1217/1991

Annettu Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1991

Asetus työllisyysasetuksen muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta

Työministerin esittelystä

muutetaan 11 päivänä syyskuuta 1987 annetun työllisyysasetuksen (737/87) 2 §, 6 §:n 1 ja 3 momentti, 8 §, 36 §:n 1 momentti, 38 §:n 1 momentin 1 kohta ja 50 §:n 2 momentti,

sellaisina kuin niistä ovat 36 §:n 1 momentti 23 päivänä joulukuuta 1988 annetussa asetuksessa (1121/88) ja 38 §:n 1 momentin 1 kohta 23 päivänä maaliskuuta 1990 annetussa asetuksessa (291/90), sekä

lisätään 21 §:ään uusi 2 momentti, 36 §:ään, sellaisena kuin se on osittain muutettuna 23 päivänä joulukuuta 1988 annetulla asetuksella (1121/88), uusi 2 momentti, jolloin nykyinen 2 momentti siirtyy 3 momentiksi ja nykyinen 3 momentti 1 päivänä heinäkuuta 1988 annetulla asetuksella (618/88) kumotun 4 momentin tilalle 4 momentiksi, sekä väliaikaisesti asetukseen uusi 11 a luku seuraavasti:

2 §
Vajaakuntoisten erityispalvelut

Vajaakuntoisella tarkoitetaan henkilöä, jonka mahdollisuudet sopivan työn saamiseen, työn säilyttämiseen tai työssä etenemiseen ovat huomattavasti vähentyneet asianmukaisesti todetun vamman, sairauden tai vajavuuden takia.

Työllisyyslain 7 §:n 3 momentissa tarkoitettuja vajaakuntoisten erityispalveluja, joiden tavoitteena on edistää vajaakuntoisten työllistymistä ja työssä pysymistä, ovat nimenomaan vajaakuntoisia varten järjestetyt:

1) neuvonta, ohjaus ja työhönsijoittaminen;

2) työvoimapoliittisesta aikuiskoulutuksesta annetussa laissa (763/90) tarkoitettu koulutus;

3) 49 §:ssä tarkoitetut tukitoimenpiteet; sekä

4) ammatinvalinnanohjauksesta annetun lain 2 §:ssä tarkoitetut tutkimus- jaohjaustoimenpiteet.

6 §
Valtion työmäärärahojen käyttösuunnitelmat

Valtion työviraston on vuosittain toimitettava työministeriölle seuraavana vuonna käytettävien työmäärärahojen ja niillä työllistettävän työvoiman käyttösuunnitelma. Työmäärärahojen käyttösuunnitelmaan sisällytetään myös investointeihin käytettävät työllisyysmäärärahat.


Käyttösuunnitelman lisäksi työviraston on toimitettava työministeriölle toiminta- ja taloussuunnitelmansa siltä osin kuin ne koskevat työmäärärahoilla rahoitettavia töitä.

8 §
Käyttösuunnitelmien ja työohjelmien hyväksyminen

Valtioneuvosto hyväksyy työministeriön esittelystä 6 §:ssä tarkoitetun käyttösuunnitelman työvirastoittain ja työvoimapiireittäin.

Valtioneuvoston hyväksymän käyttösuunnitelman rajoissa työministeriö hyväksyy työviraston esityksestä työ- ja työllisyysmäärärahojen ja työvoiman käytön eri työkohteisiin (työohjelma). Valtioneuvosto päättää kuitenkin käyttösuunnitelman hyväksymisen yhteydessä kustannuksiltaan merkittävien uusien hankkeiden aloittamisesta, joiden kustannusarvio on yli 10 miljoonaa markkaa. Käyttösuunnitelman hyväksymisen yhteydessä valtioneuvosto vahvistaa myös työohjelman siltä osin kuin siitä ei ole voitu sopia työministeriön ja asianomaisen ministeriön kesken.

Edellä 2 momentista poiketen työvoimapiirin toimisto hyväksyy omalle toimialueelleen osoitettujen työllisyysmäärärahojen rajoissa työviraston alaisen piiritai paikallishallintoviranomaisen esityksestä työohjelman niiden hankkeiden osalta, joiden toteuttamisesta päättää esityksen tehnyt viranomainen ja joiden kustannusarvio ei ylitä 5 miljoonaa markkaa. Jos työvoimapiirin toimisto sekä työviraston alainen piiritai paikallishallintoviranomainen eivät kuitenkaan ole yksimielisiä työohjelmasta, asian ratkaisu on siirrettävä sille ministeriölle, jonka alainen kyseinen työvirasto on. Tämä ministeriö hyväksyy tässä tapauksessa työohjelman neuvoteltuaan asiasta työministeriön kanssa. Jos työministeriö ei neuvottelussa hyväksy asianomaisen ministeriön työohjelmaehdotusta, on asianomaisen ministeriön saatettava asia valtioneuvoston raha-asiainvaliokunnan käsiteltäväksi.

Työohjelman hyväksymisen jälkeen työvirastolla sekä sen alaisella piirija paikallishallintoviranomaisella on tulo- ja menoarvion rajoissa oikeus käyttää ohjelmaan sisältyviä määrärahoja.

21 §
Aloitetut hankkeet

Työllisyysmäärärahaa voidaan 1 momentista poiketen osoittaa yritystoiminnan aluetuesta annetussa laissa (1297/88) tarkoitetun hankkeen avustamiseen, jos valtionapuhakemus on jätetty käsiteltäväksi ennen rakennustöiden aloittamista.

