616/1989

Annettu Naantalissa 30 päivänä kesäkuuta 1989

Laki rajoitetusti verovelvollisen tulon ja varallisuuden verottamisesta annetun lain muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti:

muutetaan rajoitetusti verovelvollisen tulon ja varallisuuden verottamisesta 11 päivänä elokuuta 1978 annetun lain (627/78) 3§:n 1 momentti, 5 ja 7§, 11§:n 2 momentti sekä 22§,

sellaisina kuin niistä ovat 3§:n 1 momentti ja 7§ muutettuna 29 päivänä joulukuuta 1988 annetussa laissa (1242/88), sekä

lisätään lakiin uusi 11 a § seuraavasti:

3 §

Lähdevero on suoritettava osingosta, yhtiöveron hyvityksestä, korosta ja rojaltista, mikäli 13§:n 2 momentista ei muuta johdu, sekä palkasta, eläkkeestä ja muusta ennakkoperintälain 5 §:ssä tarkoitetusta suorituksesta.


5 §

Eläkkeestä saadaan vähentää 1 500 markkaa kultakin täydeltä kalenterikuukaudelta, jolta lähdeveron alainen eläke maksetaan. Jos rajoitetusti verovelvollinen saa useamman kuin yhden eläkkeen Suomesta, hänen saamistaan eläkkeistä vähennetään yhteensä 1 500 markkaa kultakin täydeltä kalenterikuukaudelta.

7 §

Lähdevero on 25 prosenttia osingosta, 30 prosenttia korosta ja rojaltista sekä 35 prosenttia yhtiöveron hyvityksestä, palkasta, eläkkeestä ja muusta ennakkoperintälain 5§:ssä tarkoitetusta suorituksesta. Lähdevero menee kokonaisuudessaan valtiolle.

11 §

Milloin verovelvollinen katsoo, että lähdeveroa on peritty enemmän kuin kansainvälinen sopimus edellyttää, tai että veron periminen muutoin on ollut virheellinen eikä veron perimiseen velvollinen ole perintää oikaissut, verovelvollinen voi saattaa kysymyksen sen lääninveroviraston ratkaistavaksi, jonka virka-alueella perimiseen velvollisen kotikunta on, tai, jollei hänellä ole täällä kotikuntaa, Uudenmaan lääninveroviraston ratkaistavaksi. Milloin lääninverovirasto havaitsee lähdeveroa perityn liikaa, sen on määrättävä liikaa peritty määrä maksettavaksi takaisin verovelvolliselle. Oikaisuvaatimus tulee tehdä viimeistään veron perimistä lähinnä seuraavien viiden kalenterivuoden aikana.

11 a §

Jos osingonsaaja katsoo, että hänellä on kansainvälisen sopimuksen perusteella oikeus yhtiöveron hyvityksestä annetussa laissa tarkoitettuun yhtiöveron hyvitykseen, hänen tulee hyvityksen saamiseksi tehdä vaatimus sille lääninverovirastolle, jonka virka-alueella osinkoa jakavan yhtiön kotipaikka on. Vaatimus on tehtävä osingonjakopäätöstä seuraavien viiden vuoden kuluessa ja siihen tulee liittää selvitys kansainvälisessä sopimuksessa tarkoitetuista hyvityksen myöntämisen edellytyksistä. Lääninveroviraston on yhtiöveron hyvitystä maksaessaan vähennettävä siitä 7§:ssä tarkoitettua tai kyseisessä kansainvälisessä sopimuksessa sovittua veroa vastaava määrä.

22 §

Mitä verotuslain 125 ja 126 a§:ssä on säädetty tai niiden nojalla on määrätty verosta vapauttamisesta tai sen suorittamisen lykkäyksestä, on vastaavasti sovellettava tässä laissa tarkoitettuun veroon. Hakemus voidaan lähettää verohallitukselle, jonka tulee toimittaa se asianomaisen viranomaisen ratkaistavaksi.


Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä elokuuta 1989. Lakia sovelletaan lähdeveroa koskevien säännösten osalta tuloon, joka saadaan 1 päivänä tammikuuta 1990 tai sen jälkeen, sekä muulta osalta ensimmäisen kerran verovuodelta 1990. Yhtiöveron hyvitystä koskevia säännöksiä ei kuitenkaan sovelleta ennen 1 päivänä tammikuuta 1990 päättyneeltä tilikaudelta jaettuun osinkoon.

Hallituksen esitys 56/89
Valtiovarainvaliok. miet. 36/89
Suuren valiok. miet. 88/89

Naantalissa 30 päivänä kesäkuuta 1989

Tasavallan Presidentti
Mauno Koivisto

Ministeri
Ilkka Kanerva

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.