Laki talletuspankkien toiminnasta annetun lain muuttamisesta
- Säädöksen tyyppi
- Laki
- Antopäivä
Alkuperäisen säädöksen teksti
Alkuperäisten säädösten teksteihin ei päivitetä säädösmuutoksia eikä tehdä oikaisuja. Muutokset ja oikaisut on huomioitu ajantasaistetuissa säädöksissä. Oikaisut näkyvät myös säädöskokoelman pdf-versioissa.
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
kumotaan talletuspankkien toiminnasta 28 päivänä joulukuuta 1990 annetun lain ( 1268/90 ) 7 §:n 3 momentti ja 20 §,
muutetaan 6 §:n 2 momentti, 16 §:n 1 momentti ja 58 § sekä
lisätään 13 §:ään uusi 4 momentti, jolloin nykyinen 4 momentti siirtyy 5 momentiksi, 27 §:ään uusi 2 momentti ja lakiin uusi 58 a-58 c § seuraavasti:
6 §
Jollei muussa laissa erikseen säädetä, talletuspankin lisäksi ainoastaan Suomen Pankki ja Pohjoismaiden Investointipankki saavat käyttää toiminimessään tai muuten toimintaansa osoittamaan nimitystä "pankki". Kiellon estämättä saadaan nimitystä "pankki" käyttää toiminimessä tai kuvaamaan toimintaa, jos on ilmeistä, ettei nimityksen käyttäminen johda harhaan toiminnan luonteen suhteen.
13 §
Talletuspankkiin 2 momentin mukaan kuuluvaksi luettavan luottolaitoksen tai siihen rahoitustoimintalain (1544/91) 18 §:n 1 momentin mukaan kuuluvaksi luettavan yhteisön rahoitustoimintalain 18 §:n 2 momentin mukaisesti omistamia osakkeita ja osuuksia ei lueta talletuspankin omistuksiin 1 momentissa tarkoitettua suhdelukua laskettaessa.
16 §
Talletuspankki saa sijoittaa muihin kuin rahoitustoiminnan yhteydessä vuokrattaviin kiinteistöihin ja kiinteistöyhteisöjen osakkeisiin ja osuuksiin yhteensä enintään määrän, joka on 13 prosenttia pankin taseen loppusummasta, jollei pankkitarkastusvirasto erityisestä syystä myönnä lupaa suurempaan määrään
27 §
Talletuspankin rahoitustoiminnan yhteydessä vuokralle antaman käyttöomaisuuden huomioon ottamisesta 23 §:n mukaista vakavaraisuutta laskettaessa antaa määräyksiä pankkitarkastusvirasto.
58 §
Joka talletuspankin tai talletuspankkien yhteenliittymän toimielimen jäsenenä tai varajäsenenä tai niiden palveluksessa on saanut tietää pankin asiakkaan tai muun henkilön taloudellista asemaa tai yksityistä olosuhdetta koskevan seikan tai liiketai ammattisalaisuuden, on velvollinen pitämään sen salassa ellei se, jonka hyväksi vaitiolovelvollisuus on säädetty, anna suostumustaan sen ilmaisemiseen. Salassa pidettäviä tietoja ei saa myöskään antaa pankin yhtiökokoukselle, isäntien kokoukselle, osuuskunnan kokoukselle tai edustajistolle eikä kokoukseen osallistuvalle osakkaalle, tallettajalle taikka kantarahastotodistuksen tai sijoitusosuuden omistajalle tai jäsenelle.
Talletuspankilla on oikeus antaa 1 momentissa tarkoitettuja tietoja syyttäjä- ja poliisiviranomaiselle rikoksen selvittämiseksi sekä muuten laissa sellaisten tietojen saantiin oikeutetulle viranomaiselle.
Talletuspankilla on oikeus antaa 1 momentissa tarkoitettuja tietoja samaan konserniin kuuluvalle yhteisölle, jos sen hallintoelinten jäseniä tai toimihenkilöitä koskee 1 momentissa säädetty tai sitä vastaava salassapitovelvollisuus ja jos tiedon antaminen on vastaanottavan yhteisön riskien hallinnan kannalta tarpeen.
Talletuspankilla on 1 momentin estämättä oikeus harjoittaa pankkitoimintaan tavanomaisesti kuuluvaa luottotietotoimintaa.
58 a §
Talletuspankin on annettava, jos obligaatiolainan ehdoissa niin määrätään, pankkitarkastusviraston haltuun kunkin yksin ottamansa obligaatiolainan ehtojen mukaisia vakuuksia vähintään lainan kulloinkin liikkeessä olevien obligaatioiden yhteenlaskettua nimellisarvoa vastaava määrä ja pankkitarkastusviraston hyväksymä määrä kunkin sellaisen ottamansa obligaatiolainan ehtojen mukaisia vakuuksia, johon perustuvat talletuspankin sitoumukset ovat yhteisvastuulliset muun lainanottajan kanssa.
Talletuspankin ottaman obligaatiolainan väliaikaiseksi vakuudeksi voi talletuspankki 1 momentissa mainittujen vakuuksien sijasta antaa myös Suomen Pankin, Postipankki Oy:n, liikepankin, säästöpankin tai osuuspankin takauksen tai vastaavan määrän niiden talletustodistuksia.
Väliaikaiset vakuudet on niin pian kuin mahdollista ja viimeistään kahden vuoden kuluessa niiden vakuudeksi asettamisesta vaihdettava obligaatiolainan ehdoissa määrättyihin vakuuksiin. Pankkitarkastusvirasto voi myöntää vaihtamiseen yhteensä enintään kahden vuoden lykkäyksen.
58 b §
Jos talletuspankin ottaman obligaatiolainan vakuuksien määrä laskee alle sen, mitä 58 a §:ssä, talletuspankin yhtiöjärjestyksessä tai säännöissä taikka obligaatiolainan ehdoissa vakuudesta säädetään tai määrätään, talletuspankin on viimeistään kahden kuukauden kuluessa asetettava pankkitarkastusviraston hyväksymä lisävakuus.
58 c §
Talletuspankki saa, mikäli obligaatiolainan ehdoissa ei ole toisin määrätty, vaihtaa ennen erääntymispäivää takaisin hankkimiaan obligaatioita niiden nimellisarvosta saman obligaatiolainan vakuutena oleviin velkakirjoihin. Tällaiset obligaatiot on seuraavana kuoletussuunnitelman mukaisena maksupäivänä käytettävä obligaatiolainan ylimääräiseen kuolettamiseen.
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1992.
Hallituksen esitys 69/91
Talousvaliok. miet. 18/91
Helsingissä 20 päivänä joulukuuta 1991
Tasavallan Presidentti MAUNO KOIVISTOValtiovarainministeri Iiro Viinanen