164/1992

Annettu Helsingissä 21 päivänä helmikuuta 1992

Liikenneministeriön päätös liikenteen ohjauslaitteista annetun liikenneministeriön päätöksen 3 luvun muuttamisesta

Liikenneministeriö on

muuttanut liikenteen ohjauslaitteista 16 päivänä maaliskuuta 1982 annetun liikenneministeriön päätöksen (203/82) 3 luvun seuraavasti:

3 luku

Tiemerkinnät

25 §

Tiemerkintöjä käytetään yleensä päällystetyllä tiellä liikenteen ohjaamiseksi. Tiemerkintöihin käytetty materiaali ei saa olla liukasta eikä ulottua yli 6 mm ajoradan pinnan yläpuolelle. Tiemerkintänastat tai vastaavat saavat kuitenkin ulottua heijastamattomina enintään 15 mm ja heijastavina enintään 25 mm ajoradan pinnan yläpuolelle. Jäljempänä 38 b §:ssä tarkoitettu merkintä saa ulottua enintään 15 mm ajoradan pinnan yläpuolelle.

26 §

Keskiviivan viivan pituus on metri ja väli 3 metriä taajamassa, kun nopeusrajoitus on ≤ 50 km/h. Muualla viivan pituus on 3 metriä ja väli 9 metriä. Keskiviivan leveys on 10 cm. Keskiviivaa ei käytetä, milloin tien ajokelpoinen leveys on alle 5,7 metriä.

27 §

Ajokaistaviivan mitat ovat yleensä samat kuin keskiviivan, jollei jäljempänä ole muuta määrätty. Ryhmittymisalueella voidaan käyttää ajokaistaviivaa, jossa viivan ja välin suhde on 1:1. Viivan pituus määräytyy 26 §:n mukaisesti.

Toisistaan erkanevien liikennesuuntien välillä ryhmittymisalueella käytetään ajokaistaviivaa, jossa viivan leveys on 20 cm.

28 §

Sulkuviiva on yleensä 10 cm leveä yhtenäinen viiva. Moottori- ja moottoriliikennetiellä voidaan käyttää myös 20 cm leveää sulkuviivaa. Ryhmittymisalueella sulkuviivan leveys on kuitenkin sama kuin sitä edeltävän ajokaistaviivan leveys. Sulkuviivaa käytetään sulkualueen reunassa ja milloin halutaan kieltää ajokaistan vaihtaminen tai keskiviivan ylittäminen. Sulkuviivaa käytetään erityisesti puolipuomein varustetun rautatien tasoristeyksen molemmin puolin erottamaan eri liikennesuunnat toisistaan. Keltaista sulkuviivaa ei käytetä, milloin tien ajokelpoinen leveys on alle 5,7 metriä.

28 a §

Varoitusviiva on katkoviiva, jonka leveys on 10 cm. Varoitusviivan viivan pituus on 3 metriä ja väli metri taajamassa, kun nopeusrajoitus on ≤ 50 km/h. Muualla viivan pituus on 9 metriä ja väli 3 metriä. Varoitusviiva merkitään taajaman ulkopuolella yleensä vähintään 120 metrin matkalle ja taajamassa yleensä vähintään 60 metrin matkalle. Taajamassa varoitusviiva voidaan myös jättää merkitsemättä.

Varoitusviiva voidaan edellä mainituista mitoista poiketen merkitä lyhyempänä ja lyhyemmälle matkalle, jos sulkuviiva on katkaistu liittymän vuoksi, jos risteysten väli on pieni tai kapean tienkohdan läheisyydessä.

29 §

Ajoradan reunaviiva on 10 cm, moottori- ja moottoriliikennetiellä kuitenkin 20 cm leveä yhtenäinen viiva. Poikkeuksellisesti voidaan käyttää myös leveämpää reunaviivaa. Reunaviivan jatkeen leveys on yleensä sama kuin reunaviivan, moottori- ja moottoriliikennetiellä ja tarvittaessa muuallakin käytetään kuitenkin kaksinkertaista viivaleveyttä. Viivan pituus määräytyy 26 §:n mukaisesti. Reunaviivan tehostamiseksi käytettävät ääntä tai tärinää aiheuttavat rakenneratkaisut voidaan sijoittaa reunaviivan ulkopuolelle tai sen päälle.

30 §

Linja-auto- ja raitiovaunukaista erotetaan muusta ajoradasta 20 cm leveällä ajokaistaviivalla tai sulkuviivalla. Ajokaistaviivan viiva ja väli ovat 3 metriä.

