567/1990

Annettu Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 1990

Asetus hotelli- ja ravintolaoppilaitoksista annetun asetuksen muuttamisesta

Opetusministeriön toimialaan kuuluvia asioita käsittelemään määrätyn ministerin esittelystä

kumotaan hotelli- ja ravintolaoppilaitoksista 30 päivänä huhtikuuta 1987 annetun asetuksen (492/87) 40§:n 2 momentti,

muutetaan 6§:n 2 momentin 5 ja 9 kohta, 10§:n 2 momentin 3 kohta, 11, 22 ja 32§, 35§:n 1 momentti, 36§:n 2, 5 ja 6 momentti ja 37§ 1 momentti,

näistä 36§:n 5 ja 6 momentti sellaisina kuin ne ovat 17 päivänä kesäkuuta 1988 annetussa asetuksessa (547/88), sekä

lisätään asetukseen uusi 17 a§ seuraavasti:

6 §

Edellä 1 momentissa mainitussa tarkoituksessa johtokunnan tulee:


5) päättää oppilaitoksen työjärjestyksestä, opetusryhmien muodostamisen perusteista ja opettajien työnjaosta, jollei sitä ole johtosäännössä määrätty rehtorin tehtäväksi;


9) ottaa kunnallisen ja yksityisen oppilaitoksen rehtori, apulaisrehtori, lehtorit, aikuiskoulutusosaston johtaja, tuntiopettajat, talouspäällikkö ja muu henkilökunta sekä myöntää heille vapautusta virasta, toimesta tai tehtävästä ja ero, jollei johtosäännössä oli toisin määrätty; sekä


10 §

Rehtorin tulee:


3) valmistella opettajia kuultuaan oppilaitoksen työjärjestys, opetusryhmien muodostaminen ja opettajien työnjako;


11 §

Jollei oppilaitokseen ole perustettu apulaisrehtorin virkaa tai tointa, oppilaitokseen voidaan valita opettajakunnan keskuudesta enintään neljäksi vuodeksi kerrallaan apulaisrehtori, joka rehtorin alaisena hoitaa osan rehtorin tehtävistä. Jos oppilaitoksessa on apulaisrehtori, hän toimii myös rehtorin sijaisena.

Jollei oppilaitoksessa ole apulaisrehtoria, on opettajakunnan keskuudesta valittava enintään neljäksi vuodeksi kerrallaan vararehtori, joka rehtorin estyneenä ollessa hoitaa hänen tehtävänsä.

Apulaisrehtorin ja vararehtorin määrää johtokunta. Ennen apulaisrehtorin tai vararehtorin valitsemista on opettajakunnalle varattava tilaisuus tulla kuulluksi. Apulaisrehtorille ja vararehtorille annettu määräys voidaan peruuttaa, kun siihen on syytä.

17 a §

Opiskelijan työviikkoon voi sisältyä keskimäärin enintään 35 opetustuntia pakollisissa aineissa. Tämän lisäksi opiskelija voi osallistua vapaaehtoiseen opetukseen ja tukiopetukseen.

22 §

Oppilaitoksessa saadaan ammatillisessa peruskoulutuksessa käyttää opettamiseen, oppilaanohjaukseen, tukiopetukseen ja suunnitteluun 25 tuntia linjan vuosiluokkaa kohti viikossa. Lisäksi saadaan käyttää enintään 1,1 tuntia viikossa opiskelijaa kohti. Jos linjan vuosiluokalla on enemmän kuin 18 opiskelijaa, saadaan kuitenkin käyttää enintään 3,0 tuntia viikossa kutakin mainitun opiskelijamäärän ylittävää opiskelijaa kohti. Oppilaitoksen käytettävissä on joka tapauksessa kutakin opetusviikkoa kohti vähintään tuntimäärä, joka saadaan, kun linjojen vuosiluokkien yhteismäärä kerrotaan luvulla 36,5.

Edellä 1 momentissa tarkoitettua tuntimäärää laskettaessa ei oteta huomioon sellaisen linjan ensimmäistä vuosiluokkaa, jolla on toisena oppilaaksiottovuotena peräkkäin vähemmän kuin 10 opiskelijaa.

Edellä 1 momentissa tarkoitettua tuntimäärää korotetaan 0,5 tuntia viikossa kutakin muun vieraan kielen kuin toisen kotimaisen tai englannin kielen opetukseen osallistuvaa opiskelijaa kohti, kuitenkin enintään 12 tuntia viikossa kutakin edellä tarkoitettua kieltä kohti.

Edellä 1 momentissa tarkoitettua tuntimäärää korotetaan 2,5 tuntia viikossa jokaista sellaista opiskelijaa kohti, jolle 39§:n nojalla annetaan erityisopetusta.

Edellä 1 momentissa tarkoitettua tuntimäärää laskettaessa on otettu huomioon yksi tunti viikossa oppilaitoskohtaista suunnitteluaikaa oppilaitoksen päätoimista opettajaa kohti.

