1444/1991

Annettu Helsingissä 2 päivänä joulukuuta 1991

Verohallituksen päätös vuodelta 1991 toimitettavassa verotuksessa noudatettavista luontoisetujen laskentaperusteista

Verohallitus on 29 päivänä joulukuuta 1988 annetun tuloja varallisuusverolain (1240/88) 47 §:n nojalla määrännyt, että työnantajalta saadut luontoisedut on vuodelta 1991 toimitettavassa verotuksessa arvioitava seuraavien perusteiden mukaan:

Asuntoetu ja sähkön käyttöoikeus
1 §

Asuntoedun ja siihen sisältyvän lämmityksen raha-arvot ovat keskuslämmitysasunnoissa seuraavat:

a) Pääkaupunkiseutu (Helsinki, Espoo, Kauniainen, Vantaa)

Asunto valmistunut: Edun arvo mk/kk
ennen vuotta 1976 230 mk + 22,20 mk neliömetriltä
vuosina 1976-1983 230 mk + 23,30 mk neliömetriltä
vuonna 1984 tai myöhemmin 290 mk + 29,70 mk neliömetriltä

b) Muu Suomi

Asunto valmistunut: Edun arvo mk/kk
ennen vuotta 1961 190 mk + 15,80 mk neliömetriltä
vuosina 1961-1975 230 mk + 16,90 mk neliömetriltä
vuosina 1976-1983 230 mk + 18,90 mk neliömetriltä
vuonna 1984 tai myöhemmin 230 mk + 24,80 mk neliömetriltä

Asuntoedun arvo valtion asuntolainoittamassa vuokra-asunnossa on 1 momentista poiketen enintään asunnosta asuntohallituksen vahvistamien perusteiden mukaan perittävän vuokran määrä.

2 §

Asunnon valmistumisvuotena pidetään rakennuksen valmistumisvuotta. Jos rakennus on kokonaisuudessaan peruskorjattu, valmistumisvuotena pidetään rakennuksen korjausvuotta.

3 §

Jos verovelvollinen vastaa itse lämmityskustannuksista keskuslämmitysasunnossa, 1 §:ssä tarkoitettua edun arvoa vähennetään 3,50 mk neliömetriltä kuukaudessa.

4 §

Asuntoedun ja siihen sisältyvän lämmityksen raha-arvo uunilämmitysasunnossa on 9,70 mk neliömetriltä kuukaudessa. Jos verovelvollinen vastaa itse lämmityskustannuksista, edun arvo on 6,90 mk neliömetriltä kuukaudessa.

5 §

Asuntoetuun liittyvän rajoittamattoman sähkönkäyttöoikeuden arvo on 1,50 mk neliömetriltä kuukaudessa. Edun arvo ei sisällä asunnon lämmitystä sähköllä.

Sähkölämmitteinen asunto rinnastetaan asuntoedun arvoa määrättäessä keskuslämmitysasuntoon.

6 §

Asuntoedun raha-arvo yhteishuoneessa lämpöineen ja valoineen on keskuslämmityshuoneessa 320,00 mk ja uunilämmityshuoneessa 100,00 mk kuukaudessa.

7 §

Asuntoedun raha-arvoa laskettaessa luetaan asunnon pinta-alaan varsinaiset asuinhuoneet ja verovelvollisen tai hänen perheensä asumiseen liittyvät rakennustilat kuten sauna, uima-allas ja askartelutilat. Autotallia ei lueta asunnon pinta-alaan.

Ennen vuotta 1961 valmistuneessa asunnossa luetaan asunnon pinta-alaan asuntoedun raha-arvoa laskettaessa 150 neliömetriä ylittävältä osalta puolet 1 momentissa tarkoitetuista tiloista.

8 §

Jos asuntojen vuokratason on todettu kunnassa olevan edellä 1 §:n 1 momentissa tarkoitettuja asuntoedun arvoja alhaisemman, voidaan näitä arvoja yleisesti kunnassa alentaa, kuitenkin enintään 20 prosentilla.

Vastaavasti voidaan edellä 1 §:n 1 momentissa tarkoitettuja asuntoedun arvoja tai niiden tämän pykälän 1 momentin mukaisesti muutettuja arvoja alentaa asunnon kunnassa olevan sijaintipaikan perusteella, kuitenkin enintään 20 prosentilla.

Autotallietu
9 §

Lämmitetyn autotallin tai hallipaikan raha-arvo on pääkaupunkiseudulla 195 mk ja muun Suomen alueella 130 mk kuukaudessa. Kylmän autotallin tai hallipaikan raha-arvo on pääkaupunkiseudulla 130 mk ja muun Suomen alueella 100 mk kuukaudessa.

