978/1989

Annettu Helsingissä 26 päivänä lokakuuta 1989

Verohallituksen päätös vuodelta 1989 toimitettavassa verotuksessa noudatettavista luontoisetujen laskentaperusteista

Verohallitus on 29 päivänä joulukuuta 1988 annetun tulo- ja varallisuusverolain (1240/88) 47§:n nojalla määrännyt, että työnantajalta saadut luontoisedut on vuodelta 1989 toimitettavassa verotuksessa arvioitava seuraavien perusteiden mukaan:

Asuntoetu ja sähkön käyttöoikeus
1 §

Asuntoedun ja siihen sisältyvän lämmityksen raha-arvot ovat keskuslämmitysasunnoissa seuraavat:

a) Pääkaupunkiseutu (Helsinki, Espoo, Kauniainen, Vantaa)

Asunto valmistunut: Edun arvo mk/kk
ennen vuotta 1976 200 mk + 16,00 mk neliömetriltä
vuosina 1976-1983 200 mk + 19,70 mk neliömetriltä
vuonna 1984 tai myöhemmin 200 mk + 24,50 mk neliömetriltä

b) Muu Suomi

Asunto valmistunut: Edun arvo mk/kk
ennen vuotta 1961 130 mk + 12,50 mk neliömetriltä
vuosina 1961-1975 165 mk + 14,20 mk neliömetriltä
vuosina 1976-1983 200 mk + 15,70 mk neliömetriltä
vuonna 1984 tai myöhemmin 200 mk + 20,20 mk neliömetriltä

Asuntoedun arvo valtion asuntolainoittamassa vuokra-asunnossa on 1 momentista poiketen enintään asunnosta asuntohallituksen vahvistamien perusteiden mukaan perittävän vuokran määrä.

2 §

Asunnon valmistumisvuotena pidetään rakennuksen valmistumisvuotta. Jos rakennus on kokonaisuudessaan peruskorjattu, valmistumisvuotena pidetään rakennuksen korjausvuotta.

3 §

Jos verovelvollinen vastaa itse lämmityskustannuksista keskuslämmitysasunnossa, 1§:ssä tarkoitettua edun arvoa vähennetään 3,00 mk neliömetriltä kuukaudessa.

4 §

Asuntoedun ja siihen sisältyvän lämmityksen raha-arvo uunilämmitysasunnossa on 8,40 mk neliömetriltä kuukaudessa. Jos verovelvollinen vastaa itse lämmityskustannuksista, edun arvo on 6,00 mk neliömetriltä kuukaudessa.

5 §

Asuntoetuun liittyvän rajoittamattoman sähkönkäyttöoikeuden arvo on 1,30 mk neliömetriltä kuukaudessa. Edun arvo ei sisällä asunnon lämmitystä sähköllä.

Sähkölämmitteinen asunto rinnastetaan asuntoedun arvoa määrättäessä keskuslämmitysasuntoon.

6 §

Asuntoedun raha-arvo yhteishuoneessa lämpöineen ja valoineen on keskuslämmityshuoneessa 268,00 mk ja uunilämmityshuoneessa 80,00 mk kuukaudessa.

7 §

Asuntoedun raha-arvoa laskettaessa luetaan asunnon pinta-alaan varsinaiset asuinhuoneet ja verovelvollisen tai hänen perheensä asumiseen liittyvät rakennustilat kuten sauna, uima-allas ja askartelutilat. Autotallia ei lueta asunnon pinta-alaan.

Ennen vuotta 1961 valmistuneessa asunnossa luetaan asunnon pinta-alaan asuntoedun raha-arvoa laskettaessa 150 neliömetriä ylittävältä osalta puolet 1 momentissa tarkoitetuista tiloista.

8 §

Jos asuntojen vuokratason on todettu kunnassa olevan edellä 1§:n 1 momentissa tarkoitettuja asuntoedun arvoja alhaisemman, voidaan näitä arvoja yleisesti kunnassa alentaa, kuitenkin enintään 20 prosentilla.

Vastaavasti voidaan edellä 1§:n 1 momentissa tarkoitettuja asuntoedun arvoja tai niiden tämän pykälän 1 momentin mukaisesti muutettuja arvoja alentaa asunnon kunnassa olevan sijaintipaikan perusteella, kuitenkin enintään 20 prosentilla.

Autotallietu
9 §

Lämmitetyn autotallin tai hallipaikan raha-arvo on pääkaupunkiseudulla (Helsinki, Espoo, Kauniainen ja Vantaa) 150 mk ja muun Suomen alueella 100 mk kuukaudessa. Kylmän autotallin tai hallipaikan raha-arvo on pääkaupunkiseudulla 100 mk ja muun Suomen alueella 80 mk kuukaudessa.

