1397/1990

Luottolaitos voi myöntää luottolaitosten varoista myönnettävistä eräistä korkotukilainoista annetun lain (1015/77) 2 §:ssa tarkoitettuja maakaasun siirtoverkoston, kaasuvarastojen ja niihin liittyvien laitteiden sekä maakaasun jakeluverkoston ja maakaasua käyttävien laitosten rakentamiseen annettavia korkotukilainoja, jäljempänä korkotukilaina, noudattaen mitä sanotussa laissa on säädetty ja tässä päätöksessä määrätään.

Kauppa- ja teollisuusministeriö, jäljempänä ministeriö, hyväksyy lainan korkotukilainaksi tulo- ja menoarviossa myönnetyn hyväksymisvaltuuden puitteissa. Valtiokonttori maksaa korkohyvityksen luottolaitokselle. Maakaasun siirtoverkkoinvestointeihin korkotukilainaa voidaan myöntää valtioiden välisen yhdysputken ja maakaasun runkoputken rakentamista varten.

Kaasuvarastoinvestointeihin korkotukilainaa voidaan myöntää varastorakennelmien ja niihin liittyvien laitteiden rakentamista varten.

Maakaasun jakeluverkostoinvestointeihin korkotukilainaa voidaan myöntää maakaasun runkoputken ja maakaasua käyttävän laitoksen välisen jakeluputkiston rakentamista varten.

Maakaasua käyttävien laitosten investointeihin korkotukilainaa voidaan myöntää voimalaitoksen ja lämpökeskuksen tai muun lämmitysjärjestelmän rakentamista varten.

Korkotukilainaa annetaan ensisijaisesti yhdyskunnille ja yrityksille.

Korkotukilainaa voidaan myöntää enintään 60 prosenttia investoinnin hyväksyttävistä kustannuksista. Maakaasun siirtoverkostoinvestoinnissa hyväksyttäviä kustannuksia ovat suunnittelu- ja valvontakustannukset, putkiston hankintakustannukset, paineenmuuntoasemien rakentamiskustannukset, maa- ja vesirakennustöiden kustannukset ja rakennusteknisten töiden suorittamisesta aiheutuvat kustannukset.

Kaasuvarastoinvestoinnissa hyväksyttäviä kustannuksia ovat suunnittelu- ja valvontakustannukset, louhinta- ja maarakennustöiden kustannukset, varastotilojen rakentamiskustannukset, maakaasun siirto-, muunto- ja käsittelylaitteiden rakentamiskustannukset, ohjaus- ja valvontalaitteiden rakentamiskustannukset, ympäristönsuojelulaitteiden rakentamiskustannukset sekä rakennusteknisten töiden suorittamisesta aiheutuvat kustannukset.

Maakaasun jakeluverkostoinvestoinnissa hyväksyttäviä kustannuksia ovat suunnittelu- ja valvontakustannukset, maarakennustöiden kustannukset, putkiston hankintakustannukset, paineenmuuntoasemien rakentamiskustannukset ja rakennusteknisten töiden suorittamisesta aiheutuvat kustannukset.

Maakaasua käyttävien laitosten hyväksyttäviä kustannuksia ovat suunnittelu-ja valvontakustannukset, rakennusteknisten töiden suorittamisesta aiheutuvat kustannukset sekä maakaasukattilan tai muun lämmityslaitteiston, kaasuturbiinin, höyryturbiinin, generaattorin, varapolttoaineen varaston, ohjaus- ja valvontalaitteiden ja ympäristönsuojelulaitteiden rakentamisesta aiheutuvat kustannukset.

Hyväksyttäviä kustannuksia eivät ole yleiskustannukset, rakennusaikaiset korot, liittymismaksut, polttoaineen- ja varaosien hankintakustannukset, lämmön tai sähkön jakeluverkoston investointikustannukset ja rakennusmaan hankintakustannukset.

Tässä päätöksessä tarkoitetun korkotukilainan, muiden luottolaitosten samalle kohteelle myöntämien korkotukilainojen, valtion varoista myönnettyjen lainojen ja avustusten sekä Kehitysaluerahasto Oy:n myöntämien lainojen yhteismäärä saa kuitenkin olla enintään 70 prosenttia investoinnin hyväksyttävistä kustannuksista.

Hakemus lainan hyväksymisestä korkotukilainaksi on tehtävä ministeriölle kirjallisesti viimeistään 2 kuukautta ennen rakennustöiden aloittamista tai sitovien laitetilausten tekemistä ministeriön vahvistamalla lomakkeella. Hakemukseen tulee liittää luottolaitoksen ilmoitus siitä, että luottolaitos myöntää lainan mikäli se hyväksytään korkotukilainaksi.

