Finlex - Etusivulle
Suomen säädöskokoelma

1659/1991

Suomen säädöskokoelma

Suomen säädöskokoelmassa julkaistut säädökset sekä tekstimuodossa että painoasuisena pdf-tiedostona

Verohallituksen päätös vuonna 1992 verosta vapaaksi katsottavien matkakustannusten korvausten perusteista ja määristä

Säädöksen tyyppi
Päätös
Antopäivä
Ajantasaistettu säädös
1659/1991

Alkuperäisen säädöksen teksti

Alkuperäisten säädösten teksteihin ei päivitetä säädösmuutoksia eikä tehdä oikaisuja. Muutokset ja oikaisut on huomioitu ajantasaistetuissa säädöksissä. Oikaisut näkyvät myös säädöskokoelman pdf-versioissa.

Verohallitus on 29 päivänä joulukuuta 1988 annetun tuloja varallisuusverolain (1240/88) 50 §:n 1 momentin, sellaisena kuin se on laissa (1343/90), 51 §:n 2 momentin ja Kostamuksen alueella tapahtuvan toiminnan aiheuttamista poikkeuksista verolainsäädäntöön 16 päivänä joulukuuta 1977 annetun lain (943/77) 5 §:n nojalla, sellaisena kuin se on 22 päivänä joulukuuta 1978 annetussa laissa (1036/78), määrännyt:

1 §

Vuodelta 1992 toimitettavassa verotuksessa verosta vapaaksi katsottavien matkakustannusten korvausten perusteet ja määrät ovat jäljempänä tässä päätöksessä mainitut.

2 §

Matkakustannuksia ovat verovelvolliselle Suomessa tai ulkomailla tehdystä työmatkasta aiheutuneet kustannukset.

3 §

Työmatkalla tarkoitetaan matkaa, jonka palkansaaja tilapäisesti tekee työhön kuuluvien tehtävien suorittamiseksi erityiselle työntekemispaikalle varsinaisen työpaikan ulkopuolelle. Mikäli palkansaajalla työn luonteen vuoksi ei ole varsinaista työpaikkaa, työmatkana pidetään matkaa, jonka palkansaaja tilapäisesti tekee työn suorittamiseksi asunnoltaan erityiselle työntekemispaikalle.

Työmatkana ei pidetä palkansaajan asunnon ja varsinaisen työpaikan välistä matkaa eikä työkomennuksen kestäessä tehtyjä viikonloppuja muita vastaavia matkoja asunnon ja erityisen työntekemispaikan välillä.

Aloilla, joilla erityistä työntekemispaikkaa alalle tunnusomaisen työn lyhytaikaisuuden vuoksi joudutaan usein vaihtamaan, pidetään päivittäistä asunnon ja erityisen työntekemispaikan välistä matkaa vain 6, 7 ja 8 §:ssä tarkoitettuun matkustamiskustannusten korvaukseen oikeuttavana matkana, jos palkansaajalla ei ole varsinaista työpaikkaa. Palkansaaja on kuitenkin oikeutettu myös 13 §:ssä tarkoitettuun ateriakorvaukseen, jos hänellä ei ole tilaisuutta varsinaiseen työnantajan järjestämään työpaikkaruokailuun erityisellä työntekemispaikalla tai sen välittömässä läheisyydessä.

4 §

Varsinaisella työpaikalla tarkoitetaan paikkaa, jossa palkansaaja vakituisesti työskentelee. Jos palkansaajalla työn liikkuvuuden vuoksi ei ole paikkaa, jossa hän vakituisesti työskentelee, pidetään varsinaisena työpaikkana paikkaa, josta hän hakee työmääräykset, säilyttää työssä käyttämiään asusteita, työvälineitä tai työaineita, tai muuta työn tekemisen kannalta vastaavaa paikkaa.

5 §

Matkavuorokaudella tarkoitetaan enintään 24 tunnin pituista ajanjaksoa, joka alkaa palkansaajan lähtiessä työmatkalle työpaikaltaan tai asunnoltaan. Matkavuorokausi päättyy palkansaajan palatessa työmatkalta työpaikalleen tai asunnolleen.

6 §

Työmatkasta suoritettavalla matkustamiskustannusten korvauksella tarkoitetaan korvausta matka-, paikkaja makuupaikkalipuista sekä muista niihin verrattavista välttämättömistä varsinaiseen matkustamiseen kuuluvista maksuista.

