Laki väestökirjalain muuttamisesta
- Säädöksen tyyppi
- Laki
- Antopäivä
Alkuperäisen säädöksen teksti
Alkuperäisten säädösten teksteihin ei päivitetä säädösmuutoksia eikä tehdä oikaisuja. Muutokset ja oikaisut on huomioitu ajantasaistetuissa säädöksissä. Oikaisut näkyvät myös säädöskokoelman pdf-versioissa.
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
kumotaan 21 päivänä helmikuuta 1969 annetun väestökirjalain ( 141/69 ) 22 ja 31§,
muutetaan l§:n 2 momentti, 2§:n 2 momentti, 5-7§, 6 luvun otsikko sekä 13-21, 28 a ja 29§, sellaisina kuin niistä ovat 2§:n 2 momentti 14 päivänä heinäkuuta 1978 annetussa laissa (558/78), 5§ osittain muutettuna viimeksi mainitulla lailla, 6, 7, 13, 14, 16, 18 ja 28 a§ 20 päivänä tammikuuta 1984 annetussa laissa (77/84) ja 15§ osittain muutettuna viimeksi mainitulla lailla, sekä
lisätään lakiin uusi 8 a§ seuraavasti:
1 §
Paikallisia väestökirjoja ovat kotipaikkarekisteri ja väestörekisteri.
2 §
Kotipaikkarekisteriin ja väestön keskusrekisteriin merkitään myös kiinteistöt ja niillä olevat rakennukset sekä rakennuksissa olevat huoneistot.
5 §
Väestökirjoissa olevia tietoja on tarkistettava säännöllisesti.
Väestörekisterikeskuksen on määrättävä tarkistuksen ajankohta, tarkistettavat tiedot sekä tarkistuksen laajuus siten, että tiedot tulevat koko maassa tarkistetuiksi tarpeellisilta osin ainakin kerran kymmenessä vuodessa.
6 §
Paikallisten väestökirjojen pitäminen on 26§:n 1 momentissa säädetyin poikkeuksin rekisteritoimiston tehtävänä.
7 §
Henkilön on tehtävä itsestään ja kanssaan muuttaneista perheenjäsenistään muuttoilmoitus uuden asuinpaikkansa rekisteritoimistolle, jos oleskelu kestää yli kuukauden. Muuttoilmoitus on tehtävä myös silloin, kun henkilön tilapäinen oleskelu asuinpaikassa muuttuu pysyväksi.
Maasta muuttavan tai ulkomaille asumaan asettuvan on tehtävä itsestään ja kanssaan muuttavista perheenjäsenistään maastamuuttoilmoitus sille rekisteritoimistolle, jonka virka-alueella hänellä on kotipaikka, jos oleskelu ulkomailla kestää yli kuukauden. Ilmoitus on tehtävä myös silloin, kun henkilön tilapäinen oleskelu ulkomailla muuttuu pysyväksi. Yhteispohjoismaisesta muuttokirjasta on kuitenkin voimassa, mitä siitä on määrätty Oslossa 5 päivänä joulukuuta 1968 tehdyssä Suomen, Islannin, Norjan, Ruotsin ja Tanskan välisessä väestörekisteriä koskevassa sopimuksessa (SopS 46/69).
Henkilön on pyynnöstä annettava väestökirjaviranomaiselle henkilötietojensa tarkistamista varten tarpeelliset tiedot. Sairaalan, vanhainkodin ja muun näihin verrattavan hoitolaitoksen sekä rangaistuslaitoksen on annettava rekisteritoimistolle tammikuun aikana ilmoitus laitoksessa yli kolme kuukautta olleista henkilöistä.
Sen rakennuksen, jossa henkilö asuu, omistaja tai haltija taikka näiden edustaja on velvollinen huolehtimaan muuttoilmoituksen tekemisestä ja toimittamisesta rekisteritoimistolle. Jos maastamuuttoilmoitus on jätetty sen rakennuksen, josta henkilö muuttaa ulkomaille, omistajalle tai haltijalle taikka näiden edustajalle, tulee tämän toimittaa ilmoitus rekisteritoimistolle.
