146/1992

Annettu Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1992

Asetus vaarallisten aineiden kuljettamisesta tiellä

Liikenneministerin esittelystä säädetään vaarallisten aineiden kuljettamisesta tiellä 20 päivänä kesäkuuta 1974 annetun lain (510/74) nojalla:

1 luku

Yleisiä säännöksiä

1 §
Soveltamisala

Tämä asetus koskee vaarallisten aineiden kuljettamista tiellä silloin, kun kuljetus alkaa, suoritetaan ja päättyy Suomessa. Radioaktiivisten aineiden kuljetuksissa saa noudattaa myös voimassa olevia ADR-määräyksiä.

Jos vaarallisten aineiden kuljetus alkaa, suoritetaan tai päättyy muualla kuin Suomessa, sovelletaan vaarallisten aineiden tiekuljetukseen Suomessa joko tätä asetusta tai vaarallisten tavaroiden kansainvälisistä tiekuljetuksista tehtyä eurooppalaista sopimusta (ADR). Vaarallisten aineiden kuljetusreittien osalta noudatetaan kuitenkin aina lisäksi tätä asetusta.

Puristettujen, nesteytettyjen ja paineen alaisena liuotettujen kaasujen kuljettamisesta on lisäksi voimassa, mitä kauppa- ja teollisuusministeriön päätöksessä määrätään.

2 §
Toimivaltaiset viranomaiset

Suomessa toimivaltaisia viranomaisia ovat liikenneministeriö, autorekisterikeskus, teknillinen tarkastuskeskus muiden kuin radioaktiivisten aineiden osalta ja säteilyturvakeskus radioaktiivisten aineiden osalta siten kuin siitä tässä asetuksessa ja liikenneministeriön päätöksessä vaarallisten aineiden kuljettamisesta tiellä (147/92) tarkemmin määrätään.

3 §
Vaaralliset aineet matkatavarana

Ajoneuvon matkustajan on ilmoitettava kuljettajalle matkatavarana olevista vaarallisista aineista.

4 §
Säännösten soveltaminen tien ulkopuolella ja puolustusvoimien kuljetuksissa

Tämä asetus ei koske vaarallisten aineiden kuljetusta tien ulkopuolella eikä niiden käsittelyä tai purkamista ajoneuvosta taikka kuormaamista ajoneuvoon tien ulkopuolella.

Milloin tieliikenteeseen tarkoitettu ajoneuvo tämän asetuksen säännösten mukaista vaarallisten aineiden kuljetusta suorittaessaan otetaan kuljetettavaksi johonkin muuhun kuljetusvälineeseen, ovat tätä kuljetusvälinettä koskevat vaarallisten aineiden kuljetusmääräykset yksin voimassa tällä kuljetusvälineellä tapahtuvan matkan osuudella.

Vaarallisten aineiden kuljettamisesta tiellä annettua lakia (510/74) ja sen nojalla annettuja säännöksiä ja määräyksiä ei sovelleta niihin puolustusvoimien kuljetuksiin, jotka tapahtuvat puolustusvoimien valvonnassa. Näitä kuljetuksia koskevat määräykset antaa puolustusministeriö ja pääesikunta.

Vaarallisten aineiden kuljettamisesta rautatiellä, vesiliikenteessä ja ilmaliikenteessä säädetään erikseen.

5 §
Lähettäjän vastuu

Lähettäjä on vastuussa siitä, että hänen kuljetettavaksi jättämänsä aine tai esine sekä sen pakkaus ja merkinnät ovat tämän asetuksen ja sen nojalla annettujen määräysten mukaisia ja että tavaran nimi tulee oikein merkityksi rahtikirjaan.

