885/1992

Annettu Helsingissä 24 päivänä syyskuuta 1992

Liikenneministeriön päätös telemaksujen yleisistä perusteista

Liikenneministeriö on 20 päivänä helmikuuta 1987 annetun teletoimintalain 22 §:n (183/87), sellaisena kuin se on 3 päivänä elokuuta 1992 annetussa laissa (676/92) nojalla, päättänyt:

1 §
Soveltamisala

Tätä päätöstä sovelletaan telelaitosten telemaksuihin.

Tätä päätöstä ei sovelleta maksuihin, jotka telelaitos perii:

1) itselleen tuottamistaan suoritteista, jollei 12 §:stä muuta johdu; ja

2) yhdysliikenteestä muuhun kuin teletoimintalain 4 tai 5 §:ssä tarkoitetun toimiluvan, luvan tai ilmoituksen varaiseen televerkkoon.

2 §
Määritelmiä

Tässä päätöksessä tarkoitetaan:

1) telemaksulla telelaitoksen käyttäjältä tai toiselta telelaitokselta suoritteesta perittävää maksua, kuten liittymismaksua, puhelumaksua, vuosi- ja kuukausimaksua, johtomaksua, oikoliikenteen liikennemaksua, yhdysliikennemaksua ja verkkokorvausta sekä kiinteän johdon vuokraa;

2) telelaitoksella yhteisöä, joka harjoittaa yleistä teletoimintaa toimilupansa mukaisesti tai tehtyään teletoimintalain (183/87) 5 §:n 2 momentissa (676/92) tarkoitetun ilmoituksen;

3) käyttäjällä telelaitoksen kanssa liittymäsopimuksen tehnyttä luonnollista tai oikeushenkilöä;

4) suoritteella teletoimintaan kuuluvaa telelaitoksen tuottamaa palvelua tai muuta hyödykettä;

5) toimitusehtopäätöksellä teleliittymien toimitusehtojen yleisistä perusteista annettua ministeriön päätöstä (1283/91);

6) oikojohdolla kahden paikallista teletoimintaa harjoittavan telelaitoksen toimiluvan tai liikenneministeriön teletoimintalain 8 §:n 3 momentin (676/92) nojalla antaman päätöksen mukaista siirtoyhteyttä; sekä

7) ministeriöllä liikenneministeriötä.

3 §
Tasapuolisuus

Telemaksujen tulee olla tasapuolisia ja perustua julkiseen hinnastoon siten kuin toimitusehtopäätöksessä määrätään.

Telemaksu tulee määritellä saman suuruiseksi siitä riippumatta, kuka on maksuvelvollinen tai mihin teleliittymää käytetään, jollei maksun määrääminen tätä suuremmaksi tai pienemmäksi perustu hyväksyttävään syyhyn.

Edellä 2 momentissa tarkoitettuna hyväksyttävänä syynä pidetään seuraavia ja niihin rinnastettavia syitä:

1) telemaksun alentamista tai korottamista suoritteiden määrän perusteella, milloin se on perusteltua 4 §:n mukaiset suoritteen tuottamiskustannukset huomioon ottaen; ja

2) telemaksun kohtuullista alentamista telelaitoksen omalta henkilöstöltä.

Edellä 2 momentissa tarkoitettuna hyväksyttävänä syynä ei pidetä ainakaan sitä, että:

1) maksuvelvollinen on tai sitoutuu olemaan myös jossakin muussa asiakas-, liike- tai sopimussuhteessa telelaitokseen kuin siinä, josta kyseinen maksu aiheutuu;

2) maksuvelvollinen sitoutuu olemaan hankkimatta jotakin suoritetta muilta telelaitoksilta tai yrityksiltä;

3) telelaitos on maksuvelvollisen yhteisön osakas tai jäsen;

4) maksuvelvollinen omistaa telelaitoksen tai osan siitä eikä omistusta ole hankittu liittymismaksulla tai siihen rinnastettavalla tavalla; taikka

5) käyttäjä käyttää suoritetta hyväkseen palvelunsa myynnissä tai muussa liiketoiminnassa.

4 §
Kohtuullisuus

Telemaksujen tulee olla kohtuullisessa suhteessa suoritteen tuottamisesta telelaitokselle aiheutuneisiin kustannuksiin. Suoritteen tuottamiskustannuksia arvioitaessa otetaan huomioon telelaitoksen toiminnan taloudellisuus ja kustannusvastaavuus usean vuoden aikavälillä sekä se, että telelaitos jatkuvasti kykenee ylläpitämään ja kehittämään yleistä televerkostoa.

Suoritteen tuottamiskustannuksiin voidaan laskea myös liiketoiminnassa kohtuullisena pidettävä tuotto televerkkoon sijoitetulle pääomalle.

Kotitalouksien telemaksujen tulee olla kohtuullisia verrattuna muiden telelaitosten kotitalouksilta perimien vastaavien telemaksujen keskiarvoon.