8 a §
Väestön keskusrekisterissä on oltava saatavilla tieto siitä, missä kunnassa henkilöllä on ollut tässä laissa tarkoitettu kotipaikka tammikuun 1. päivänä ( vuoden ensimmäisen päivän kotipaikka ) ja mikä on samana ajankohtana ollut kunnan asukasluku ( vuoden ensimmäisen päivän asukasluku ). Tietojen rekisteröinnissä otetaan tällöin huomioon kaikki viimeistään asianomaisen vuoden maaliskuun 31. päivänä väestön keskusrekisteriin talletetut kotipaikkaa koskevat ilmoitukset.
6 luku Kotipaikan määrääminen ja muutoksenhaku
13 §
Rekisteritoimiston on muuttoilmoituksen saatuaan viipymättä tehtävä päätös ilmoituksessa mainitun henkilön kotipaikasta.
Jos henkilö on laiminlyönyt muuttoilmoituksen tekemisen, on sen rekisteritoimiston, joka katsoo henkilön muuttaneen virka-alueelleen, kehotettava häntä määräajassa täyttämään velvollisuutensa ja samalla ilmoitettava, että laiminlyönti ei estä ratkaisemasta asiaa. Määräajan jälkeen rekisteritoimiston on viipymättä tehtävä päätös henkilön kotipaikasta.
Jos henkilöä muusta kuin 2 momentissa mainitusta syystä ei ole merkitty minkään kunnan kotipaikkarekisteriin, vaikka hänen tiedetään asuvan vakituisesti Suomessa, asianomaisen rekisteritoimiston on tehtävä päätös hänen kotipaikastaan.
14 §
Rekisteritoimiston on maastamuuttoilmoituksen saatuaan viipymättä tehtävä päätös siitä, onko ilmoituksessa mainittu henkilö poistettava kotipaikkarekisteristä.
Jos henkilö on laiminlyönyt maastamuuttoilmoituksen tekemisen, on rekisteritoimiston, jonka virka-alueeseen kuuluvan kunnan kotipaikkarekisteriin henkilö on merkitty, kehotettava häntä määräajassa täyttämään velvollisuutensa ja samalla ilmoitettava, että laiminlyönti ei estä ratkaisemasta asiaa. Määräajan jälkeen rekisteritoimiston on viipymättä tehtävä päätös asiasta.
Kehotus ilmoitusvelvollisuuden täyttämiseen voidaan erityisestä syystä jättää lähettämättä. Rekisteritoimisto voi tällöin ratkaista asian, jos sillä on luotettava selvitys henkilön muuttamisesta vakituisesti ulkomaille.
15 §
Rekisteritoimiston 13 ja 14§:ssä tarkoitetut päätökset annetaan tiedoksi henkilölle, jos päätös ei ole rekisteritoimistolle tehdyn muuttoilmoituksen tai maastamuuttoilmoituksen mukainen sekä silloin, kun rekisteritoimisto on tehnyt kotipaikkaa koskevan päätöksen saamatta henkilöltä asianmukaista ilmoitusta.
Jollei muuta näytetä, katsotaan henkilön saaneen päätöksestä tiedon seitsemäntenä päivänä sen jälkeen, kun päätös on annettu postin kuljetettavaksi hänen ilmoittamaansa tai rekisteritoimistossa viimeksi tiedossa olevaan osoitteeseen.
16 §
Henkilö, jonka kotipaikasta on kysymys, saa kirjallisesti vaatia rekisteritoimistolta oikaisua 13 tai 14§:ssä tarkoitettuun päätökseen. Oikaisuvaatimus on tehtävä kolmenkymmenen päivän kuluessa päätöksen tiedoksi saamisesta.