36 §
Tuen myöntämisen yleiset edellytykset

Työllistämistukea voidaan myöntää valtion tulo- ja menoarviossa olevan määrärahan rajoissa työnantajalle, joka palkkaa työvoimatoimiston työhön osoittaman vajaakuntoisen tai 18-24-vuotiaan ja sitoutuu kouluttamaan häntä työvoimatoimiston hyväksymän suunnitelman mukaisesti tai palkkaa vähintään kymmenen kuukautta yhtäjaksoisesti taikka viimeisten kahden vuoden aikana 12 kuukautta työttömänä työnhakijana olleen henkilön. Kunnalle tai kuntainliitolle voidaan myöntää tukea kuitenkin vain vajaakuntoisen sekä 2 momentissa tarkoitetun työttömän työllistämiseksi. Tässä tarkoitettua tukea ei voida myöntää sellaiselle yhteisölle, joka harjoittaa poliittista toimintaa.

Työllistämistukea voidaan myöntää myös työnantajalle, joka palkkaa työvoimatoimistossa työttömänä työnhakijana olevan vankilasta vapautuneen vaikeasti työllistettävän henkilön.


38 §
Tuen määrä

Työllistamistukea maksetaan päivää ja henkilöä kohti:

1) vajaakuntoisen ja vankilasta vapautuneen työllistämisestä normaali työllistämistuki korotettuna 70 prosentilla; jos työnantaja työllistää tässä tarkoitetun henkilön kahden vuoden ajaksi, maksetaan toisena vuonna normaali työllistämistuki;


11 a luku

Muu työttömälle maksettava korvaus

48 a §
Tuen saaja

Työvoimatoimistossa työttömänä työnhakijana olevalle pitkäaikaistyöttömälle voidaan myöntää valtion työllistämisvelvoitteen toimeenpanemiseksi tukea työllistymiseen alle kouluikäisen lapsen, huolenpitoa vaativan vanhuksen, vammaisen tai sairaan hoitotyössä taikka työllisyyslain 18 §:n 1 momentissa tarkoitetussa toimenpideohjelmassa suunniteltuun muuhun työhön tai toimintaan, jonka tavoitteena on parantaa edellytyksiä sijoittua työhön (omatoimisen työllistymisen tukeminen).

Omatoimiseen työllistymiseen tukea voidaan myöntää, jos pitkäaikaistyötön työllisyyslain 18 §:n 3 momentissa tarkoitetun työntekomahdollisuuden sijasta siihen suostuu.

48 b §
Tuen myöntämisen edellytykset

Omatoiminen työllistymisen tuen myöntämisen edellytyksenä on, että hakijalle ei makseta samalta ajalta:

1) työttömyysturvalain (602/84) mukaista työttömyyspäivärahaa;

2) kansaneläkelain (347/56) mukaista vanhuus-, työkyvyttömyystai työttömyyseläkettä;

3) työeläkelakien mukaista vanhuus-, työkyvyttömyys-, työttömyystai osa-aikaeläkettä;

4) sosiaalihuoltoasetuksen 9 §:ssä tarkoitettua vanhuksen, vammaisen tai pitkäaikaissairaan kotihoitotukea;

5) lasten kotihoidon tuesta annetun lain (24/85) mukaista kotihoidon tukea; tai

6) muuta palkkaa, palkkiota tai korvausta hänen tekemästään työstä.

Tukea ei voida myöskään myöntää, jos hakija hoitaa:

1) lasta, jonka vanhemmille tai muille huoltajille maksetaan 1 momentin 5 kohdassa tarkoitettua tukea tai joille maksetaan lapsen hoitotuesta annetun lain (444/69) mukaista hoitotukea;

2) työkyvyttömyystai vanhuuseläkkeen saajaa, jolle maksetaan kansaneläkelain mukaista hoitotukea; tai

3) vammaista, jolle maksetaan vammaistukilaissa (124/88) tarkoitettua vammaistukea tai vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista annetun lain (380/87) mukaista tukea henkilökohtaisen avustajan palkkaamisesta aiheutuneisiin kustannuksiin.

48 c §
Tuen suuruus ja kesto

Omatoimisen työllistymisen tukena maksetaan 90 prosenttia normaalista työllistämistuesta. Tukea myönnetään samalle henkilölle kuuden kuukauden ajalta. Tukijakson jälkeen alkaa työllisyyslain 18 §:n 3 momentissa tarkoitettuun työntekomahdollisuuteen oikeuttavan työttömyysajan karttuminen uudelleen alusta.

48 d §
Vakuuttaminen

Työministeriö järjestää omatoimisen työllistymisen tukea saaville 48 §:ssä tarkoitetut vakuutukset.

50 §
Palvelussuhteen kesto

Sen jälkeen kun henkilö on ollut työllistettynä yhtäjaksoisesti 1 momentissa mainitun enimmäisajan yhden tai useamman työnantajan palveluksessa, ei häntä voida osoittaa uudelleen työhön, jonka palkkauskustannuksiin on osoitettu tai myönnetty työllisyysmäärärahoja, ennen kuin hän on ollut vähintään kolme kuukautta työttömänä työnhakijana työvoimatoimistossa. Tätä säännöstä ei kuitenkaan sovelleta vajaakuntoiseen, vankilasta vapautuneeseen vaikeasti työllistettävään eikä sellaiseen valtion viraston tai laitoksen taikka kunnan palkkaamaan henkilöön, joka on ollut yhtäjaksoisesti vähemmän kuin kaksi vuotta työllistettynä tehtävissä, jotka ovat tarpeen työttömille sopivien työ- ja koulutuspaikkojen suunnittelemiseksi ja järjestämiseksi.



Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä lokakuuta 1991. Asetuksen 11 a luku tulee kuitenkin voimaan 1 päivänä tammikuuta 1992 ja on voimassa 31 päivään joulukuuta 1992.

Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1991

TASAVALLAN Presidentti
MAUNO KOIVISTO

Työministeri
Ilkka Kanerva

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.