620/1990

Annettu Helsingissä 29 päivänä kesäkuuta 1990

Kemikaaliasetus

Sosiaali- ja terveysministerin esittelystä säädetään 14 päivänä elokuuta 1989 annetun kemikaalilain (744/89) ja räjähdysvaarallisista aineista 19 päivänä kesäkuuta 1953 annetun lain (263/53) nojalla:

1 luku

Yleisiä säännöksiä

1 §
Soveltamisala

Tämä asetus koskee:

1) vaarallisen kemikaalin luokittelemista ja merkitsemistä;

2) kemikaalin päällystä;

3) käyttöturvallisuustiedotetta;

4) ilmoitusta uudesta aineesta;

5) suojauskemikaalin ennakkohyväksymistä ja suojauskemikaalia koskevaa ilmoitusta;

6) ilmoitusta myrkyllisen tai erittäin myrkyllisen kemikaalin luovuttamisesta vähittäismyyntiin;

7) ilmoitusta sellaisen kemikaalin maastaviennistä, jonka käsittely on kielletty tai jonka käsittelyä on voimakkaasti rajoitettu; sekä

8) kemikaalin rekisteröintiä.

2 luku

Vaarallisen kemikaalin luokitteleminen ja merkitseminen

2 §
Vaarallisen kemikaalin ominaisuudet

Kemikaalin terveydelle vaarallisena ominaisuutena pidetään sen:

1) välittömän, toistuvan tai pitkäaikaisen altistuksen aiheuttamaa myrkkyvaikutusta;

2) syövyttävyyttä tai ärsyttävyyttä;

3) herkistävyyttä;

4) syöpää aiheuttavaa ominaisuutta;

5) lisääntymiselle aiheuttamaa haittaa; ja

6) perimälle aiheuttamaa haittaa.

Kemikaalin ympäristölle vaarallisena ominaisuutena pidetään sen:

1) myrkyllisyyttä eliöille;

2) pysyvyyttä ympäristössä; ja

3) kertyvyyttä eliöihin.

Kemikaalin palo- ja räjähdysvaarallisena ominaisuutena pidetään sen:

1) syttyvyyttä;

2) hapettavuutta; ja

3) räjähtävyyttä.

Vaarallisina pidetään myös muuta kemikaalin ominaisuutta, jos se voi aiheuttaa haittaa ihmisen terveydelle tai elolliselle luonnolle taikka vahinkoa omaisuudelle.

3 §
Vaarallisen kemikaalin luokat

Kemikaalit jaetaan niiden vaarallisten ominaisuuksien ja niiden voimakkuuden perusteella seuraaviin luokkiin:

1) erittäin myrkyllinen, jos kemikaali hengitettynä, nieltynä tai ihon kautta imeytyneenä voi aiheuttaa erittäin vakavan terveydellisen haitan tai kuoleman;

2) myrkyllinen, jos kemikaali hengitettynä, nieltynä tai ihon kautta imeytyneenä voi aiheuttaa vakavan terveydellisen haitan taikka kuoleman;

3) haitallinen, jos kemikaali hengitettynä, nieltynä tai ihon kautta imeytyneenä voi aiheuttaa haittaa terveydelle;

4) syövyttävä, jos kemikaali voi tuhota elävän kudoksen ollessaan kosketuksessa sen kanssa;

5) ärsyttävä, jos kemikaali voi aiheuttaa tulehduksen välittömässä, toistuvassa tai pitkäaikaisessa kosketuksessa ihon tai limakalvojen kanssa;

6) herkistävä, jos kemikaali hengitettynä tai ihon kautta imeytyneenä voi aiheuttaa immuunijärjestelmän reaktion (herkistymisen) siten, että altistuttaessa uudelleen kemikaalille siitä aiheutuu luonteenomaisia haittavaikutuksia;

7) syöpää aiheuttava, jos kemikaali hengitettynä, nieltynä tai ihon kautta imeytyneenä saattaa aiheuttaa syövän tai lisätä sen esiintymistä;

8) perimän muutoksia aiheuttava, jos kemikaali hengitettynä, nieltynä tai ihon kautta imeytyneenä voi aiheuttaa periytyvän geneettisen vaurion (mutaation) tai lisätä sen esiintymistä;

9) lisääntymiselle vaarallinen, jos kemikaali hengitettynä, nieltynä tai ihon kautta imeytyneenä saattaa aiheuttaa jälkeläisillä muita kuin periytyviä haittavaikutuksia tai lisätä niiden esiintymistä taikka heikentää miesten tai naisten lisääntymistoimintoja tai kykyä;

10) ympäristölle vaarallinen, jos kemikaali ympäristöön jouduttuaan voi aiheuttaa vaaraa vesi- tai maaympäristölle taikka ilmakehälle;

11) räjähtävä, jos kemikaali liekin tai lämmityksen vaikutuksesta voi räjähtää tai jos se on hyvin herkkä iskulle tai hankaukselle;

12) hapettava, jos kemikaali voi aiheuttaa voimakkaasti lämpöä vapauttavan reaktion muiden, erityisesti syttyvien kemikaalien kanssa;

13) erittäin helposti syttyvä, jos kemikaalilla on erittäin alhainen leimahduspiste ja alhainen kiehumispiste;

14) helposti syttyvä, jos:

a) kemikaali voi kuumentua ja syttyä itsestään palamaan ilmassa ympäristön lämpötilassa ilman energian lisäystä;

b) kiinteä kemikaali voi välittömästi syttyä palamaan jouduttuaan lyhytaikaisesti kosketukseen sytytyslähteen kanssa ja jos se jatkaa palamista sytytyslähteen poistamisen jälkeen;

c) nestemäisellä kemikaalilla on hyvin alhainen leimahduspiste; tai

d) kemikaali veden tai kostean ilman vaikutuksesta muodostaa vaarallisia määriä helposti syttyviä kaasuja;

15) syttyvä, jos nestemäisellä kemikaalilla on alhainen leimahduspiste.