17 §
Rekisteritoimiston on, jollei oikaisuvaatimusta jätetä tutkimatta tai ilmeisesti aiheettomana hylätä, hankittava lausunto tai muu selvitys siltä rekisteritoimistolta, jonka virka-alueeseen kuuluvan kunnan kotipaikkarekisteriin henkilö on ennen viimeksi tehtyä kotipaikkaratkaisua merkitty.
18 §
Rekisteritoimiston oikaisuvaatimukseen antamaan päätökseen saa asianomainen henkilö hakea muutosta valittamalla siihen lääninoikeuteen, jonka tuomiopiirissä päätöksen antanut rekisteritoimisto on, kolmenkymmenen päivän kuluessa päätöksen tiedoksi saamisesta.
Valituskirjelmän saa jättää päätöksen tehneelle rekisteritoimistolle. Tällöin rekisteritoimiston on lähetettävä valituskirjelmä ja päätöksen perusteena olleet asiakirjat lääninoikeuteen. Asiakirjoihin on liitettävä rekisteritoimiston lausunto.
19 §
Lääninoikeus, johon rekisteritoimiston päätöksestä on valitettu, voi tehdyistä vaatimuksista riippumatta määrätä henkilön merkittäväksi toiseenkin lääniin kuuluvan kunnan kotipaikkarekisteriin tai poistettavaksi siitä.
20 §
Henkilö saa hakea muutosta lääninoikeuden hänen kotipaikkaansa koskevaan päätökseen valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen kolmenkymmenen päivän kuluessa päätöksen tiedoksi saamisesta.
21 §
Rekisteritoimiston on henkilön kotipaikkaa koskevan päätöksensä perusteella tehtävä asianmukaiset merkinnät kotipaikkarekisteriin.
Lääninoikeuden ja korkeimman hallinto-oikeuden on lähetettävä jäljennös päätöksestään asianomaiselle rekisteritoimistolle. Rekisteritoimiston on tehtävä päätöksestä aiheutuvat merkinnät kotipaikkarekisteriin.
28 a §
Rekisteritoimiston pitämistä paikallisista väestökirjoista ja niihin kuuluvista asiakirjoista annettavista todistuksista, otteista, jäljennöksistä ja muista tiedoista peritään, jollei niiden antamisesta tai ilmoittamisesta säädetä muussa laissa tai ole säädetty ennen 1 päivää huhtikuuta 1982 annetussa asetuksessa, maksuja, joiden suuruudesta säädetään asetuksella valtion maksuperustelaissa (980/73) säädettyjen perusteiden mukaan. Asetuksella voidaan kuitenkin säätää, että yksityisille henkilöille ja kunnallisille viranomaisille saadaan antaa edellä tarkoitettuja tietoja asetuksella tarkemmin säädettävää tarkoitusta varten maksutta.
29 §
Väestökirjojen pitämisestä aiheutuvat kustannukset, lukuun ottamatta evankelis-luterilaisen kirkon ja ortodoksisen kirkkokunnan seurakuntien kirkonkirjojen pitämistä, suoritetaan valtion varoista.
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1990.
Milloin muussa laissa tai asetuksessa jokin oikeus tai velvollisuus määräytyy henkikirjoituspaikan perusteella, sovelletaan tällöin tämän lain 8 a§:ssä tarkoitettua vuoden ensimmäisen päivän kotipaikkaa. Jos kysymys on henkikirjoitetusta asukasmäärästä, sovelletaan tällöin vuoden ensimmäisen päivän asukaslukua.
Sen estämättä, mitä edellä 8 a§:ssä on säädetty tietojen rekisteröinnistä, otetaan vuonna 1990 vuoden ensimmäisen päivän kotipaikkaa ja asukaslukua määrättäessä huomioon kaikki viimeistään toukokuun 31. päivänä väestön keskusrekisteriin talletetut kotipaikkaa koskevat ilmoitukset.
Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.
Hallituksen esitys 99/89
Laki- ja talousvaliok. miet. 18/89
Suuren valiok. miet. 137/89
Helsingissä 1 päivänä joulukuuta 1989
Tasavallan Presidentti Mauno KoivistoSisäasiainministeri Jarmo Rantanen