1204/1989

Annettu Helsingissä 22 päivänä joulukuuta 1989

Asetus rakennushallinnosta annetun asetuksen muuttamisesta

Valtiovarainministerin esittelystä

kumotaan rakennushallinnosta 7 päivänä tammikuuta 1982 annetun asetuksen (24/82) 2§:n 5 momentti, 10§:n 2 momentti, 15§:n 2, 5 ja 9 kohta, jolloin nykyinen 3-4, 6-8 ja 10-12 kohta siirtyy 2-9 kohdaksi, 23§, 24§, 26§:n 3 momentti ja 29§:n 2 momentti,

näistä 10§:n 2 momentti ja 15§:n 9 kohta sellaisina kuin ne ovat muutettuina 6 päivänä kesäkuuta 1986 annetussa asetuksessa (429/86), sekä 23§ ja 29§:n 2 momentti sellaisina kuin ne ovat muutettuina 18 päivänä joulukuuta 1987 annetussa asetuksessa (1071/87) sekä

muutetaan 11§:n 1 momentti, 12§ ja 13§, 15§:n aiemmat 11 ja 12 kohta, 26§:n 1 ja 2 momentti, 28§, 29§:n 1 ja 3 momentti ja 43§,

sellaisina kuin niistä 15§:n 11 ja 12 kohta, 29§:n 1 momentti ja 43§ ovat mainitussa 18 päivänä joulukuuta 1987 annetussa asetuksessa sekä 26§:n 2 momentti, 28§ ja 29§:n 3 momentti 16 päivänä kesäkuuta 1989 annetussa asetuksessa (566/89), seuraavasti:

11 §

Rakennushallinnon päällikkönä on pääjohtaja.


12 §

Pääjohtaja johtaa rakennushallinnon toimintaa sekä vastaa siitä, että sille kuuluvat tehtävät hoidetaan tehokkaasti, taloudellisesti ja tarkoituksenmukaisesti. Hänen tulee seurata rakennushallinnon toimialan ja hallinnon yleistä kehitystä sekä tehdä aloitteita tarpeellisiksi uudistuksiksi ja parannuksiksi.

13 §

Osastopäälliköt johtavat osastoaan ja avustavat pääjohtajaa rakennushallinnon johtamisessa. Apulaisosastopäälliköt avustavat osastopäällikköä osaston johtamisessa.

Rakennushallinnossa johtotehtävissä olevat vastaavat siitä, että heidän johtamalleen yksikölle kuuluvat tehtävät suoritetaan tehokkaasti, taloudellisesti ja tarkoituksenmukaisesti.

Lisäksi esimiehen tehtävänä on:

1) johtaa ja kehittää yksikkönsä toimintaa sekä seurata alansa kehitystä;

2) vastata yksikkönsä toiminnan ja talouden suunnittelusta;

3) vastata yksikkönsä henkilöstön ja muiden voimavarojen tarkoituksenmukaisesta käytöstä;

4) vastata tehtävänsä edellyttämästä yhteydenpidosta ja tiedotustoiminnasta; sekä

5) vastata yksikkönsä henkilöstön kehittämisestä ja työoloista sekä edistää henkilöstönsä yhteistyötä.


15 §

Rakennushallituksen istunnossa käsitellään asiat, jotka koskevat:


8) virkamiesten kelpoisuusehtoja, virkamiehen nimittämistä ja virkavapautta, sikäli kuin asiasta päättäminen ei tämän asetuksen tai työjärjestyksen mukaan kuulu pääjohtajalle, hallinto-osaston osastopäällikölle tai piirirakennuspäällikölle, sekä

9) pääjohtajan istunnossa käsiteltäväksi määräämiä asioita.


26 §

Pääjohtajan ollessa esteellinen tai muusta syystä estynyt on hänen sijaisenaan valtiovarainministeriön pääjohtajan esityksestä määräämä osastopäällikkö tai tämänkin ollessa estynyt virassa vanhin osastopäällikkö.

