Finlex ®

Annettu Helsingissä 12 päivänä tammikuuta 1990

Laki kaavoitusalueiden jakolain muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

kumotaan 20 päivänä helmikuuta 1960 annetun kaavoitusalueiden jakolain (101/60) 10 ja 15§, 25§:n 4 momentti, 28 ja 98§,

sellaisina kuin niistä ovat 10§ 19 päivänä tammikuuta 1968 annetussa laissa (40/68), 15§ osittain muutettuna 23 päivänä huhtikuuta 1971 annetulla lailla (292/71), 28§ viimeksi mainitussa laissa ja 25§:n 4 momentti 4 päivänä tammikuuta 1974 annetussa laissa (31/74), sekä

muutetaan 4§:n 1 momentti, 14, 16, 16 a, 18, 19 ja 21§, 21 a§:n 2 momentti, 22 ja 24§, 25§:n 1 ja 3 momentti, 25 a ja 35§, 45§:n 1 momentti, 52-55§, 58§:n 2 momentti, 66§, 67§:n 3 momentti, 69-71§, 83§:n 2 momentti, 96§:n 1 momentti, 100§:n 1 momentti ja 116§:n 1 momentti,

sellaisina kuin niistä ovat 4§:n 1 momentti, 16 a§, 21 a §:n 2 momentti, 22§, 25§:n 3 momentti mainitussa 23 päivänä huhtikuuta 1971 annetussa laissa, 21§ osittain muutettuna mainituilla 19 päivänä tammikuuta 1968 ja 23 päivänä huhtikuuta 1971 annetuilla laeilla, 24§ osittain muutettuna viimeksi mainitulla lailla ja mainitulla 4 päivänä tammikuuta 1974 annetulla lailla, 25§:n 1 momentti mainitussa 19 päivänä tammikuuta 1968 annetussa laissa, 25 a§ 9 päivänä heinäkuuta 1976 annetussa laissa (612/76), 45§:n 1 momentti mainitussa 4 päivänä tammikuuta 1974 annetussa laissa, 71§ osittain muutettuna mainitulla 19 päivänä tammikuuta 1968 annetulla lailla ja 17 päivänä joulukuuta 1976 annetulla lailla (986/76) sekä 100§:n 1 momentti viimeksi mainitussa laissa, näin kuuluviksi:

4 §

Jos asemakaava-, rakennuskaava- tai rantakaava-alueella tilojen sijainti vaikeuttaa kaavan toteuttamista ja tästä johtuva haitta voidaan poistaa tai sitä vähentää toimittamalla tilusvaihto tai uusjako, saadaan tällainen toimitus suorittaa, vaikkei jakolaissa säädettyjä edellytyksiä olisi olemassa.

14 §

Tilusvaihdon, uusjaon, rasitetoimituksen tai rajankäynnin toimituskustannukset voidaan siltä osin, kuin toimituksen suorittamisen katsotaan olleen yleisen edun vaatima, määrätä kunnan suoritettaviksi.

16 §

Milloin tilusvaihdossa tai uusjaossa osa tilalle tulevasta tilusmäärästä 7§:n mukaisesti korvataan rahana, on tilojen manttaalit muutettava, jollei korvattavan alueen arvo ole vähäinen.

16 a §

Lohkominen, piirirajankäynti, 4§:ssä tarkoitettu tilusvaihto, 9§:ssä tarkoitettu rasitteen poistaminen, siirtäminen ja perustaminen sekä 9 a§:ssä tarkoitettu rasitteen perustaminen voidaan, jos sitä on pidettävä tarkoituksenmukaisena, ilman eri määräystä suorittaa rantakaavatoimituksen yhteydessä ja sen toimitusmiesten toimesta. Niille, jotka ovat toimituksessa asianosaisia vain edellä mainittuja toimenpiteitä käsiteltäessä, on toimituskokouksista tiedotettava sillä tavoin kuin näiden toimitusten osalta jakolaissa on säädetty.

18 §

Tonttijakoalueella suoritettavassa, 4§:ssä mainitussa tilusvaihdossa tai uusjaossa on rakennuskorttelissa tilan raja, milloin se ei jää vanhaan paikkaansa, mikäli mahdollista sijoitettava kulkemaan pitkin tonttijaon mukaisen tontin rajaa.

