1688/1991

Annettu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 1991

Laki tuloja varallisuusverolain muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

kumotaan 29 päivänä joulukuuta 1988 annetun tuloja varallisuusverolain (1240/88) 99 §,

muutetaan 10 §:n 5 kohta, 27 §, 46 §:n 3, 5 ja 10 kohta, 57 §, 64 §:n 1 momentin 4 kohta, 77 §:n 2 momentti, 88 §:n 1 momentti, 89 §, 91 §:n 1 momentin 1 kohta, 100 §, 146 a §:n 2 momentti, 149 §:n 4 momentti, 167 a §:n 2 momentti ja 169 §,

sellaisina kuin niistä ovat 27 §, 64 §:n 1 momentin 4 kohta, 88 §:n 1 momentti, 89 § ja 146 a §:n 2 momentti 28 päivänä joulukuuta 1990 annetussa laissa (1343/90), 57 § osittain muutettuna viimeksi mainitulla lailla ja 29 päivänä joulukuuta 1989 annetulla lailla (1335/89) ja 167 a §:n 2 momentti viimeksi mainitussa laissa, sekä

lisätään 46 §:ään uusi 11 kohta, 71 §:ään, sellaisena kuin se on osittain muutettuna mainitulla 29 päivänä joulukuuta 1989 annetulla lailla, uusi 3 momentti ja 73 §:ään, sellaisena kuin se on osittain muutettuna viimeksi mainitulla lailla ja mainitulla 28 päivänä joulukuuta 1990 annetulla lailla, uusi 5 momentti, seuraavasti:

10 §

Suomesta saatua tuloa on muun ohessa:


5) eläketulo, joka on saatu Suomen valtiolta, kunnalta tai muulta julkisoikeudelliselta yhteisöltä tai joka välittömästi tai välillisesti perustuu 4 kohdassa tarkoitettuun työhön, tehtävään tai palvelukseen, taikka Suomesta otettuun eläkevakuutukseen;


27 §

Verovelvollisen luonnollisen henkilön tai puolisoiden yhdessä harjoittaman liikkeen tai ammatin tuloksen taikka maatilatalouden puhtaan tulon yhteismäärää pidetään 240 000 markan määrään saakka kokonaan ansiotulona. Jos verovelvollinen esittää selvityksen siitä, että verovelvollisen tai puolisoiden harjoittamassaan liikkeessä, ammatissa tai maatilataloudessa suorittaman työn kohtuullinen arvo ylittää 240 000 markkaa, voidaan myös tämän määrän ylittävä osa mainittujen tulojen yhteismäärästä katsoa ansiotuloksi. Ansiotuloa ei kuitenkaan ole metsätalouden puhdas tuotto, korkotulo, osinko, vuokratulo, asuntotulo, arvopapereiden ja kiinteän omaisuuden luovutuksesta saatu voitto, kiinteistön ainesosan luovutuksesta saatu korvaus eikä muu näihin tuloihin rinnastettava tulo.

46 §

Ansiotuloa on:


3) päiväraha, äitiys-, isyysja vanhempainraha, huoltoeläkkeenä maksettavaksi määrätty vahingonkorvaus sekä muu eläke tai korvaus tulojen ja elatuksen vähentymisestä, joka on saatu sairausvakuutuslain (364/63), kuntoutusrahalain (611/91), avustuskassalain (471/42), potilasvahinkolain (585/86) tai pakollisen tapaturmatai liikennevahinkoturvan nojalla tai veronalaisena avustuksena työtaistelun johdosta taikka muutoin veronalaisen ansiotulon lisäksi tai sijaan;


5) opintotuki ja muu siihen verrattava etuus;


10) lasten kotihoidon tuki;

11) reserviläispalkka.

57 §

Veronalaista tuloa ei ole:

1) sosiaalihuoltolain (710/82) mukainen toimeentulotuki;

2) lapsen elatuksen turvaamisesta annetun lain (122/77) mukainen elatustuki;

3) vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista annetussa laissa (380/87) tarkoitetut edut;

4) vammaistukilain (124/88) mukainen vammaistuki;

5) kuntoutusrahalaissa (611/91) tarkoitetut muut etuudet kuin kuntoutusraha ja -avustus;

6) hautausavustus;

7) äitiysavustus;

8) lapsilisä;

9) lapsen hoitotuesta annetun lain (444/69) nojalla maksettu lapsen hoitotuki;

10) asevelvollisen päiväraha, sotilasavustuslain (566/48) mukainen sotilasavustus ja kotiuttamisrahalain (910/77) mukainen kotiuttamisraha;