4 §
Luokitusmenetelmä

Terveydelle tai ympäristölle vaarallinen kemikaali luokitellaan eläinkokeista tai muista kokeellisista tutkimuksista saatujen tietojen perusteella, jollei kokemukseen perustuvaa tietoa kemikaalin vaarallisuudesta ihmiselle tai ympäristölle ole.

Terveydelle tai ympäristölle vaarallinen valmiste voidaan luokitella myös sen sisältämien vaarallisten aineiden ominaisuuksien ja määrien perusteella, jollei valmisteen vaarallisuutta ole määritelty. Jos terveydelle tai ympäristölle vaarallisen valmisteen sisältämät aineet kokemusperäisten tietojen mukaan lisäävät tai heikentävät toistensa vaikutusta, tämä tulee ottaa huomioon valmistetta luokiteltaessa.

Palo- ja räjähdysvaarallinen kemikaali luokitellaan kemikaalin fysikaalis-kemiallisia ominaisuuksia koskevien tutkimusten perusteella, jollei näitä ominaisuuksia tunneta riittävästi kokemuksen perusteella.

5 §
Palo- ja räjähdysvaarallinen kemikaali

Kauppa- ja teollisuusministeriö vahvistaa luettelon yleisimmistä palo- ja räjähdysvaarallisista kemikaaleista.

Teknillinen tarkastuskeskus ratkaisee tarvittaessa yksittäistapauksessa, onko kemikaali palo- ja räjähdysvaarallinen sekä miten tällainen kemikaali ominaisuuksiensa perusteella luokitellaan.

6 §
Luokittelu- ja merkitsemisvelvollisuus

Jos vaarallista kemikaalia ei ole luokiteltu yleisimmistä vaarallisista aineista vahvistetuissa luetteloissa eikä viranomainen ole yksittäistapauksessa luokitellut kemikaalia, valmistajan, maahantuojan tai muun luovuttajan tulee luokitella ja merkitä kemikaali tämän asetuksen mukaisesti.

Jos kemikaalin valmistaja tai maahantuoja voi osoittaa, että luokitus ja merkintä eivät enää vastaa uusia tietoja kemikaalin ominaisuuksista, valmistaja tai maahantuoja voi hakea poikkeusta luetteloissa mainittuun luokitukseen ja merkintään asianomaiselta ministeriöltä. Tällöin valmistajan tai maahantuojan tulee toimittaa asianomaiselle ministeriölle tutkimukset tai selvitykset, joihin hakemus perustuu.

7 §
Päällysmerkinnät

Vaarallisen kemikaalin päällyksessä tulee olla seuraavat merkinnät:

1) kemikaalin kauppanimi;

2) kemikaalin kotimaisen valmistajan tai maahantuojan nimi, osoite ja puhelinnumero;

3) kemikaalin sisältämien vaarallisten aineiden nimet ja määrät;

4) varoitusmerkinnät; sekä

5) pakkauksen sisältämän kemikaalin määrä.

Varoitusmerkintöjä ovat vaarallisen kemikaalin luokitusta vastaava varoitusmerkki ja varoitusmerkin nimi, varoituslausekkeet (R-lausekkeet), jotka tarkentavat varoitusmerkin osoittamaa vaaraa, sekä turvallisuustoimenpidelausekkeet (S-lausekkeet), jotka antavat ohjeita kemikaalin turvallisesta käytöstä.

Kemikaalin päällyksessä ei saa käyttää ilmaisua ''myrkytön'' tai ''haitaton'' taikka muuta vastaavaa merkintää, joka tarkoittaa, että kemikaali ei ole vaarallinen.

Merkintöjen tulee olla sekä suomen- että ruotsinkielellä ja hyvin näkyvillä sekä päällykseen pysyvästi kiinnitettyjä tai siihen painettuja.

8 §
Hajoamis- ja reaktiotuotteet

Kemikaalin käsittelyssä syntyvät vaaralliset hajoamis- tai reaktiotuotteet tulee ottaa huomioon valittaessa sosiaali- ja terveysministeriön päätöksessä määrättyjä varoitus- ja turvallisuustoimenpidelausekkeita.

9 §
Käyttötarkoitus ja käyttöohjeet

Vähittäismyyntiä varten luovutettavan vaarallisen kemikaalin päällyksessä on mainittava kemikaalin käyttötarkoitus, jollei se ilmene kemikaalin kauppatavan mukaisesta nimestä, sekä tarvittaessa ohjeet kemikaalin käytöstä.

10 §
Päällyksen merkitseminen

Valmistajan, maahantuojan tai muun luovuttajan on tehtävä merkinnät vaarallisen kemikaalin päällykseen kemikaalin valmistamisen, maahantuonnin tai pakkaamisen yhteydessä.

Jos merkintöjä ei ole tehty ennen maahantuontia, ne on tehtävä maahantuojan varastossa maahantuonnin tai pakkaamisen jälkeen ja viimeistään ennen kemikaalin myyntiin luovuttamista tai käyttöön ottamista.