6 §
Vaarallisten aineiden luokitus

Tätä asetusta sovellettaessa vaaralliset aineet luokitellaan seuraavasti:


1 a luokka  Räjähdysaineet ja niistä tehdyt esineet     
1 b luokka  Räjähdysaineita sisältävät esineet ja välineet
1 c luokka  Pyroteknilliset valmisteet
2   luokka  Puristetut, nesteytetyt ja paineen alaisina
            liuotetut kaasut
3   luokka  Palavat nesteet
4.1 luokka  Helposti syttyvät kiinteät aineet
4.2 luokka  Helposti itsestään syttyvät aineet
4.3 luokka  Aineet, jotka veden kanssa kosketukseen
            joutuessaan kehittävät palavia kaasuja
5.1 luokka  Sytyttävästi vaikuttavat (hapettavat) aineet
5.2 luokka  Orgaaniset peroksidit
6.1 luokka  Myrkylliset aineet
6.2 luokka  Tympäisevät ja infektiota aiheuttavat aineet
7   luokka  Radioaktiiviset aineet
8   luokka  Syövyttävät aineet

Tarkemmat määräykset ja ohjeet vaarallisten aineiden luokituksesta antaa liikenneministeriö.

Teknillinen tarkastuskeskus määrää epäselvissä tapauksissa räjähdystarvikkeiden ADR-määräysten mukaisen luokituksen. Tarkastuskeskus voi edellyttää, että räjähdystarvikkeen lähettäjän on esitettävä testaustulokset testeistä luokituksen selvittämiseksi.

2 luku

Pakkaukset

7 §
Pakkauksen rakenne

Vaarallinen aine on pakattava tässä asetuksessa tarkoitettua kuljettamista varten siten, ettei pakkaus matkalla kuljetuksen rasituksista aukea tai höllenny.

Niiden pakkauksen osien, jotka joutuvat suoraan kosketukseen vaarallisten aineiden kanssa, tulee olla sellaisia, että ne kestävät kuljetettavan vaarallisen aineen sekä kemiallisen että mahdollisen muun vaikutuksen. Näissä pakkauksen osissa ei saa käyttää sellaisia aineita, jotka voivat reagoida sisällön kanssa, muodostaa sisällön kanssa vaarallisia yhdisteitä tai heikentää merkittävästi pakkausta.

Pakkauksen tulee myös kestää sisällöstä mahdollisesti aiheutuvat paineen vaihtelut. Tarvittaessa on käytettävä sopivia paineentasauslaitteita.

8 §
Kollin merkitseminen

Kolleissa on oltava liikenneministeriön antamien määräysten mukaiset merkinnät.

9 §
Lisäpäällys

Kollin saa pakata erilliseen lisäpäällykseen, joka ei kuitenkaan saa olla ristiriidassa kuljetettavaa ainetta koskevien pakkaussäännösten ja -määräysten kanssa. Lisäpäällyksessä tulee myös aina olla säännösten ja määräysten mukaiset varoituslipukkeet.

10 §
Pakkausten hyväksyminen

Liikenneministeriö määrää ne muovipakkaustyypit, joiden tulee olla teknillisen tarkastuskeskuksen hyväksymiä ja tarkastuskeskuksen hyväksymän laboratorion testaamia. Hyväksymistä koskevaan hakemukseen on kolmena kappaleena liitettävä tarpeellinen selvitys tuotteesta ja sen käytöstä sekä koeselostus.

Mikäli muilta kuin 1 momentissa tarkoitetuilta pakkauksilta edellytetään tyyppihyväksyntää, on niiden oltava teknillisen tarkastuskeskuksen tai teknillisen tarkastuskeskuksen valtuuttaman yhteisön hyväksymiä tai ADR-määräysten tai kansainvälisen rautatiekuljetuksia koskevan yleissopimuksen (COTIF) liitteen B (CIM) liitteenä olevien RID-määräysten tarkoittaman toimivaltaisen viranomaisen tai tämän valtuuttaman yhteisön hyväksymiä.

Tyyppihyväksytyn muovipakkauksen sallittu käyttöaika, joka lasketaan pakkauksen valmistuspäivämäärästä, on viisi vuotta. Käyttöaika voi olla viittä vuotta lyhyempikin, mikäli liikenneministeriö niin määrää.

Pakkaustyypit on testattava teknillisen tarkastuskeskuksen hyväksymässä laboratoriossa.

