1398/1990

Asuntoedun ja siihen sisältyvän lämmityksen raha-arvot ovat keskuslämmitysasunnoissa seuraavat:

Asuntoedun arvo valtion asuntolainoittamassa vuokra-asunnossa on 1 ja 2 momentista poiketen enintään asunnosta asuntohallituksen vahvistamien perusteiden mukaan perittävän vuokran määrä.

Asunnon valmistumisvuotena pidetään rakennuksen valmistumisvuotta. Jos rakennus on kokonaisuudessaan peruskorjattu, valmistumisvuotena pidetään rakennuksen korjausvuotta.

Jos palkansaaja vastaa itse lämmityskustannuksista keskuslämmitysasunnossa, 1§:ssä tarkoitettua edun arvoa vähennetään ajalla 1.1.-30.6.1991 3,20 mk ja ajalla 1.7.-31.12.1991 3,50 mk neliömetriltä kuukaudessa.

Asuntoedun ja siihen sisältyvän lämmityksen raha-arvo uunilämmitysasunnossa on ajalla 1.1.-30.6.1991 9,00 mk ja ajalla 1.7.-31.12.1991 9,70 mk neliömetriltä kuukaudessa. Jos palkansaaja vastaa itse lämmityskustannuksista, edun arvo on ajalla 1.1.-30.6.1991 6,40 mk ja ajalla 1.7.-31.12.1991 6,90 mk neliömetriltä kuukaudessa.

Asuntoetuun liittyvän rajoittamattoman sähkönkäyttöoikeuden arvo on ajalla 1.1.-30.6.1991 1,40 mk ja ajalla 1.7.-31.12.1991 1,50 mk neliömetriltä kuukaudessa. Edun arvo ei sisällä asunnon lämmitystä sähköllä.

Sähkölämmitteinen asunto rinnastetaan asuntoedun arvoa määrättäessä keskuslämmitysasuntoon.

Asuntoedun raha-arvo yhteishuoneessa lämpöineen ja valoineen on keskuslämmityshuoneessa ajalla 1.1.-30.6.1991 300,00 mk ja ajalla 1.7.-31.12.1991 320,00 mk kuukaudessa. Uunilämmityshuoneessa edun raha-arvo on ajalla 1.1.-30.6.1991 94,00 mk ja ajalla 1.7.-31.12.1991 100,00 mk kuukaudessa.

Asuntoedun raha-arvoa laskettaessa luetaan asunnon pinta-alaan varsinaiset asuinhuoneet ja palkansaajan tai hänen perheensä asumiseen liittyvät rakennustilat kuten sauna, uima-allas ja askartelutilat. Autotallia ei lueta asunnon pinta-alaan.

Ennen vuotta 1961 valmistuneessa asunnossa luetaan asunnon pinta-alaan asuntoedun raha-arvoa laskettaessa 150 neliömetriä ylittävältä osalta puolet 1 momentissa tarkoitetuista tiloista.

Lämmitetyn autotallin tai hallipaikan raha-arvo on ajalla 1.1.-30.6.1991 pääkaupunkiseudulla 180,00 mk ja muun Suomen alueella 120,00 mk kuukaudessa sekä ajalla 1.7.-31.12.1991 pääkaupunkiseudulla 195,00 mk ja muun Suomen alueella 130,00 mk kuukaudessa. Kylmän autotallin tai hallipaikan raha-arvo on ajalla 1.1.-30.6.1991 pääkaupunkiseudulla 120,00 mk ja muun Suomen alueella 90,00 mk kuukaudessa sekä ajalla 1.7.-31.12.1991 pääkaupunkiseudulla 130,00 mk ja muun Suomen alueella 100,00 mk kuukaudessa.

Ravintoedun arvo on ajalla 1.1.-30.6.1991 17,00 mk ja ajalla 1.7.-31.12.1991 19,00 mk ateriaa kohden, jos edun hankkimisesta työnantajalle aiheutuneiden välittömien kustannusten määrä on ajalla 1.1.-30.6.1991 vähintään 17,00 mk ja enintään 34,00 mk sekä ajalla 1.7.-31.12.1991 vähintään 19,00 mk ja enintään 34,00 mk. Jos välittömien kustannusten määrä alittaa ajalla 1.1.-30.6.1991 17,00 mk ja ajalla 1.7.-31.12.1991 19,00 mk tai ylittää 34,00 mk, edun arvona pidetään välittömien kustannusten määrää.

Välittömiä kustannuksia ovat aterian valmistuksessa käytetyt raaka-aineet sekä aterian valmistus- ja tarjoilupalkat sosiaalikustannuksineen. Jos työnantaja on sopinut ravitsemisliikkeen kanssa työpaikkaruokailun järjestämisestä, välittöminä kustannuksina pidetään työnantajan ateriasta ravitsemisliikkeelle suorittamaa määrää.

Välittöminä kustannuksina ei pidetä aterian kuljettamisesta ruokailupaikalle aiheutuneita kustannuksia.

Palkansaajan työnantajalle ateriasta suorittamaa korvausta ei oteta huomioon välittömien kustannusten määrää laskettaessa, vaan se vähennetään ravintoedun raha-arvosta.

Sairaalan, koulun, päiväkodin tai muun vastaavan laitoksen henkilökuntaan kuuluvan laitosruokailun yhteydessä saaman ravintoedun raha-arvona pidetään ajalla 1.1.-30.6.1991 12,75 mk ja ajalla 1.7.-31.12.1991 14,25 mk ateriaa kohden.