11 §
Uudelleen merkitseminen

Vaarallisen kemikaalin päällyksessä olevaa merkintää ei saa poistaa tai turmella. Jos merkintä on käynyt epäselväksi tai päällys on vaihdettu, kemikaalia hallussaan pitävän on huolehdittava siitä, että päällykseen tehdään alkuperäistä vastaava merkintä, joka selvästi osoittaa pakkauksen sisältävän vaarallista kemikaalia.

12 §
Pakkaamattomat kemikaalit

Jos vaarallinen kemikaali luovutetaan pakkaamattomana, kemikaalin luovuttajan on annettava 7 ja 9 §:ssä tarkoitetut tiedot kirjallisesti vastaanottajalle.

Jos pakkaamaton vaarallinen kemikaali luovutetaan polttoaineeksi, suoraan käyttölaitteistoon tai yli 200 litran säiliöön, kemikaalin luovuttajan tulee varustaa jakelulaitteiston sijaintipaikka tai jakelulaitteisto varoitusmerkillä ja varoitusmerkin nimellä sekä varoitus- ja turvallisuustoimenpidelausekkeilla.

13 §
Poikkeukset merkitsemisvelvollisuudesta

Tässä asetuksessa säädettyjä merkintöjä ei tarvitse tehdä kemikaalin päällykseen eikä 12§:ssä tarkoitettuja tietoja antaa, jos vaarallista kemikaalia viedään maasta tai sitä säilytetään tilapäisesti pieniä määriä eivätkä erityiset syyt muuta edellytä.

Etyylialkoholia sisältävän kosmeettisen valmisteen tai lääkkeen syttyvyyttä ei tarvitse merkitä tämän asetuksen mukaisesti.

Vaaralliset kemikaalijätteet tulee merkitä siten kuin siitä sosiaali- ja terveysministeriön päätöksellä määrätään.

Aerosolien merkitsemisestä on lisäksi voimassa, mitä siitä erikseen säädetään.

14 §
Yksityiskohtaiset määräykset

Sosiaali- ja terveysministeriö antaa ympäristöministeriötä sekä kauppa- ja teollisuusministeriötä kuultuaan yksityiskohtaiset määräykset vaarallisten kemikaalien luokitusperusteista, varoitusmerkinnöistä ja niiden valinnasta sekä päällyksen merkitsemisestä.

3 luku

Kemikaalin päällys

15 §
Yleiset vaatimukset

Kemikaalia ei saa myydä tai muutoin luovuttaa päällyksessä, joka ei täytä tässä asetuksessa säädettyjä vaatimuksia.

Kemikaalin päällyksen tulee olla tiivis ja tarvittaessa tiiviisti uudelleen suljettavissa, ja sen tulee kestää tavanomaisesta käytöstä ja säilytysolosuhteista aiheutuva rasitus. Päällys tai sen sulkemislaitteet eivät saa olla sellaiset, että ne voivat reagoida kemikaalin kanssa haittaa aiheuttavalla tavalla.

16 §
Vähittäismyyntiin tarkoitetun vaarallisen kemikaalin päällys

Vaarallista kemikaalia ei saa myydä tai muutoin luovuttaa vähittäismyyntiin päällyksessä, joka on erityisesti tarkoitettu elintarvikkeiden, alkoholijuomien tai muiden nautittavaksi tarkoitettujen tuotteiden, kosmeettisten valmisteiden tai lääkkeiden pakkaamiseen, eikä päällyksessä, joka läheisesti muistuttaa tällaisia päällyksiä.

Vaarallisen kemikaalin päällys ei myöskään saa olla sellainen, että se voi herättää erityistä kiinnostusta lapsissa tai helposti aiheuttaa väärinkäsityksiä kemikaalin käyttötarkoituksesta.

17 §
Turvasuljin

Sosiaali- ja terveysministeriö voi määrätä, että vähittäismyyntiin tarkoitetun vaarallisen kemikaalin päällyksessä tulee olla turvasuljin siten kuin siitä tarkemmin määrätään ministeriön päätöksellä.

18 §
Näkövammaisille tarkoitetut vaaratunnukset

Sosiaali- ja terveysministeriö voi määrätä, että vähittäismyyntiin tarkoitetun vaarallisen kemikaalin päällyksessä tulee olla näkövammaisille tarkoitettu vaaratunnus siten kuin siitä tarkemmin määrätään ministeriön päätöksellä.

4 luku

Käyttöturvallisuustiedote

19 §
Tiedotteen sisältö

Kemikaalilain (744/89) 18§:ssä tarkoitetussa käyttöturvallisuustiedotteessa on esitettävä seuraavat tiedot:

1) kemikaalin ja sen kotimaisen valmistajan tai maahantuojan tunnistetiedot;

2) kemikaalin luokitustiedot ja varoitusmerkinnät;

3) kemikaalin sisältämät vaaralliset aineet ja niiden määrät;

4) kemikaalin fysikaaliset ja kemialliset ominaisuudet;

5) kemikaalin ja sen sisältämien aineiden vaarallisuus terveydelle;

6) kemikaalin ja sen sisältämien aineiden vaarallisuus ympäristölle;

7) kemikaalin palo- ja räjähdysvaarallisuus;

8) kemikaalin muut vaaraa aiheuttavat ominaisuudet ja vaikutukset käyttöolosuhteissa;

9) kemikaalin turvallisen käsittelyn edellyttämät ohjeet varastoinnista, käytöstä, vaarattomaksi tekemisestä ja käsittelystä jätteenä, ensiavusta sekä ohjeet tulipalon ja kemikaalionnettomuuden varalle.

