977/1992

Annettu Helsingissä 6 päivänä marraskuuta 1992

Laki jakolain muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

kumotaan 14 päivänä joulukuuta 1951 annetun jakolain (604/51) 55 ja 73 §, 89 §:n 2 momentti, 95 ja 96 §, 106 §:n 2 momentti, 126 §:n 2 ja 3 momentti, 140, 141, 172, 174 ja 189 §, 277 §:n 1 momentti, 307 §:n 5 momentti, 308 §, 312 §:n 5 kohta ja 326 §,

sellaisina kuin niistä ovat, 55 ja 96 §, 126 §:n 2 ja 3 momentti ja 308 § 31 päivänä tammikuuta 1975 annetussa laissa (52/75), 89 §:n 2 momentti 30 päivänä joulukuuta 1961 annetussa laissa (594/61), 141 §, 307 §:n 5 momentti ja 326 § 2 päivänä toukokuuta 1972 annetussa laissa (321/72), 174 § 1 päivänä heinäkuuta 1988 annetussa laissa (625/88), 277 §:n 1 momentti 4 päivänä heinäkuuta 1975 annetussa laissa (534/75) ja 312 §:n 5 kohta 3 päivänä huhtikuuta 1992 annetussa laissa (302/92),

muutetaan 51 §, 52 §:n 1 momentti, 58 §:n 1 ja 2 momentti, 70 §:n 2 ja 3 momentti, 75, 141 a ja 142 §, 175 §:n 1 momentti, 182 §:n 3 momentti, 188, 193, 194 ja 196 §, 211 §:n 2 momentti, 226, 228, 240, 244 ja 251 §, 256 §:n 3 momentti, 263 ja 264 §, 269 §:n 1 momentti, 275 §:n 2 momentti, 286 §:n 1 ja 2 momentti, 314 §:n 1 ja 2 momentti, 316 §, 318 §:n 1 momentti, 320 ja 321 §, 333 §:n 1 ja 2 momentti, 334-336 §, 340 c §:n 4 momentti, 340 d ja 340 f § sekä 347 §:n 1 momentti,

sellaisina kuin niistä ovat 52 §:n 1 momentti, 58 §:n 1 ja 2 momentti, 75 ja 194 §, 333 §:n 1 momentti ja 340 c §:n 4 momentti mainitussa 31 päivänä tammikuuta 1975 annetussa laissa, 70 §:n 2 ja 3 momentti, 244 §, 269 §:n 1 momentti, 275 §:n 2 momentti, 286 §:n 1 ja 2 momentti, 314 §:n 1 ja 2 momentti, 318 §:n 1 momentti, 333 §:n 2 momentti, 334, 340 d ja 340 f § sekä 347 §:n 1 momentti 29 päivänä kesäkuuta 1984 annetussa laissa (509/84), 141 a § ja 175 §:n 1 momentti 31 päivänä toukokuuta 1972 annetussa laissa (439/72), 182 §:n 3 momentti mainitussa 1 päivänä heinäkuuta 1988 annetussa laissa, 188 § mainitussa 30 päivänä joulukuuta 1961 annetussa laissa, 263 § muutettuna mainituilla 2 päivänä toukokuuta 1972 ja 29 päivänä kesäkuuta 1984 annetuilla laeilla sekä 4 päivänä heinäkuuta 1975 annetulla lailla (532/75) sekä 264, 320, 335 ja 336 § mainitussa 2 päivänä toukokuuta 1972 annetussa laissa, sekä

lisätään lakiin uusi 51 a §, 275 §:ään, sellaisena kuin se on osittain muutettuna mainitulla 29 päivänä kesäkuuta 1984 annetulla lailla, uusi 3 momentti, 286 §:ään, sellaisena kuin se on viimeksi mainitussa laissa, uusi 4 momentti, 312 §:ään, sellaisena kuin se on osittain muutettuna mainituilla 2 päivänä toukokuuta 1972 ja 31 päivänä tammikuuta 1975 annetuilla laeilla, uusi 2 ja 3 momentti sekä lakiin uusi 314 a sekä 348 a–348 d § seuraavasti:

51 §

Toimituksessa on pidettävä pöytäkirjaa. Pöytäkirjaan merkitään asianosaisten vaatimukset ja muiden lausumien sisältö, sopimukset, toimitusmiesten ratkaisut sekä muut toimituksen kannalta merkitykselliset asiat, jos ne eivät sisälly muuhun toimituksen asiakirjaan. Pöytäkirjan ja muut toimituksessa laaditut asiakirjat allekirjoittaa toimitusinsinööri.