31 §

Suojatiemerkintöjen juovien leveys ja väli on 50 cm. Juovien pituus on vähintään 2,5 metriä.

Pyörätien jatke merkitään kahdella 50 cm leveällä katkoviivalla. Katkoviivan viiva ja väli ovat 50 cm.

Milloin suojatie ja pyörätien jatke sijaitsevat rinnakkain, jätetään pyörätien jatkeen suojatien puoleinen katkoviiva merkitsemättä.

32 §

Pysäytysviivan leveys on 30-50 cm. Liikennemerkin 232 yhteydessä pysäytysviivaa käytetään aina, milloin se teknillisesti on mahdollista. Rautatien tasoristeyksessä pysäytysviiva sijoitetaan liikennemerkin 232 kohdalle ja muualla siten, että sen taakse pysähtyneestä ajoneuvosta on mahdollisimman hyvä näkemä risteävälle tielle. Milloin liikennevaloin ohjatussa risteyksessä ei ole suojatietä, merkitään pysäytysviiva pääopastimen kohdalle tai enintään 5 metriä ennen sitä. Milloin pysäytysviiva sijoitetaan ennen suojatietä, tulee pysäytysviivan ja suojatien välin olla vähintään 50 cm.

32 a §

Väistämisviivan kolmion leveys on 50 cm ja korkeus 60 cm. Kolmioiden väli on 30-50 cm. Kolmiot sijoitetaan tasavälein.

33 §

Sulkualueen yhdensuuntainen viivoitus on ajosuuntaan nähden myötäinen ja yleensä 30° kulmassa. Viivan vähimmäisleveys on 20 cm. Viivan ja välin suhde vaihtelee sulkualueen koon mukaan.

34 §

Ajokaistanuolen vähimmäispituus on 5 metriä, jalkakäytävällä ja pyörätiellä kuitenkin 1 metri.

35 §

Ajokaistan päättymisnuolia sijoitetaan yleensä useita peräkkäin ennen ajokaistan päättymiskohtaa siten, että niiden välimatkat lyhenevät päättymiskohtaa lähestyttäessä. Ajokaistan päättymisnuolen vähimmäispituus on 5 metriä.

36 §

Pysäköintialueen erottamisessa tai ajoneuvojen sijoituksessa alueen sisällä käytettävän viivan leveys on 10 cm.

37 §

Linja-auton tai raitiovaunun pysäkin rajoittuessa reunakiveen tehdään reunakiven ylä- ja sivupintoihin pysäkkialueen pituuden osoittamiseksi keltainen reunamerkintä. Reunamerkintä voidaan kuitenkin jättää tekemättä, milloin pysäkkialue ulottuu 12 metriä pysäkin merkistä molempiin suuntiin.

38 §

Ohjausviivaa käytetään esimerkiksi vasempaan kääntyvän liikenteen ohjaamiseen tai kun samaan kääntymissuuntaan on vähintään kaksi ajokaistaa taikka milloin muutoin on erityistä tarvetta selventää ajokaistojen sijaintia. Ohjausviivan leveys on sama kuin sitä edeltävän viivan leveys. Viivan ja välin pituus on 0,5-1,5 metriä.

38 a §

Töyssyn tai korotetun suojatien merkinnän ruudun sivun pituus on 10-50 cm. Ruutumer-kintä mitoitetaan siten, että tulosuunnasta onnäkyvissä vähintään kaksi merkintäriviä.

38 b §

Heräteraitojen leveys on 10-20 cm. Raitojen tehostamiseksi käytettävät ääntä tai tärinää aiheuttavat rakenneratkaisut voidaan sijoittaa raitojen kohdalle tai ulkopuolelle.

39 §

Väistämisvelvollisuutta tai pakollista pysäyttämistä osoittava ennakkomerkintä sijoitetaan enintään 25 metriä ennen risteystä.

Linja-autokaistaa osoittava BUS-merkintä sijoitetaan linja-autokaistan alkuun ja toistetaan tarpeen mukaan.

39 a §

Tilapäisissä tiemerkinnöissä käytetään samoja värejä kuin pysyvissä merkinnöissä. Ilmeistä vaaraa aiheuttavat merkinnät tulee poistaa tai peittää.

39 b §

Tiemerkintä tulee pitää sellaisessa kunnossa, ettei sitä voida erheellisesti käsittää muuksi tiemerkinnäksi.


Tämä päätös tulee voimaan 1 päivänä maaliskuuta 1992.

Helsingissä 21 päivänä helmikuuta 1992

Liikenneministeri
Ole Norrback

Yli-insinööri
Olli Hintikka

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.