Työsuojeluhallitus vahvistaa käyttöturvallisuustiedotemallin ja sen täyttöohjeet.

20 §
Poikkeukset tiedotteen laatimis- ja antamisvelvollisuudesta

Käyttöturvallisuustiedotetta ei tarvitse erikseen toimittaa työsuojeluhallitukselle kemikaalilain 20§:ssä tarkoitetusta uudesta aineesta, kemikaalilain 25§:ssä tarkoitetusta suojauskemikaalista eikä kemikaalilain 39§:n 1 momentissa tarkoitetusta vähittäismyyntiin luovutettavasta myrkyllisestä tai erittäin myrkyllisestä kemikaalista.

Käyttöturvallisuustiedotetta ei myöskään tarvitse laatia luovutettaessa niin pieniä määriä kemikaalia, että kemikaalista ei voi olettaa aiheutuvan vaaraa.

Työsuojeluhallitus voi erityisestä syystä myöntää käyttöturvallisuustiedotteen laatimis- ja antamisvelvollisuudesta ala-, aine- tai tuotekohtaisia poikkeuksia, jos kemikaalin turvallisen käytön edellyttämät tiedot on muulla tavalla annettu käyttäjälle ja muulle vastaanottajalle.

Vaarallisen jätteen käyttöturvallisuustiedotteesta määrätään erikseen työsuojeluhallituksen päätöksessä.

21 §
Tiedotteen tarkastaminen

Työsuojeluhallitus tarkastaa, että käyttöturvallisuustiedotteen sisältö täyttää 19§:n vaatimukset.

22 §
Tiedotteen antaminen

Valmistajan, maahantuojan tai muun luovuttajan on annettava kemikaalilain 18§:n 3 momentissa tarkoitetuissa tapauksissa vastaanottajalle käyttöturvallisuustiedote sekä tiettyä kemikaalia ensimmäistä kertaa luovutettaessa että vastaanottajan sitä erikseen pyytäessä.

5 luku

Uusien aineiden ilmoitusmenettely

23 §
Uusi aine

Aineella tarkoitetaan kemikaalilain 20 §:ssä myös aineen pysyvyyden säilyttämiseksi tarvittavia lisäaineita ja aineen valmistusprosessista aiheutuvia epäpuhtauksia. Aineena ei kuitenkaan pidetä siitä erotettavissa olevia liuottimia.

24 §
Ilmoitus

Uuden aineen valmistajan tai maahantuojan on esitettävä kemikaalilain 20§:ssä tarkoitetussa ilmoituksessa:

1) aineen vaarallisuuden arvioimiseksi tarvittavat tiedot aineen vaarallisista ominaisuuksista, niitä koskevien tutkimusten tulokset sekä tutkimusten kuvaukset ja selvitykset käytetyistä tutkimusmenetelmistä;

2) selvitys aineen eri käyttötapoihin liittyvistä haitoista;

3) ehdotus aineen luokituksesta ja merkinnöistä;

4) ehdotus käyttöturvallisuustiedotteesta; sekä

5) ilmoituksen tekijän tunnistetiedot.

Ilmoituksen yksityiskohtainen sisältö sekä uuden aineen vaarallisuuden arvioimiseksi tarvittavat tutkimukset määrätään aineen valmistus- ja maahantuontimäärien perusteella sosiaali- ja terveysministeriön päätöksessä.

Jos uutta ainetta koskevasta ensimmäisestä ilmoituksesta on kulunut yli 10 vuotta, ilmoitetaan aineesta vain tiedot aineen tunnistamisesta, käytöstä ja sen käyttöön liittyvistä varotoimista.

25 §
Poikkeukset ilmoitusvelvollisuudesta

Kemikaalilain 20§:ssä tarkoitettua ilmoitusta ei tarvitse tehdä:

1) kemikaalilain 25§:n mukaan hyväksyttävästä suojauskemikaalista;

2) torjunta-ainelaissa (327/69) tarkoitetusta torjunta-aineesta;

3) elintarvikelaissa (526/41) tarkoitetusta elintarvikkeesta, rehulaissa (376/86) tarkoitetusta rehusta tai rehun lisäaineesta eikä elintarvikelisäaineista annetussa asetuksessa (973/85) tarkoitetusta lisäaineesta;

4) lannoitelaissa (377/86) tarkoitetusta lannoitteesta;

5) jätehuoltolaissa (673/78) tarkoitetusta jätteestä; eikä

6) Suomen kautta kuljetettavasta tai Suomessa väliaikaisesti varastoitavasta kemikaalista.

Ilmoitusta ei myöskään tarvitse tehdä:

1) polymerisaatista, polykondensaatista ja polyadduktista, joka sisältää vähemmän kuin kaksi prosenttia uudeksi aineeksi katsottavaa monomeeriä;

2) aineesta, jota valmistaja valmistaa tai maahantuoja tuo maahan vähemmän kuin 10 kiloa vuodessa;

3) aineesta, jota valmistaja valmistaa tai maahantuoja tuo maahan 100 kiloa tai vähemmän vuodessa ja joka on tarkoitettu ainoastaan valvotuissa olosuhteissa tehtäviin tieteellisiin tutkimuksiin ja selvityksiin; eikä

4) aineesta, jota valmistetaan tai tuodaan maahan rajoitetulle joukolle asiakkaita tuotantotutkimusta tai -kehitystä varten enintään vuoden ajan.

