1335/1989

Annettu Helsingissä 29 päivänä joulukuuta 1989

Laki tulo- ja varallisuusverolain muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

kumotaan 29 päivänä joulukuuta 1988 annetun tulo- ja varallisuusverolain (1240/88) 24§:n 2 momentti, 50§:n 5 ja 6 momentti, 57§:n 19 kohta sellaisena kuin se on 5 päivänä toukokuuta 1989 annetussa laissa (404/89), jolloin viimeksi mainitulla lailla 57§:ään lisätty 20 kohta siirtyy 19 kohdaksi, 77§:n 4 momentti, 80§:n 8 kohta ja 150§:n 2 momentti, jolloin nykyinen 3 momentti siirtyy 2 momentiksi,

muutetaan 16§:n 1 momentin 2 kohta, 21§:n 4 momentti, 23§:n 2 kohta, 29, 34 ja 35§, 48§:n 2 momentti, 60§:n 3 kohta, 69§, 70§:n 1 momentti, 73§:n 1 momentin 1 kohta, 80§:n 7 kohta, 86§:n 1 momentin 1 kohta, 88§:n 1 momentti, 89§, 97§:n 1 momentti, 101, 105, 106 ja 109§, 111§:n 2 momentti, 112§:n 1 momentti, 113§:n 3 momentti, 116§, 120§:n 13 kohta, 151, 159, 160, 166 ja 168§ ja 170§:n 2 momentti, sekä

lisätään 59§:ään uusi 2 momentti, jolloin nykyinen 2 momentti siirtyy 3 momentiksi, 71§:ään uusi 2 momentti, 114§:ään uusi 3 momentti, 120§:ään uusi 14 kohta, 162§:ään uusi 2 ja 3 momentti, 164 ja 165§:ään uusi 2 momentti ja lakiin uusi 146 a, 163 a, 166 a ja 167 a§ seuraavasti:

16 §

Sekä tulon että varallisuuden perusteella suoritettavasta verosta ovat vapaat:


2) kansaneläkelaitos, kunnallinen eläkelaitos, sairaus- ja hautausavustuskassa, sijoitusrahasto, henkilöstörahasto, erorahasto, valtakunnallinen työttömyyskassa, työttömyyskassojen keskuskassa, työttömyyskassojen tukikassa ja työttömyyskassojen tukisäätiö;


21 §

Yleishyödyllisen yhteisön liiketulona ei pidetä:

1) yhteisön toimintansa rahoittamiseksi järjestämistä arpajaisista, myyjäisistä, urheilukilpailuista, tanssi- ja muista huvitilaisuuksista, tavarankeräyksestä ja muusta niihin verrattavasta toiminnasta eikä edellä mainittujen tilaisuuksien yhteydessä harjoitetusta tarjoilu-, myynti- ja muusta sellaisesta toiminnasta saatua tuloa;

2) jäsenlehdistä ja muista yhteisön toimintaa välittömästi palvelevista julkaisuista saatua tuloa;

3) adressien, merkkien, korttien, viirien tai muiden sellaisten hyödykkeiden myynnin muodossa suoritetusta varojenkeräyksestä saatua tuloa;

4) sairaaloissa, vajaamielislaitoksissa, rangaistus- tai työlaitoksissa, vanhainkodeissa, invalidihuoltolaitoksissa tai muissa sellaisissa huoltolaitoksissa ja huoltoloissa hoito-, askartelu- tai opetustarkoituksessa valmistettujen tuotteiden myynnistä tai tällaisessa tarkoituksessa suoritetuista palveluksista saatua tuloa;

5) bingopelin pitämisestä saatua tuloa.

23 §

Varallisuuden perusteella suoritettavasta verosta ovat vapaat:


2) säästöpankki, hypoteekkiyhdistys, liikepankkien ja Postipankki Oy:n sekä säästöpankkien ja osuuspankkien vakuusrahasto;


29 §

Kotona olevan alaikäisen lapsen muusta tulosta kuin ansiotulosta määrätään vero valtionverotuksessa siten, että lapsen muu tulo kuin ansiotulo lisätään sen vanhemman tuloihin, jonka kokonaistulon määrä on suurempi.