Ministeriön hyväksyttyä lainan korkotukilainaksi, se lähettää päätöksensä tiedoksi asianomaiselle luottolaitokselle lainan myöntämistä varten sekä valtionkonttorille. Hyväksymispäätöksessä on mainittava lainansaaja, lainan käyttötarkoitus, lainan määrä, lainan korko, laina-aika, lainan saajalta perittävä korko, korkohyvityksen määrä, valtion tulo- ja menoarvion momentti, jolta korkohyvitys maksetaan sekä ajankohta, josta lähtien korkohyvitystä maksetaan. Hyväksymispäätöksessä on lisäksi mainittava ne seikat, joiden johdosta lainasta perittävä korko ja lainansaajalta perittävä korko voivat muuttua. Jos ministeriö ei katso voivansa hyväksyä lainaa korkotukilainaksi, ilmoitetaan siitä lainan hakijalle ja asianomaiselle luottolaitokselle.

Luottolaitos päättää korkotukilainan myöntämisestä saatuaan ministeriön hyväksymispäätöksen ja hyväksyttyään lainan vakuudet.

Korkotukilaina maksetaan lainansaajalle velkakirjassa esitetyssä järjestyksessä hankkeen edistymisen mukaan lainansaajan esitettyä lainan myöntäneelle luottolaitokselle lainan nostopyynnön. Viimeinen erä, jonka suuruuden tulee olla vähintään 20 prosenttia korkotukilainan määrästä, voidaan maksaa hankkeen tultua loppuunsuoritetuksi.

Korkotukilainan laina-aika on enintään 15 vuotta. Laina maksetaan takaisin vuosittaisin lyhennyksin, jollei ministeriön kanssa toisin sovita. Samanaikaisesti suoritetaan luottolaitokselle lainansaajalta perittävä korko.

Valtiokonttori suorittaa korkohyvityksen luottolaitoksille koron eräpäivinä luottolaitosten valtiokonttorille esittämien laskelmien perusteella. Hakemukseen tulee liittää laskelma hankkeen toteutuneista kustannuksista, jonka oikeellisuuden valantehnyt tilintarkastaja on todennut. Hakemus korkohyvityksen maksamisesta on toimitettava valtiokonttorille hyvissä ajoin ja viimeistään 14 vuorokautta ennen eräpäivää.

Korkohyvitystä maksetaan korkotukilainan ensimmäisen erän nostamisesta lukien. Maksamatta jääneen erääntyneen lyhennyksen osalta ei korkohyvitystä suoriteta eräpäivän jälkeiseltä ajalta. Mikäli korkotukilainasta ei suoriteta korkohyvitystä on lainansaaja velvollinen maksamaan lainasta luottolaitoksen antolainauksessaan yleisesti perimän koron mukaista korkoa.

Luottolaitoksen ja ministeriön on valvottava, että lainavarat käytetään lainan hyväksymistä korkotukilainaksi koskevassa päätöksessä mainittuun tarkoitukseen. Lainansaaja on velvollinen kehoituksesta antamaan luottolaitokselle ja ministeriölle kaikki valvontaa varten tarpeelliset tiedot.

Korkotukilainaa koskevaan velkakirjaan on otettava maininta siitä, että jos lainansaaja on käyttänyt lainavaroja muuhun tarkoitukseen kuin mihin ne on myönnetty tai lainaa hakiessaan antanut olennaisessa kohdassa erheellisen tiedon tai salannut lainan myöntämiseen olennaisesti vaikuttavia seikkoja, ei tälläisen lainan osalta sen jälkeen, kun lainansaajan sanotunlainen menettely on todettu, suoriteta korkohyvitystä. Velkakirjaan on niinikään otettava maininta siitä, että lainansajan on tällöin suoritettava valtiolle se korkohyvitys, jonka valtio on lainasta maksanut sen nostamispäivästä lukien, sekä lisäksi 16 prosenttia vuotuista sakkokorkoa korkohyvityksen määrälle sen maksamispäivästä alkaen suorittamispäivään asti.

Ministeriön on 10§:ssä tarkoitetuissa tapauksissa päätöksellään todettava, mistä ajankohdasta lukien korkohyvityksen suorittaminen lakkaa ja määrättävä korkohyvityksen takaisin perimisestä lainansaajalta sekä sakkokoron maksamisesta. Päätöksestä on välittömästi ilmoitettava valtiokontorille ja asianomaiselle luottolaitokselle. Luottolaitoksen tehtävänä on periä mainittu korkohyvitys ja sakkokorko lainansaajalta sekä viipymättä tilittää ne valtiokonttorille.

Milloin korkohyvityksen suorittaminen on 10§:ssä mainituista syistä lakannut, on asianomaisella luottolaitoksella oikeus katsoa laina ilman irtisanomista heti maksettavaksi erääntyneeksi.

Tarkempia määräyksiä tämän päätöksen soveltamisesta antaa tarvittaessa kauppa- ja teollisuusministeriö.

Tällä päätöksellä kumotaan kauppa- ja teollisuusministeriön 18 päivänä maaliskuuta 1987 antama päätös maakaasun jakelu- ja laitosinvestointeihin annettavien korkotukilainojen yleisistä ehdoista (335/87). Edellä mainittua päätöstä sovelletaan kuitenkin ennen tämän päätöksen voimaantuloa myönnettyihin korkotukilainoihin.

Tämä päätös tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1991.