Jos 2 momentissa tarkoitettu uusi aine on myrkyllistä tai erittäin myrkyllistä, valmistajan tai maahantuojan tulee, vaikka ilmoitusta ei 2 momentin mukaan tarvitse tehdä, toimittaa aineesta lääkintöhallitukselle tiedot aineen turvallisen käsittelyn edellyttämistä varotoimista sekä tiedot onnettomuustilanteiden edellyttämistä varotoimista ja myrkytysten hoito-ohjeista.

26 §
Ilmoitusvelvollisuutta koskevan vapautuksen pidentäminen

Lääkintöhallitus voi 25 §:n 2 momentin 4 kohdassa tarkoitetussa tapauksessa valmistajan tai maahantuojan hakemuksesta päättää, että mainitussa kohdassa tarkoitettua ainetta saa valmistaa ja tuoda maahan ilmoitusta tekemättä vielä toisen vuoden ajan.

27 §
Tietojen antaminen ilmoitusvelvollisuudesta vapautetuista uusista aineista

Jos aineesta ei 25 §:n 2 momentin 3 kohdan mukaan tarvitse tehdä ilmoitusta, valmistajalla tai maahantuojalla tulee olla selvitys aineesta, sen koostumuksesta, päällysmerkinnöistä ja määrästä sekä asiakkaista. Selvitys tulee pyynnöstä toimittaa lääkintöhallitukselle.

Vaikka aineesta ei 25 §:n 2 momentin 4 kohdan mukaan tarvitse tehdä kemikaalilain 20 §:ssä tarkoitettua ilmoitusta, valmistajan tai maahantuojan tulee ilmoittaa lääkintöhallitukselle aineen nimi, koostumus, päällysmerkinnät ja määrä sekä asiakkaat. Ilmoituksessa on perusteltava aineen käyttömäärä ja esitettävä asiakkaan antama vakuutus siitä, että ainetta käsittelee vain asiakkaan henkilökunta valvotuissa olosuhteissa ja että ainetta ei luovuteta kulutukseen.

28 §
Uusien aineiden merkinnät

Jos 25§:n 2 momentin 3 tai 4 kohdassa tarkoitetussa tutkimus- tai koekäytössä olevan uuden aineen ominaisuuksista ei vielä ole saatavilla kaikkien vaadittujen tutkimusten tuloksia varoitusmerkintöjen tekemiseksi, aineen päällykseen on merkittävä jo saatujen tutkimustulosten perusteella tehtävien varoitusmerkintöjen lisäksi merkintä: ''Varoitus - ainetta ei ole täydellisesti tutkittu. Varning - ämnet är inte fullständigt testat''.

29 §
Muutosilmoitus

Valmistajan tai maahantuojan on tehtävä kemikaalilain 22§:ssä tarkoitettu muutosilmoitus, jos:

1) hänen vuosittain valmistamansa tai maahan tuomansa aineen määrä ylittää sosiaali- ja terveysministeriön päätöksessä määrätyt rajat;

2) hän on saanut aineen terveys- ja ympäristövaikutuksista tietoonsa sellaisia merkittäviä tutkimustuloksia, joista ei ole ilmoitettu lääkintöhallitukselle;

3) hän on saanut tietää, että ainetta käytetään muihin kuin ilmoitettuihin tarkoituksiin;

4) aineen koostumus muuttuu; tai

5) hänen asemansa aineen maahantuojana tai valmistajana muuttuu.

Jos uuden aineen määrä ylittää 1 momentin 1 kohdassa tarkoitetut rajat, tulee muutosilmoitukseen liittää sosiaali- ja terveysministeriön päätöksessä määrättyjen lisätutkimusten tulokset.

Muutosilmoituksesta ja sen käsittelystä on soveltuvin osin voimassa, mitä ilmoituksen tekemisestä ja käsittelemisestä säädetään.

30 §
Ilmoitukseen viittaaminen

Ilmoituksen tekijän ei tarvitse toimittaa lääkintöhallitukselle tietoja aineen fysikaalis-kemiallisista ominaisuuksista eikä terveys- ja ympäristövaaraa koskevista tutkimuksista, jos hän voi osoittaa, että aine, josta hän tekee ilmoituksen, on puhtausasteineen ja epäpuhtauksineen sama kuin aine, josta on aikaisemmin tehty ilmoitus lääkintöhallitukselle.

Ainetta koskevan uuden ilmoituksen tekijän tulee 1 momentissa tarkoitetussa tapauksessa hankkia ensimmäisen ilmoituksen tekijän kirjallinen suostumus momentissa tarkoitettujen tietojen käyttöön.

31 §
Salassa pidettävät tiedot

Ilmoituksen tekijän tulee ilmoituksen antamisen yhteydessä esittää lääkintöhallitukselle, mitkä 24§:ssä tarkoitetuista tiedoista ja selvityksistä tulee pitää salassa pidettävinä sekä perustella esityksensä.