Matkustamiskustannusten korvauksena pidetään myös korvausta työvälineiden ja muiden sellaisten esineiden kuljetuksesta, joita palkansaajan on pidettävä mukanaan.

7 §

Palkansaajan muulla kuin omistamallaan tai hallitsemallaan kulkuneuvolla tekemästä työmatkasta suoritettavan matkustamiskustannusten korvauksen enimmäismäärä on liikenteenharjoittajan antaman tositteen tai muun luotettavan selvityksen mukainen määrä, jonka palkansaaja osoittaa matkustamiskustannuksista suorittaneensa.

8 §

Palkansaajan omistamallaan tai hallitsemallaan kulkuneuvolla tekemästä työmatkasta suoritettavien matkustamiskustannusten korvausten enimmäismäärät ovat:

kulkuneuvo

korvauksen enimmäis-määrä

auto

148 penniä kilometriltä, jota korotetaan

- 14 penniä kilometriltä perävaunun kuljettamisesta autoon kiinnitettynä

- 30 penniä kilometriltä silloin, kun työn suorittaminen edellyttää asuntovaunun kuljettamista autoon kiinnitettynä

- 75 penniä kilometriltä silloin, kun työn suorittaminen edellyttää taukotuvan kuljettamista autoon kiinnitettynä

- 4 penniä kilometriltä sellaisista autossa kuljetettavista koneista tai muista esineistä, joiden paino ylittää 80 kiloa tai joiden koko on suuri

- 4 penniä kilometriltä, jos palkansaaja työhönsä kuuluvien tehtävien vuoksi kuljettaa autossa koiraa

- 15 penniä kilometriltä silloin, kun työn suorittaminen edellyttää liikkumista autolla metsäautotiellä tai muulta liikenteeltä suljetulla tienrakennustyömaalla, kyseisten kilometrien osalta

moottorivene

165 penniä kilometriltä

moottorikelkka

107 penniä kilometriltä

moottoripyörä

88 penniä kilometriltä

moottoripolkupyörä

63 penniä kilometriltä

muu

kulkuneuvo 34 penniä kilometriltä

Jos palkansaajan omistamassa tai hallitsemassa kulkuneuvossa matkustaa muita henkilöitä, joiden kuljetus on työnantajan asiana, korotetaan 1 momentissa tarkoitettujen korvausten enimmäismääriä 4 penniä kilometriltä kutakin mukana seuraavaa henkilöä kohden.

Jos palkansaaja, jolla on verohallituksen luontoisetujen laskentaperusteita koskevassa päätöksessä tarkoitettu auton käyttöetu, käyttää tällaista autoa työmatkan suorittamiseen ja maksaa itse tästä matkasta aiheutuvat polttoainekulut, hänelle korvattavien polttoainekulujen enimmäismäärä on 47 penniä kilometriltä.

9 §

Päivärahalla tarkoitetaan korvausta kohtuullisesta ruokailuja muiden elinkustannusten lisäyksestä, joka palkansaajalle aiheutuu työmatkasta. Päivärahaan ei lueta matkustamisesta eikä majoittumisesta suoritettavaa korvausta.

10 §

Päivärahan suorittaminen edellyttää, että erityinen työntekemispaikka on yli 15 kilometrin etäisyydellä joko palkansaajan varsinaisesta työpaikasta tai asunnosta, riippuen siitä, kummasta matka on tehty. Erityisen työntekemispaikan on lisäksi oltava yli 5 kilometrin etäisyydellä sekä varsinaisesta työpaikasta että asunnosta.

11 §

Työmatkan kestoajasta riippuen päivärahan enimmäismäärät ovat:

työmatkan kestoaika

päivärahan enimmäismäärä

yli 6 tuntia (osapäiväraha)

74,-

yli 10 tuntia (kokopäiväraha)

165,-

kun matkaan käytetty aika ylittää viimeisen täyden matkavuorokauden

- vähintään 2 tunnilla

74,-

- yli 6 tunnilla

165,-

Jos palkansaaja jonakin matkavuorokautena saa ilmaisen tai matkalipun hintaan sisältyneen ruoan, päivärahan enimmäismäärä on puolet 1 momentin mukaisista määristä. Ilmaisella ruoalla tarkoitetaan kokopäivärahan kysymyksessä ollen kahta ja osapäivärahan kysymyksessä ollen yhtä ilmaista ateriaa.

