Laki ennakkoperintälain muuttamisesta
- Säädöksen tyyppi
- Laki
- Antopäivä
Alkuperäisen säädöksen teksti
Alkuperäisten säädösten teksteihin ei päivitetä säädösmuutoksia eikä tehdä oikaisuja. Muutokset ja oikaisut on huomioitu ajantasaistetuissa säädöksissä. Oikaisut näkyvät myös säädöskokoelman pdf-versioissa.
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
kumotaan 28 päivänä marraskuuta 1959 annetun ennakkoperintälain ( 418/59 ) 39-41§,
muutetaan 1 ja 2§, 3 luvun otsikko, 31-38 ja 43§, 47§:n 1 momentti ja 48§:n 2 momentti, sellaisina kuin niistä ovat 1§ osittain muutettuna 14 päivänä kesäkuuta 1985 annetulla lailla (460/85), 3 luvun otsikko 26 päivänä kesäkuuta 1987 annetussa laissa (584/87), 31§ muutettuna viimeksi mainitulla ja 29 päivänä joulukuuta 1988 annetulla lailla (1241/88), 32-35§ mainitussa 26 päivänä kesäkuuta 1987 annetussa laissa, 37 ja 38§ 31 päivänä joulukuuta 1985 annetussa laissa (1083/85), 43§ osittain muutettuna viimeksi mainitulla ja 11 päivänä elokuuta 1978 annetulla lailla (612/78) sekä 47§:n 1 momentti viimeksi mainitussa laissa, näin kuuluviksi:
1 luku Yleiset säännökset
1 §
Verotuslain (482/58) mukaan valtiolle, kunnalle, evankelisluterilaisen kirkon ja ortodoksisen kirkkokunnan seurakunnalle maksuunpantavan veron ja kansaneläkevakuutusmaksun perimiseksi toimitetaan verovuoden aikana ennakkoperintä sen mukaan kuin tässä laissa säädetään.
2 §
Ennakkoperintä toimitetaan ennakonpidätyksenä tai ennakonkantona. Ennakonpidätystä ei toimiteta tulosta, joka lain mukaan ei ole veronalaista.
3 luku Ennakonpidätys korosta, rahasto- ja voitto-osuudesta
31 §
Ennakonpidätysvelvollisia ovat:
sijoitusrahasto maksamastaan voitto-osuudesta;
rahalaitos korosta, jonka se maksaa ottamastaan talletuksesta tai haltijalle maksettavaksi asetetusta sitoumuksesta;
henkilöstörahasto maksamastaan rahasto-osuudesta;
osuuskunnan säästökassa ottamastaan talletuksesta maksamastaan korosta;
työnantaja perustamaansa huoltokonttoriin tehdystä talletuksesta maksamastaan korosta;
osuuskuntalain 18 a§:ssä tarkoitettu lainausliikettä harjoittava osuuskunta ottamastaan talletuksesta maksamastaan korosta;
obligaatiolainan, debentuurilainan ja muun joukkovelkakirjalainan liikkeeseen laskija lainan korosta.
Korosta, rahasto- ja voitto-osuudesta toimitettavan ennakonpidätyksen suuruus määrätään asetuksella.
32 §
Ennakonpidätystä ei toimiteta korosta, rahasto- tai voitto-osuudesta, joka suoritetaan:
valtiolle tai sen laitokselle;
kunnalle, kuntayhtymälle ja seurakunnalle;
kotimaiselle osakeyhtiölle tai osuuskunnalle;
raha-, vakuutus- tai eläkelaitokselle;
muulle tulo- ja varallisuusverolain 4 ja 5§:ssä tarkoitetulle kaupparekisteriin merkitylle yhteisölle tai yhtymälle;
tulo- ja varallisuusverolain 21§:ssä tarkoitetulle yleishyödylliselle yhteisölle;
sellaiselle muulle yhteisölle tai henkilölle, joka esittää selvityksen siitä, ettei hän lain mukaan ole verovelvollinen korosta, rahasto- tai voitto-osuudesta.
Jos on ilmeistä, ettei koron, rahasto- tai voitto-osuuden saajan tulo verovuonna nouse määrään, josta hänen olisi suoritettava valtion- tai kunnallisveroa, määrää sen veropiirin verotoimisto, johon koron, rahasto- tai voitto-osuuden saajan kotikunta kuuluu, hänen pyynnöstään, ettei ennakonpidätystä ole toimitettava. Jos ennakonpidätys olisi liian suuri verrattuna lopullisesti suoritettavaan määrään, verotoimisto voi määrätä pidätyksen toimitettavaksi pienempänä.
Verohallitus voi erityisestä syystä määrätä, ettei korosta, rahasto- tai voitto-osuudesta ole toimitettava ennakonpidätystä.
Edellä tässä pykälässä olevien säännösten estämättä on ennakonpidätys toimitettava, jos selvitystä, joka tarvitaan koron, rahasto- tai voitto-osuuden maksamiseksi ennakonpidätystä toimittamatta, ei esitetä koron, rahasto- tai voitto-osuuden maksajalle ennen kuin ennakonpidätys on 32 a§:n mukaan toimitettava.