34 §

Edellä 5§:n 3 momentissa tarkoitettua yhteisetuutta verotetaan erillisenä verovelvollisena.

35 §

Yhtymää ei veroteta erikseen, mutta sille vahvistetaan verotettava tulo ja varallisuus yhteisöä koskevien vastaavien säännösten mukaisesti. Yhtymälle vahvistettu verotettava tulo ja varallisuus jaetaan verotettavaksi osakkaiden tulona ja varallisuutena niiden osuuksien mukaan, joita heillä on yhtymän tuloon ja varallisuuteen.

Sen estämättä, mitä 1 momentissa on säädetty, kaupparekisteriin merkitylle liiketoimintaa harjoittavalle avoimelle yhtiölle tai kommandiittiyhtiölle vahvistetusta verotettavasta tulosta jaetaan puolet verotettavaksi avoimen yhtiön tai kommandiittiyhtiön tulona ja puolet yhtiömiesten tulona 1 momentissa säädetyllä tavalla.

Yhtymän verotettavaa tuloa vahvistettaessa ei oteta huomioon yhtymän kotimaasta saamaa sellaista osinkoa ja korkoa, joihin liittyy oikeus yhtiöveron hyvitykseen eikä näihin liittyvää yhtiöveron hyvitystä. Edellä tarkoitettu osinko, korko ja yhtiöveron hyvitys jaetaan verotettavaksi yhtymän osakkaiden tulona siten kuin 1 momentissa on säädetty.

48 §

Veronalaiseksi palkka- tai eläketuloksi katsotaan korkoetu työsuhteen perusteella saadusta lainasta siltä osin kuin lainasta peritty vuotuinen korko on Suomen Pankin peruskorkoa alempi.

57 §

Veronalaista tuloa ei ole:


19) valtion varoista maksettavista todistelukustannuksista annetun lain (666/72) nojalla valtion varoista saatu korvaus matka- ja toimeentulokustannuksista sekä taloudellisesta menetyksestä.

59 §

Vakuutuksen tuottoa laskettaessa vakuutussuorituksesta vähennettävään vakuutusmaksujen yhteismäärään luetaan vain samaan vakuutussopimukseen sisältyvästä säästöhenkivakuutuksesta ja siihen liittyvästä kuolemanvaravakuutuksesta maksetut maksut.


60 §

Veronalaista tuloa ei ole:


3) henkilövakuutuksen nojalla saatu sairaudesta tai tapaturmasta aiheutuneiden kustannusten korvaus ja muu niihin verrattava korvaus, jota ei ole saatu veronalaisen tulon sijaan tai muutoin korvaukseksi tulojen tai elatuksen vähentymisestä.

69 §

Veronalaista tuloa on myös 40 prosenttia siitä määrästä, jolla omaisuuden luovutusten verovuonna tuottama sellainen voitto, jota ei oteta huomioon satunnaista myyntivoittoa määrättäessä, ylittää 210 000 markkaa (omaisuuden luovutusvoitto).

70 §

Satunnaisen myyntivoiton ja omaisuuden luovutusvoiton määrää laskettaessa luovutushinnasta vähennetään 50 prosenttia siitä tai luovutushinnan puolta määrää suurempi omaisuuden hankintamenon poistamatta olevan osan ja voiton hankkimisesta olleiden menojen yhteismäärä. Alle kaksi vuotta omistetun omaisuuden luovutuksesta saadun satunnaisen myyntivoiton tai muun kuin avio-oikeuden nojalla tai naimaosana saadun omaisuuden luovutuksesta saadun omaisuuden luovutusvoiton määrää laskettaessa luovutushinnasta vähennetään kuitenkin vain 25 prosenttia siitä tai tätä määrää suurempi omaisuuden hankintamenon poistamatta olevan osan ja voiton hankkimisesta olleiden menojen yhteismäärä. Vastikkeetta saadun omaisuuden hankintamenoksi katsotaan perintö- ja lahjaverotuksessa käytetty verotusarvo. Hankintamenoon luetaan myös omaisuuden perusparannusmenot verovelvollisen omistusaikana.