12 §

Ulkomailla tehdystä työmatkasta suoritettavien päivärahojen enimmäismäärät ovat:

maa tai alue

päivärahan enimmäismäärä

Afganistan

250,-

Alankomaat

305,-

Alankomaiden Antillit

210,-

Albania

145,-

Algeria

205,-

Amerikan yhdysvallat

270,-

Andorra

190,-

Angola

270,-

Arabiemiraattien liitto

320,-

Argentiina

220,-

Australia

280,-

Bahamasaaret

290,-

Bahrain

235,-

Bangladesh

150,-

Barbados

275,-

Belgia

325,-

Belize

215,-

Benin

235,-

Bermuda

315,-

Bolivia

140,-

Botswana

170,-

Brasilia

205,-

Brunei

265,-

Bulgaria

220,-

Burkina Faso

215,-

Burundi

150,-

Chile

165,-

Costa Rica

150,-

Djibouti

235,-

Dominica

185,-

Dominikaaninen tasavalta

220,-

Ecuador

130,-

Egypti

155,-

El Salvador

190,-

Espanja

325,-

Etelä-Afrikka

180,-

Etiopia

145,-

Fid~9zi

185,-

Filippiinit

220,-

Gabon

290,-

Gambia

140,-

Ghana

215,-

Grenada

240,-

Grönlanti

300,-

Guadeloupe

240,-

Guatemala

145,-

Guinea

290,-

Guinea-Bissau

200,-

Guyana

200,-

Haiti

225,-

Honduras

140,-

Hongkong

230,-

Indonesia

205,-

Intia

130,-

Irak

400,-

Iran

410,-

Irlanti

285,-

Islanti

395,-

Iso-Britannia

300,-

Israel

280,-

Italia

325,-

Itävalta

305,-

Jamaika

245,-

Japani

430,-

Jemen

190,-

Jordania

180,-

Jugoslavia

175,-

Kamerun

260,-

Kanada

250,-

Kanarian saaret

230,-

Kap Verde

140,-

Kenia

130,-

Keski-Afrikan tasavalta

270,-

Kiina

225,-

Kolumbia

120,-

Komorit

220,-

Kongo

285,-

Korean demokraattinen kansantasavalta

195,-

Korean tasavalta

380,-

Kreikka

205,-

Kuuba

190,-

Kuwait

270,-

Kypros

185,-

Laos

125,-

Latvia

150,-

Lesotho

145,-

Libanon

170,-

Liberia

280,-

Libya

320,-

Liechtenstein

265,-

Liettua

145,-

Luxemburg

320,-

Macao

200,-

Madagascar

190,-

Malawi

130,-

Malediivit

125,-

Malesia

205,-

Mali

220,-

Malta

230,-

Marokko

270,-

Martinique

260,-

Mauretania

170,-

Mauritius

205,-

Meksiko

180,-

Monaco

320,-

Mongolia

190,-

Mosambik

145,-

Myanmar

130,-

Namibia

160,-

Nepal

130,-

Neuvostoliitto

255,-

Nicaragua

180,-

Niger

250,-

Nigeria

160,-

Norja

325,-

Norsunluurannikko

270,-

Oman

225,-

Pakistan

120,-

Panama

165,-

Papua- Uusi Guinea

195,-

Paraquay

140,-

Peru

180,-

Portugali

245,-

Puola

165,-

Qatar

215,-

Ranska

320,-

Romania

195,-

Ruanda

185,-

Ruotsi

320,-

Saksa

270,-

Salomonsaaret

125,-

Sambia

125,-

Samoa

135,-

Sao Tome ja Principe

230,-

Saudi-Arabia

280,-

Senegal

265,-

Seychellit

255,-

Sierra Leone

140,-

Singapore

235,-

Somalia

130,-

Sri Lanka

140,-

St. Lucia

265,-

Sudan

285,-

Surinam

330,-

Swazimaa

140,-

Sveitsi

315,-

Syyria

190,-

Taiwan

220,-

Tansania

140,-

Tanska

305,-

Thaimaa

200,-

Togo

235,-

Tonga

145,-

Trinidad ja Tobago

150,-

Tshekkoslovakia

195,-

Tunisia

180,-

Turkki

170,-

Uganda

210,-

Unkari

220,-

Uruguay

150,-

Uusi-Seelanti

230,-

Vanuatu

145,-

Venezuela

175,-

Vietnam

125,-

Viro

205,-

Zaire

210,-

Zimbabwe

125,-

Maa, jota ei ole erikseen mainittu

150,-

Päiväraha lasketaan matkavuorokausittain. Matkavuorokausi on 24 tuntia työmatkan alkamisesta tai edellisen matkavuorokauden päättymisestä.