Muuta kuin 1 momentissa mainittua maanmittaustoimitusta kaupungin asemakaava-alueella ei saa, jollei 19§:stä muuta johdu tai jollei kaupunginhallitus toimitusinsinöörin esityksestä anna siihen suostumustaan, suorittaa siten, että rakennuskortteliin tai 75§:n 2 momentissa tarkoitetulle muodostettavalle yleiselle alueelle syntyy uusi kiinteistönraja.

19 §

Jos kaupungissa tilasta luovutettu määräala sijaitsee rakennuskorttelissa, johon ei ole vahvistettu tonttijakoa, saadaan määräala lohkoa, mikäli kaupunki antaa lohkomiseen suostumuksensa. Lohkominen voidaan suorittaa ilman kaupungin suostumusta, jos tonttijakoa ei ole hyväksytty kolmen vuoden kuluessa siitä, kun tilan omistaja tai määräalan haltija on sitä hakenut. Määräalasta muodostettavaan tilaan ei saa ilman kaupungin suostumusta sisällyttää rakennuslain 36§:n 1 momentin 2-8 kohdassa tarkoitettua aluetta eikä tilalle saa antaa osuutta tilojen yhteiseen alueeseen.

21 §

Tilaan, joka maalaiskunnan asemakaavaalueella tulee käsittämään tonttijaon mukaisen tontin tai sen osan, ei saa sisällyttää rakennuslain 36§:n 1 momentin 2-8 kohdassa tarkoitettua aluetta eikä kaava-alueen ulkopuolella olevaa aluetta.

Tilaan, joka rakennuskaava-alueella on tarkoitettu rakennuspaikaksi, ei saa sisällyttää muita kysymyksessä olevan rakennuskorttelin ulkopuolella olevia tiluksia kuin rakennuslain 96§:ssä tarkoitettua liikenneväylän aluetta.

Tilaan, joka rantakaava-alueella on tarkoitettu rakennuspaikaksi, ei saa sisällyttää kysymyksessä olevan rakennuskorttelin ulkopuolella olevia tiluksia.

Maanmittauskonttori voi erityisestä syystä antaa luvan poiketa siitä, mitä 2 ja 3 momentissa on säädetty. Toimitusinsinöörin on saatettava asia maanmittauskonttorin ratkaistavaksi, jos joku asianosainen poikkeamista vaatii tai se on muusta syystä tarpeellista. Maanmittauskonttorin päätökseen ei saa valittamalla hakea muutosta.

21 a §

Maanmittauskonttori voi erityisestä syystä antaa luvan poiketa 1 momentin säännöksistä. Menettelyn osalta on vastaavasti noudatettava, mitä 21§:n 4 momentissa on säädetty. Maanmittauskonttorin päätökseen ei saa valittamalla hakea muutosta.

22 §

Alueella, jolle ei ole vahvistettu asemakaavaa, rakennuskaavaa tai rantakaavaa, saadaan rakennuspaikkana käytettävä tila muodostaa halkomalla tai lohkomalla ainoastaan haja-asutusta varten, jollei ole myönnetty rakennuslain 5§:n 2 momentissa säädettyä lupaa alueen käyttämiseen sanotussa laissa tarkoitettuun taaja-asutukseen.

24 §

Alueella, jolle on vahvistettu seutukaava, mutta ei muuta rakennuslaissa mainittua kaavaa, tai yleiskaava, mutta ei asemakaavaa, rakennuskaavaa tai rantakaavaa, ei saa suorittaa halkomis- tai lohkomistoimitusta, jos sen johdosta huomattavasti vaikeutetaan alueen käyttämistä kaavassa varattuun tarkoitukseen.

Alueella, jolla on voimassa rakennusjärjestyksessä rakennuslain 13§:n nojalla annettuja määräyksiä alueen käyttämisestä, mutta ei asemakaavaa, rakennuskaavaa tai rantakaavaa, saadaan rakennuspaikkana käytettäväksi tarkoitettu alue muodostaa tilaksi halkomalla tai lohkomalla, jos tilaksi muodostaminen ei ole ristiriidassa alueen käyttämisestä rakennustarkoituksiin eikä rakennuspaikan suuruudesta annettujen määräysten kanssa. Sen estämättä, mitä edellä tässä momentissa on säädetty, saadaan alue kuitenkin muodostaa tilaksi, jos se viranomainen, jolla on oikeus myöntää poikkeus rakennusjärjestyksen määräyksistä, on antanut tilaksi muodostamiseen suostumuksensa.