71 §

Verovelvollisen aikaisemmin omistamien osakkeiden tai osuuksien hankintamenoa ei oteta huomioon näiden perusteella merkityn osakkeen, osuuden, optiolainan tai vaihtovelkakirjan taikka merkintäoikeuden hankintamenoa laskettaessa.

73 §

Omaisuuden luovutuksesta saatu voitto ei ole veronalaista tuloa, jos

1) verovelvollinen luovuttaa vähintään kahden vuoden ajan omistamansa sellaisen huoneiston hallintaan oikeuttavat osakkeet tai osuudet tai sellaisen rakennuksen, jota hän omistusaikanaan yhtäjaksoisesti vähintään kahden vuoden ajan ennen luovutusta on käyttänyt omana tai perheensä vakituisena asuntona (oman asunnon luovutusvoitto);


80 §

Veronalaista tuloa ei ole:


7) rangaistusta suorittavan vangin tai pakkolaitokseen eristetyn saama työ- tai käyttöraha.

86 §

Verovelvollinen saa vähentää palkkatulostaan:

1) tulonhankkimisvähennyksenä kolme prosenttia palkkatulonsa määrästä, kuitenkin enintään 2 000 markkaa;


88 §

Luonnollisen henkilön tai puolisoiden ja erillisenä verovelvollisena verotettavan kotimaisen kuolinpesän korkovähennyksen määrää laskettaessa korot otetaan huomioon vain siltä osin, kuin niiden määrä ylittää 1 000 markan suuruisen omavastuuosuuden.


89 §

Muulla verovelvollisella kuin yhteisöllä on omavastuuosuutta koskevin edellä säädetyin rajoituksin oikeus vähentää 85 prosenttia muiden kuin elinkeinotoimintaan tai maatilatalouteen liittyvien velkojensa korkojen yhteismäärästä.

Luonnollisella henkilöllä ja erillisenä verovelvollisena verotettavalla kotimaisella kuolinpesällä korkovähennyksen enimmäismäärä on muiden kuin ansiotoimintaan liittyvien korkojen osalta 20 000 markkaa. Puolisoilla vähennyksen yhteinen enimmäismäärä on 22 000 markkaa. Edellä mainittuja enimmäismääriä on korotettava 3 500 markalla, jos luonnollisella henkilöllä tai puolisoilla on ollut verovuonna elätettävänään yksi alaikäinen lapsi ja 7 000 markalla, jos tällaisia lapsia on kaksi tai useampia.

Jos verovelvollisen tai puolisoiden tuloverosta on verovuonna tehty 146 a§:n mukainen asuntovähennys, heillä on oikeus vähentää muita kuin ansiotoimintaan liittyviä korkoja enintään seuraavat määrät:

1) verovelvollinen, johon ei sovelleta tämän lain puolisoita koskevia säännöksiä 6 000 markkaa;

2) puolisot, joista molemmille on myönnetty asuntovähennys 9 000 markkaa;

3) puolisot, joista vain toiselle on myönnetty asuntovähennys 12 000 markkaa.

Edellä 2 ja 3 momentissa tarkoitettuun korkovähennykseen saa luonnollisella henkilöllä ja erillisenä verovelvollisena verotettavalla kotimaisella kuolinpesällä sisältyä enintään 6 000 markkaa ja puolisoilla yhdessä enintään 9 000 markkaa muita kuin asuntolainakorkoja, joita ovat verovelvollisen tai hänen perheensä vakituisen asunnon hankkimisesta tai perusparannuksesta johtuvan velan korot.