51 a §

Asianosaisille on toimituksessa esitettävä tehdyt ratkaisut ja sopimukset.

Pöytäkirjan ja muiden toimitusta koskevien asiakirjojen on oltava asianosaisten saatavilla mahdollisimman pian, kuitenkin viimeistään 14 päivän kuluessa toimituksen lopettamispäivästä lukien, jos asianosainen sitä pyytää toimituksessa, tai edellä mainitussa määräajassa pyynnöstä lukien, jos pyyntö esitetään toimituksen lopettamisen jälkeen.

Jos toimitusmiesten päätöksestä saa erikseen valittaa toimituksen kestäessä tai jos päätös on alistettava maaoikeuden tutkittavaksi, on pöytäkirjan ja muiden asiakirjojen päätöstä koskevilta osin oltava asianosaisten saatavilla 14 päivän kuluessa päätöksen antamisesta lukien.

52 §

Asianosaisten jaon yhteydessä tekemä sopimus on ollakseen pätevä asianosaisten tai heidän toimituskokouksessa yksimielisesti valitsemiensa henkilöiden allekirjoitettava taikka asianosaisten toimituskokouksessa hyväksyttävä.


58 §

Jollei toimitusta ole tiedotettu aloitettavaksi ja hakija kirjallisesti ilmoittaa peruuttavansa hakemuksensa, tulee maanmittaustoimiston peruuttaa toimitusmääräys. Toimitusmääräys sellaiseen toimitukseen, johon määräys on annettu hakemuksetta viranomaisen aloitteesta, peruutetaan saman viranomaisen esityksestä.

Jos toimituksen hakija alkukokouksessa pyytää, ettei toimitusta suoriteta, on toimitus jätettävä sikseen, jollei kukaan sellainen asianosainen, joka olisi voinut itse panna toimituksen vireille, vaadi sen suorittamista.


70 §

Jos toimitus koskee usean yhdessä omistamaa kiinteistöä tai määräalaa, eikä toimituksessa ole kysymys kiinteistön jaosta, riittää, että kutsukirje toimitetaan yhdelle omistajista. Jos toimitus koskee yhteistä aluetta, eikä kysymys ole sen jakamisesta tai 231 §:n 1 momentin 1, 2 tai 3 kohdassa tarkoitetusta jaon täydentämisestä, kutsukirje toimitetaan osakaskunnalle noudattaen, mitä yhteisaluelain (758/89) 26 §:ssä säädetään.

Toimituksen alkukokouksesta tiedottaminen katsotaan asianmukaisesti suoritetuksi, jos edellä tarkoitettu kirje on annettu vähintään 14 päivää ennen kokousta postin kuljetettavaksi tai muulla tavoin toimitettu asianosaiselle taikka kuulutus julkaistu vähintään 14 päivää ennen kokousta.

75 §

Kun toimituksesta on tiedotettu siten kuin edellä säädetään, ei asianosaisen poissaolo estä toimituksen suorittamista.

141 a §

Kun uusjaossa jakoehdotus on hyväksytty tai vaatimus sen muuttamisesta lainvoimaisesti ratkaistu, merkitään se tältä osin maarekisteriin tai kiinteistörekisteriin.

142 §

Kun jakoehdotus on hyväksytty tai vaatimus sen muuttamisesta on lainvoimaisesti ratkaistu, on jakorajat käytävä.

Raja on täsmällisesti määrättävä ja merkittävä pysyvästi maastoon. Rajan paikka voidaan kuitenkin jättää maastoon merkitsemättä asemakaava- ja rakennuskaava-alueella sekä erityisestä syystä muuallakin, jos merkitseminen ei ole tarpeen kiinteistöjaotuksen selvyyden vuoksi eikä tilan omistaja vaadi merkitsemistä. Myös selvä luonnollinen raja voidaan jättää maastoon merkitsemättä.

175 §

Toimitus, josta ei ole valitettu, merkitään maarekisteriin tai kiinteistörekisteriin valitusajan päätyttyä. Toimitus on lainvoimainen, kun tällainen merkitseminen on tapahtunut.