Ravintoetu
10 §

Ravintoedun arvo on 16 markkaa ateriaa kohden, jos edun hankkimisesta työnantajalle aiheutuneiden välittömien kustannusten määrä on vähintään 16 mk ja enintään 30 mk. Jos välittömien kustannusten määrä alittaa 16 mk tai ylittää 30 mk, edun arvona pidetään välittömien kustannusten määrää.

11 §

Välittömiä kustannuksia ovat aterian valmistuksessa käytetyt raaka-aineet sekä aterian valmistus- ja tarjoilupalkat sosiaalikustannuksineen. Jos työnantaja on sopinut ravitsemisliikkeen kanssa työpaikkaruokailun järjestämisestä, välittöminä kustannuksina pidetään työnantajan ateriasta ravitsemisliikkeelle suorittamaa määrää.

Välittöminä kustannuksina ei pidetä aterian kuljettamisesta ruokailupaikalle aiheutuneita kustannuksia.

Palkansaajan työnantajalle ateriasta suorittamaa korvausta ei oteta huomioon välittömien kustannusten määrää laskettaessa, vaan se vähennetään ravintoedun raha-arvosta.

12 §

Sairaalan, koulun, päiväkodin tai muun vastaavan laitoksen henkilökuntaan kuuluvan laitosruokailun yhteydessä saaman ravintoedun raha-arvona pidetään 12 markkaa ateriaa kohden.

13 §

Enintään 30 markan nimellisarvoisen, useampaan kuin yhteen ruokailupaikkaan kelpaavan ruokailulipukkeen muodossa saadun edun arvo on 75 % ruokailulipukkeen nimellisarvosta vähintään kuitenkin 16 mk. Nimellisarvoltaan yli 30 markan ruokailulipuke arvostetaan nimellisarvoonsa.

Ruokailulipukkeen arvostaminen 1 momentin mukaisesti 75 prosenttiin nimellisarvostaan edellyttää, että sitä voidaan käyttää ainoastaan ateriointiin eikä sitä vastaan saa rahaa, elintarvikkeita tai muita hyödykkeitä. Muussa tapauksessa lipuke arvostetaan nimellisarvoonsa. Palkansaajalle voidaan antaa edellä mainitulla tavalla arvostettuna vain yksi lipuke sellaista tosiasiallista kotimaan työssäolopäivää kohden, jona työpaikkaruokailua vastaavaa ateriaa ei ole työnantajan toimesta muulla tavoin järjestetty.

Täysihoitoetu
14 §

Asunnon, ravinnon, valon ja lämmön sisältävän edun arvo on 1 035,00 mk kuukaudessa yhdessä huoneessa ja 980,00 mk kuukaudessa yhteishuoneessa.

15 §

Merimiespalveluksessa olevan henkilön merimiehenä saaman luontoisedun raha-arvo on 32,00 mk päivää kohden tai enintään 720,00 mk kuukaudessa.

Autoetu
16 §

Jos verovelvollinen tai hänen perheensä on käyttänyt yksityisajoihin työnantajan henkilö- tai pakettiautoa, verovelvollisen saama etu katsotaan autoeduksi. Autoedun arvo vahvistetaan käyttäen joko kuukausikohtaista arvoa tai ajopäiväkirjan taikka muun verovelvollisen tahi veroviranomaisen esittämän luotettavan selvityksen perusteella määräytyvää kuukausikohtaista perusarvoa ja siihen lisättyä kilometrikohtaista arvoa seuraavasti:

