660/1992

Tämän lain mukaista tukea voidaan myöntää maatilatalouteen ja jäljempänä tarkoitettuun maaseudun pienyritystoimintaan sekä niitä välittömästi edistävään toimintaan. Maaseudun olemassa olevan asuntokannan hyödyntämiseksi voidaan tukea myöntää myös asuntotilojen hankintaan sekä tilojen vesihuoltoon samoin kuin maaseudun ominaisilmeen vaalimiseksi perinneympäristön säilyttämiseen.

8) keskusrahalaitoksella maa- ja metsätalousministeriön päätöksellä tarkemmin määrättävää talletuspankkia tai rahoitustoimintalain (1544/91) mukaista luottolaitosta tai niiden osaa taikka niiden konserniin kuuluvaa yhtiötä.

Tämän lain mukaista tukea voidaan myöntää:

Tuen myöntämisen edellytyksenä avoimelle yhtiölle, kommandiittiyhtiölle ja osuuskunnalle on, että avoimen yhtiön yhtiömiehet, kommandiittiyhtiön vastuunalaiset yhtiömiehet tai osuuskunnan jäsenet itse työhön osallistuen harjoittavat tuettavaa elinkeinotoimintaa. Osakeyhtiön osalta on edellytyksenä, että yli puolet osakeyhtiön äänivallasta on sellaisten henkilöiden omistuksessa, jotka itse työhön osallistuen harjoittavat tuettavaa elinkeinotoimintaa ja että näillä henkilöillä yhtiöjärjestyksen mukaan on oikeus määräajassa lunastaa osake sen siirryttyä muun saannon kuin perinnön, testamentin tai osituksen nojalla muulle kuin yhtiön osakkaalle. Mitä edellä tässä momentissa säädetään, ei kuitenkaan koske sellaista yhtiötä tai osuuskuntaa, joka on 1 momentin 3 a kohdassa tarkoitettu yhteisö.

Tukea voidaan myöntää sellaiselle yritykselle, jolla katsotaan olevan edellytykset jatkuvaan kannattavan toiminnan harjoittamiseen ja jonka tukemista voidaan pitää 1 §:ssä säädetyt periaatteet huomioon ottaen tarkoituksenmukaisena. Usean tilan yhteisen tie-, salaojitus- tai muun pellon perusparannushankkeen tukemisen edellytyksenä on, että pääosa hankkeeseen osallistuvista yrityksistä täyttää edellä mainitut edellytykset. Yrityksen toiminnan kannattavuuden arviointia ei kuitenkaan edellytetä, jos kysymyksessä on asuntorahoitus tai työ- tai ympäristönsuojelun kannalta tarpeellinen investointi taikka maaseudun perinneympäristön säilyttäminen. Jos vesihuoltohankkeen toteuttaa 5 §:n 1 momentin 3 a kohdassa tarkoitettu yhteisö, ei yrityksen toiminnan kannattavuuden arviointia myöskään edellytetä.

Tämän lain mukaisista toimenpiteistä voi, jollei kysymys ole 25 §:ssä tarkoitetusta lainasta, päästä osalliseksi vain sellainen henkilö, joka kokonaan tai osaksi saa toimeentulonsa tämän lain mukaisesta elinkeinotoiminnasta. Tuen saamisen edellytyksenä on myös, että henkilö on taloudelliselta asemaltaan, olosuhteiltaan ja henkilökohtaisilta ominaisuuksiltaan sellainen, että hänen tukemistaan voidaan pitää tarkoituksenmukaisena ja että hän on perehtynyt tuettavan elinkeinotoiminnan harjoittamiseen. Tukea myönnettäessä huomiota on kiinnitettävä yrittäjän koulutuksen ja kokemuksen kautta saamaan riittävään ammattitaitoon.

Muuta tukea kuin 23 §:ssä tarkoitettua asuntolainaa ei saa myöntää 65 vuotta täyttäneelle. Myöskään asuntolainaa uuden rakennuksen rakentamiseen ei kuitenkaan saa myöntää 65 vuotta täyttäneelle. Edellä 5 §:n 3 momentissa tarkoitettujen henkilöiden osalta otetaan huomioon nuoremman ikä. Alaikäinen voi päästä osalliseksi tämän lain mukaisista toimenpiteistä vain, jos hän on solminut avioliiton tai jos hän on yrityksen yhteisomistaja yhdessä vanhempiensa tai heistä jommankumman kanssa taikka jos on olemassa muita erityisiä syitä.