97 §

Luonnollinen henkilö tai erillisenä verovelvollisena verotettava kotimainen kuolinpesä saa vähentää kokonaistulostaan omaisuustulovähennyksenä kotimaasta saamiensa sijoitusrahaston voitto-osuuksien, muuna asuntona kuin vapaa-ajan asuntona käytettäväksi vuokratusta asunnosta saamiensa vuokratulojen ja muiden kuin yhtiöveron hyvitykseen oikeuttavien korkojen perusteella 2 000 markkaa lisättynä 50 prosentilla siitä määrästä, jolla nämä tulot ylittävät 2 000 markkaa. Omaisuustulovähennyksen määrä voi kuitenkin olla enintään sen perusteena olevien tulojen yhteismäärän suuruinen ja enintään 20 000 markkaa.


101 §

Valtionverotuksessa verovelvollisella tai puolisoilla yhdessä on oikeus vähentää kokonaistulostaan 12 700 markkaa, jos verovelvollisella tai puolisoilla on ollut elätettävänään verovuonna vähintään 3 vuotta mutta enintään 7 vuotta täyttänyt lapsi (lapsenhoitovähennys).

105 §

Verovelvollisella tai puolisoilla yhdessä on oikeus kokonaistulostaan kunnallisverotuksessa vähentää 10 100 markkaa jokaisesta verovuonna elättämästään alaikäisestä lapsesta (lapsivähennys).

106 §

Verovelvollisen luonnollisen henkilön kokonaistulosta kunnallisverotuksessa vähennetään 12 000 markkaa, jos hän on verovuonna elättänyt alaikäistä lasta, eikä häneen sovelleta puolisoita koskevia säännöksiä (yksinhuoltajavähennys).

109 §

Jos verovelvollisen luonnollisen henkilön kokonaistulo edellä mainittujen vähennysten jälkeen ei ole 8 500 markan määrää suurempi, on siitä kunnallisverotuksessa vähennettävä tämän tulon määrä (perusvähennys). Jos kokonaistulon määrä mainittujen vähennysten jälkeen ylittää täyden perusvähennyksen määrän, vähennystä pienennetään 20 prosentilla ylimenevän tulon määrästä.

111 §

Jos leski on erillisenä verovelvollisena verotettavan kuolinpesän osakas, pesälle myönnetään myös lesken osalta sairauskuluvähennys, eläkevakuutusmaksuvähennys, kunnallisverotuksen invalidivähennys ja valtionverotuksen invalidivähennys. Edellä mainitut vähennykset tehdään kuitenkin pesän tulosta ja tuloverosta vain, jos leski ei ole vaatinut niitä vähennettäviksi ensisijaisesti omasta tulostaan tai tuloverostaan ja vain pesän tulon sen osan perusteella, jota voitaisiin 28§:ää soveltuvin osin noudattaen pitää valtionverotuksessa lesken ansiotulona. Säännöksiä, jotka koskevat vähennyksen tekemistä lesken osalta, sovelletaan myös muuhun kuolinpesän osakkaaseen, jonka metsätalouden hyväksi tekemän työn arvo on luettu pesän tuloksi.

112 §

Eläkevakuutusmaksuvähennys, muusta kuin ansiotoimintaan liittyvästä verovelvollisen omasta tai puolison velasta johtuva korkovähennys, sairauskuluvähennys, lapsenhoitovähennys ja lapsivähennys tehdään sen puolison tuloista, joka vähennystä on vaatinut. Jollei vähennystä voida tehdä sen mukaan kuin puolisot ovat sitä vaatineet, vähennys tehdään ensisijaisesti sen puolison tuloista, jonka valtionverotuksen kokonaistulon määrä on suurempi. Lapsenhoitovähennystä tai lapsivähennyksen kustakin lapsesta erikseen myönnettävää määrää ei voida kuitenkaan jakaa tehtäväksi molempien puolisoiden tuloista.


113 §

Tiettyyn tulolähteeseen kohdistuvan velan korot vähennetään tämän tulolähteen tulosta. Verovelvollisen tai hänen perheensä asunnon hankkimiseen tai perusparannukseen liittyvien korkojen ei katsota kohdistuvan tiettyyn tulolähteeseen.