Salassa pidettävinä ei kuitenkaan voida pitää:

1) aineen kauppanimeä;

2) aineen valmistajan ja ilmoituksen tekijän nimeä;

3) ilmoituksessa mainittuja aineen fysikaalisia ja kemiallisia ominaisuuksia;

4) aineen hävittämistä tai vaarattomaksi tekemista koskevia tietoja;

5) yhteenvetoa aineen terveys- ja ympäristövaikutuksia koskevien tutkimusten tuloksista;

6) aineen puhtausastetta tai sen sisältämien vaarallisten epäpuhtauksien tai lisäaineiden nimiä, jos tarkoituksena on luokitella ja merkitä aine ja ottaa se viranomaisten vahvistamiin aineluetteloihin;

7) ilmoituksessa mainittuja aineen turvallisen käsittelyn edellyttämiä varotoimia eikä ilmoituksessa mainittuja ohjeita onnettomuustilanteiden edellyttämistä varotoimista ja myrkytysten hoito-ohjeista; eikä

8) käyttöturvallisuustiedotteessa annettuja tietoja.

Lääkintöhallitus voi ilmoituksen tekijän pyynnöstä päättää, että uudesta aineesta, jota ei ole luokiteltu vaaralliseksi, saa käyttää koodinimeä kolmen vuoden ajan ilmoituksen tekemisen jälkeen.

32 §
Ilmoituksen käsittely

Lääkintöhallitus tarkastaa ilmoituksen ja pyytää tarvittaessa lausunnon uuden aineen ympäristövaikutuksista vesi- ja ympäristöhallitukselta sekä sen palo- ja räjähdysvaarallisuudesta teknilliseltä tarkastuskeskukselta ja ilmoituksessa esitetyistä työsuojelutoimenpiteistä työsuojeluhallitukselta.

Lääkintöhallituksen tulee ilmoittaa uudesta aineesta ilmoituksen tehneelle, sisältääkö ilmoitus 24§:ssä tarkoitetut tiedot.

33 §
Yksityiskohtaiset määräykset

Sosiaali- ja terveysministeriö antaa yksityiskohtaiset määräykset 24§:ssä tarkoitetussa ilmoituksessa esitettävistä tiedoista ja tutkimuksista sekä ilmoitusmenettelystä.

6 luku

Suojauskemikaalin ennakkohyväksyminen

34 §
Hakemuksen sisältö

Suojauskemikaalin valmistajan tai maahantuojan on hakiessaan kemikaalilain 25§:ssä tarkoitettua ennakkohyväksymistä esitettävä:

1) suojauskemikaalin vaarallisten ominaisuuksien arvioimiseksi tarvittavat tiedot;

2) selvitys suojauskemikaalin biologisesta tehokkuudesta ja tehoaineiden sitoutumisesta sillä käsiteltyyn tuotteeseen;

3) arvio suojauskemikaalin vuosittaisesta maahantuonti- ja valmistusmäärästä;

4) selvitys suojauskemikaalin käyttötapojen mahdollisesti aiheuttamista haitoista sekä ehdotus suojauskemikaalin turvallisen ja haitattoman käytön edellyttämistä varotoimista;

5) ehdotus suojauskemikaalin luokituksesta ja merkinnöistä;

6) ehdotus käyttöturvallisuustiedotteesta;

7) ehdotus käyttöohjeeksi;

8) ehdotus suojauskemikaalilla käsiteltyjä tuotteita koskevista rajoituksista; sekä

9) muut hakemuksen käsittelyn ja suojauskemikaalin vaarallisuuden arvioimisen kannalta tarpeelliset tiedot.

35 §
Ilmoitus maalin tavoin käytettävästä puunsuojakemikaalista

Kemikaalilain 26§:n 1 momentissa tarkoitetussa ilmoituksessa on esitettävä:

1) selvitys puunsuojakemikaalin koostumuksesta;

2) arvio puunsuojakemikaalin vuosittaisista maahantuonti- tai valmistusmääristä; sekä

3) käyttöturvallisuustiedote tai vastaavat tiedot.

Jos ilmoituksessa mainitut tiedot muuttuvat, on muuttuneet tiedot ilmoitettava vesi- ja ympäristöhallitukselle.

36 §
Ilmoitus vientiin tarkoitetun suojauskemikaalin valmistuksesta

Kemikaalilain 26§:n 2 momentissa tarkoitetussa ilmoituksessa on esitettävä:

1) selvitys suojauskemikaalin koostumuksesta; sekä

2) käyttöturvallisuustiedote tai vastaavat tiedot.

Jos ilmoituksessa mainitut tiedot muuttuvat, on muuttuneet tiedot ilmoitettava vesi- ja ympäristöhallitukselle.

37 §
Ilmoitus suojauskemikaalilla tehtävistä kokeista

Kemikaalilain 26§:n 3 momentissa tarkoitetussa ilmoituksessa on esitettävä:

1) selvitys suojauskemikaalin koostumuksesta;

2) käyttöturvallisuustiedote tai vastaavat tiedot;

3) selvitys kokeen tarkoituksesta, tekijästä, tekopaikasta, kestosta ja käytettävien kemikaalien määristä; sekä

4) selvitys turvallisen ja haitattoman käytön edellyttämistä varotoimista.

38 §
Hakemuksen ja ilmoituksen käsittely

Vesi- ja ympäristöhallituksen tulee käsitellessään suojauskemikaalin ennakkohyväksymistä koskevaa hakemusta tai suojauskemikaalia koskevaa ilmoitusta pyytää tarvittaessa lausunto suojauskemikaalin terveysvaikutuksista lääkintöhallitukselta sekä hakemuksessa tai ilmoituksessa esitetyistä turvallisen käytön edellyttämistä varotoimista työsuojeluhallitukselta.

39 §
Yksityiskohtaiset määräykset

Ympäristöministeriö antaa yksityiskohtaiset määräykset suojauskemikaalin ennakkohyväksymis- ja ilmoitusmenettelystä.