Erikoismaatalouteen voidaan myöntää myös 19-21 §:ssä tarkoitettuja avustuksia ja 22 §:ssä tarkoitettua lainaa.

Maaseudun pienyritystoiminnassa tarpeellisen käyttöomaisuuden hankintaan ja sen muutos- ja parannustöihin, ympäristönsuojelun tehostamiseen sekä eläinkannan monipuolistamiseen voidaan myöntää investointiavustusta enintään 55 prosenttia hyväksyttävistä kustannuksista valtion talousarviossa osoitettavista määrärahoista sen mukaan kuin asetuksella tarkemmin säädetään.

Avustusta maaseudun pienyritystoiminnan kehittämiseen voidaan, sen mukaan kuin asetuksella tarkemmin säädetään, myöntää valtion talousarviossa osoitetuista määrärahoista enintään 75 prosenttia niistä hyväksyttävistä kustannuksista, jotka aiheutuvat tuotteiden, tuotantomenetelmien, markkinoinnin ja yrityksen johtamisen kehittämishankkeista, yrityksen tarvitsemasta koulutuksesta, ympäristönsuojelun rahoituksesta tai aloittavan pienyrityksen toimintaedellytysten selvittämisestä.

Maaseudun pienyritystoiminnassa tarpeellisen käyttöomaisuuden hankintaan voidaan myöntää lainaa enintään 80 prosenttia hyväksyttävien kustannusten määrästä. Lainaa voidaan myöntää myös pysyväisluonteiseksi käyttöpääomaksi, toimivalle yritykselle myös suhdannevaihteluiden tasaamiseksi. Erityisestä syystä lainaa voidaan myöntää myös kiinteistön hankintaan siten kuin maatilahallitus tarkemmin määrää.

Valtionlainat osuuspankeille ja säästöpankeille sekä valtionlainojen lyhennykset ja korot valtiolle välittää asianomaisen luottolaitosryhmän 4 §:n 1 momentin 8 kohdan mukainen keskusrahalaitos. Samoin valtion ja osuuspankin sekä säästöpankin väliset velkakirjat allekirjoittaa asianmukaisen valtuutuksen nojalla osuuspankkien ja säästöpankkien puolesta edellä tarkoitettu keskusrahalaitos.

Maa- ja metsätalousministeriön päätöksellä voidaan määrätä, missä tapauksissa valtionlainat voidaan maksaa suoraan osuuspankille tai säästöpankille ja vastaavasti osuuspankki tai säästöpankki voi maksaa lyhennykset ja korot suoraan valtiolle sekä milloin valtion ja osuuspankin sekä säästöpankin väliset velkakirjat voidaan allekirjoittaa suoraan valtion ja luottolaitoksen kesken.

Ennen kuin luottolaitos päättää lainan myöntämisestä, on lainahakemuksesta, sen mukaan kuin maatilahallitus tarkemmin määrää, hankittava maaseutupiirin tai kunnan maatalousviranomaisen tai molempien sekä tarvittaessa vesi- ja ympäristöpiirin lausunto.

Lainahakemus on maatilahallituksen määräämissä tapauksissa ennen sen ratkaisemista tarkastettava maatilahallituksen määräämällä tavalla. Maatilahallitus antaa tarkemmat määräykset siitä, miten laina hyväksytään myönnettäväksi maaseutupiirin tai kunnan maatalousviranomaisen lausunnon perusteella silloin kun lainatarkastusta ei suoriteta. Maatilahallitus voi määrätä, että lainan myöntämisen edellytyksiä koskeva asia on saatettava maatilahallituksen ratkaistavaksi.

Luottolaitoksen on ilmoitettava lainan myöntämisestä maaseutupiirille ja kunnan maatalousviranomaiselle.