Osastopäällikön sijaisena on hallinto-osastossa hallintotoimiston toimistopäällikkö tai hänen ollessaan estynyt pääjohtajan määräämä muu hallinto-osaston toimistopäällikkö tai virkamies, kehittämis- ja hankeosastossa pääjohtajan määräämä asianomaisen osaston apulaisosastopäällikkö tai muu virkamies, kiinteistöosastossa pääjohtajan määräämä asianomaisen osaston toimistopäällikkö sekä ylläpito-osastossa pääjohtajan määräämä virkamies. Apulaisosastopäällikön, piirirakennuspäällikön ja toimistopäällikön sijaisen määrää pääjohtaja.


28 §

Yleisenä kelpoisuusvaatimuksena rakennushallinnon virkoihin on sellainen taito ja kyky, jota viran menestyksellinen hoitaminen edellyttää. Pääjohtajalta, osastopäälliköltä ja piirirakennuspäälliköltä vaaditaan perehtyneisyyttä hallinnollisiin tehtäviin sekä käytännössä osoitettua johtamistaitoa.

Lisäksi vaaditaan:

1) pääjohtajalta virkaan soveltuva ylempi korkeakoulututkinto sekä hyvää perehtyneisyyttä rakennushallinnon toimialaan kuuluviin kysymyksiin,

2) hallinto-osaston osastopäälliköltä oikeustieteen kandidaatin tutkinto,

3) kehittämis- ja hankeosaston osastopäälliköltä arkkitehdin tai virkaan soveltuva diplomi-insinöörin tutkinto,

4) kiinteistöosaston ja ylläpito-osaston osastopäälliköltä sekä piirirakennuspäälliköltä virkaan soveltuva ylempi korkeakoulututkinto,

5) kehittämis- ja hankeosaston apulaisosastopäälliköltä arkkitehdin tai virkaan soveltuva diplomi-insinöörin tutkinto sekä perehtyneisyyttä osaston toimialaan kuuluviin tehtäviin, kuitenkin siten, että kummassakin osastossa toisella apulaisosastopäälliköllä tulee olla arkkitehdin ja toisella diplomi-insinöörin tutkinto,

6) hallintotoimiston toimistopäälliköltä oikeustieteen kandidaatin tutkinto sekä perehtyneisyyttä hallinnollisiin tehtäviin,

7) taloustoimiston toimistopäälliköltä virkaan soveltuva ylempi korkeakoulututkinto tai ekonomin tutkinto sekä perehtyneisyyttä taloushallinnon tehtäviin,

8) kehittämistoimiston toimistopäälliköltä virkaan soveltuva ylempi korkeakoulututkinto sekä perehtyneisyyttä rakennushallinnon toimialaan kuuluviin tehtäviin,

9) kiinteistötoimiston toimistopäälliköltä virkaan soveltuva diplomi-insinöörin tutkinto tai arkkitehdin tutkinto sekä perehtyneisyyttä maankäyttöön ja kiinteistöhallintoon,

10) huonetilatoimiston toimistopäälliköltä virkaan soveltuva ylempi korkeakoulututkinto sekä perehtyneisyyttä osaston toimialaan kuuluviin tilanhankintatehtäviin,

11) yliarkkitehdilta arkkitehdin tutkinto, sekä

12) yli-insinööriltä virkaan soveltuva diplomi-insinöörin tutkinto.

29 §

Tasavallan presidentti nimittää pääjohtajan valtioneuvoston esityksestä ja osastopäällikön rakennushallituksen esityksestä.


Apulaisosastopäällikön, piirirakennuspäällikön, toimistopäällikön, yliarkkitehdin, yli-insinöörin, kiinteistöpäällikön, ylitarkastajan, teknillisen tarkastajan, erikoistutkijan, toimistoarkkitehdin, asianvalvojan, rakennuslakimiehen, tiedotuspäällikön, koulutuspäällikön, sosiaalipäällikön, aktuaarin, tutkimussihteerin, kirjastonhoitajan ja arkistonhoitajan nimittää rakennushallitus.


43 §

Pääjohtaja vahvistaa työjärjestyksen, jossa annetaan tarkemmat määräykset rakennushallituksen yksiköissä ja piirirakennustoimistoissa käsiteltävistä asioista, niiden käsittelymenettelystä sekä siitä, kenelle asian ratkaiseminen kuuluu.



Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1990.

Helsingissä 22 päivänä joulukuuta 1989

Tasavallan Presidentti
Mauno Koivisto

Valtiovarainministeri
Erkki Liikanen

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.