Maanmittaustoimituksessa on myös noudatettava, mitä rakennusjärjestyksessä on määrätty pääsyteistä.

25 §

Alueella, jolla on voimassa rakennuslain 32§:ssä, 42§:n 2 momentin 3, 4 tai 5 kohdassa taikka 100§:ssä tarkoitettu rakennuskielto, samoin kuin alueella, jota koskee ympäristöministeriön rakennuslain 143§:n 1 momentin nojalla antama määräys kaavan laatimisesta tai muuttamisesta, ei ennen kysymyksessä olevan kaavan vahvistamista tai tonttijaon hyväksymistä saa suorittaa sellaista halkomista tai lohkomista, jossa muodostuisi alueelle uusi raja.

Edellä 1 momentissa tarkoitettua toimitusta ei myöskään saa suorittaa ranta-alueella, ennen kuin rantakaava on vahvistettu, milloin kaavaa rakennuslain 123 a§:n 1 momentin säännösten mukaan on pidettävä tarpeellisena. Milloin syntyy epätietoisuutta siitä, onko alueelle laadittava rantakaava, tai milloin toimitusmiehet katsovat rantakaavan laatimisen tarpeelliseksi, on toimitusinsinöörin siirrettävä rantakaavan tarpeellisuutta koskeva asia maanmittauskonttorin kautta rakennuslain 123 b§:n 3 momentissa säädetyssä järjestyksessä ratkaistavaksi. Kuitenkin voidaan toimitus suorittaa, jos on ilmeistä, että siitä ei aiheudu haittaa laadittavan rantakaavan toteuttamiselle tai jos rakennuslain 132§:n 1 momentin nojalla on myönnetty poikkeus saman lain 123 a§:n 1 momentin säännöksestä taikka jos toimituksen suorittaminen on tarpeen rakennuslain 123 b§:n 2 momentissa tarkoitetun uudisrakennuksen rakentamiseksi.

25 a §

Edellä 22-24§:ssä ja 25§:n 3 momentissa säädetyn estämättä saadaan, elleivät erityiset syyt muuta vaadi, rakennuspaikka muodostaa tilaksi, jos sille on toimitusta aloitettaessa voimassa muuta kuin talousrakennusta tai tilapäistä rakennusta koskeva rakennuslupa taikka jos rakennus on jo rakennettu tällaisen rakennusluvan perusteella ja toimitus aloitetaan 10 vuoden kuluessa rakennusluvan myöntämisestä.

35§

Tontinosan lunastaminen käsitellään erityisessä maanmittaustoimituksessa (tontinosan lunastamistoimitus), johon määräystä haetaan maanmittaustoimistolta.

45 §

Milloin rakennuskaava- tai rantakaava-alueella rakennusmaalla sijaitsevaan tilaan tai tällaisella alueella olevaan, tilaksi muodostettavaan määräalaan on 17§:n 2 momentissa tarkoitetun ja kaavaan sopeutuvan rakennuspaikan muodostamiseksi välttämätöntä liittää toiselle kuuluvaa maata eikä muutosta rajoihin saada aikaan tilusvaihdolla, sellainen alue voidaan sanotun tilan omistajan tai määräalan haltijan hakemuksesta suoritettavassa maanmittaustoimituksessa (rakennuspaikan osan lunastamistoimitus) lunastaa rahalla ja siirtää lunastajan tilaan.

52 §

Asianosainen tontinmittauksessa on toimituksen hakija, tontin tai sen osan omistaja sekä tonttiin rajoittuvan rekisteriyksikön omistaja, jos rajan määrääminen rekisteriyksikköä vastaan on tarpeen.

Rasite-, vuokra- ja muun nautintaoikeuden haltija on toimituksessa asianosainen siltä osin kuin hänen oikeutensa on kysymyksessä.

Oikeuden haltija, joka ei ole asianosainen, saa, sikäli kuin on kysymys hänen oikeudestaan, toimituksessa kiinnittää kiinteistöinsinöörin huomiota sellaisiin seikkohin, joita kiinteistöinsinööri lain säännösten mukaan on velvollinen ottamaan huomioon hänen oikeuksiensa turvaamiseksi toimituksessa.