7 luku

Ilmoitus myrkyllisen ja erittäin myrkyllisen kemikaalin luovuttamisesta vähittäismyyntiin

40 §
Ilmoituksen sisältö

Kemikaalilain 39§:n 1 momentissa tarkoitetussa ilmoituksessa on esitettävä:

1) käyttöturvallisuustiedote;

2) arvio kemikaalin vuosittaisesta luovutusmäärästä ja selvitys siitä, miten myynti on järjestetty;

3) tiedot kemikaalin vaarallisuudesta terveydelle;

4) myyntipäällyksen merkinnät ja käyttöohje; sekä

5) kemikaalin päällyksen kuvaus tai malli kemikaalin päällyksestä.

Jos ilmoituksessa mainitut tiedot muuttuvat, on muuttuneet tiedot ilmoitettava lääkintöhallitukselle.

41 §
Poikkeukset ilmoitusvelvollisuudesta

Edellä 40§:ssä tarkoitettua ilmoitusta ei tarvitse tehdä torjunta-ainelaissa tarkoitetusta torjunta-aineesta, kemikaalilain 25§:n 1 momentissa tarkoitetusta suojauskemikaalista eikä muusta polttoaineesta, kuin metanolipitoisesta polttoaineesta.

42 §
Ilmoituksen käsittely

Lääkintöhallituksen tulee 40§:ssä tarkoitetun ilmoituksen perusteella tarkastaa, voidaanko myrkyllistä tai erittäin myrkyllistä kemikaalia luovuttaa vähittäismyyntiin. Luovuttamisen kieltämisestä ja ehtojen asettamisesta luovuttamiselle säädetään kemikaalilain 40§:ssä.

8 luku

Ilmoitus kemikaalin maastaviennistä

43 §
Ilmoituksen ajankohta

Kemikaalilain 42§:ssä tarkoitettu ilmoitus on tehtävä hyvissä ajoin ennen kemikaalin ensimmäistä luovutusta vientimaahan.

44 §
Poikkeukset ilmoitusvelvollisuudesta

Kemikaalilain 42§:ssä tarkoitettua ilmoitusta ei tarvitse tehdä, jos kemikaalin viennistä on jätehuoltolain mukaan tehtävä ilmoitus. Ilmoitusta ei myöskään tarvitse tehdä elintarvikelaissa tarkoitetun elintarvikkeen, elintarvikkeiden lisäaineista annetussa asetuksessa lisäaineen eikä tutkimus- tai analyysitoimintaan käytettävän vähäisen kemikaalimäärän viennistä.

45 §
Ilmoituksen sisältö

Ilmoituksessa on esitettävä:

1) kemikaalin viejän ja vastaanottajan nimi ja yhteystiedot;

2) selvitys ensimmäisen vientierän arvioidusta vientiajankohdasta;

3) vastaanottajamaan nimi ja tiedossa olevat käyttökohteet; sekä

4) tiedot kemikaalista, sen vaarallisuudesta ja sitä koskevista varotoimenpiteistä.

46 §
Ilmoituksen käsittely

Vesi- ja ympäristöhallituksen tulee ilmoittaa kemikaalilain 42§:ssä tarkoitetun kemikaalin vastaanottajamaan viranomaiselle ensimmäisen vientierän maastaviennin yhteydessä tämän asetuksen 45§:ssä tarkoitetut tiedot sekä tiedot kemikaalin käsittelyä koskevista rajoituksista ja kielloista Suomessa.

9 luku

Kemikaalirekisteri

47 §
Kemikaalirekisterin osarekisterit

Kemikaalilain 58§:ssä tarkoitetussa kemikaalirekisterissä on seuraavat osarekisterit:

1) tuoterekisteri, jossa on tiedot kemikaalilain 18§:ssä ja työturvallisuuslain 40 a§:ssä tarkoitetuista käyttöturvallisuustiedotteista;

2) uusien aineiden rekisteri, jossa on tiedot kemikaalilain 20 ja 22§:ssä tarkoitetuista uusia aineita koskevista ilmoituksista;

3) suojauskemikaalirekisteri, jossa on tiedot kemikaalilain 25§:ssä tarkoitetuista, hyväksytyistä suojauskemikaaleista sekä kemikaalilain 26§:ssä tarkoitetuista suojauskemikaaleja koskevista ilmoituksista;

4) vähittäismyynnissä olevien myrkyllisten ja erittäin myrkyllisten kemikaalien rekisteri, jossa on tiedot kemikaalilain 39§:ssä tarkoitetuista ilmoituksista; sekä

5) luparekisteri, jossa on tiedot kemikaalilain 32 ja 36§:ssä tarkoitetuista luvista ja ilmoituksista.

48 §
Rekisterin pitäminen

Viranomaiset vastaavat kemikaalirekisterin osarekisterien ylläpidosta seuraavasti:

1) tuoterekisteristä työsuojeluhallitus;

2) uusien aineiden rekisteristä sekä vähittäismyynnissä olevien myrkyllisten ja erittäin myrkyllisten kemikaalien rekisteristä lääkintöhallitus;

3) suojauskemikaalirekisteristä vesi- ja ympäristöhallitus; sekä

4) luparekisteristä teknillinen tarkastuskeskus.

10 luku

Erinäisiä säännöksiä

49 §
Kemikaalitietojen salassa pitovelvollisuus

Viranomaisille toimitettavista kemikaaleja koskevista salassa pidettävistä tiedoista on voimassa mitä 31§:ssä säädetään.