Enintään 34,00 markan nimellisarvoisen, useampaan kuin kahteen ruokailupaikkaan kelpaavan ruokailulipukkeen muodossa saadun edun arvo on 75 % ruokailulipukkeen nimellisarvosta, ajalla 1.1.-30.6.1991 vähintään kuitenkin 17,00 mk ja ajalla 1.7.-31.12.1991 vähintään 19,00 mk. Nimellisarvoltaan yli 34,00 markan ruokailulipuke arvostetaan nimellisarvoonsa.

Ruokailulipukkeen arvostaminen 1 momentin mukaisesti 75 prosenttiin nimellisarvostaan edellyttää, että sitä voidaan käyttää ainoastaan ateriointiin eikä sitä vastaan saa rahaa, elintarvikkeita tai muita hyödykkeitä. Muussa tapauksessa lipuke arvostetaan nimellisarvoonsa. Palkansaajalle voidaan antaa edellä mainitulla tavalla arvostettuna vain yksi lipuke sellaista tosiasiallista kotimaan työssäolopäivää kohden, jona työpaikkaruokailua vastaavaa ateriaa ei ole työnantajan toimesta muulla tavoin järjestetty.

Asunnon, ravinnon, valon ja lämmön sisältävän edun arvo on ajalla 1.1.-30.6.1991 1 125,00 mk ja ajalla 1.7.-31.12.1991 1 240,00 mk kuukaudessa yhdessä huoneessa sekä ajalla 1.1.-30.6.1991 1 055,00 mk ja ajalla 1.7.-31.12.1991 1 170,00 mk kuukaudessa yhteishuoneessa.

Merimiespalveluksessa olevan henkilön merimiehenä saaman luontoisedun raha-arvo on ajalla 1.1.-30.6.1991 34,00 mk päivää kohden tai enintään 765,00 mk kuukaudessa sekä ajalla 1.7.-31.12.1991 38,00 markkaa päivää kohden tai enintään 855,00 markkaa kuukaudessa.

Jos palkansaaja tai hänen perheensä käyttää yksityisajoihin työnantajan henkilö- tai pakettiautoa, palkansaajan saama etu katsotaan autoeduksi. Autoedun arvo vahvistetaan käyttäen joko kuukausikohtaista arvoa tai ajopäiväkirjan taikka muun luotettavan selvityksen perusteella määräytyvää kuukausikohtaista perusarvoa ja siihen lisättyä kilometrikohtaista arvoa seuraavasti:

Auton ikäryhmä kussakin autoluokassa määräytyy rekisteriotteeseen merkityn auton käyttöönottovuoden perusteella. Ikäryhmään A kuuluvat vuonna 1989 ja sen jälkeen käyttöönotetut autot. Ikäryhmään B kuuluvat muut autot.

Sylinteritilavuudella tarkoitetaan moottorin iskutilavuutta rekisteriotteeseen merkityn suuruisena.

Uushankintahinnalla tarkoitetaan auton maahantuojan tai sen puuttuessa tukkukaupan ilmoittamaa 30.9.1990 voimassa ollutta automallin ohjevähittäismyyntihintaa. Jos automallilla ei ole ollut 30.9.1990 ohjevähittäismyyntihintaa, uushankintahintana käytetään automallin käyttöönottokuukauden ohjevähittäismyyntihintaa.

Autoon hankitut lisävarusteet talvirenkaita ja autopuhelinta lukuunottamatta otetaan huomioon uushankintahintaa määriteltäessä siltä osin kuin niiden arvo ylittää 11 000 mk.

Vuonna 1991 käyttöönotetun auton, jonka uushankintahinta ylittää sylinteritilavuuden perusteella määräytyvän autoluokan ylärajan, luokka määräytyy hinnan perusteella. Ennen vuotta 1991 käyttöönotettu auto pysyy ikäryhmään A kuulumisensa ajan siinä luokassa, johon se käyttöönottovuonna on sijoittunut tai autoon myöhemmin hankittujen lisävarusteiden perusteella sijoittuisi.

Ikäryhmään B kuuluvien autojen luokka määräytyy yksinomaan kuutiotilavuuden perusteella.

Vapaa autoetu on kysymyksessä, kun työnantaja suorittaa autosta johtuvat kustannukset. Auton käyttöetu on kysymyksessä, kun palkansaaja suorittaa itse ainakin auton polttoainekulut. Palkansaajan auton kustannuksista työnantajalle suorittama korvaus vähennetään vapaan autoedun tai auton käyttöedun raha-arvosta.

Autoetua vahvistettaessa luetaan yksityisajoihin auton käyttäminen asunnon ja työpaikan välisiin matkoihin.

Autoedun raha-arvoa on korotettava ajalla 1.1.-30.6.1991 1 650,00 markalla kuukaudessa tai 110 penniä kilometriä kohden ja ajalla 1.7.-31.12.1991 1 800,00 markalla kuukaudessa tai 120 pennillä kilometriä kohden, jos auton kuljettamisesta huolehtii työnantajan palkkaama kuljettaja.

Edellä 15§:ssä tarkoitetusta ajopäiväkirjasta on käytävä ilmi autolla verovuonna päivittäin ajettu kilometrimäärä.

Autolla ajetuista työajoista on ajopäiväkirjaan merkittävä päivittäin seuraavat tiedot:

Työnantajan palkansaajan kotiin kustantamasta puhelimesta muodostuvan puhelinedun raha-arvo on ajalla 1.1.-30.6.1991 120,00 mk ja ajalla 1.7.-31.12.1991 130,00 mk kuukaudessa.

Sellaisen edun raha-arvona, jonka käypä hinta ilmeisesti on tämän päätöksen mukaista raha-arvoa alhaisempi tai jota edellä ei ole mainittu, on pidettävä sen käypää arvoa.