53 §

Kiinteistöinsinöörin on tiedotettava tontinmittauksen aloittamisesta asianosaisille ja 52§:n 3 momentissa tarkoitetun oikeuden haltijalle lähetettävällä kutsukirjeellä. Jollei jotakuta asianosaista tai jonkun asianosaisen osoitetta saada kohtuudella selville, toimituksesta tiedotetaan lisäksi yhdessä tai kahdessa paikkakunnalla yleisesti leviävässä sanomalehdessä julkaistavalla kuulutuksella.

Milloin toimitus koskee tilojen yhteistä aluetta taikka kahden tai useamman yhteisesti omistamaa kiinteistöä, saadaan kutsukirje sen osalta toimittaa yhdelle osakkaista tai omistajista taikka yhteisen alueen hallintoa varten asetetulle toimitsijalle, uskotulle miehelle tai asiamiehelle taikka hallintoa hoitavan toimikunnan jäsenelle.

Toimituksen tiedottaminen katsotaan asianmukaisesti suoritetuksi, jos edellä tarkoitettu kirje on annettu kirjattuna kirjeenä postin kuljetettavaksi tai kuulutus julkaistu vähintään seitsemän päivää ennen kokousta.

54 §

Jos toimituksen kestäessä ilmenee, että toimituksesta ei ole tiedotettu niin kuin 53§:ssä on säädetty, toimituksessa on pidettävä jatkokokous, josta on tiedotettava 53§:n mukaisesti.

55 §

Kun toimituksen aloittamisesta on tiedotettu sillä tavoin, kuin 53§:ssä on säädetty, asianosaisen poissaolo ei estä toimituksen suorittamista.

Vaikkei tontinmittauksen aloittamisesta ole tiedotettu 53 §:ssä säädetyllä tavalla, toimitus voidaan suorittaa, jos kaikki asianosaiset ja 52§:n 3 momentissa tarkoitetut oikeuden haltijat siitä sopivat.

58 §

Tontin rajat on merkittävä selvästi maastoon. Raja voidaan kuitenkin jättää merkitsemättä, jos kukaan asianosainen ei toimituksessa vaadi rajan merkitsemistä eikä merkitseminen olosuhteet huomioon ottaen ole tarpeellista.

66 §

Tontinmittaukseen tai päätökseen sen sikseen jättämisestä taikka siihen, että kiinteistöinsinööri on hylännyt häneen kohdistuneen estemuistutuksen, saa hakea muutosta maaoikeudelta 30 päivän kuluessa toimituksen julistamisesta lopetetuksi tai sikseen jättämisestä. Kirjallinen valitus on toimitettava rakennuslautakunnalle.

67 §

Jos rakennuslautakunta toimitusta tarkastaessaan havaitsee, että lailliset edellytykset toimituksen suorittamiselle puuttuvat, sen on alistettava asia maaoikeuden tutkittavaksi.

69 §

Rakennuslautakunnan on toimitettava sille saapunut valituskirja sekä valituksessa tarkoitettua toimitusta koskevat asiakirjat ja kartta maaoikeuden puheenjohtajalle.

Maaoikeudelle saapuneen valituksen tai 67§:n 3 momentin mukaisesti tutkittavaksi alistetun asian käsittelystä ja muutoksen hakemisesta maaoikeuden tai sen puheenjohtajan päätökseen on vastaavasti voimassa, mitä jakolaissa on säädetty maanmittaustoimituksen osalta. Maaoikeuteen tulleen toimituksen osalta on suoritettava 67 §:n 1 momentissa tarkoitettu tarkastus. Jakolain mukaan toimitusinsinöörille tai toimitusmiehille kuuluvat tehtävät suorittaa kiinteistöinsinööri ja maanmittauskonttorille kuuluvat tehtävät rakennuslautakunta.

70 §

Tontinmittaus, josta ei ole valitettu, tulee lainvoimaiseksi, kun rakennuslautakunta on sen tarkastuksessa hyväksynyt. Toimitus, josta on valitettu, tulee lainvoimaiseksi, kun siitä annettu päätös, joka ei aiheuta toimituksen uutta käsittelyä, on saanut lainvoiman.

