Asetus sosiaalipalveluista perittävistä maksuista annetun asetuksen muuttamisesta
- Säädöksen tyyppi
- Asetus
- Antopäivä
Alkuperäisen säädöksen teksti
Alkuperäisten säädösten teksteihin ei päivitetä säädösmuutoksia eikä tehdä oikaisuja. Muutokset ja oikaisut on huomioitu ajantasaistetuissa säädöksissä. Oikaisut näkyvät myös säädöskokoelman pdf-versioissa.
Sosiaali- ja terveysministeriön toimialaan kuuluvia asioita käsittelemään määrätyn ministerin esittelystä
muutetaan sosiaalipalveluista perittävistä maksuista 2 päivänä joulukuuta 1983 annetun asetuksen ( 887/83 ) 2§:n 1 momentti, 5§, 4 luvun otsikko, 10-12§, 14§, 15§:n 2 ja 3 momentti sekä 17§:n 1 ja 2 momentti, sellaisina kuin niistä ovat 2§:n 1 momentti ja 5§ 8 päivänä joulukuuta 1989 annetussa asetuksessa (1103/89), 10, 11 ja 14§, 15§:n 2 momentti ja 17§:n 1 ja 2 momentti 29 päivänä kesäkuuta 1990 annetussa asetuksessa (613/90) sekä 12§ osittain muutettuna viimeksi mainitulla asetuksella, sekä
lisätään asetukseen uusi 5 a§, 15§:ään, sellaisena kuin se on osittain muutettuna mainitulla 29 päivänä kesäkuuta 1990 annetulla asetuksella, uusi 3 momentti, jolloin muutettu 3 momentti siirtyy 4 momentiksi, sekä 17§:ään, sellaisena kuin se on muutettuna 19 päivänä huhtikuuta 1985 annetulla asetuksella (334/85) ja mainitulla 29 päivänä kesäkuuta 1990 annetulla asetuksella, uusi 3 momentti, jolloin nykyinen 3 momentti siirtyy 4 momentiksi, seuraavasti:
2 §Kotipalvelu
Sosiaalihuoltoasetuksen (607/83) 9§:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitetusta kodinhoitajan tai kotiavustajan antamasta kotipalvelusta peritään muulta kuin 14§:ssä tarkoitetulta vähävaraiselta palvelunsaajalta maksukyvyn mukaan määräytyvä maksu. Maksu peritään kunnan tai kuntainliiton päättämän korvausluokan mukaan. Maksu on ensimmäisessä korvausluokassa 3,20, toisessa 6,20, kolmannessa 10,10, neljännessä 13,80, viidennessä 18,60 ja kuudennessa 23,10 markkaa tunnilta. Maksu peritään kuitenkin enintään 6 tunnilta vuorokaudessa ja 90 tunnilta kalenterikuukaudessa.
5 §Laitoshuolto
Vanhainkodissa ja muussa huoltolaitoksessa järjestetystä jatkuvasta ympärivuorokautisesta laitoshuollosta peritään hoitoa saaneelta maksukyvyn mukaan määräytyvä maksu, joka on hänen 5 a§:ssä säädetyllä tavalla kuukautta kohti laskettujen nettotulojensa määrä, kuitenkin enintään 5 400 markkaa kalenterikuukaudelta.
Lyhytaikaisessa kuntouttavassa ympärivuorokautisessa hoidossa olevalta peritään 87 markkaa vuorokaudessa, päivähoidossa olevalta 44 markkaa päivältä ja yöhoidossa olevalta 44 markkaa yöltä.
5 a §Maksun määrääminen nettotulojen perusteella
Edellä 5§:n 1 momentissa tarkoitettuina nettotuloina otetaan huomioon hoitoa saaneen tulot ennakonpidätyksen ja ennakonkannon jälkeen sekä verosta vapaat tulot, ei kuitenkaan hoitoa saaneelle alaikäisestä lapsesta suoritettavaa elatusapua tai elatustukea, eläkkeisiin ja niihin verrattaviin tuloihin sisältyviä huollettavista aiheutuvia korotuksia eikä 12§:n 1 momentissa mainittuja tuloja.
Palkkatulojen lisäksi otetaan huomion eläkkeet, elinkorot ja kiinteistön luovutuksen yhteydessä määräajaksi tai elinkaudeksi pidätetty rahana suoritettava etuus (syytinki) sekä muut jatkuvat henkilökohtaiset tulot samoin kuin pääomasta ja muusta omaisuudesta saatavat nettotulot kuten korko-, osinko- ja vuokratulot.
Tuloina otetaan huomioon myös viimeksi toimitetussa verotuksessa vahvistettu maatilatalouden tulo sekä itsenäisestä ammatinharjoittamisesta tai liiketoiminnasta vahvistettu tulo. Sanottuja tuloja voidaan tarkistaa viimeksi toimitetun verotuksen osoittamasta tulosta niillä prosenttimäärillä, jotka verohallitus vuosittain antamassaan päätöksessä ennakon perusteeksi pantavasta tulosta määrää.
Tulojen vähennyksenä otetaan huomioon suoritetut elatusavut ja kiinteistön luovutuksen yhteydessä määräajaksi tai elinkaudeksi pidätetty rahana suoritettava etuus (syytinki).
Edellä säädetyllä tavalla kuukautta kohti lasketuista tuloista vähennetään hoitoa saaneen henkilökohtaiseen käyttöön 20 prosenttia, kuitenkin vähintään kansaneläkkeen pohjaosan suuruinen määrä.