182 §

Kun lohkomalla erotetaan kahdesta tai useammasta tilasta muu alue kuin koskialue, tulee lohkomiseen olla kiinnityksen haltijan kirjallinen suostumus. Jos tiloja rasittavat yhteiset kiinnitykset taikka vain yhteen tilaan on vahvistettu kiinnitys, ei kiinnityksen haltijan suostumus kuitenkaan ole tarpeen. Myöskään silloin, kun erotettava alue on yhteinen alue tai osa siitä, ei kiinnityksen haltijan suostumus ole tarpeen.

188 §

Lohkomisessa on käytävä lohottavan alueen raja. Rajan paikka on määrättävä maanomistajan osoituksen tai, jos määräala on luovutettu, luovutuskirjan ja muun saatavissa olevan selvityksen mukaan.

Jos erotettavan alueen rajana on tilan piiriraja, jonka paikka on epävarma, on tämä säädetyssä järjestyksessä käytävä.

193 §

Lohkomisessa laaditaan pöytäkirja sekä tarpeen mukaan kartta ja lohkomiskirja.

Pöytäkirjassa tai lohkomiskirjassa on esitettävä, miten lohkomisessa tilat on muodostettu.

194 §

Mitä jakotoimitusten osalta on säädetty yhteisten palstojen erottamisesta, rasitteista, rajojen käymisestä ja pyykittämisestä sekä siirtokustannuksista, tileistä, toimituksen lopettamisesta, valitusosoituksen antamisesta ja menettelystä yleensä, on sovellettava myös lohkomiseen, mikäli toisin ei säädetä.

196 §

Sellainen lohkomistoimitus, jonka kaikki asianosaiset ovat allekirjoituksillaan hyväksyneet, voidaan merkitä maarekisteriin tai kiinteistörekisteriin valitusajan päättymistä odottamatta.

211 §

Tilusvaihdon toimittamisen edellytyksenä on myös, että toimituksessa voidaan noudattaa tämän lain yleisiä säännöksiä tilusten tarkoituksenmukaisen käytön järjestelystä.


226 §

Raja on käytävä niin, että sen paikka tulee selvästi osoitetuksi.

228 §

Mitä säädetään jakotoimituksissa noudatettavasta menettelystä, sovelletaan, mikäli toisin ei säädetä, myös rajankäyntiin. Rajankäynnin toimitusmiesten osalta kuitenkin noudatetaan, mitä lohkomisen toimitusmiehistä säädetään. Niin ikään on rajankäynnissä noudatettava, mitä 216 §:n 2 momentissa säädetään.

240 §

Muodostettaessa tilaksi erillistä aluetta, joka ei ennestään kuulu tilaan eikä ole erillinen vesijättö, on noudatettava, jollei muualla toisin säädetä, 184 ja 256 §:n säännöksiä. Sama on voimassa tällaisen alueen liittämisestä ennestään olevaan tilaan. Muodostettavan tilan tulee kokonaan sijaita samassa kunnassa.

244 §

Jos maanmittaustoimituksessa sattunut virhe määrätään korjattavaksi valituksen johdosta tai oikaistavaksi 286 §:ssä tarkoitetussa toimituksessa taikka otetaan korjattavaksi 348 c §:n 2 momentissa tarkoitetussa toimituskokouksessa, mutta korjaamisesta tai oikaisusta toimitusta muuttamalla aiheutuisi sellaisia kustannuksia ja haittoja, jotka eivät ilmeisesti olisi oikeassa suhteessa siitä koituvaan hyötyyn, voidaan virheen korjaamisen tai oikaisun sijasta toimituksessa määrätä suoritettavaksi rahavastike.

251 §

Vesijätöstä muodostettavan tilan tulee kokonaan sijaita samassa kunnassa.

256 §

Toimituksen toimitusmiehistä, sen lopettamisesta, valitusosoituksen antamisesta sekä toimituksen merkitsemisestä maarekisteriin tai kiinteistörekisteriin on voimassa, mitä lohkomisesta on vastaavissa kohdin säädetty.

263 §

Toimituskustannuksiin kuuluvat toimitusmenot ja maanmittausmaksu.

Toimitusmenoja ovat:

1) apumiesten, uskottujen miesten, 50 §:n 1 momentissa tarkoitettujen asiantuntijoiden sekä toimitsijoiden käyttämisestä aiheutuvat palkkiot, korvaukset ja kustannukset;

2) rajan merkitsemistä ja muita maastotöitä varten tarpeellisten tarvikkeiden ja työvälineiden hankkimisesta ja käytöstä aiheutuvat korvaukset ja kustannukset;

3) kokous- ja työtilojen käytöstä aiheutuvat menot; sekä

4) muut edellisiin verrattavat toimituksen suorittamisesta johtuvat korvaukset ja kustannukset, jotka eivät kuulu maanmittausmaksuun.