114 §

Tulo, joka on saatu toiminnasta, josta verovelvollinen on kirjanpitovelvollinen, jaksotetaan edellä säädetystä poiketen elinkeinotulon verottamisesta annetun lain mukaan.

116 §

Verovelvollisen suorittamaan menoon perustuva vähennys tehdään, jollei 117§:stä tai erityisestä syystä muuta johdu, sinä verovuonna, jona maksu on suoritettu. Meno, joka liittyy toimintaan, josta verovelvollinen on kirjanpitovelvollinen, jaksotetaan kuitenkin elinkeinotulon verottamisesta annetun lain mukaan.

120 §

Veronalaisia varoja eivät ole:


13) osuus Pohjoismaiden Investointipankin varoihin;

14) henkilöstörahaston jäsenen oikeus henkilöstörahaston varoihin.

146 a §

Verovelvollisella luonnollisella henkilöllä on oikeus tuloverosta tehtävään asuntovähennykseen seuraavin edellytyksin:

1) verovelvollinen on ryhtynyt käyttämään omana vakituisena asuntonaan sellaista rakennusta tai huoneistoa, josta tai jonka hallintaan oikeuttavista osakkeista tai osuuksista hän on aikaisintaan kaksi vuotta ennen asunnon käyttöön ottamista hankkinut omistukseensa ostamalla, vaihtamalla tai muulla vastikkeellisella saannolla vähintään puolet;

2) verovelvollinen ei ole ennen 1 kohdassa tarkoitetun asunnon hankkimista omistanut vähintään puolta vakituisena asuntona käytettäväksi tarkoitetusta asuinrakennuksesta tai tällaisen asuinhuoneiston hallintaan oikeuttavista osakkeista tai osuuksista;

3) verovelvollinen on täyttänyt enintään 39 vuotta sinä verovuonna, jona hän on ryhtynyt käyttämään 1 kohdassa tarkoitettua rakennusta tai huoneistoa omana vakituisena asuntonaan (ensiasunnon käyttöönottovuosi).

4) verovelvollinen on tehnyt asuntovähennystä koskevan vaatimuksen ennen ensiasunnon käyttöönottovuodelta toimitettavan verotuksen päättymistä.

Asuntovähennyksen täysi määrä on 7 500 markkaa. Vähennys myönnetään täysimääräisenä ensiasunnon käyttöönottovuodelta toimitettavassa verotuksessa. Yhdeksältä sitä seuraavalta verovuodelta asuntovähennys tehdään viran puolesta. Sen määrä on näinä vuosina niin monta kymmenesosaa vähennyksen täydestä määrästä kuin vähennykseen oikeuttavia vuosia on verovuosi mukaan lukien jäljellä.

Asuntovähennyksen määrää on korotettava 1 500 markalla, jos verovelvollisella tai puolisoilla yhdessä on ollut verovuonna elätettävänään yksi alaikäinen lapsi ja 3 000 markalla, jos tällaisia lapsia on ollut kaksi tai useampia (asuntovähennyksen lapsikorotus).

Jos verovelvolliselle, johon sovelletaan tämän lain puolisoita koskevia säännöksiä, ei ole määrätty tuloveroa tai jos se ei riitä asuntovähennyksen tekemiseen, vähennys tai siitä vähentämättä jäänyt määrä vähennetään verovelvollisen puolison tuloverosta.

Jos molempien puolisoiden tuloverosta on tehty asuntovähennys, asuntovähennyksen lapsikorotus vähennetään ensisijaisesti sen puolison tuloverosta, jonka tuloveron määrä on suurempi, jolleivat puolisot ole toisin vaatineet.

151 §

Kotona olevan alaikäisen lapsen muusta tulosta kuin ansiotulosta 29§:n mukaisesti määrättävä vero lasketaan siten, että lapsen ja vanhemman yhteenlasketusta tulosta menevästä verosta vähennetään vanhemman tulosta menevä vero, minkä jälkeen erotus katsotaan lapsen veroksi ja maksuunpannaan hänelle.