Laina voidaan siirtää luottolaitoksesta toiseen, mikäli siirto ja valtionlainojen osalta lisäksi tarvittavat valtion ja luottolaitosten väliset velkakirjajärjestelyt toteutetaan maatilahallituksen määräämällä tavalla. Ilman lainansaajan suostumusta voidaan laina siirtää vain, jos maatilahallitus erikseen katsoo, että siihen on luottolaitoksen toiminnan muutoksen johdosta erityisen painavia syitä.

Maatilahallitus voi valtion puolesta antaa omavelkaisia tai muita takauksia tässä laissa tarkoitettujen yritysten käyttöomaisuusinvestointeja ja käyttöpääomaa varten ottamien kotimaisten normaalikorkoisten ja korkotukilainojen pääoman, koron ja luottoehtojen mukaisten muiden maksusuoritusten vakuudeksi.

Tämän lain nojalla myönnetty avustus peritään asetuksella tarkemmin määrättävin perustein osaksi tai kokonaan takaisin valtiolle, jos:

Tämän lain mukainen valtionlaina, valtion myyntihintasaaminen ja korkotuki voidaan asetuksella tarkemmin määrättävin perustein määrätä maksettavaksi takaisin osaksi tai kokonaan yhdessä tai useammassa erässä ja korkotuen maksaminen lopettaa, jos velallinen on lainaa hakiessaan tai valtiolta maata ostaessaan antanut olennaisessa kohdin erehdyttäviä tietoja tai menetellyt muutoin vilpillisesti, pirstonut maatilansa tai luovuttanut sen osaksi tai kokonaan taikka jos tila on joutunut ulosottotoimin myytäväksi. Myyntihintasaaminen ja valtionlaina voidaan määrätä heti takaisin maksettavaksi asetuksella tarkemmin säädettävin perustein myös silloin, kun velallinen ei ole noudattanut kauppa- tai velkakirjassa asetettuja muita ehtoja. Maaseutupiiri voi antaa ennakkotiedon siitä, aiheuttaako toimenpide valtionlainan tai myyntihintasaamisen irtisanomisen tai korkotuen lakkauttamisen.

Maatilatalouden kehittämisrahaston varoja voidaan käyttää myös maaseudun elinkeinotoiminnan monipuolistamista edistävän yritystoiminnan toimintaedellytysten selvittämiseen ja kehittämiseen sekä pienyrittäjien tai pienyrittäjiksi aikovien koulutukseen. Tätä tarkoitusta varten voidaan varoja osoittaa myös maaseutupiirille, joka voi jakaa niitä edelleen kuntien käytettäviksi.

Maankäyttö- ja maanhankintalainsäädännön, muun aikaisemman asutuslainsäädännön, virkatalo- ja jälleenrakennuslainsäädännön sekä maatalouden perusluotosta annetun lain (156/65) toimeenpanon osalta on edelleen voimassa, mitä maatilalain 92 sekä 95-97 §:ssä on säädetty.

Maatilalain, maankäyttölain (353/58), maankäyttölainoista annetun lain (354/58) ja muun aikaisemman asutuslainsäädännön sekä luontaiselinkeinolain (610/84), kolttalain (611/84), kolttien asuttamisesta annetun lain (273/55), kolttien maanjärjestelylain (593/69), porotilalain (590/69), porotalouslain (161/90), eräiden maatalousluottojen vakauttamisesta annetun lain (79/79), eräiden maatilatalouden luottojen vakauttamisesta annettujen lakien (398/81 ja 511/85) ja maaseudun pienimuotoisen elinkeinotoiminnan edistämisestä annetun lain nojalla myönnetyt lainat voidaan siirtää luottolaitoksesta toiseen siten, kuin edellä 31 §:n 4 momentissa on säädetty.

Asetuksella voidaan antaa menettelytapoja koskevia 1 ja 2 momentissa tarkoitetusta muusta lainsäädännöstä poikkeavia säännöksiä.

Edellä 1 ja 2 momentissa tarkoitettujen laeissa tai lainsäädännössä tai niiden nojalla annetuissa asetuksissa, päätöksissä tai määräyksissä Säästöpankkien Keskus-Osake-Pankille ja Osuuspankkien Keskuspankki Oy:lle uskotut tehtävät hoitaa 4 §:n 1 momentin 8 kohdassa tarkoitettu keskusrahalaitos.