Toimitusmenot on asianosaisten maksettava, jollei muualla toisin säädetä. Jos toimituksen asianosainen ei hanki tai suorita, mitä hänen velvollisuudekseen säädetään 346 §:ssä, ja toimitusinsinööri hankkii tai suorittaa ne hänen puolestaan, maksetaan tästä aiheutuvat menot etukäteen valtion tai, milloin toimitusinsinöörinä on kiinteistöinsinööri, kunnan varoista sitä mukaa kuin niitä aiheutuu. Maksetut toimitusmenot peritään valtiolle tai kunnalle takaisin maanmittausmaksun perimisen yhteydessä noudattaen maanmittausmaksun perimistä koskevia säännöksiä.

Maanmittausmaksusta säädetään erikseen.

264 §

Uskotulle miehelle maksettavan palkkion sekä matkakustannusten korvauksen ja päivärahan määräämisperusteet vahvistaa maanmittaushallitus.

269 §

Rajankäynnin toimituskustannuksiin ottavat rajanaapurit osaa, mikäli he eivät toisin sovi, kumpikin puoliksi tai, jos useat tilat sattuvat käytyyn rajaan, kukin tilansa käydyn rajan pituuden mukaan. Jollei kustannusten jakamisesta ole sovittu ja osallistuminen kustannuksiin olisi, ottaen huomioon rajankäynnissä suoritetut toimenpiteet, jonkun rajanaapurin osalta kohtuutonta, ei tämä ole velvollinen osallistumaan niihin. Poiketen siitä, mitä edellä on sanottu, rajanaapurit eivät kuitenkaan ole ilman erityistä syytä velvollisia ottamaan osaa lohkomisen tai halkomisen yhteydessä suoritetun rajankäynnin toimituskustannuksiin.


275 §

Sen lisäksi, mitä muualla säädetään toimituskustannusten suorittamisesta valtion varoista, maksetaan toimituksessa, josta ei määrätä maanmittausmaksua, toimitusmenot lopullisesti valtion tai, jos toimitusinsinöörinä on kiinteistöinsinööri, kunnan varoista. Jos maanmittausmaksu peritään alennettuna muussa kuin maanmittausmaksusta annetun lain 4 §:n 3 momentissa tarkoitetussa tapauksessa tai jos maanmittausmaksu jätetään joltakin osin määräämättä, maksetaan toimitusmenot lopullisesti valtion tai kunnan varoista samassa suhteessa kuin maanmittausmaksu.

Jos toimitusmääräys peruutetaan hakijan pyynnöstä, hakijan on suoritettava hakemuksen perusteella tehdyistä toimenpiteistä aiheutuneet kustannukset.

286 §

Jos rekisteröidyn toimituksen suorittamisessa on tapahtunut mittaus- tai laskuvirhe taikka asianosaisen oikeuksiin tai velvollisuuksiin vaikuttanut kirjoitus- tai merkintävirhe eikä virhettä ole pidettävä vähäisenä, voi maanmittaustoimisto asianosaisen hakemuksesta taikka kiinteistörekisterin tai maarekisterin pitäjän esityksestä määrätä suoritettavaksi virheen oikaisemista tarkoittavan toimituksen. Oikaisutoimituksen kustannukset maksetaan valtion varoista ja siitä on muutoin soveltuvin osin voimassa, mitä jaon täydentämisestä on säädetty. Virheen oikaisua on haettava taikka kiinteistörekisterin tai maarekisterin pitäjän on tehtävä esitys oikaisutoimituksen suorittamisesta viiden vuoden kuluessa toimituksen rekisteröimisestä.

Jos rekisteröidyn toimituksen asiakirjoissa on muu kuin 1 momentissa tarkoitettu kirjoitus-, merkintä- tai laskuvirhe, voi kiinteistörekisterin tai maarekisterin pitäjä päätöksellään oikaista sen varattuaan niille, joiden oikeuksiin tai velvollisuuksiin oikaisu vaikuttaa, mahdollisuuden tulla kuulluiksi.


Maarekisterissä olevan virheellisen tai puutteellisen tiedon korjaamiseen sekä rekisteristä puuttuvan tiedon lisäämiseen sovelletaan, mitä siitä kiinteistörekisterilaissa (392/85) kiinteistörekisterin osalta säädetään tai määrätään.