Ravintoetu
10 §

Ravintoedun arvo on 19 mk ateriaa kohden, jos edun hankkimisesta työnantajalle aiheutuneiden välittömien kustannusten määrä on vähintään 19 mk ja enintään 34 mk. Jos välittömien kustannusten määrä alittaa 19 mk tai ylittää 34 mk, edun arvona pidetään välittömien kustannusten määrää.

11 §

Välittömiä kustannuksia ovat aterian valmistuksessa käytetyt raaka-aineet sekä aterian valmistusja tarjoilupalkat sosiaalikustannuksineen. Jos työnantaja on sopinut ravitsemisliikkeen kanssa työpaikkaruokailun järjestämisestä, välittöminä kustannuksina pidetään työnantajan ateriasta ravitsemisliikkeelle suorittamaa määrää.

Välittöminä kustannuksina ei pidetä aterian kuljettamisesta ruokailupaikalle aiheutuneita kustannuksia.

Palkansaajan työnantajalle ateriasta suorittamaa korvausta ei oteta huomioon välittömien kustannusten määrää laskettaessa, vaan se vähennetään ravintoedun raha-arvosta.

12 §

Sairaalan, koulun, päiväkodin tai muun vastaavan laitoksen henkilökuntaan kuuluvan laitosruokailun yhteydessä saaman ravintoedun raha-arvona pidetään 14,25 mk ateriaa kohden.

13 §

Enintään 34 markan nimellisarvoisen, useampaan kuin kahteen ruokailupaikkaan kelpaavan ruokailulipukkeen muodossa saadun edun arvo on 75 % ruokailulipukkeen nimellisarvosta vähintään kuitenkin 19 mk. Nimellisarvoltaan yli 34 markan ruokailulipuke arvostetaan nimellisarvoonsa.

Ruokailulipukkeen arvostaminen 1 momentin mukaisesti 75 prosenttiin nimellisarvostaan edellyttää, että sitä voidaan käyttää ainoastaan ateriointiin eikä sitä vastaan saa rahaa, elintarvikkeita tai muita hyödykkeitä. Muussa tapauksessa lipuke arvostetaan nimellisarvoonsa. Palkansaajalle voidaan antaa edellä mainitulla tavalla arvostettuna vain yksi lipuke sellaista tosiasiallista kotimaan työssäolopäivää kohden, jona työpaikkaruokailua vastaavaa ateriaa ei ole työnantajan toimesta muulla tavoin järjestetty.

Täysihoitoetu
14 §

Asunnon, ravinnon, valon ja lämmön sisältävän edun arvo on 1 240,00 mk kuukaudessa yhdessä huoneessa ja 1 170,00 mk kuukaudessa yhteishuoneessa.

15 §

Merimiespalveluksessa olevan henkilön merimiehenä saaman luontoisedun raha-arvo on 38,00 mk päivää kohden tai enintään 855,00 mk kuukaudessa.

Autoetu
16 §

Jos verovelvollinen tai hänen perheensä on käyttänyt yksityisajoihin työnantajan henkilö- tai pakettiautoa, verovelvollisen saama etu katsotaan autoeduksi. Autoedun arvo vahvistetaan käyttäen joko kuukausikohtaista arvoa tai ajopäiväkirjan taikka muun verovelvollisen tai veroviranomaisen esittämän luotettavan selvityksen perusteella määräytyvää kuukausikohtaista perusarvoa ja siihen lisättyä kilometrikohtaista arvoa seuraavasti:

Kuukausikohtainen arvo Ajopäiväkirjan tai muun verovelvollisen tai vero viranomaisen esittämän luotettavan selvityksen perusteella määräytyvä arvo
perusarvo kilometrikohtainen arvo
a) Ikäryhmä A (1-3 vuotta) mk/kk mk/kk +p/km
I autoluokka,
sylinteritilavuus enintään 1300 cm3 ja
uushankintahinta enintään 95 000 mk
- vapaa autoetu 1 880 930 63
- auton käyttöetu 1 380 930 30
II autoluokka,
sylinteritilavuus enintään 1600 cm3 ja
uushankintahinta enintään 137 000 mk
- vapaa autoetu 2 360 1 220 76
- auton käyttöetu 1 760 1 220 36
III autoluokka,
sylinteritilavuus enintään 2000 cm3 ja
uushankintahinta enintään 210 000 mk
- vapaa autoetu 3 260 1 880 92
- auton käyttöetu 2 620 1 880 49
IV autoluokka,
sylinteritilavuus yli 2000 cm3 ja
uushankintahinta enintään 255 000 mk
- vapaa autoetu 4 260 2 560 113
- auton käyttöetu 3 480 2 560 61
V autoluokka,
uushankintahinta yli 255 000 mk
- vapaa autoetu 6 260 4 060 147
- auton käyttöetu 5 360 4 060 87
b) Ikäryhmä B (yli 3 vuotta)
I autoluokka,
sylinteritilavuus enintään 1300 cm3
- vapaa autoetu 1 410 460 63
- auton käyttöetu 910 460 30
II autoluokka,
sylinteritilavuus enintään 1600 cm3
- vapaa autoetu 1 750 610 76
- auton käyttöetu 1 150 610 36
III autoluokka,
sylinteritilavuus enintään 2000 cm3
- vapaa autoetu 2 320 940 92
- auton käyttöetu 1 680 940 49
IV autoluokka,
sylinteritilavuus yli 2000 cm3
- vapaa autoetu 2 980 1 280 113
- auton käyttöetu 2 200 1 280 61
17 §

