sekä käyttökelpoisuuden.

Milloin huoneisto on vuokranantajan kustannuksella korjattu vuokra-arvoltaan uutta vastaavaan kuntoon, pidetään valmistumisvuotena korjausvuotta. Milloin taas huoneistossa on vuokranantajan kustannuksella suoritettu sellaisia kunnossapitotöitä tai varustetason parannuksia, joiden seurauksena huoneiston vuokra-arvo on parantunut, mutta huoneistoa ei ole saatettu uutta vastaavalle tasolle (esimerkiksi keittiön kalusteita tai muita varusteita taikka saniteettitiloja on uusittu, sähkö- tai muita liittymiä on lisätty merkittävästi taikka huoneistoa on muuten kunnostettu uutta vastaavalle tasolle vain osittain), luetaan valmistumisvuosi korjaustyön laadusta ja laajuudesta riippuen harkinnanvaraisesti valmistumisvuotta myöhemmästä ajankohdasta.

Jos kiinteistössä, jossa huoneisto sijaitsee, on tehty huoneistojen vuokra-arvoa parantavia toimenpiteitä, kuten rakennettu hissi, sauna, pesutupa tai askartelutila taikka lisätty äänieristystä, tämä otetaan niin ikään harkinnanvaraisesti huomioon lukemalla huoneiston ikä valmistumisvuotta myöhemmästä ajankohdasta.

Tavanomaiset korjaustyöt, joilla ylläpidetään huoneiston tai rakennuksen peruskuntoa, eivät vaikuta valmistumisvuoden määrittelyyn. Siihen eivät myöskään vaikuta vuokralaisen kustantamat korjaustyöt.

6 §
Taulukkovuokrien määritys tilastoaineiston pohjalta

Taulukoissa olevien vuokrien määritys on perustunut vapaarahoitteisista kerros- ja rivitalohuoneistoista perittyjä vuokria edustavaan tilastoaineistoon. Sen perusteella on laadittu keskimääräistä vallitsevaa vuokratasoa keskimäärin kuvaavat vuokrataulukot eri paikkakunnilla. Eri ikäryhmien taulukkovuokrat kuvaavat ryhmien keskimmäisenä vuotena valmistuneiden huoneistojen vuokraa markkoina huoneistoalan neliömetriltä kuukaudessa. Taulukkovuokriin sisältyvät asuinhuoneistojen vuokrien korotusyleisohjeeksi annetussa valtioneuvoston päätöksessä (1197/92) tarkoitettu korotus. Korotukseen sisältyy keskimääräinen kiinteistövero, jonka suuruudeksi on arvioitu 1,00 markkaa neliömetriltä kuukaudessa.

7 §
Taulukon huoneistot

Taulukkovuokrat tarkoittavat vuokria sellaisissa koko huoneistoa koskevissa vuokrasuhteissa, joissa vuokranantaja vastaa lämmityskustannuksista.

Taulukkovuokrissa ei ole otettu huomioon sellaisia yksittäistapauksissa vuokra-arvoltaan samanveroisista huoneistoista paikkakunnalla yleensä maksettuja kohtuullisia vuokria alhaisemman vuokran perimisen aiheuttavia seikkoja, kuten vuokranantajan ja vuokralaisen sukulaisuussuhde tai että huoneistoa käytetään työsuhdeasuntona. Taulukkovuokria laadittaessa ei myöskään ole otettu huomioon valtion asuntolainoittamien vuokra- ja asunto-osuuskuntatalojen huoneistoista perittäviä vuokria.

8 §
Huoneiston koko

Taulukoissa esiintyvissä huoneistotyypeissä keittiö on laskettu huoneeksi edellyttäen, että sen pinta-ala on vähintään seitsemän neliömetriä ja siinä on ovi ja ikkuna (esimerkiksi 2 huonetta voi tarkoittaa joko kahta huonetta ja keittokomeroa tai yhtä huonetta ja keittiötä).

Huoneistoalan neliömetrillä taulukoissa tarkoitetaan sitä vuokralaisen yksinomaisessa käytössä olevaa lattiapinta-alaa, jota rajoittavat huoneistoa ympäröivien seinien sisäpinnat. Siihen ei kuitenkaan ole luettu kuuluvaksi hormiryhmien, putkikanavien, pilarien, kantavien seinien, kylmien kuistien, tuulikaappien eikä portaiden vaatimaa alaa portaiden lähtökerroksessa eikä kellari- ja ullakkotiloja, kahdelle tai useammalle asunnolle yhteisesti kuuluvaa eteistä, käytävää, WC:tä, pesu- tai kylpyhuonetta, keittiötä tai näihin verrattavaa muuta yhteiskäyttöön tarkoitettua, asumiseen liittyvää tilaa. Huoneistoalaa laskettaessa ei ole otettu lukuun sitä osaa lattiapinta-alasta, jonka kohdalla sisäkaton korkeus lattiasta on pienempi kuin 160 cm. Huoneistoalaa yksittäistapauksissa määritettäessä voidaan muiltakin kuin edellä lausutuilta osin käyttää RT-kortiston tai kiinteistönhoitotiedoston ohjekorttia "Rakennuksen pinta-alat" (SFS 5139-standardi).

9 §
Huoneiston varustetaso

Taulukoissa esiintyvät huoneistot edustavat perustyyppiä siten, että varustetaso vastaa sitä, mikä on kyseessä olevan ikäryhmän kerrostalojen huoneistoissa keskitasoista.

Huoneiston kuntoa arvosteltaessa arvoasteikon hyvä - keskitasoinen - huono mukaan on taulukoissa esiintyvän perustyypin katsottava edustavan keskitasoa.

10 §
Taulukkovuokrat
Paikkakunta     Valmistumis- tai peruskorjaus-
ja huoneisto-               vuosi
tyyppi          -1975     1976-1988      1989-
Helsinki
1 huone            44         47         51
2 huonetta         38         41         48
3 huonetta         35         38         46
4 huonetta tai
  enemmän          34         37         44

Espoo, Kauniainen, Vantaa
1 huone            41         44         49
2 huonetta         37         40         46
3 huonetta         34         37         44
4 huonetta tai
  enemmän          33         36         42
Hyvinkää, Hämeenlinna, Joensuu, Jyväskylä, Järvenpää,
Kerava, Kirkkonummi, Kouvola, Kuopio, Lahti,
Lappeenranta, Lohja, Nurmijärvi, Oulu, Pori, Porvoo,
Raisio, Riihimäki, Rovaniemi, Seinäjoki, Sipoo,
Tampere, Turku, Tuusula, Vaasa, Vihti
1 huone            34         37         44
2 huonetta         32         34         42
3 huonetta         30         33         40
4 huonetta tai
  enemmän          29         32         38

Taulukkovuokrat ovat markkoina neliömetriltä kuukaudessa.

11 §
Voimaantulo

Tämä päätös tulee voimaan 1 päivänä maaliskuuta 1993. Päätöksellä kumotaan tasoyleisohjeeksi asuinhuoneistojen kohtuullisista vuokrista eräillä paikkakunnilla 12 päivänä joulukuuta 1991 annettu valtioneuvoston päätös (1431/91).

Helsingissä 3 päivänä joulukuuta 1992

Ministeri
Pirjo Rusanen

Vanhempi hallitussihteeri
Seija Heiskanen-Frösén

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.