11 §
ADR- ja RID-pakkausten käyttö

Vaarallisten aineiden pakkauksina saa käyttää myös voimassa olevien ADR- tai RID-määräysten mukaan tyyppihyväksyttyjä pakkauksia tai suurpakkauksia (IBC). Näitä pakkauksia ja suurpakkauksia saa käyttää niiden aineiden kuljetukseen, joiden kuljetukseen ne ovat ADR- tai RID-määräysten mukaan sallitut. Ilman ulkopakkausta lähetettävien muusta kuin HD-polyeteenistä valmistettujen muoviastioiden pudotuskoe on ADR- ja RID-määräyksistä poiketen kuitenkin tehtävä -40 °C lämpötilassa. Rahtikirjaan tai vastaavaan asiakirjaan on lisättävä teksti "pakkaus ADR/RID-määräysten mukainen".

12 §
Muiden kuljetusmuotojen pakkausten käyttö

Jos enintään 450 litran tilavuisen tai nettomassaltaan enintään 400 kilon pakkauksen kuljetus alkaa, suoritetaan tai päättyy muualla kuin Suomessa saa pakkauksena käyttää myös vaarallisten aineiden kansainvälisten meri- tai ilmakuljetusmääräysten mukaisia pakkauksia ja varoitusmerkintöjä (IMDG- ja ICAO-TI-määräykset). Yhteenpakkaamisen osalta saa noudattaa myös meri- ja ilmakuljetusmääräyksiä.

Käytettäessä 1 momentissa tarkoitettuja pakkauksia ei räjähdystarvikkeita, hapettavia aineita ja orgaanisia peroksideja saa kuormata samaan ajoneuvoon tässä asetuksessa tarkoitettujen muiden vaarallisten aineiden kanssa.

13 §
Teknillisen tarkastuskeskuksen oikeudet ja velvollisuudet

Teknillisellä tarkastuskeskuksella on tarvittaessa, ja erityisesti, mikäli pakkaus särkyessään aiheuttaa haittaa tai vaaraa, oikeus suorituttaa määräämässään laboratoriossa testejä sen varmistamiseksi, että sarjatuotteena valmistettu pakkaus täyttää kyseiselle pakkaustyypille asetetut vaatimukset.

Lähettäjä, kuljetuksen suorittaja ja vastaanottaja ovat velvollisia ilmoittamaan teknilliselle tarkastuskeskukselle pakkausten rakenteen rikkoutumisista.

Teknillisen tarkastuskeskuksen tulee pitää rekisteriä Suomessa tyyppihyväksytyistä pakkauksista.

14 §
Radioaktiivisten aineiden pakkaukset

Radioaktiivisten aineiden pakkausten osalta toimivaltainen viranomainen on säteilyturvakeskus.

3 luku

Ajoneuvot, kontit ja säiliöt

15 §
Ajoneuvon rakenne

Vaarallisen aineen kuljettamiseen tarkoitetun ajoneuvon rakenteen on oltava kestävä ja tarkoitukseen sopiva, jotta vaarallista ainetta voidaan siinä kuljettaa niin turvallisesti kuin se ottaen huomioon kuljetettavan aineen ominaisuudet kohtuuden mukaan on mahdollista.

16 §
Ajoneuvon hyväksyminen

Säiliöajoneuvot ja liikenneministeriön määräämät räjähdystarvikeajoneuvot on sen lisäksi, mitä katsastuksesta on muualla säädetty, hyväksyttävä katsastuksessa vaarallisen aineen tai aineryhmän kuljetukseen sekä uusintakatsastettava vuosittain.

Edellä 1 momentissa tarkoitetun katsastuksen suorittaa vain autorekisterikeskuksen määräämä katsastustoimipaikka.

17 §
Ajoneuvon korin rakenne

Ajoneuvon korin rakenneaineet eivät saa olla sellaisia, että ne voivat helposti muodostaa kuljetettavien vaarallisten aineiden kanssa vaarallisia yhdisteitä.

18 §
Ajoneuvon merkitseminen

Vaarallisia aineita kuljettavassa ajoneuvossa on oltava aineen vaarallisuudesta kertovat kilvet tai niitä vastaavat liikenneministeriön määräämät pysyvät merkinnät.

Muussa ajoneuvossa kuin säiliöajoneuvossa kilpiä saa käyttää vain, jos niitä nimenomaan määrätään käyttämään. Muussa tapauksessa ne on poistettava tai peitettävä. Säiliöajoneuvossakaan ei saa olla näkyvissä muun kuin kuljetettavana olevan tai olleen aineen kilpi tai sitä vastaava pysyvä merkintä.