Tuntimäärä lasketaan opetuskielen mukaan erikseen kaksikielisissä oppilaitoksissa sekä muissa oppilaitoksissa, joissa järjestetään opetusta muulla kuin oppilaitoksen opetuskielellä.

Opetusministeriö antaa tarvittaessa tarkempia ohjeita opetustuntien määrän laskemisesta ja päättää tarvittaessa 1 momentissa tarkoitetun tuntimäärän tai 2 momentissa tarkoitetun ensimmäisen vuosiluokan vähimmäiskoon muuttamisesta erityisen koulutustehtävän tai muun erityisen syyn takia.

32 §

Valtion hotelli- ja ravintolaoppilaitoksessa voi olla rehtorin ja apulaisrehtorin virka sekä lehtorin virkoja. Lisäksi oppilaitoksessa voi olla virkasuhteisia tuntiopettajia sekä talouspäällikön virka ja tarpeellisia muita virkoja, tilapäisiä virkamiehiä ja työsopimussuhteista henkilökuntaa.

Kunnallisessa oppilaitoksessa voi olla rehtorin ja apulaisrehtorin virka sekä lehtorin virkoja. Lisäksi oppilaitoksessa voi olla virkasuhteisia tuntiopettajia sekä talouspäällikön virka ja tarpeellisia muita virkoja, tilapäisiä viranhaltijoita ja työsopimussuhteista henkilökuntaa.

Yksityisessä oppilaitoksessa voi olla rehtorin ja apulaisrehtorin toimi sekä lehtorin toimia. Lisäksi oppilaitoksessa voi olla tuntiopettajia sekä talouspäällikkö ja muuta tarpeellista työsopimussuhteista henkilökuntaa.

35 §

Erityisenä kelpoisuusvaatimuksena rehtorin ja apulaisrehtorin virkaan tai toimeen vaaditaan hotelli- ja ravintolaoppilaitoksen 2 momentin 1 ja 2 kohdassa tarkoitetun lehtorin kelpoisuus ja ylempi korkeakoulututkinto. Lisäksi rehtorilta ja apulaisrehtorilta vaaditaan, että hän on toiminut hotelli- ja ravintolaoppilaitoksen tai muun ammatillisen oppilaitoksen päätoimisena opettajana vähintään kolme vuotta. Rehtorin viran tai toimen haltijalta vaaditaan myös, että hän on suorittanut ammattikasvatushallinnon tutkinnon.


36 §

Valtion oppilaitoksen apulaisrehtorin, lehtorin ja aikuiskoulutusosaston johtajan sekä muut virkamiehet nimittää ja muun henkilökunnan ottaa oppilaitoksen johtokunta hankittuaan opettajakunnan lausunnon opettajan tehtävää hakeneiden kelpoisuudesta ja sopivuudesta.


Valtion oppilaitoksen rehtorille myöntää virkavapautta johtokunta. Yli vuoden kestävän harkinnanvaraisen virkavapauden myöntää rehtorille kuitenkin lääninhallitus. Apulaisrehtorille, aikuiskoulutusosaston johtajalle ja lehtorille myöntää virkavapautta rehtori. Yli kolme kuukautta kestävän harkinnanvaraisen virkavapauden apulaisrehtorille, lehtorille ja aikuiskoulutusosaston johtajalle myöntää kuitenkin johtokunta.

Viransijaisen valtion oppilaitokseen ottaa se, joka myöntää virasta virkavapauden. Apulaisrehtorin, aikuiskoulutusosaston johtajan ja lehtorin viransijaisen yli kolmeksi kuukaudeksi ottaa kuitenkin johtokunta.

37 §

Rehtorin, apulaisrehtorin ja vararehtorin palkkauksen perusteista, opetusvelvollisuudesta ja työajasta sekä osastonjohtajan opetusvelvollisuudesta on voimassa, mitä siitä on opetusministeriön päätöksellä määrätty tai erikeen sovittu.



Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä elokuuta 1990.

Aikuiskoulutuksena järjestetyssä ammatillisessa peruskoulutuksessa ja pitempikestoisessa lisäkoulutuksessa sovelletaan kuitenkin edelleen opetusryhmän muodostamista koskevia tämän asetuksen voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä.

Poiketen siitä, mitä 22§:n 2 momentissa on säädetty, 31 päivään joulukuuta 1992 saakka 22§:n 1 momentin mukaista tuntimäärää laskettaessa ei oteta huomioon sellaisen linjan ensimmäistä vuosiluokkaa, jolla on kolmantena oppilaaksiottovuotena peräkkäin vähemmän kuin 10 opiskelijaa.

Ennen tämän asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä asetuksen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.

Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 1990

Tasavallan Presidentti
Mauno Koivisto

Ministeri
Anna-Liisa Kasurinen

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.