Päivärahan enimmäismäärä määräytyy sen maan tai alueen mukaan, missä matkavuorokausi ulkomailla päättyy. Jos matkavuorokausi päättyy laivalla tai lentokoneessa, määräytyy päiväraha sen maan tai alueen mukaan, josta laiva tai lentokone on viimeksi lähtenyt tai jonne se Suomesta lähdettäessä ensiksi saapuu.

Suomeen palattaessa palkansaajalla on oikeus puoleen viimeksi päättyneeltä matkavuorokaudelta maksetusta ulkomaanpäivärahasta, jos työmatkaan käytetty aika ylittää viimeisen ulkomaan alueella tai sieltä lähteneessä laivassa tai lentokoneessa päättyneen täyden matkavuorokauden yli kahdella tunnilla.

Jos työmatkaan käytetty aika ylittää viimeisen ulkomaan alueella tai sieltä lähteneessä laivassa tai lentokoneessa päättyneen täyden matkavuorokauden yli kymmenellä tunnilla, palkansaajalla on oikeus viimeksi päättyneeltä matkavuorokaudelta maksettuun ulkomaanpäivärahaan. Kotimaahan paluun jälkeen alkaneelta matkavuorokaudelta tai sen osalta maksettavan päivärahan enimmäismäärä määräytyy 11 §:n mukaan.

Palkansaajalla on oikeus kysymyksessä olevaa maata varten vahvistettuun päivärahaan, jos ulkomaille tehty työmatka on kestänyt vähintään 10 tuntia. Mikäli työmatkaan käytetty kokonaisaika jää alle 10 tunnin, suoritetaan päiväraha kotimaan matkojen säännösten ja markkamäärien mukaisesti.

Jos palkansaaja jonakin matkavuorokautena on saanut ilmaisen tai matkalipun taikka hotellihuoneen hintaan sisältyneen ruoan, päiväraha maksetaan 50 prosentilla alennettuna. Ilmaisella ruoalla tarkoitetaan ulkomaanpäivärahan kysymyksessä ollen kahta ilmaista ateriaa.

Kun työmatka tehdään Suomen alueen ulkopuolelle siten, että työ tehdään Suomessa olevan työnantajan lukuun poikkeuksellisissa olosuhteissa ja palkansaaja palaa yöksi Suomen alueelle eikä työmatkasta suoriteta 11 §:n mukaista päivärahaa, on työmatkasta suoritettavan korvauksen enimmäismäärä 1 momentista poiketen 94 markkaa.

Poiketen siitä, mitä 1 momentissa on määrätty, Kostamuksen alueella tehdystä työmatkasta suoritettavan päivärahan enimmäismäärä on 184 markkaa.

13 §

Ateriakorvauksen maksaminen edellyttää, että työmatkasta ei suoriteta päivärahaa ja että palkansaajalla ei työn vuoksi ole mahdollisuutta ruokailutauon aikana aterioida tavanomaisella ruokailupaikallaan. Ateriakorvauksen enimmäismäärä on 41,25 markkaa.

Jos palkansaaja joutuu työmatkalla aterioimaan kaksi kertaa tavanomaisen ruokailupaikkansa ulkopuolella, eikä työmatkasta suoriteta päivärahaa, ateriakorvauksen enimmäismäärä on 82,50 markkaa.

14 §

Työmatkasta päivärahan lisäksi suoritettavan majoittumiskorvauksen enimmäismäärä on majoitusliikkeen antaman tositteen tai muun luotettavan selvityksen mukainen määrä.

15 §

Yömatkarahan suorittaminen edellyttää, että päivärahaan oikeuttavasta matkavuorokaudesta vähintään 4 tuntia on kello 21.00-07.00 välisenä aikana ja että työnantaja ei järjestä palkansaajalle ilmaista majoitusta eikä suorita majoittumiskorvausta tai korvausta makuupaikasta. Yömatkarahan enimmäismäärä on 25 markkaa.

16 §

Mitä edellä on määrätty matkakustannusten korvauksesta, sovelletaan merityötuloa saaville verovelvollisille maksettaviin laissa verovapaiksi säädettyihin korvauksiin.

17 §

Tämä päätös tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1992 ja sitä sovelletaan vuodelta 1992 toimitettavassa verotuksessa.

Helsingissä 18 päivänä joulukuuta 1991

Pääjohtaja Jukka TammiYlitarkastaja Merja Hartikka-Simula

Sivun alkuun