Auton ikäryhmä kussakin autoluokassa määräytyy rekisteriotteeseen merkityn auton käyttöönottovuoden perusteella. Ikäryhmään A kuuluvat vuonna 1989 ja sen jälkeen käyttöönotetut autot. Ikäryhmään B kuuluvat muut autot.

18 §

Sylinteritilavuudella tarkoitetaan moottorin iskutilavuutta rekisteriotteeseen merkityn suuruisena.

19 §

Uushankintahinnalla tarkoitetaan auton maahantuojan tai sen puuttuessa tukkukaupan ilmoittamaa 30.9.1990 voimassa ollutta automallin ohjevähittäismyyntihintaa. Jos automallilla ei ole ollut 30.9.1990 ohjevähittäismyyntihintaa, uushankintahintana käytetään automallin käyttöönottokuukauden ohjevähittäismyyntihintaa.

Autoon hankitut lisävarusteet talvirenkaita ja autopuhelinta lukuunottamatta otetaan huomioon uushankintahintaa määriteltäessä siltä osin kuin niiden arvo ylittää 11 000 mk.

20 §

Vuonna 1991 käyttöönotetun auton, jonka uushankintahinta ylittää sylinteritilavuuden perusteella määräytyvän autoluokan ylärajan, luokka määräytyy hinnan perusteella. Ennen vuotta 1991 käyttöönotettu auto pysyy ikäryhmään A kuulumisensa ajan siinä luokassa, johon se käyttöönottovuonna on sijoittunut tai autoon myöhemmin hankittujen lisävarusteiden perusteella sijoittuisi.

Ikäryhmään B kuuluvien autojen luokka määräytyy yksinomaan sylinteritilavuuden perusteella.

21 §

Vapaa autoetu on kysymyksessä, kun työnantaja suorittaa autosta johtuvat kustannukset. Auton käyttöetu on kysymyksessä, kun verovelvollinen suorittaa itse ainakin auton polttoainekulut. Verovelvollisen auton kustannuksista työnantajalle suorittama korvaus vähennetään vapaan autoedun tai auton käyttöedun raha-arvosta.

22 §

Autoetua vahvistettaessa luetaan yksityisajoihin auton käyttäminen asunnon ja työpaikan välisiin matkoihin.

23 §

Autoedun raha-arvoa on korotettava 1 800 markalla kuukaudessa tai 120 pennillä kilometriä kohden, jos auton kuljettamisesta huolehtii työnantajan palkkaama kuljettaja.

24 §

Edellä 16 §:ssä tarkoitetusta ajopäiväkirjasta on käytävä ilmi autolla verovuonna päivittäin ajettu kilometrimäärä.

Autolla ajetuista työajoista on ajopäiväkirjaan merkittävä päivittäin seuraavat tiedot:

- ajon alkamis- ja päättymisajankohta,

- ajon alkamis- ja päättymispaikka sekä tarvittaessa ajoreitti,

- matkamittarin lukema ajon alkaessa ja päättyessä,

- matkan pituus,

- ajon tarkoitus ja

- auton käyttäjä.

Puhelinetu
25 §

Työnantajan verovelvollisen kotiin kustantamasta puhelimesta muodostuvan puhelinedun raha-arvo on 130 mk kuukaudessa.

Käyvän arvon soveltaminen
26 §

Sellaisen edun raha-arvona, jonka käypä hinta ilmeisesti on tämän päätöksen mukaista raha-arvoa alhaisempi tai jota edellä ei ole mainittu, on pidettävä sen käypää arvoa.

Helsingissä 2 päivänä joulukuuta 1991

Pääjohtaja
Jukka Tammi

Ylitarkastaja
Merja Hartikka-Simula

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.