5 §
Maksut eräissä erityistapauksissa

Maksua ei saa periä käyttäjältä seuraavista suoritteista:

1) puhelusta yleiseen hätänumeroon;

2) puhelusta telelaitoksen vikapuhelimeen;

3) teleyhteyden yrityksestä, joka ei ole johtanut yhteyden syntymiseen kutsuvan liittymän ja kutsutun liittymän välillä, jollei kutsuva tilaaja ole saanut kutsutun tilaajan telelaitokselta erikseen tilaamaa viestiä, ilmoitusta tai muuta vastaavaa palvelua;

4) käyttäjän tietojen jättämisestä pois puhelin- tai muusta vastaavasta luettelosta; eikä

5) käyttäjän palvelemisesta hänen äidinkielellään.

Milloin suoritetta tarjotaan käyttäjälle erityisen tarjouksen perusteella, on noudatettava toimitusehtopäätöksen määräyksiä.

6 §
Oikojohtomaksu

Jos käyttäjä ei yhteydenottokohtaisesti voi itse valita, muodostuuko teleyhteys kaukoverkon vai oikojohdon kautta, oikojohtomaksu ei saa olla suurempi kuin 7 ja 8 §:n nojalla määräytyvä verkkokorvaus.

7 §
Verkkokorvaus

Paikallista teletoimintaa harjoittavalla telelaitoksella on oikeus saada käyttäjältä korvaus teleliikenteen välittämisestä kaukoteleverkkoon (verkkokorvaus). Verkkokorvaus ei saa olla suurempi kuin telelaitoksen omassa verkossa perittävä vastaava telemaksu vastaavana liikenneaikana.

Verkkokorvausten teleliikenteen välittämisestä eri telelaitosten toisiaan vastaaviin kaukoteleverkkoihin tulee olla yhtä suuria. Verkkokorvaus ei saa riippua siitä, minne kaukoteleverkkoon ohjattu teleliikenne välitetään edelleen.

Kaukoteletoiminnan harjoittajalla on oikeus saada käyttäjältä verkkokorvaus teleliikenteen välittämisestä televerkkoon, jossa harjoitetaan ulkomaan teletoimintaa. Tästä korvauksesta on soveltuvin osin voimassa, mitä edellä 1-2 momentissa ja 8 §:ssä on määrätty.

8 §
Laskevan liikenteen korvaus

Verkkokorvaus sisältää korvauksen myös kaukoverkosta paikallisverkkoon tulevasta teleliikenteestä (laskeva liikenne), jolleivät telelaitokset toisin sovi. Milloin laskevasta liikenteestä peritään verkkokorvaus erikseen, teleyhteydestä perittävien verkkokorvausten summaan sovelletaan, mitä 7 §:ssä määrätään. Summa ei tällöin saa ylittää sen telelaitoksen 7 §:n 1 momentissa tarkoitettua paikallismaksua, joka on alhaisempi.

9 §
Telelaitosten keskinäiset maksut

Telelaitosten keskinäisessä yhdysliikenteessä noudatetaan 4 §:n mukaisia hinnoitteluperusteita.

10 §
Laskujen erittely

Telelaitoksen on eriteltävä laskunsa siten kuin toimitusehtopäätöksessä määrätään.

11 §
Valvonta

Ministeriö ja Telehallintokeskus valvovat tämän päätöksen noudattamista.

12 §
Tietojensaanti

Tämän päätöksen noudattamisen valvontaa varten telelaitosten on toimitettava ministeriölle kulloinkin voimassa olevat hinnastonsa sekä tilinpäätöstietonsa samoin kuin muutkin ministeriön pyytämät tiedot.

Jos telelaitos harjoittaa teletoimintaa useissa televerkoissa tai harjoittaa sekä paikallista että kaukoteletoimintaa, sen on tilinpäätöstietojensa lisäksi toimitettava erittely toisaalta paikallisen teletoimintansa ja toisaalta kaukoteletoiminnan kustannuksista ja tuotoista sekä näiden liiketoimintansa osien keskinäisestä laskutuksesta kunkin televerkon osalta. Telelaitoksen tulee toimittaa ministeriölle selvitys myös sisäisessä toiminnassaan harjoitetusta laskutuksesta, mukaan lukien telelaitoksen eri televerkkojen väliset sisäisen laskutuksen erät.

Mitä 2 momentissa on määrätty, koskee myös telelaitosten keskinäisiä telemaksuja ja muita korvauksia silloin, kun telelaitos on toisen telelaitoksen osakas.

13 §
Poikkeukset

Ministeriö voi hakemuksesta myöntää telelaitoksille oikeuden poiketa tässä päätöksessä mainituista maksujen yleisistä perusteista.

14 §
Voimaantulo ja siirtymäsäännökset

Tämä päätös tulee voimaan 1 päivänä lokakuuta 1992, kuitenkin niin, että telelaitosten tulee saattaa hinnastonsa ja niiden mukaisesti perittävät maksut tämän päätöksen mukaisiksi 31 päivään joulukuuta 1992 mennessä.

Helsingissä 24 päivänä syyskuuta 1992

Liikenneministeri
Ole Norrback

Vt. osastopäällikkö
Vesa Palonen

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.