71 §

Vahvistetun tonttijaon mukainen tontti, joka käsittää alueita kahdesta tai useammasta kiinteistöstä tai tilojen yhteistä aluetta, merkitään rakennuslautakunnan määräyksestä tontinmittauksen perusteella kiinteistönä tonttirekisteriin tai kiinteistörekisteriin ilman 7 luvussa tarkoitettua kiinteistötuomarin suostumusta, jos

1) merkitsemistä haluava tontinmittauksen asianosainen omistaa tontin koko alueen; ja

2) kiinteistöt, joista tai joiden osista tontti muodostuu, ovat vapaita kiinnityksistä tai kiinnitykset rasittavat vain yhtä kiinteistöä taikka kaikkia niitä kiinteistöjä, joihin kohdistuu kiinnityksiä, rasittavat vain samat kiinnitykset samoin etuoikeuksin.

Edellä 1 momentissa tarkoitetun määräyksen antaa rakennuslautakunta 67§:ssä mainitun tontinmittauksen tarkastuksen yhteydessä. Jos kuitenkin toimituksesta on valitettu tai se on 67§:n 3 momentin nojalla tullut maaoikeuden tutkittavaksi, rakennuslautakunta antaa sanotun määräyksen vasta tontinmittauksen saatua lainvoiman. Milloin 1 momentissa tarkoitetut edellytykset täyttyvät vasta toimituksen tarkastuksessa hyväksymisen jälkeen, rakennuslautakunta päättää rekisteriin merkitsemisestä hakemuksen nojalla. Rakennuslautakunnan tässä pykälässä tarkoitettuihin päätöksiin ei saa valittamalla hakea muutosta.

83 §

Jos kaupunki on saanut yleisen alueen omakseen muulla saannolla kuin lunastuksella taikka rakennuslain 46§:n 1 momentin tai 47 §:n 1 momentin nojalla, on 30 päivän kuluessa toimituksen merkitsemisestä yleisten alueiden rekisteriin pantava siitä tiedoksianto kaupungin ilmoitustaululle kolmen kuukauden ajaksi nähtäville sillä tavoin kuin julkisista kuulutuksista on säädetty. Tiedoksiantoa ei kuitenkaan tarvita, jos kaupunki on saanut lainhuudon alueeseen, josta yleinen alue on muodostettu.

96 §

Tässä luvussa tarkoitetun rasitteen tai oikeuden perustaminen, siirtäminen, muuttaminen tai poistaminen käsitellään rasitetoimituksessa. Sen vireillepanosta ja tiedottamisesta sekä muusta menettelystä samoin kuin toimituksen tarkastamisesta ja hyväksymisestä ynnä muutoksenhausta on voimassa soveltuvin osin ja mikäli 97§:stä ei muuta johdu, mitä 4 luvussa on säädetty tontinmittauksesta.

100 §

Jos vahvistetun tonttijaon mukainen tontti käsittää alueita kahdesta tai useammasta kiinteistöstä tai tilojen yhteistä aluetta, eikä rakennuslautakunta ole 71§:n nojalla päättänyt, että tontti on merkittävä kiinteistönä tonttirekisteriin, tai kiinteistörekisteriin, on tontin alueen omistajan hankittava kiinteistötuomarin suostumus tontinmuodostukseen.

116 §

Tontinmittaus, jossa tontti on muodostettu yhdestä kiinteistöstä, on merkittävä tonttirekisteriin tai kiinteistörekisteriin toimituksen saatua lainvoiman. Jos kuitenkin tontinmittaus on tapahtunut muun kuin omistajan pyynnöstä, se merkitään tonttirekisteriin tai kiinteistörekisteriin vain omistajan kiinteistöinsinöörille toimituksessa esittämän pyynnön tai tonttikirjan pitäjälle jättämän kirjallisen hakemuksen perusteella taikka rakennuslautakunnan erityisestä syystä antamasta määräyksestä.

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä maalis>kuuta 1990.

Tätä lakia on sovellettava myös niihin jo aloitetuissa toimituksissa ilmeneviin asioihin, jotka lain voimaantulon jälkeen otetaan käsiteltäviksi.

Kaavoitusalueiden jakolain 15§:ää, sellaisena kuin se on osittain muutettuna 23 päivänä huhtikuuta 1971 annetulla lailla (292/71), sovelletaan edelleen ennen tämän lain voimaan tuloa aloitettuun mainitussa pykälässä tarkoitettuun toimitukseen.

Helsingissä 12 päivänä tammikuuta 1990

Tasavallan Presidentti
Mauno Koivisto

Maa- ja metsätalousministeri
Toivo T. Pohjala

Sisällysluettelo

29/1990