Laki Åbo Akademi -nimisestä yliopistosta annetun lain muuttamisesta
- Säädöksen tyyppi
- Laki
- Antopäivä
Alkuperäisen säädöksen teksti
Alkuperäisten säädösten teksteihin ei päivitetä säädösmuutoksia eikä tehdä oikaisuja. Muutokset ja oikaisut on huomioitu ajantasaistetuissa säädöksissä. Oikaisut näkyvät myös säädöskokoelman pdf-versioissa.
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
muutetaan Åbo Akademi -nimisestä yliopistosta 30 päivänä joulukuuta 1980 annetun lain ( 1057/80 ) 2, 4 ja 5§, 7§:n 2 ja 4 momentti, 13§:n 2 ja 3 momentti sekä 14§:n 1 ja 2 momentti, sellaisina kuin niistä ovat 4§ osittain muutettuna 27 päivänä toukokuuta 1988 annetulla lailla (469/88), 5§ osittain muutettuna 17 päivänä tammikuuta 1986 annetulla lailla (39/86) sekä 7§:n 4 momentti ja 14§:n 1 ja 2 momentti mainitussa 27 päivänä toukokuuta 1988 annetussa laissa, seuraavasti:
2 §
Akatemian kotipaikka on Turun kaupunki.
Österbottens högskola, josta säädetään 5§:ssä, on sijoitettu Vaasan kaupunkiin. Akatemialla voi olla toimintaa myös muilla paikkakunnilla.
4 §
Akatemiassa on kansleri. Kanslerin tehtävänä on valvoa, että akatemia täyttää tehtävänsä 1§:n mukaisesti.
Kansleri toimii muutoksenhakulautakunnan puheenjohtajana ja nimittää akatemian viranhaltijat ja dosentit, jollei tässä laissa toisin säädetä tai nimittämistä asetuksella anneta akatemian muun hallintoelimen tehtäväksi. Kanslerin muista tehtävistä säädetään asetuksella.
Kanslerin nimittämisestä ja kanslerin tehtävistä ruotsinkielisen korkeakouluopetuksen yhteensovittamisesta säädetään ruotsinkielisen korkeakouluopetuksen yhteensovittamisesta annetussa laissa (1354/90).
Kanslerin sijaisesta ja kanslerin palkkiosta säädetään asetuksella.
5 §
Akatemiassa on humanistinen tiedekunta, matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta, talous- ja valtiotieteellinen tiedekunta, kemiallisteknillinen tiedekunta, teologinen tiedekunta ja kasvatustieteellinen tiedekunta sekä yhteiskunta- ja hoitotieteellinen tiedekunta.
Kasvatustieteellinen tiedekunta sekä yhteiskunta- ja hoitotieteellinen tiedekunta muodostavat yhdessä Österbottens högskolan. Kasvatustieteellinen tiedekunta on opettajankoulutuslaissa (844/71) tarkoitettu opettajankoulutusyksikkö.
Akatemiassa on kirjasto, joka on erillinen laitos. Valtion tulo- ja menoarvion rajoissa voidaan perustaa myös muita opetus-, tutkimus- ja palvelulaitoksia. Sellaisia laitoksia voi olla myös Österbottens högskolassa.
Österbottens högskolan ja Svenska handelshögskolanin Vaasassa toimivan yksikön välisen yhteistoiminnan hallintoa hoitaa Österbottens högskola.
7 §
Akatemian päätösvaltaa käyttävien monijäsenisten hallintoelinten jäseniä voidaan valita akatemian piirissä toimitettavilla vaaleilla siten kuin asetuksella säädetään. Vaalioikeutettu on jokainen, joka kuuluu akatemiaan, ja kun kysymyksessä on Österbottens högskolan hallintoelin, jokainen tähän yksikköön kuuluva. Vaalikelpoinen on jokainen täysivaltainen vaalioikeutettu.
Käsiteltäessä asioita, jotka koskevat 5§:n 4 momentissa tarkoitettua toimintaa, Österbottens högskolan hallintoelimen jäseninä on myös Svenska handelshögskolanin Vaasassa toimivan yksikön edustajia.
13 §
Muuta kuin ruotsin kieltä saadaan tarpeen vaatiessa käyttää kyseisen kielen ja kirjallisuuden opetuksessa. Akatemia voi lisäksi päättää, että muuta kuin ruotsin kieltä saadaan käyttää ulkomaisille opiskelijoille tarkoitetussa opetuksessa sekä erityisistä syistä täydennyskoulutuksessa ja tutkijankoulutuksessa.
Akatemia voi oikeuttaa muun opettajan kuin syntyperäisen Suomen kansalaisen käyttämään yksinomaisena opetuskielenä muuta kuin ruotsin kieltä.
14 §
Akatemian opetus- ja tutkimusvirkoihin vaaditaan täydellinen ruotsin kielen taito ja kyky ymmärtää suomen kieltä. Akatemia päättää ruotsin ja suomen kielen taidosta, joka tällaiseen virkaan vaaditaan ulkomaalaiselta tai Suomen kansalaiselta, joka ei ole syntyperäinen.
Muuhun kuin 1 momentissa tarkoitettuun virkaan vaadittavasta kielitaidosta on voimassa, mitä valtion virkamiehiltä vaadittavasta kielitaidosta annetussa laissa (149/22) on säädetty virkaan vaadittavasta kielitaidosta kaksikielisellä virka-alueella, jossa enemmistön kieli on ruotsi.
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1992. Lain 13§:n 2 ja 3 momenttia sekä 14§:n 1 ja 2 momenttia sovelletaan kuitenkin 1 päivästä tammikuuta 1991.
Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanemiseksi tarpeellisiin toimenpiteisiin.
Ennen tämän lain voimaantuloa nimitetyn kanslerin toimikausi kestää 31 päivään joulukuuta 1991.
Hallituksen esitys 85/90
Sivistysvaliok. miet. 19/90
Suuren valiok. miet. 241/90
Helsingissä 28 päivänä joulukuuta 1990
Tasavallan Presidentti Mauno KoivistoOpetusministeri Ole Norrback