Kuljetuksen suorittajan ja kuljettajan tulee huolehtia ajoneuvon ja säiliöajoneuvon säiliöiden varoituskilpien tai niitä vastaavien pysyvien merkintöjen kiinnittämisestä ja poistamisesta.

19 §
Kontin merkitseminen

Kontissa on oltava liikenneministeriön antamien määräysten mukaiset varoituslipukkeet.

Kuormauksen suorittajan ja vastaanottajan on huolehdittava kontin varoituslipukkeiden kiinnittämisestä ja poistamisesta.

20 §
Säiliön rakenne

Säiliöiden ja niiden sulkemislaitteiden tulee olla kaikilta osin riittävän lujia ja siten valmistettuja, etteivät ne kuljetuksen aikana aukea ja että ne kestävät normaalin kuljetuksen rasitukset ottaen huomioon myös säiliössä mahdollisesta kehittyvä paine.

Täyttö- ja tyhjennyslaitteiden tulee olla siten suunniteltuja ja sijoitettuja, ettei vaarallista ainetta pääse vuotamaan tai vaarallisessa määrin haihtumaan täytön tai tyhjennyksen aikana.

Säiliöiden tai niiden suojaverhouksen rakenneaineet, jotka joutuvat sisällön kanssa kosketukseen, eivät saa sisältää sisällön kanssa vaarallisesti reagoivia tai vaarallisia yhdisteitä muodostavia aineita taikka säiliön rakenneainetta merkittävästi heikentäviä aineita.

21 §
Säiliön käyttöönotto

Säiliön valmistaja tai maahantuoja ei saa luovuttaa säiliötä, ennen kuin teknillinen tarkastuskeskus tai sen piiritoimisto on todennut, että säiliö on tämän asetuksen säännösten tai sen perusteella annettujen määräysten mukainen.

Jos ulkomailla valmistetun ja maahantuodun säiliön tarkastukset ja testit on suorittanut teknillisen tarkastuskeskuksen hyväksymä tarkastuslaitos Suomessa voimassa olevien säännösten ja määräysten mukaisesti ja tästä esitetään asianmukainen todistus selvityksineen, tarkastusta ei tarvitse uusia, jollei erityistä syytä tarkastuksen uusimiseen ilmene.

22 §
Säiliön määräaikaistarkastus

Säiliöt on määräaikaistarkastettava vähintään kuuden vuoden välein. Lisäksi on vähintään kolmen vuoden välein tehtävä säiliön ja sen varusteiden tiiviys- ja toimintatarkastus. Liikenneministeriö voi määrätä näitä lyhyemmätkin tarkastusaikavälit ja määrätä, milloin tarkastus on tehtävä vaurion tai muun syyn johdosta.

23 §
Säiliön merkitseminen

Säiliöissä on oltava liikenneministeriön antamien määräysten mukaiset varoitusmerkinnät.

Lähettäjän ja vastaanottajan on huolehdittava muiden kuin säiliöajoneuvon säiliöiden varoitusmerkintöjen kiinnittämisestä ja poistamisesta.

24 §
ADR- tai RID-määräysten taikkaIMDG-koodin mukaiset säiliökontit

Jos säiliökontin kuljetus alkaa, suoritetaan tai päättyy muualla kuin Suomessa, saa säiliökonttina käyttää myös vaarallisten aineiden kansainvälisten rautatiekuljetus-, tiekuljetus- ja vesikuljetusmääräysten mukaisia säiliökontteja ja varoitusmerkintöjä (RID-, ADR- ja IMDG-määräykset).

25 §
Radioaktiivisten aineiden säiliöt

Radioaktiivisten aineiden säiliöiden osalta toimivaltainen viranomainen on säteilyturvakeskus.

4 luku

Yleiset kuljetusmääräykset

26 §
Kuljetus

Kuljettamisessa on ottamalla huomioon kuljetettavan aineen laatu, määrä ja kuljetustapa noudatettava tarpeellista varovaisuutta.