11) koulutusja erorahastosta annetun lain (537/90) ja valtion virkamieslain (755/86) mukainen eroraha ja ammattikoulutustuki;

12) työntekijän valtion varoista työnvälityslain (246/59) nojalla saama korvaus;

13) oppisopimuslaissa (422/67) tarkoitetut oppilaan valtion varoista saamat taloudelliset edut;

14) asumistukeen oikeutetun asumistukilainsäädännön mukaan saama asumistuki ja opintorahan asumislisä;

15) kuntien varoista ensiasunnon hankkijoille maksettava korkotuki;

16) opintotukilain 7 §:n 3 momentissa (39/84) tarkoitettu korkoavustus;

17) kansaneläkkeen perusja lisäosan saajan valtion ja kuntien varoista asunnon korjaukseen saama avustus;

18) valtion varoista maksettavista todistelukustannuksista annetun lain (666/72) nojalla valtion varoista saatu korvaus matkaja toimeentulokustannuksista sekä taloudellisesta menetyksestä;

19) työvoimapoliittisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain (763/90) 17 §:ssä tarkoitettu ylläpitokorvaus ja mainitun lain 27 §:ssä tarkoitetut etuudet;

20) työtaistelun johdosta asianomaiselta työmarkkinajärjestöltä päivää kohden saatu enintään 70 markan suuruinen avustus tai muu siihen rinnastettava avustus.

64 §

Veronalaista tuloa ei ole:


4) tammikuun 14 päivänä 1972 annetun opintotukilain (28/72) mukainen opintoraha lukuun ottamatta mainitun lain 10 §:ssä tarkoitettua aikuisopintorahana saatua ansionmenetyskorvausta.


71 §

Arvo-osuusjärjestelmään kuuluvat osuudet tiettyyn omaisuuteen katsotaan luovutetuiksi, ellei verovelvollinen muuta näytä, siinä järjestyksessä kuin ne on saatu.

73 §

Luonnonsuojelulaissa (71/23) tarkoitetuksi suojelualueeksi luovutetusta kiinteästä omaisuudesta saatu voitto ei ole veronalaista tuloa siltä osin, kuin kiinteistö vaihdetaan toiseen kiinteistöön. Vaihdossa vastikkeeksi saadun kiinteän omaisuuden hankinta-aika lasketaan luovutetun omaisuuden hankinta-ajasta.

77 §

Yhtymän osakkaan veronalaista tuloa ei ole hänen veronalaiseksi tulokseen 35 §:n 1 tai 2 momentin mukaisesti katsotun tulo-osuuden ohella hänen yhtymästä saamansa voitto-osuus.


88 §

Luonnollisen henkilön tai puolisoiden ja erillisenä verovelvollisena verotettavan kotimaisen kuolinpesän korkovähennyksen määrää laskettaessa korot otetaan huomioon vain siltä osin, kuin niiden määrä ylittää 1 500 markan suuruisen omavastuuosuuden.


89 §

Muulla verovelvollisella kuin yhteisöllä on omavastuuosuutta koskevin edellä säädetyin rajoituksin oikeus vähentää 75 prosenttia muiden kuin elinkeinotoimintaan tai maatilatalouteen liittyvien velkojensa korkojen yhteismäärästä.

Luonnollisella henkilöllä ja erillisenä verovelvollisena verotettavalla kotimaisella kuolinpesällä korkovähennyksen enimmäismäärä on muiden kuin ansiotoimintaan liittyvien korkojen osalta 20 000 markkaa. Puolisoilla vähennyksen yhteinen enimmäismäärä on 26 000 markkaa. Edellä mainittuja enimmäismääriä on korotettava 4 000 markalla, jos luonnollisella henkilöllä tai puolisoilla on ollut verovuonna elätettävänään yksi alaikäinen lapsi, ja 8 000 markalla, jos tällaisia lapsia on kaksi tai useampia.

Jos verovelvollisen tai puolisoiden tuloverosta on verovuonna tehty 146 a §:n mukainen asuntovähennys, heillä on oikeus vähentää muita kuin ansiotoimintaan liittyviä korkoja enintään seuraavat määrät:

1) verovelvollinen, johon ei sovelleta tämän lain puolisoita koskevia säännöksiä, 3 500 markkaa;

2) puolisot, joista molemmille on myönnetty asuntovähennys, 6 000 markkaa;

3) puolisot, joista vain toiselle on myönnetty asuntovähennys, 13 000 markkaa.