Elinkeinonharjoittajan tulee ilmoittaa toimittamiensa tietojen salassa pidettävyydestä asiaa käsittelevälle viranomaiselle.

50 §
Vaarallisten kemikaalien määrien ilmoittaminen

Kemikaalilain 47§:n 1 momentin nojalla kemikaalin valmistajan tai maahantuojan tulee ilmoittaa kemikaalirekisterin tuoterekisteriin arviot valmistamiensa tai maahan tuomiensa vaarallisten kemikaalien vuotuisista määristä käyttöturvallisuustiedotteen antamisen yhteydessä. Ilmoittamistavasta määrätään tarkemmin käyttöturvallisuustiedotemallissa ja sen täyttöohjeissa.

Jos arviot ilmoitettujen vaarallisten kemikaalien määristä muuttuvat olennaisesti, valmistajan tai maahantuojan tulee ilmoittaa muutoksesta tuoterekisteriin.

51 §
Kemikaalin maahantuonnin ja maastaviennin valvonta

Tullilaitoksen tehtävänä on valvoa, että maahan ei tuoda kemikaaleja joiden käsittely Suomessa on kielletty, että maahan tuotavista uusista aineista tehdään kemikaalilain 20§:ssä tarkoitettu ilmoitus lääkintöhallitukselle sekä että maasta vietävistä kemikaalilain 42§:ssä tarkoitetuista kemikaaleista tehdään mainitussa pykälässä tarkoitettu ilmoitus vesi- ja ympäristöhallitukselle.

52 §
Paikallinen valvonta

Kunnan kemikaalivalvontaviranomaisen tehtävänä on erityisesti valvoa, että kemikaalit luokitellaan, merkitään ja pakataan asianmukaisesti, että kemikaaleista laaditaan käyttöturvallisuustiedotteet, että Suomessa valmistetuista uusista aineista tehdään ilmoitukset, että suojauskemikaaleille haetaan ennakkohyväksymiset tai että niitä koskevat ilmoitukset tehdään sekä että vähittäismyyntiin luovutettavista myrkyllisistä ja erittäin myrkyllisistä kemikaaleista ilmoitetaan lääkintöhallitukselle.

53 §
Luokituspäätöksen noudattaminen

Kun käytössä oleva kemikaali todetaan viranomaisen päätöksellä vaaralliseksi, tulee luokituspäätöksen aiheuttamat tämän asetuksen mukaiset velvoitteet täyttää vuoden kuluessa päätöksen julkaisemisesta, jollei erikseen muuta määrätä.

54 §
Poikkeukset

Sosiaali- ja terveysministeriö voi päätöksellään määrätä, ettei tämän asetuksen säännöksiä tai sen nojalla annettuja määräyksiä joiltakin osin sovelleta, jos riittävä turvallisuus voidaan saavuttaa muulla tavoin. Ympäristöministeriö voi samoin edellytyksin päätöksellään määrätä, ettei ympäristölle vaarallisia kemikaaleja, suojauskemikaaleja ja maasta vietäviä kemikaalilain 42§:ssä tarkoitettuja kemikaaleja koskevia tämän asetuksen säännöksiä tai sen nojalla annettuja määräyksiä joiltakin osin sovelleta. Kauppa- ja teollisuusministeriö voi niin ikään samoin edellytyksin päätöksellään määrätä, ettei palo- ja räjähdysvaarallisia kemikaaleja koskevia tämän asetuksen säännöksiä tai sen nojalla annettuja määräyksiä joiltakin osin sovelleta.

55 §
Yksityiskohtaiset määräykset

Sosiaali- ja terveysministeriö antaa yksityiskohtaiset määräykset tämän asetuksen täytäntöönpanosta. Ympäristöministeriö antaa kuitenkin yksityiskohtaiset määräykset kemikaalien aiheuttamien ympäristöhaittojen torjumisesta, ympäristölle vaarallisista kemikaaleista, suojauskemikaaleista ja kemikaalien luovuttamisesta maasta vietäväksi sekä kauppa- ja teollisuusministeriö kemikaalien palo- ja räjähdysvaarallisuudesta.

11 luku

Voimaantulo- ja siirtymäsäännökset

56 §
Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä syyskuuta 1990. Asetuksen 3, 4, 6, 7, 10-12 ja 19§:ssä olevien ympäristölle vaarallisia kemikaaleja koskevien velvoitteiden voimaantulosta säädetään erikseen.

57 §
Käyttöturvallisuustiedotteet

Toiminnanharjoittajan, joka valmistaa tai tuo maahan kemikaalia, josta kemikaalilain 18§:n mukaan on laadittava käyttöturvallisuustiedote ja josta ei ole tehty terveydelle vaarallisten aineiden tunnistus- ja merkintäjärjestelmästä annetun valtioneuvoston päätöksen (286/78) 3 ja 4§:ssä tarkoitettua käyttöturvallisuustiedotetta, on laadittava siitä käyttöturvallisuustiedote ja lähetettävä se työsuojeluhallitukselle viimeistään 1 päivänä syyskuuta 1991.

58 §
Merkinnät

Tämän asetuksen 9§:ssä tarkoitetut merkinnät on tehtävä kemikaalin päällykseen viimeistään 1 päivänä syyskuuta 1991.

Helsingissä 29 päivänä kesäkuuta 1990

Tasavallan Presidentti
Mauno Koivisto

Sosiaali- ja terveysministeri
Mauri Miettinen

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.