Finlex ®

Annettu Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1989

Laki syyttömästi vangitulle tai tuomitulle valtion varoista vapauden menetyksen johdosta maksettavasta korvauksesta annetun lain muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan syyttömästi vangitulle tai tuomitulle valtion varoista vapauden menetyksen johdosta maksettavasta korvauksesta 31 päivänä toukokuuta 1974 annetun lain (422/74) 1§, 4§:n 1 momentti ja 5§:n 2 momentti,

näistä 5§:n 2 momentti sellaisena kuin se on 28 päivänä joulukuuta 1984 annetussa laissa (984/84), sekä

lisätään lakiin uusi 1 a§ seuraavasti:

1 §

Rikoksesta epäiltynä pidätetyllä tai vangitulla on oikeus saada vapauden menetyksen johdosta valtiolta korvaus, jos:

1) esitutkinta lopetetaan nostamatta syytettä;

2) syyte jätetään sikseen tai hylätään;

3) hänen on todettu syyllistyneen rikokseen, mutta on ilmeistä, että tämän syyksilukemisen perusteella häntä ei olisi voitu pidättää tai vangita; tai

4) pidättämiseen tai vangitsemiseen ei ole ollut laillisia edellytyksiä.

Oikeutta korvaukseen ei ole, ellei vapaudenmenetys ole kestänyt yhtä vuorokautta kauemmin.

1 a §

Milloin joku on määrätty matkustuskieltoon, on hänen oikeudestaan saada korvausta vapautensa rajoittamisesta soveltuvin osin voimassa, mitä pidätetyn ja vangitun oikeudesta saada korvausta vapauden menetyksestä on tässä laissa säädetty.

4 §

Tässä laissa tarkoitettuna korvauksena maksetaan hyvitys kuluista, tulojen tai elatuksen vähentymisestä ja kärsimyksestä.

5 §

Jos syytettä ei ole nostettu tai korvausvaatimusta esitetty niin kuin 1 momentissa on sanottu taikka vaatimus perustuu 3§:ään, on kanne korvauksen saamisesta pantava vireille valtiota vastaan riita-asioista säädetyssä järjestyksessä kantajan kotipaikan alioikeudessa tai, jos kantajalla ei ole kotipaikkaa Suomessa, sen paikkakunnan alioikeudessa, missä hän pääasiallisesti oleskelee. Kanne voidaan kuitenkin aina panna vireille Helsingin raastuvanoikeudessa.

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä toukokuuta 1989.

Tämän lain 1§:ää sovelletaan korvaushakemukseen asiassa, jossa epäilty on päästetty vapaaksi tämän lain voimassa ollessa. Tämän lain 4§:n 1 momenttia sovelletaan myös ennen lain voimaantuloa kuluneeseen vapaudenmenetyksen aikaan, jos korvausta koskevaa vaatimusta ei ole vielä ratkaistu ensimmäisessä oikeusasteessa. Jos valtiokonttori on ratkaissut korvausasian kolmen kuukauden aikana ennen tämän lain voimaantuloa eikä se ole päättänyt myöntää hakijalle korvausta kärsimyksestä, on sen otettava asia tältä osin omasta aloitteestaan uudelleen tutkittavaksi ja sovellettava siinä tämän lain 4§:n 1 momenttia, ei kuitenkaan jos hakija on nostanut kanteen valtiota vastaan.

Tämän lain 1 a§:ää sovelletaan myös korvaushakemukseen asiassa, jossa matkustuskielto on määrätty ennen tämän lain voimaantuloa.

Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1989

Tasavallan Presidentti
Mauno Koivisto

Oikeusministeri
Matti Louekoski

Sisällysluettelo

344/1989