27 §
Kuormaus

Kuormauksen suorittajan on huolehdittava siitä, että kontti tai kuljetusyksikkö on kuormattu liikenneministeriön antamien yhteenkuormausmääräysten mukaisesti.

28 §
Reitit ja määrät

Liikenneministeriöllä on oikeus antaa määräyksiä kuljetettavista ainemääristä samoin kuin siitä, kuinka suuria määriä vaarallista ainetta saa ajoneuvossa kuljettaa ilman, että on ryhdyttävä 16 §:ssä tarkoitettuihin toimenpiteisiin. Ministeriö voi myös määrätä, milloin ajoneuvon kuljettajalla tulee olla varamies.

Liikenneministeriö voi kunnan esityksestä rajoittaa vaarallisten aineiden kuljettamista määrätyllä alueella, tiellä tai tien osalla. Nämä rajoitukset, jotka voivat koskea myös vain määrättyinä aikoina tapahtuvia kuljetuksia, on osoitettava liikennemerkein.

Edellä 2 momentissa tarkoitettuja rajoituksia voidaan määrätä alueelle, tielle tai tien osalle, jos kuljetus paikallisista tie- ja vastaavista olosuhteista johtuen aiheuttaa huomattavan vaaran tai jos alueella liikkuva taikka asuva ihmismäärä on erityisen suuri. Rajoituksen laajuutta harkittaessa on myös otettava huomioon vaarallisten aineiden kuljetusten suorittamismahdollisuudet, erityisesti kohtuullisella etäisyydellä rajoitusalueesta olevien vaihtoehtoisten reittien käyttömahdollisuus.

Erityisistä syistä saa edellä tarkoitetuista rajoituksista huolimatta vaarallisia aineita kuljettaa rajoitetulla alueella poliisipiirin päällikön määräajaksi antamalla luvalla.

5 luku

Erinäiset säännökset

29 §
Arviomiehet

Vaarallisten aineiden kuljettamisesta tiellä annetun lain 10 §:ssä tarkoitetut arviomiehet määrää tarvittaessa poliisipiirin päällikkö saatuaan siihen asianomaisten suostumukset.

Arviomiehellä on oikeus saada tehtävän suorittamisesta palkkio ja arvioinnin suorittamista varten tekemästään matkasta matkakustannusten korvausta ja päivärahaa samojen perusteiden mukaan kuin komitean asiantuntijalle maksettavasta palkkiosta ja korvauksista on määrätty.

Arviomiehen palkkiolaskun hyväksyy poliisipiirin päällikkö ja sen määrä vähennetään tavaran lähettäjälle valtion varoista suoritettavasta kohtuullisen käyvän hinnan määrästä.

30 §
Poikkeukset pelastustehtävissä

Kiireellisissä pelastustehtävissä toimittaessa saa tämän asetuksen säännöksistä ja sen nojalla annetuista määräyksistä poiketa, jos säännösten ja määräysten noudattaminen vaikeuttaa pelastustoimintaa.

31 §
Onnettomuusilmoitukset

Jos onnettomuuden sattuessa aineiden vuotamisesta voi aiheutua vahinkoa ihmiselle, omaisuudelle tai ympäristölle, on ajoneuvon kuljettajan tai kuormauksesta taikka purkamisesta vastuussa olevan henkilön ryhdyttävä sopiviin suojatoimenpiteisiin ja ilmoitettava tapahtuneesta välittömästi aluehälytyskeskukselle.

Jos onnettomuuden seurauksena on kuolema tai muu kuin vähäinen omaisuus- tai ympäristövahinko, kuljetuksen suorittajan on ilmoitettava siitä viipymättä teknilliselle tarkastuskeskukselle.

32 §
Poikkeusluvat

Teknillinen tarkastuskeskus voi muiden kuin radioaktiivisten aineiden kuljetukseen käytettävien pakkausten ja säiliöiden osalta myöntää hakemuksesta yksittäistapauksissa tarpeellisiksi katsomillaan ehdoilla poikkeuksia tämän asetuksen säännöksistä ja sen nojalla annetuista määräyksistä. Samoin teknillinen tarkastuskeskus voi myöntää tarpeelliseksi katsomillaan ehdoilla poikkeuksia räjähdystarvikkeiden kuljetukseen käytettävien ajoneuvojen ja konttien materiaalia koskevista säännöksistä ja määräyksistä.

