Asetus paineastia-asetuksen muuttamisesta
- Säädöksen tyyppi
- Asetus
- Antopäivä
Alkuperäisen säädöksen teksti
Alkuperäisten säädösten teksteihin ei päivitetä säädösmuutoksia eikä tehdä oikaisuja. Muutokset ja oikaisut on huomioitu ajantasaistetuissa säädöksissä. Oikaisut näkyvät myös säädöskokoelman pdf-versioissa.
Kauppa- ja teollisuusministerin esittelystä
kumotaan 21 päivänä kesäkuuta 1973 annetun paineastia-asetuksen ( 549/73 )1 §:n 3 momentin 1 kohta, 9 §:n 1 kohta, 17 a §:n 2 momentin 1 kohta ja 31 §, näistä 17 a §:n 2 momentin 1 kohta sellaisena kuin se on 23 päivänä maaliskuuta 1984 annetussa asetuksessa (257/84),
muutetaan 3 §:n 2, 4–6 ja 17 kohta, 4 §, 14 §:n 6 kohta, 22 §:n 2 momentti ja 26 §:n 2 momentti, sellaisina kuin niistä ovat 3 §:n 5 kohta 25 päivänä elokuuta 1975 annetussa asetuksessa (672/75), 4 § osittain muutettuna viimeksi mainitulla asetuksella sekä 3 §:n 6 ja 17 kohta ja 14 §:n 6 kohta mainitussa 23 päivänä maaliskuuta 1984 annetussa asetuksessa, sekä
lisätään 1 §:ään uusi 4 momentti, 6 lukuun uusi 21 b §, 24 §:ään uusi 4 momentti sekä 26 §:ään, sellaisena kuin se on osittain muutettuna mainitulla 23 päivänä maaliskuuta 1984 annetulla asetuksella uusi 3 ja 4 momentti, jolloin nykyinen 3 momentti siirtyy 5 momentiksi, seuraavasti:
1 §
Asetusta sovelletaan puolustusvoimien käytössä oleviin paineastioihin siten kuin puolustusministeriö erikseen määrää. Puolustusministeriö antaa täydentäviä määräyksiä niistä puolustusvoimien käytössä olevista paineastioista, joiden osalta se ei määrää tätä asetusta sovellettavaksi tai joiden osalta se rajoittaa tämän asetuksen soveltamista.
3 §
Tässä asetuksessa tarkoitetaan:
höyrykattilalla paineastiaa, jossa polttoaineesta, kuumasta kaasusta, kemiallisesta reaktiosta tai sähköenergiasta saadulla lämmöllä kehitetään vesi- tai muuta höyryä muualla käytettäväksi; höyrykattiloiksi luetaan myös nestekattilat, eli paineastiat, joissa edellä mainittuja lämmönlähteitä käyttäen kuumennetaan nestettä muualla käytettäväksi; nestekattilana ei kuitenkaan pidetä sellaista lämpimän veden varaajaa, jossa vettä kuumennetaan enintään + 100 °C lämpötilaan sähköenergialla; höyrykattilaan kuuluvaksi luetaan välitulistimet, erilliset tulistimet, syöttöveden esilämmittimet ja muut vastaavat laitteet sekä sen käyttöturvallisuuteen vaikuttavat laitteet ja laitejärjestelmät;
kattilalaitoksella yhden tai useamman höyrykattilan ja niihin liittyvien putkistojen, painesäiliöiden, tukirakenteiden sekä rakennusten muodostamaa yhtenäistä kokonaisuutta;
painesäiliöllä muuta paineastiaa kuin höyrykattilaa tai putkistoa; painesäiliöön kuuluvaksi luetaan sen käyttöturvallisuuteen vaikuttavat laitteet ja laitejärjestelmät; painesäiliöksi tai painesäiliön osaksi katsotaan myös sellainen jako- tai kokoojakammio, jolla on erityisiä tehtäviä, kuten lämmönsiirto, lauhteenerotus tai suodatus;