159 §

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1989. Sitä sovelletaan ensimmäisen kerran vuodelta 1989 toimitettavassa verotuksessa.

Joulukuun 31 päivänä 1974 annettu tulo- ja varallisuusverolaki (1043/74), velkojen korkojen vähennysoikeuden rajoittamisesta verotuksessa joulukuun 20 päivänä 1974 annettu laki (953/74), merityötulosta verotuksessa tehtävästä vähennyksestä kesäkuun 14 päivänä 1985 annettu laki (455/85) ja Oy Yleisradio Ab- nimisen yhtiön verovapaudesta kesäkuun 29 päivänä 1951 annettu laki (381/51) kumotaan.

160 §

Ennen tämän lain voimaantuloa kuolleen henkilön kuolinpesän osalta 33§:ssä tarkoitettu määräaika lasketaan vuoden 1989 alusta. Liiketoimintaa harjoittavaa kuolinpesää ei kuitenkaan veroteta erillisenä verovelvollisena kauemmin kuin viideltä vainajan kuolinvuotta seuraavalta verovuodelta.

162 §

Vahvistaessaan ulkomaille tehdystä työmatkasta suoritettavien verovapaiden päivärahojen enimmäismääriä verovuosille 1990 ja 1991 verohallituksen on tarkistettava vuodelta 1989 toimitettavaa verotusta varten vahvistettuja perusteita yhtä suurin vuosittaisin muutoksin siten, että vuodelta 1992 toimitettavaa verotusta varten vahvistettavat perusteet ovat 50§:n 1 momentin mukaiset.

Poiketen siitä, mitä edellä 50§:ssä ja 2 momentissa on säädetty, verovapaata tuloa on niiden perusteiden mukaan, joita on sovellettava vuodelta 1989 toimitettavassa verotuksessa, vuoden 1990 tammikuun ja helmikuun aikana tehdystä työmatkasta saatu

1) ateriakorvaus,

2) päivittäisistä asunnon ja erityisen työntekemispaikan välisistä matkoista saatu matkustamiskustannusten korvaus aloilla, joilla erityistä työntekemispaikkaa joudutaan työn lyhytaikaisuuden vuoksi usein vaihtamaan, sekä

3) ulkomaille tehdystä työmatkasta saatu päiväraha.

163 a §

Jos säästöhenkivakuutus on otettu ennen 1 päivää tammikuuta 1989, vakuutuksen tuotto lasketaan 59§:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla myös siinä tapauksessa, että säästösumma maksetaan vakuutuksenottajalle itselleen, kun vakuutettuna on vakuutuksenottajan puoliso tai puolison lapsi, vakuutuksenottajan suoraan ylenevässä tai alenevassa polvessa oleva perillinen, ottolapsi tai kasvattilapsi.

164 §

Sellaiset avustuskassalaissa (471/42) tarkoitettujen sairauskassojen suorittamat etuudet, jotka ovat verovapaata tuloa ennen tätä lakia voimassa olleiden säännösten mukaan, ovat verovapaata tuloa myös tätä lakia sovellettaessa, jos ne maksetaan vuoden 1990 maaliskuuta edeltäneeltä ajalta. Reserviläispalkka on verovapaata tuloa, jos se maksetaan vuotta 1990 edeltäneeltä ajalta.

165 §

Ennen vuotta 1989 hankitun asunnon luovutuksesta saatu oman asunnon luovutusvoitto on verovapaata tuloa myös vuodelta 1990 toimitettavassa verotuksessa, jos ennen tätä lakia voimassa olleiden säännösten mukainen oman asunnon myyntivoiton verovapauden edellyttämä omistus- ja asumisaika on täyttynyt ennen vuotta 1990.

166 §

Sellainen 75§:n 2 momentissa tarkoitettu avustus, joka perustuu ennen vuotta 1989 annettuun tuomioon tai sitoumukseen, on vuosilta 1989-1998 toimitettavissa verotuksissa saajalleen veronalaista tuloa ja maksajalleen vähennyskelpoinen meno.