4 luku Korvausluokan perusteena olevat tulot sekä maksun määrääminen ja periminen 10§
Korvausluokan määrääminen
Edellä 2§:ssä tarkoitetut korvausluokat määrätään perheen ja 3§:ssä tarkoitetut korvausluokat lapsen ja hänen vanhempiensa tai muiden huoltajiensa tulojen mukaan.
11 §Korvausluokan perusteena olevat tulot
Korvausluokkaa määrättäessä tuloina otetaan huomioon henkilön veronalaiset ja verosta vapaat tulot, ei kuitenkaan 12§:n 1 momentissa tarkoitettuja tuloja.
Veronalaisina tuloina voidaan ottaa huomioon henkilön viimeksi toimitetussa verotuksessa vahvistetut veronalaiset tulot korotettuna niillä prosenttimäärillä, jotka verohallitus vuosittain antamissaan päätöksissä ennakkoperinnän laskemisperusteista määrää.
12 §Tulot, joita ei oteta huomioon sekä vähennykset tuloista
Tuloina ei oteta huomioon lapsilisää, lapsen hoitotukea, asumistukea, vammaistukea, tapaturmavakuutuksen perusteella suoritettavia sairaanhoito- ja tutkimuskuluja tai haittalisää, sotilasavustusta, opintorahan perusosaa, asumislisää tai opintojen johdosta suoritettavia muita avustuksia eikä perhehoidon kulujen korvauksia.
Tulojen vähennyksenä otetaan huomioon suoritetut elatusavut ja 5 a§:n 4 momentissa tarkoitettu syytinki.
14 §Vähävarainen
Kotipalvelusta perittävää maksua määrättäessä vähävaraisena pidetään henkilöä tai perhettä, jonka tulot jäävät alle sosiaali- ja terveysministeriön määrittelemän 2§:ssä tarkoitetun ensimmäisen korvausluokan tulorajan. Päivähoidosta perittävää maksua määrättäessä vähävaraisena pidetään perhettä, jonka tulot jäävät alle sosiaali- ja terveysministeriön määrittelemän 3§:ssä tarkoitetun ensimmäisen korvausluokan tulorajan.
15 §Maksun määrääminen
Edellä 3§:ssä tarkoitettu maksu määrätään toimintavuodeksi kerrallaan. Kun hoito alkaa tai päättyy kesken kalenterikuukautta, maksuna peritään enintään kymmeneltä hoitopäivältä puolet kuukausimaksusta ja muutoin täysi kuukausimaksu.
Edellä 2§:n 1 momentissa ja 5§:n 1 momentissa tarkoitetut maksut määrätään vuodeksi kerrallaan. Jollei 5§:n 1 momentissa tarkoitettu hoito ole kestänyt koko kalenterikuukautta, maksusta peritään määrä, joka vastaa hoitopäivien suhdetta kalenterikuukauden päivien kokonaismäärään.
Maksua on kuitenkin tarkistettava vuoden aikana, jos palvelunsaajan maksukyky on olennaisesti muuttunut tai maksu osoittautuu olennaisesti virheelliseksi. Sen estämättä mitä 2 ja 3 momentissa säädetään, maksu voidaan tarkistaa vuoden aikana myös, jos sen perusteena olevat eläketulot yleisten tarkistusten johdosta ovat muuttuneet vähintään 5 prosentilla.
17 §Maksun periminen poissaolon ajalta
Edellä 3§:ssä tarkoitettu kuukausimaksu peritään myös tilapäisiltä poissaolopäiviltä. Jos lapsi on sairauden vuoksi poissa päivähoidosta yli kymmenen päivää kalenterikuukaudessa, maksuna peritään puolet kuukausimaksusta. Jos sairaudesta johtuva poissaolo kestää koko kalenterikuukauden, maksua ei peritä lainkaan. Jos lapsi on muusta syystä poissa päivähoidosta koko kalenterikuukauden, maksuna peritään puolet kuukausimaksusta.
Jos lapsi on jatkuvasti poissa päivähoidosta osan kalenterikuukaudesta vanhempansa tai muun huoltajansa poikkeavan työajan tai opiskelun vuoksi, hoidosta peritään 3§:n 1 momentissa säädettyä alhaisempi kuukausimaksu. Maksun suuruutta määrättäessä otetaan huomioon kuukausittaisten poissaolopäivien keskimääräinen lukumäärä.
Edellä 5§:n 1 momentissa tarkoitettu kuukausimaksu peritään myös tilapäisiltä poissaolopäiviltä, kuitenkin enintään seitsemältä poissaolopäivältä kalenterikuukaudessa. Jos poissaolo kestää koko kalenterikuukauden, maksua ei peritä lainkaan. Jos poissaolo jatkuu yhtäjaksoisesti kalenterikuukaudesta toiseen, maksua peritään vain yhdeltä seitsemän poissaolopäivän ajalta, ellei yhtäjaksoisen poissaolon lisäksi ole muita poissaolopäiviä.
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä huhtikuuta 1991.
Sen estämättä mitä 15§:n 3 momentissa säädetään, voidaan 2§:n 1 momentissa ja 5§:n 1 momentissa tarkoitetut maksut tarkistaa 1 päivästä huhtikuuta 1991 vastaamaan tämän asetuksen säännöksiä.
Sosiaali- ja terveysministeriö voi antaa 14§:ssä tarkoitetun päätöksen jo ennen tämän asetuksen voimaantuloa.
Helsingissä 22 päivänä maaliskuuta 1991
Tasavallan Presidentti MAUNO KOIVISTOMinisteri Tuulikki Hämäläinen