312 §

Toimituksen kestäessä saa hakea erikseen muutosta myös ratkaisuun, joka koskee toimituksen yhteydessä suoritettua rajankäyntiä, tilusvaihtoa tai ulkopalstan lunastamista taikka niiden suorittamista koskevan vaatimuksen hylkäämistä, jos toimitusinsinööri katsoo muutoksenhaun sallimisen kesken toimituksen tarkoituksenmukaiseksi.

Kun toimitusmiesten päätökseen on haettu muutosta 1 tai 2 momentin nojalla, ei toimituksessa saa suorittaa sellaisia toimenpiteitä, joihin valituksen johdosta annettava päätös saattaa vaikuttaa. Maaoikeustuomari voi kuitenkin toimitusinsinöörin esityksestä ennen valitusasian ratkaisemista määrätä, että toimitusta saadaan jatkaa myös tällaisten toimenpiteiden osalta.

314 §

Valitus on tehtävä kirjallisesti, ja valituskirjelmä on annettava maanmittaustoimistoon viimeistään kolmantenakymmenentenä päivänä siitä, kun toimitus on julistettu päättyneeksi tai päätös, johon muutosta haetaan, on annettu. Edellä 312 §:n 10 kohdassa mainitussa tapauksessa on valitus tehtävä saman ajan kuluessa siitä, kun este lakkasi, kuitenkin aina ennen kuin valitusaika toimituksessa päättyy.

Valituskirjelmä voidaan valittajan vastuulla toimittaa maanmittaustoimistoon säädetyn määräajan kuluessa myös maksettuna postilähetyksenä tai lähetin välityksellä.


314 a §

Jos maaoikeudelle määräajassa toimitetusta valituksesta puuttuu säännöksessä tarkoitettu tieto tai liite taikka jos valituskirjelmää ei ole allekirjoitettu tai valituksessa on muu puutteellisuus, on maaoikeustuomarin varattava valittajalle tilaisuus hänelle asetetussa kohtuullisessa määräajassa poistaa puutteellisuus, jollei se ole niin vähäinen, ettei sen poistaminen ole tarpeen.

Jollei valittaja, vaikka hänelle on 1 momentin mukaisesti varattu siihen tilaisuus, ole poistanut puutteellisuutta ja valitus on niin puutteellinen, ettei asiaa sen perusteella voida ratkaista, valitus jätetään tutkimatta.

Erityisestä syystä saadaan asianosaiselle, jonka valitus on täydennyksen jälkeenkin 1 momentissa mainituin tavoin puutteellinen, varata uusi tilaisuus sen täydentämiseen.

316 §

Julistaessaan sellaisen päätöksen, josta toimituksen kestäessä saa erikseen valittaa, on toimitusinsinöörin ilmoitettava, miten päätökseen tyytymättömän on meneteltävä saadakseen päätöksen muutetuksi. Lopettaessaan toimituksen toimitusinsinöörin on ilmoitettava muutoksenhakuoikeudesta ja annettava asianosaisille yhteisesti valitusosoitus, joka sisältää tiedon toimitusmiesten toimenpiteestä ja siitä, miten siitä voidaan valittaa. Jos asianosainen pyytää itselleen erityistä valitusosoitusta, on toimitusinsinöörin se hänelle annettava.

318 §

Jos on selvää, ettei maaoikeuden kansliaan saapunut valitus kuulu maaoikeuden käsiteltäviin, että valitus on tehty liian myöhään, ettei edellytyksiä asian alistamiseen ole ollut tai että muu oikeudenkäynnin edellytys puuttuu, ratkaisee asian maaoikeustuomari yksinään. Maaoikeustuomarin päätös merkitään asiakirjoihin, jotka palautetaan valittajalle tai alistetussa asiassa toimitusinsinöörille. Päätöksestä on aina annettava tieto maanmittaustoimistolle ja valitusasiassa, jos toimitus on kesken, myös toimitusinsinöörille esitettäväksi toimituskokouksessa muille asianosaisille, joiden tietoon päätös silloin katsotaan saatetuksi.