putkistolla höyrykattilaan tai painesäiliöön liitettyä ulkopuolista putkea tai putkiverkkoa; putkistoon kuuluvaksi luetaan sen käyttöturvallisuuteen vaikuttavat laitteet ja laitejärjestelmät; putkiston ja muun paineastian rajana on:
rakennesuunnitelmalla asiakirjaa, jossa kuvataan paineastian rakenne, mitoitus, rakenneaineet, valmistus ja tarkastussuunnitelma;
4 §
Seuraavassa lueteltuihin paineastioihin sovelletaan paineastioiden valmistusta, maahantuontia, sijoitusta, käyttöä ja tarkastusta koskevia säännöksiä siten kuin kauppa- ja teollisuusministeriö erikseen määrää:
paineastiaan, jonka suurin sallittu käyttöpaine on enintään 1 bar;
höyrykattilaan, jonka nestetilavuus alavesirajan kohdalla mitattuna on enintään 0,1 m 3 kun kysymyksessä on:
nestekattilaan, jossa kuumennettavana nesteenä on vesi sekä jonka polttoaineena ei käytetä kiinteitä polttoaineita ja jonka teho on enintään 10 MW ja veden lämpötila enintään + 120 °C tai teho enintään 1 MW ja veden lämpötila yli + 120 °C;
nestekattilaan, jossa kuumennettavana nesteenä on vesi sekä jonka teho on enintään 1 MW ja jossa polttoaineena käytetään kiinteitä polttoaineita;
vedenpuhdistukseen käytettävien otsonilaitteistojen painesäiliöihin, jos kaikissa käyttötilanteissa painesäiliön suurimman sallitun käyttöpaineen ja kaasutilavuuden lukuarvojen tulo on enintään 2,5;
painesäiliöön, jonka sisällön lämpötila on korkeampi kuin + 120 °C tai joka sisältää vaarallista nestettä tai kaasua, jos suurimman sallitun käyttöpaineen ja sisäpuolisen tilavuuden lukuarvojen tulo on enintään 1;
painesäiliöön, jonka sisällön lämpötila on enintään + 120 °C ja:
pääasiassa vesihöyryä sisältävään painesäiliöön, jota käytetään kuivaussylinterinä, -pöytänä tai -laattana, kiillotusvalssina taikka lämmitys- tai jäähdytyskennostona, edellyttäen, että siinä tai siihen liitetyssä putkistossa on varolaitteet suurimman sallitun käyttöpaineen ja varmistuslaitteet lämpötilan rajoittamista varten sekä riittävän tehokas lauhteen poisto;
jako- tai kokoojakammioon, joka täyttää kohdassa 6 tai 7 mainitut edellytykset taikka jonka suurimman sallitun käyttöpaineen ja ulkohalkaisijan neliön (mm 2 ) tai, jos kysymyksessä on putkesta valmistettu jako- tai kokoojakammio, nimellissuuruuden (DN) neliön (mm 2 ) lukuarvojen tulo on enintään
putkistoon.
Monitilaisessa painesäiliössä lasketaan 1 momentin 5, 6 ja 7 kohdassa mainittu lukuarvojen tulo jokaisesta tilasta erikseen ja lisäksi käyttäen pienipaineisimman tilan painetta ja yhteistilavuutta. Jos painesäiliössä on sisällöltään sekä kohdassa 6 että kohdassa 7 mainittuja tiloja, otetaan kohdan 7 mukaan laskettaessa huomioon kaikki tilat, mutta kohdan 6 mukaan laskettaessa vain ne tilat, joissa sisällön lämpötila ylittää + 120 °C tai jotka sisältävät vaarallista nestettä tai kaasua. Yksikään näin lasketuista raja-arvoista ei saa ylittyä.
Yhdistettäessä ilman sulkulaitteita useita painesäiliöitä keskenään yhdeksi kokonaisuudeksi lasketaan 1 momentin 5, 6 ja 7 kohdassa mainittu lukuarvojen tulo kunkin painesäiliön osalta erikseen.