Säteilyturvakeskus voi radioaktiivisten aineiden kuljetukseen myöntää hakemuksesta yksittäistapauksissa poikkeuksia tämän asetuksen säännöksistä ja sen nojalla annetuista määräyksistä.

Edellä 1 ja 2 momentissa tarkoitettuja poikkeuksia voidaan myöntää vain, jos tämän asetuksen tai sen nojalla annettujen määräysten noudattaminen aiheuttaa kohtuuttomia kustannuksia tai huomattavaa hankaluutta, ja tarkoitettu turvallisuus voidaan saavuttaa muulla tavoin.

33 §
Muut poikkeusluvat

Liikenneministeriö voi sen lisäksi, mitä 32 §:ssä säädetään, myöntää yksittäistapauksissa poikkeuksia tämän asetuksen säännöksistä ja sen nojalla annetuista määräyksistä, jos niiden noudattaminen aiheuttaa kohtuuttomia kustannuksia tai huomattavaa hankaluutta, ja tarkoitettu turvallisuus voidaan saavuttaa muulla tavoin.

34 §
Muutoksenhaku

Muutoksenhausta tämän asetuksen nojalla annettuun hallintoviranomaisen päätökseen on voimassa, mitä muutoksenhausta hallintoasioissa annetussa laissa (154/50) säädetään.

35 §
Tarkemmat määräykset ja ohjeet

Tarkemmat määräykset ja ohjeet tämän asetuksen soveltamisesta antaa liikenneministeriö.

Teknillinen tarkastuskeskus voi tarvittaessa antaa muiden kuin radioaktiivisten aineiden kuljetukseen käytettävien pakkausten ja säiliöiden osalta samoin kuin räjähdystarvikkeiden kuljetukseen käytettävien ajoneuvojen ja konttien materiaalin osalta tarkempia ohjeita liikenneministeriön vaarallisten aineiden kuljettamisesta tiellä antaman päätöksen soveltamisesta.

Säteilyturvakeskus voi antaa tarvittaessa radioaktiivisten aineiden kuljetuksen osalta tarkempia ohjeita liikenneministeriön vaarallisten aineiden kuljettamisesta tiellä antaman päätöksen soveltamisesta.

36 §
Voimaantulo- ja siirtymäsäännökset

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä elokuuta 1992 ja sillä kumotaan vaarallisten aineiden kuljettamisesta tiellä 23 joulukuuta 1988 annettu asetus (1141/88) siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen.

Ajoneuvon merkintää koskevat määräykset tulevat voimaan 1 päivänä toukokuuta 1993.

Pakkauksia, jotka eivät ole tämän asetuksen ja sen perusteella annettujen määräysten mukaisia, mutta joita tämän asetuksen voimaan tullessa voitiin voimassa olleiden säännösten ja määräysten mukaan käyttää vaarallisten aineiden kuljetukseen, saa käyttää näiden aineiden kuljetukseen 31 päivään joulukuuta 1993 saakka.

Säiliöitä, jotka täyttävät tämän asetuksen voimaan tullessa voimassa olleiden vaarallisten aineiden kuljetussäännökset ja -määräykset ja jotka on otettu käyttöön ennen tämän asetuksen voimaantuloa, saa käyttää edelleen.

Säiliöitä, jotka täyttävät tämän asetuksen voimaan tullessa voimassa olleet säännökset ja määräykset ja jotka on otettu käyttöön ennen tämän asetuksen voimaantuloa ja joita käytetään kuljetettaessa sellaisia aineita, jotka eivät olleet tämän asetuksen voimaan tullessa voimassa olleiden kuljetussäännösten ja -määräysten tarkoittamia vaarallisia aineita, saa käyttää mainittujen aineiden kuljetukseen 31 päivään joulukuuta 1995 saakka.

Ennen asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä tarvittaviin toimenpiteisiin sen täytäntöönpanemiseksi.

Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1992

Tasavallan Presidentti
Mauno Koivisto

Liikenneministeri
Ole Norrback

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.