320 §

Maaoikeuden istunnosta tiedotetaan kuulutuksella yhdessä tai kahdessa paikkakunnalla leviävässä sanomalehdessä vähintään neljätoista päivää ennen istuntoa. Maanmittaustoimistolle ja toimitusinsinöörille on maaoikeustuomarin ilmoitettava istunnosta virkakirjeellä, joka vähintään neljätoista päivää ennen istuntoa on annettu postissa kuljetettavaksi. Samalla tavoin on istunnosta ilmoitettava valittajalle sekä muulle toimituksen asianosaiselle, jonka oikeutta valitus koskee tai joka on ilmoittamista pyytänyt, jos näiden osoitteet ovat tiedossa.

Jos valitus koskee usean yhdessä omistamaa kiinteistöä tai määräalaa eikä asiassa ole kysymys kiinteistön jaosta, riittää, että istunnosta ilmoitetaan kutsukirjeellä yhdelle omistajista. Jos valitus koskee yhteistä aluetta eikä asiassa ole kysymys sen jakamisesta tai 231 §:n 1 momentin 1, 2 tai 3 kohdassa tarkoitetusta jaon täydentämisestä, istunnosta ilmoitetaan kutsukirjeellä osakaskunnalle noudattaen, mitä yhteisaluelain (758/89) 26 §:ssä säädetään.

Tässä pykälässä tarkoitettu tiedottaminen maaoikeuden istunnosta katsotaan asianmukaisesti suoritetuksi, jos edellä tarkoitettu kirje on vähintään 14 päivää ennen istuntoa annettu postin kuljetettavaksi tai muulla tavoin toimitettu asianosaiselle.

321 §

Kun oikeus on säädetyllä tavalla kutsuttu koolle, on alistettu asia käsiteltävä asianosaisen poissaolosta huolimatta.

333 §

Sen, joka ei tyydy maaoikeuden muissa kuin 332 §:ssä mainituissa asioissa julistamaan päätökseen, on ilmoitettava siihen puhevallan menettämisen uhalla tyytymättömyyttä joko suullisesti tai kirjallisesti maaoikeustuomarille tai kirjallisesti maanmittaustoimistolle kahdeksan päivän kuluessa päätöksen julistamisesta julistamispäivä siihen luettuna. Tyytymättömyydenilmoituksen toimittamisessa maaoikeustuomarille lähetin välityksellä tai postitse noudatetaan, mitä eräiden asiakirjain lähettämisestä tuomioistuimille annetussa laissa (248/65) säädetään.

Muutosta on haettava korkeimmalta oikeudelta kirjallisella valituksella. Valituskirjelmä on valittajan tai hänen laillisesti valtuuttamansa asiamiehen maaoikeuden päätöksen sekä, jos valitusajan pitennystä on myönnetty, siitä annetun päätöksen ohella annettava maanmittaustoimistoon viimeistään kuudentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun maaoikeuden päätös julistettiin. Tyytymättömyydenilmoituksen ja valituskirjelmän saa valittaja omalla vastuullaan toimittaa maanmittaustoimistoon maksettuna postilähetyksenä tai lähetin välityksellä.


334 §

Joka on tyytymätön maaoikeustuomarin päätökseen asiassa, jonka tämä on yksin ratkaissut ja joka ei koske toimitusmiehen esteellisyyttä, saa hakea muutosta korkeimmalta oikeudelta kirjallisella valituksella. Valituskirjelmä on valittajan tai hänen laillisesti valtuuttamansa asiamiehen puhevallan menettämisen uhalla maaoikeustuomarin antaman päätöksen ja siihen kuuluvien asiakirjojen kanssa annettava maanmittaustoimistoon viimeistään kuudentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen kun valittaja sai tiedon maaoikeustuomarin päätöksestä. Valituskirjelmän toimittamisesta maanmittaustoimistoon postitse tai lähetin välityksellä on vastaavasti voimassa, mitä 333 §:n 2 momentissa säädetään.

335 §

Jos asianosainen, joka on ilmoittanut tyytymättömyyttä maaoikeuden päätökseen, valitusajan kuluessa näyttää laillisen esteen tai muun erinomaisen syyn, minkä vuoksi hän ei ole voinut säädetyssä ajassa tehdä valitustaan, maaoikeustuomarin on määrättävä hakemuksesta uusi määräaika sitä varten.

336 §

Kun valitus maaoikeuden päätöksestä on saapunut maanmittaustoimistoon, on sen lähetettävä valituskirjat asianomaiselle haastemiehelle, jonka tulee viipymättä ilmoittaa päätökseen tyytyneille asianosaisille, että valitusasiakirjat ovat kuukauden ajan heidän nähtävinään. Tällainen ilmoitus voidaan tehdä myös kuulutuksella, joka on julkaistava siten kuin julkisista kuulutuksista säädetään. Asianosaisten on sillä uhalla, ettei heitä enää asiassa kuulla, kuukauden kuluessa valituksesta näin tiedon saatuaan annettava sen johdosta selityksensä haastemiehelle, jonka on lähetettävä se valituskirjain kanssa maanmittaustoimistolle.