14 §
Paineastian omistajan tai haltijan on:
huolehdittava siitä, että tämä asetus ja sen nojalla paineastian käytöstä ja tarkastuksesta annetut määräykset sekä käyttö- ja kunnossapito-ohjeet ovat paineastian käytön valvojan ja käyttäjien saatavilla, sekä siitä, että paineastian käyttöpaikalla on nähtävänä paineastian käyttölupa tai sen jäljennös sekä käytön valvojan ja tämän mahdollisen varamiehen nimi ja pätevyys;
21 b §
Valvontaviranomainen voi hyväksyä ulkomaisen tarkastuslaitoksen tekemään maahantuotaviin paineastioihin liittyviä testauksia, rakennetarkastuksia ja niiden osia sekä valvontatoimenpiteitä. Hyväksymisen edellytyksenä on, että asianomaisella tarkastuslaitoksella on riittäväksi katsottava kokemus paineastioista ja sen toimintaa voidaan pitää luotettavana.
22 §
Paineastiaa saadaan kuitenkin koekäyttää ennen käyttöönottotarkastusta käytön valmistelutarkoituksessa piiritoimiston kirjallisella luvalla ja määräämin ehdoin.
24 §
Valvontaviranomainen voi määrätä ylimääräisiä tarkastuksia paineastioille, joiden turvallisuuden varmistamiseen on erityistä syytä.
26 §
Jos kattilalaitoksessa on yksinomaan sellaisia nestekattiloita, joissa kuumennetaan vettä, riittää käytön valvojalle luokkaa alempi pätevyys kuin mitä 1 momentin mukaan määräytyisi.
Jos kattilalaitoksessa on veden kuumennukseen käytettävien nestekattiloiden lisäksi muita höyrykattiloita, määräytyy pätevyyskirja 1 ja 2 momentin perusteella vaativamman pätevyyden mukaan, laskettuna erikseen höyrykattiloiden ja nestekattiloiden osalta.
Kattilalaitoksen käytön valvojaksi voidaan nimetä myös henkilö, joka on suorittanut tutkinnon teknillisessä tai muussa korkeakoulussa tai insinööritutkinnon teknillisessä oppilaitoksessa, jos tutkinto sisältää riittävästi höyrykattiloiden suunnittelua, valmistamista ja hoitoa koskevia aineita sekä kahden vuoden kokemus kattilalaitoksen käyttö- ja kunnossapitotehtävissä. Jos edellä tarkoitetut pätevyysvaatimukset muuten täyttävä henkilö on toiminut vähintään vuoden ajan höyrykattiloiden suunnitteluja valmistustehtävissä, riittää kuitenkin vuoden kokemus kattilalaitoksen käyttö- ja kunnossapitotehtävissä tai päätoimisena paineastian tarkastajana.
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä syyskuuta 1991.
Tämän asetuksen voimaantullessa käytössä olevia nestekattiloita saa edelleen käyttää ja rakenteilla olevia ottaa käyttöön niistä annettujen lupa- ja hyväksymispäätösten mukaisesti, mutta valvontaviranomainen voi asettaa niille turvallisuuden kannalta tarpeellisia lisävaatimuksia. Näiden nestekattiloiden käyttöturvallisuuteen vaikuttavat laitteet ja laitejärjestelmät on kuitenkin saatettava tämän asetuksen ja sen nojalla annettujen määräysten mukaiseksi viimeistään 1 päivänä syyskuuta 1995.
Jos ennen tämän asetuksen voimaantuloa käyttöön otettu nestekattila ei ole rekisteröity, mutta asetuksen voimaantulon jälkeen se on rekisteröitävä, tulee haltijan tai omistajan pyytää piiritoimistolta viimeistään 1 päivänä syyskuuta 1992 ylimääräistä käyttöönottotarkastusta, jonka yhteydessä nestekattila rekisteröidään.
Jos ennen tämän asetuksen voimaantuloa käyttöönotettu rekisteröity paineastia ei enää ole rekisteröitävä, voi omistaja tai haltija heti pyytää piiritoimistolta sen poistamista rekisteristä. Tällöin paineastialle tehdään ylimääräinen käyttötarkastus, jonka yhteydessä paineastia poistetaan rekisteristä. Muussa tapauksessa paineastia poistetaan rekisteristä seuraavan määräaikaistarkastuksen yhteydessä.
Naantalissa 28 päivänä kesäkuuta 1991
Tasavallan Presidentti MAUNO KOIVISTOKauppa- ja teollisuusministeri Kauko Juhantalo