166 a §

Kotimaisen osakeyhtiön tai osuuskunnan toiselta kotimaiselta osakeyhtiöltä tai osuuskunnalta saamat sellaiset osingot ja osuuspääoman korot, jotka jaetaan ennen vuotta 1990 päättyneeltä tilikaudelta, ovat verovapaata tuloa sen mukaan kuin on säädetty 31 päivänä joulukuuta 1974 annetun tulo- ja varallisuusverolain (1043/74) 23§:n 1 momentissa, sellaisena kuin se on 23 päivänä kesäkuuta 1977 annetussa laissa (510/77).

Luonnollisella henkilöllä ja erillisenä verovelvollisena verotettavalla kotimaisella kuolinpesällä on oikeus 97§:ssä tarkoitettuun omaisuustulovähennykseen myös niiden kotimaiselta osakeyhtiöltä saatujen osinkojen perusteella, jotka eivät oikeuta yhtiöveron hyvitykseen.

167 a §

Verovelvollisella on vuodelta 1990 toimitettavasta verotuksesta alkaen oikeus asuntovähennykseen myös vuosina 1987-1989 hankkimansa asunnon perusteella, jos asuntovähennykselle 146 a§:ssä säädetyt edellytykset olisivat asunnon käyttöönottovuonna muutoin täyttyneet ja jos verovelvollinen tekee asiaa koskevan vaatimuksen ennen vuodelta 1990 toimitettavan verotuksen päättymistä. Asuntovähennyksen määrä on tällöin niin monta kymmenesosaa täyden vähennyksen määrästä ja vähennyksen jäljellä olevan myöntämisajan pituus sama kuin mihin verovelvollisella olisi 146 a§:n 2 momentin mukaan oikeus, jos täysi vähennys olisi tehty asunnon käyttöönottovuonna.

Vuosilta 1990-1995 toimitettavissa verotuksissa asuntovähennykselle 146 a§:n 1 momentin 2 kohdassa säädettyjen edellytysten katsotaan täyttyvän, jos verovelvollisella ei ole verovuonna tai viitenä sitä edeltäneenä verovuonna ollut omistuksessaan vähintään puolta asuinrakennuksesta tai asuinhuoneiston hallintaan oikeuttavista osakkeista tai osuuksista. Vuodelta 1996 toimitettavasta verotuksesta alkaen mainittujen edellytysten katsotaan täyttyvän, jos verovelvollisella ei ole vuoden 1989 jälkeen ollut omistuksessaan vähintään puolta asuinrakennuksesta tai asuinhuoneiston hallintaan oikeuttavista osakkeista tai osuuksista.

168 §

Merityötulosta verotuksessa tehtävästä vähennyksestä annetun lain 7§:ssä tarkoitettu merimiesverolautakunta toimii tämän lain 96§:ssä tarkoitettuna lautakuntana tämän lain voimaantullessa meneillään olevan toimikautensa loppuun.

170 §

Jos muussa lainsäädännössä viitataan 159§:n 2 momentissa mainittujen lakien säännöksiin, viittauksen on katsottava tarkoittavan tätä lakia tai tämän lain vastaavaa lainkohtaa.



Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1990. Sitä sovelletaan ensimmäisen kerran vuodelta 1990 toimitettavassa verotuksessa. Lain 106§:ää, 111§:n 2 momenttia, 113§:n 3 momenttia, 114§:n 3 momenttia sekä 116 ja 163 a§:ää sovelletaan kuitenkin jo verovuodelta 1989 toimitettavassa verotuksessa.

Hallituksen esitys 110/89
Valtiovarainvaliok. miet. 85/89
Suuren valiok. miet. 227/89

Helsingissä 29 päivänä joulukuuta 1989

Tasavallan Presidentti
Mauno Koivisto

Valtiovarainministeri
Erkki Liikanen

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.