Maanmittaustoimisto voi myös, ottaen huomioon valituskirjojen laajuuden ja asianosaisten lukumäärän, 1 momentissa säädetyn menettelyn sijasta lähettää jäljennökset valituskirjoista postitse muille asianosaisille. Tällöin asianosaisen on 1 momentissa säädetyllä uhalla toimitettava selityksensä maanmittaustoimistolle kuukauden kuluessa siitä, kun jäljennökset on annettu postin kuljetettavaksi.

Haastemiehen palautettua valituskirjat selityksineen tai edellä 2 momentissa tarkoitetun määrärajan kuluttua umpeen maanmittaustoimiston on toimitettava asiakirjat toimitusinsinöörille. Tämän on kuukauden kuluessa niiden saapumisesta annettava lausuntonsa asiasta maanmittaustoimistolle, minkä jälkeen maanmittaustoimiston on lähetettävä valituskirjat ja tarpeen mukaan asiaa koskeva maaoikeuden asiakirjavihko korkeimmalle oikeudelle. Jos valitus selvästi on tehty myöhään tai koskee asiaa, josta ei saa valittaa, lähetettäköön asiakirjat korkeimmalle oikeudelle selityksiä hankkimatta. [ Merkitty kohta lisätty (v. 1992). ]


340 c §

Joka on tyytymätön 1 momentissa tarkoitettuun maanmittaustoimiston päätökseen, saa hakea siihen muutosta maaoikeudelta kirjallisella valituksella. Valituskirja on puhevallan menettämisen uhalla annettava maanmittaustoimistoon viimeistään kolmantenakymmenentenä päivänä päätöksen tiedoksi saamisesta tai toimitettava valittajan vastuulla sinne postitse sanotun määräajan kuluessa. Jollei valituksen yhteydessä muuta näytetä, katsotaan valittajan saaneen päätöksestä tiedon seitsemäntenä päivänä sen jälkeen, jona päätös on maanmittaustoimistosta hänen ilmoittamallaan osoitteella varustettuna pantu postiin.

340 d §

Valtion omistuksessa oleva pakkolunastusyksikkö tai tila, johon ei kohdistu kiinnityksiä ja jolla ei ole osuutta yhteismetsään, voidaan liittää valtion metsämaahan. Liittämistä on haettava kartasto- ja tietopalvelutoimistolta, joka ratkaisee asian. Liittämispäätöksestä on tehtävä tarpeelliset merkinnät kiinteistörekisteriin tai maarekisteriin. Liittämispäätökseen ei saa valittamalla hakea muutosta.

Tilaan tai pakkolunastusyksikköön kohdistuneet rasitteet ja niihin verrattavat käyttöoikeudet jäävät liittämisen jälkeen voimaan, mutta sen hyväksi perustetut sanotunlaiset oikeudet kumoutuvat lukuun ottamatta tierasitetta sekä yksityisistä teistä annetussa laissa (358/62) tarkoitettua tieoikeutta ja sanotun lain 13 §:n 2 momentissa tarkoitettuja oikeuksia.

Valtion omistama määräala voidaan liittää valtion metsämaahan. Liittämisen edellytyksistä on voimassa, mitä 1 momentissa säädetään tilan liittämisestä. Liittäminen suoritetaan hakemuksesta pidettävässä toimituksessa, jossa noudatetaan soveltuvin osin, mitä lohkomisesta säädetään.

Kun 3 momentissa tarkoitettu määräala on liitetty valtion metsämaahan, on sen viranomaisen, jonka hallinnassa valtion metsämaa on, 30 päivän kuluessa toimituksen merkitsemisestä kiinteistörekisteriin tai maarekisteriin pantava liittämisestä tiedoksianto kunnan ilmoitustaululle kolmen kuukauden ajaksi nähtäville sillä tavoin kuin julkisista kuulutuksista säädetään. Lainhuudatuksesta ja kiinteistönsaannon moittimisajasta annetun lain (86/30) 20 ja 21 §:ssä säädetyt moiteajat alkavat mainitun kuulutusajan päättymisestä.