32 a §
Ennakonpidätys korosta, rahasto- tai voitto-osuudesta toimitetaan silloin, kun korko, rahasto- tai voitto-osuus suoritetaan asianomaiselle tai merkitään hänen hyväkseen.
33 §
Korosta, rahasto- tai voitto-osuudesta pidätetty määrä on suoritettava veronkantoviranomaisen postisiirtotilille viimeistään sitä kalenterikuukautta seuraavan kalenterikuukauden kymmenentenä päivänä, jonka aikana ennakonpidätys on 32 a§:n mukaan toimitettava. Maksetuista koroista, rahasto- ja voitto-osuuksista on sille lääninverovirastolle, jonka virka-alueella koron, rahasto- tai voitto-osuuden maksajan kotipaikka on, annettava sellainen tilitys kuin asetuksella säädetään.
34 §
Korosta, rahasto- tai voitto-osuudesta toimitetusta ennakonpidätyksestä on koron, rahasto- tai voitto-osuuden saajalle annettava verohallituksen vahvistaman kaavan mukainen todistus.
35 §
Mitä 17, 22-27, 29, 29 b, 29 c ja 29 d§:ssä on säädetty, sovelletaan myös korosta, rahasto- ja voitto-osuudesta toimitettavaan ennakonpidätykseen.
4 luku Ennakonkanto
36 §
Verohallitus vahvistaa ennakon laskentaperusteet.
Verohallitus määrää myös 37§:n 2 momentissa ja 38§:n 1 momentissa säädetystä menettelystä.
37 §
Ennakonkannossa on verovelvollisen maksettavaksi pantava määrä, joka vastaa mahdollisimman tarkoin verovelvollisen tuloista ja varallisuudesta verovuonna sovellettavien veroperusteiden mukaan suoritettavien verojen ja maksujen yhteismäärää, vähennettynä ennakonpidätyksenä ja yhtiöveron hyvityksenä kertyväksi arvioidulla määrällä.
Jos 1 momentissa tarkoitettua määrää ei 42§:n nojalla määrätä verovelvollisen maksettavaksi, se voidaan ennakon määräämisen sijasta ottaa huomioon verovelvollisen ennakonpidätyksen alaisista tuloista toimitettavassa ennakonpidätyksessä.
38 §
Ennakon määrää sen veropiirin verotoimisto, jossa verovelvollisen verot on verotuslain mukaan maksuunpantava. Luonnollisen henkilön ennakon voi määrätä hänen kotikuntansa verotoimisto.
Maksettavaksi määrätyistä ennakoista laaditaan ennakkoveroluettelo ja ennakkoveroliput.
43 §
Ajasta, jonka kuluessa ennakon maksuunpano on saatettava loppuun, säädetään asetuksella.
Jos ennakko on jäänyt määräämättä 1 momentissa tarkoitettuna aikana tai se on määrätty ilmeisesti liian pieneksi, tulee asianomaisen verotoimiston kiireellisesti ja viimeistään verovuoden marraskuun loppuun mennessä toimittaa maksuunpano sekä laatia lisäluettelo ja ennakkoveroliput.
Jos henkilöllä, joka ei ole Suomessa verovelvollinen asuin- tai kotipaikkansa perusteella, on täältä tilapäisesti ennakonkannon alaista tuloa, voidaan hänen maksettavakseen määrätä ennakko riippumatta 1 ja 2 momentissa mainituista määräajoista.
47 §
Edellä 46§:n 1 momentissa tarkoitettua ennakon uudelleen määräämistä ei toimiteta, ellei vaatimusta siitä ole tehty ennen verovuoden loppua, eikä myöskään, ellei ennakon määrää olisi alennettava vähintään 10 prosentilla ja ainakin 100 markalla. Vaatimus ennakon uudelleen määräämisestä 43§:n 2 ja 3 momentissa tarkoitetuissa tapauksissa saadaan kuitenkin tehdä kahden viikon kuluessa siitä, kun verovelvollinen on saanut tiedon ennakon määräämisestä.
48 §
Edellä 43§:n 2 ja 3 momentissa sekä 46§:ssä tarkoitetuissa tapauksissa kannetaan ennakko siten, kuin siitä säädetään asetuksella. Jos ennakko 46§:n nojalla alennetaan jo suoritettua määrää pienemmäksi, verotoimiston on määrättävä liikaa kannettu määrä viipymättä palautettavaksi.
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1990. Sitä sovelletaan mainittuna päivänä tai sen jälkeen toimitettavaan ennakonpidätykseen ja ennakonkantoon.
Ennen lain voimaantuloa voimassa olleita ennakkoperintälain (418/59) 3 luvun säännöksiä sovelletaan kuitenkin osinkoon, osuuspääoman korkoon ja lisärahastosijoitukselle maksettuun korkoon, joka maksetaan ennen 1 päivänä tammikuuta 1990 päättyneeltä tilikaudelta.
Hallituksen esitys 90/89
Valtiovarainvaliok. miet. 43/89
Suuren valiok. miet. 109/89
Helsingissä 10 päivänä marraskuuta 1989
Tasavallan Presidentti Mauno KoivistoMinisteri Ulla Puolanne