Kuukausikohtainen arvo Ajopäiväkirjan tai muun verovelvollisen taikka veroviranomaisen esittämän luotettavan selvityksen perusteella määräytyvä arvo
a) Ikäryhmä A (1-3 vuotta) mk/kk mk/kk +p/km
I autoluokka, sylinteritilavuus enintään 1300 cm3 ja uushankintahinta enintään 90 000 mk
-vapaa autoetu 1 580 800 52
-auton käyttöetu 1 220 800 28
II autoluokka, sylinteritilavuus enintään 1600 cm3 ja uushankintahinta enintään 130 000 mk
-vapaa autoetu 1 890 960 62
-auton käyttöetu 1 470 960 34
III autoluokka, sylinteritilavuus enintään 2000 cm3 ja uushankintahinta enintään 200 000 mk
-vapaa autoetu 2 630 1 490 76
-auton käyttöetu 2 180 1 490 46
IV autoluokka, sylinteritilavuus yli 2000 cm3 ja uushankintahinta enintään 240 000 mk
-vapaa autoetu 3 510 2 100 94
-auton käyttöetu 2 970 2 100 58
V autoluokka, uushankintahinta yli 240 000 mk
-vapaa autoetu 4 920 3 120 120
-auton käyttöetu 4 290 3 120 78
b) Ikäryhmä B (yli 3 vuotta)
I autoluokka, sylinteritilavuus enintään 1 300 cm3
-vapaa autoetu 1 180 400 52
-auton käyttöetu 820 400 28
II autoluokka, sylinteritilavuus enintään 1 600 cm3
-vapaa autoetu 1 410 480 62
-auton käyttöetu 990 480 34
III autoluokka, sylinteritilavuus enintään 2 000 cm3
-vapaa autoetu 1 880 740 76
-auton käyttöetu 1 430 740 46
IV autoluokka, sylinteritilavuus yli 2 000 cm3
-vapaa autoetu 2 460 1 050 94
-auton käyttöetu 1 920 1 050 58
17 §

Auton ikäryhmä kussakin autoluokassa määräytyy rekisteriotteeseen merkityn auton käyttöönottovuoden perusteella. Ikäryhmään A kuuluvat vuonna 1987 ja sen jälkeen käyttöönotetut autot. Ikäryhmään B kuuluvat muut autot.

18 §

Uushankintahinnalla tarkoitetaan auton maahantuojan tai sen puuttuessa tukkukaupan ilmoittamaa 30.4.1988 voimassa ollutta automallin ohjevähittäismyyntihintaa. Jos automallilla ei ole ollut 30.4.1988 ohjevähittäismyyntihintaa, uushankintahintana käytetään automallin käyttöönottokuukauden ohjevähittäismyyntihintaa.

Autoon hankitut lisävarusteet talvirenkaita ja autopuhelinta lukuunottamatta otetaan huomioon uushankintahintaa määriteltäessä siltä osin kuin niiden arvo ylittää 10 000 mk.

19 §

Ikäryhmään A kuuluva auto, jonka uushankintahinta ylittää sylinteritilavuuden perusteella määräytyvän autoluokan ylärajan, siirtyy hintaansa vastaavaan luokkaan. Tätä määräystä sovelletaan vain sellaisiin autoihin, jotka on otettu käyttöön 1.3.1989 tai sen jälkeen. Auto pysyy ikäryhmään A kuulumisensa ajan siinä luokassa, johon se käyttöönottovuonna uushankintahintansa perusteella sijoittuu.

Ikäryhmään B kuuluvien autojen luokka määräytyy yksinomaan kuutiotilavuuden perusteella.

20 §

Vapaa autoetu on kysymyksessä, kun työnantaja suorittaa autosta johtuvat kustannukset. Auton käyttöetu on kysymyksessä, kun verovelvollinen suorittaa itse ainakin auton polttoainekulut. Verovelvollisen auton kustannuksista työnantajalle suorittama korvaus vähennetään vapaan autoedun tai auton käyttöedun raha-arvosta.

21 §

Autoetua vahvistettaessa luetaan yksityisajoihin auton käyttäminen asunnon ja työpaikan välisiin matkoihin.

22 §

Autoedun raha-arvoa on korotettava 1 500 markalla kuukaudessa tai 100 penniä kilometriä kohden, jos auton kuljettamisesta huolehtii työnantajan palkkaama kuljettaja.

23 §

Edellä 16§:ssä tarkoitetusta ajopäiväkirjasta on käytävä ilmi autolla verovuonna päivittäin ajettu kilometrimäärä.

Autolla ajetuista työajoista on ajopäiväkirjaan merkittävä päivittäin seuraavat tiedot:

- ajon alkamis- ja päättymisajankohta,

- ajon alkamis- ja päättymispaikka sekä tarvittaessa ajoreitti,

- matkamittarin lukema ajon alkaessa ja päättyessä,

-matkan pituus,

-ajon tarkoitus ja

-auton käyttäjä.

Puhelinetu
24 §

Työnantajan verovelvollisen kotiin kustantamasta puhelimesta muodostuvan puhelinedun raha-arvo on 100 mk kuukaudessa.

Käyvän arvon soveltaminen
25 §

Sellaisen edun raha-arvona, jonka käypä hinta ilmeisesti on tämän päätöksen mukaista raha-arvoa alhaisempi tai jota edellä ei ole mainittu, on pidettävä sen käypää arvoa.

Helsingissä 26 päivänä lokakuuta 1989

Pääjohtaja
Lauri Honkavaara

Vs. apulaisosastopäällikkö
Erkki Laanterä

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.