340 f §

Samalle omistajalle kuuluvat, samaa tarkoitusta palvelevat ja samassa kunnassa sijaitsevat pakkolunastusyksiköt voidaan omistajan suostumuksella yhdistää kartasto- ja tietopalvelutoimiston päätöksellä. Kartasto- ja tietopalvelutoimiston päätökseen ei saa valittamalla hakea muutosta.

Tila, johon ei kohdistu kiinnityksiä ja jolla ei ole osuutta yhteismetsään, voidaan liittää samalle omistajalle kuuluvaan, samaa tarkoitusta palvelevaan ja samassa kunnassa sijaitsevaan pakkolunastusyksikköön. Liittämisessä noudatetaan muutoin soveltuvin osin, mitä 340 d §:n 1 ja 2 momentissa säädetään.

347 §

Kun yleinen etu vaatii tässä laissa tarkoitetun toimituksen suorittamista eikä kukaan asianosainen hae toimitusta, voi maanmittaustoimisto antaa määräyksen sellaisen toimituksen suorittamiseksi. Toimituskustannukset maksetaan valtion varoista lopullisena menona.


348 a §

Jos toimituksen lopettamisen jälkeen, ennen kuin siitä on tehty merkintä maarekisteriin tai kiinteistörekisteriin, ilmenee, että toimituksessa tehty päätös perustuu selvästi virheelliseen tai puutteelliseen selvitykseen taikka ilmeisen väärään lain soveltamiseen, voidaan virheellinen päätös poistaa ja ratkaista asia uudelleen (asiavirheen korjaaminen).

Jos toimituksen lopettamisen jälkeen, ennen kuin siitä on tehty merkintä maarekisteriin tai kiinteistörekisteriin, ilmenee, että toimituksessa on mittaus-, lasku-, kirjoitus- tai merkintävirhe, se on korjattava (kirjoitusvirheen korjaaminen).

Jos kirjoitusvirhe on luonteeltaan sellainen, että yksinomaan sen korjaaminen johtaisi jonkun asianosaisen kannalta kohtuuttomaan lopputulokseen, virhettä ei kuitenkaan saa korjata, jollei samalla toimitukseen tehdä virheen korjaamisen johdosta tarpeellisia muutoksia.

348 b §

Korjaamisasian käsiteltäväksi ottamisesta päättää toimitusinsinööri omasta aloitteestaan tai asianosaisen vaatimuksesta taikka kiinteistörekisterin tai maarekisterin pitäjän esityksestä.

Toimitusinsinöörin päätökseen, joka koskee korjaamisasian käsiteltäväksi ottamista, ei saa hakea muutosta valittamalla.

348 c §

Edellä 348 a §:n 2 momentissa tarkoitetun kirjoitusvirheen korjaa toimitusinsinööri. Asianosaiselle, jonka oikeuteen korjaamispäätös vaikuttaa, on ennen päätöksen tekemistä varattava tilaisuus tulla kuulluksi.

Asiavirheen ja 348 a §:n 3 momentissa tarkoitetun kirjoitusvirheen korjaaminen käsitellään toimituskokouksessa, jossa toimitus otetaan uudelleen käsiteltäväksi siltä osin kuin virheen korjaamiseksi on tarpeen.

Toimitus voidaan ottaa uudelleen käsiteltäväksi edellytyksellä, että asianosaiset, joiden oikeuteen korjaaminen vaikuttaa, tähän suostuvat taikka maaoikeustuomari toimitusinsinöörin esityksestä niin määrää. Sellaisen virheen korjaamiseksi, joka estää toimituksen rekisteröimisen, saadaan toimitus kuitenkin käsitellä uudelleen asianosaisten suostumuksetta.

348 d §

Jos toimituksesta on valitettu, on korjaamisasian käsiteltäväksi ottamisesta ilmoitettava maaoikeudelle.

Korjaamisesta on tehtävä merkinnät toimitusasiakirjoihin ja lähetettävä tieto sille asianosaiselle, jonka oikeutta korjaaminen koskee.


Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1993.

Lakia sovelletaan niissä asioissa jotka otetaan käsiteltäväksi lain voimaantulon jälkeen. Lakia sovelletaan menettelyä koskevilta osin myös ennen lain voimaantuloa aloitettuihin toimituksiin.

HE 52/92
MmVM 13/92

Helsingissä 6 päivänä marraskuuta 1992

Tasavallan Presidentti
MAUNO KOIVISTO

Maa- ja metsätalousministeri
Martti Pura

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.