Edellä 2 ja 3 momentissa tarkoitettuun korkovähennykseen saa luonnollisella henkilöllä ja erillisenä verovelvollisena verotettavalla kotimaisella kuolinpesällä sisältyä enintään 3 500 markkaa ja puolisoilla yhdessä enintään 6 000 markkaa muita kuin valtion takaaman opintolainan korkoja ja asuntolainakorkoja, joita ovat verovelvollisen tai hänen perheensä vakituisen asunnon hankkimisesta tai perusparannuksesta taikka asumisoikeuden hankkimisesta johtuvan velan korot.

91 §

Omavastuuosuutta sovellettaessa tai, kun korkoja on vaadittu vähennettäväksi enemmän kuin mihin verovelvollisella tai puolisoilla yhdessä on lain mukaan oikeus, korot jäävät vähentämättä seuraavassa järjestyksessä:

1) muut kuin ansiotoimintaan liittyvät tai tiettyyn tulolähteeseen kohdistuvat korot, ja näistä ensisijaisesti muut kuin opintoja asuntolainakorot;


100 §

Jos verovuonna Suomessa asuneen henkilön veronmaksukyky hänen ja hänen perheensä käytettävissä olevat tulot ja varallisuus huomioon ottaen on erityisistä syistä, kuten elatusvelvollisuuden, työttömyyden tai sairauden johdosta olennaisesti alentunut, vähennetään tulosta kohtuullinen määrä, ei kuitenkaan enempää kuin 8 000 markkaa (veronmaksukyvyn alentumisvähennys). Vähennys myönnetään täysin tuhansin markoin.

Yksinomaan sairaudesta johtuneiden kustannusten perusteella verovelvollisen veronmaksukyvyn voidaan katsoa olennaisesti alentuneen vain, jos hänen ja hänen perheenjäsentensä yhteenlaskettujen sairauskustannusten määrä verovuonna on vähintään 4 000 markkaa ja samalla vähintään 10 prosenttia verovelvollisen kokonaistulosta. Perheenjäseninä pidetään verovelvollisen puolisoa ja alaikäisiä lapsia.

146 a §

Asuntovähennyksen täysi määrä on 8 000 markkaa. Vähennys myönnetään täysimääräisenä ensiasunnon käyttöönottovuodelta toimitettavassa verotuksessa. Yhdeksältä sitä seuraavalta verovuodelta vähennys tehdään viran puolesta. Sen määrä on näinä vuosina niin monta kymmenesosaa vähennyksen täydestä määrästä kuin vähennykseen oikeuttavia vuosia on verovuosi mukaan lukien jäljellä.


149 §

Kahdelta tai useammalta vuodelta kertyneenä kertatulona pidetään kalenterivuoden aikana tapahtuneesta yhdestä tai useammasta myynnistä taiteilijan valmistamansa yhden tai useamman taideteoksen myynnistä saamien tulojen yhteismäärää. Kahdelta tai useammalta vuodelta kertyneenä tulona ei sitä vastoin pidetä satunnaista myyntivoittoa eikä omaisuuden luovutusvoittoa eikä myöskään elinkeinonharjoittajan käyttöomaisuuteen kuuluvan kiinteistön tai arvopaperin luovutuksesta saatua tuloa.

167 a §

Asuntovähennykselle 146 a §:n 1 momentin 2 kohdassa säädettyjen edellytysten katsotaan täyttyvän, jos verovelvollisella ei ole verovuonna tai viitenä sitä edeltäneenä verovuonna ollut omistuksessaan vähintään puolta asuinrakennuksesta tai asuinhuoneiston hallintaan oikeuttavista osakkeista tai osuuksista. Jos 146 a §:ssä tarkoitettu ensiasunto on otettu käyttöön vuonna 1992 tai myöhemmin, asuntovähennystä ei myönnetä.

169 §

Tämän lain 127 ja 131 §:ää sovellettaessa ennen vuotta 1989 valmistuneen rakennuksen verotusarvo vahvistetaan enintään 30 prosenttia sille verovuotta edeltäneeltä verovuodelta toimitetussa verotuksessa vahvistettua arvoa korkeammaksi, jollei tätä suurempi arvonnousu johdu rakennuksen peruskorjauksesta.


Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1992.

Lakia sovelletaan ensimmäisen kerran vuodelta 1992 toimitettavassa valtion- ja kunnallisverotuksessa.

Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 1991

Tasavallan Presidentti
MAUNO KOIVISTO

Ministeri
Ole Norrback

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.