290/1989

Maatilalain mukaisia toimenpiteitä ei voida, ellei sanotun lain 53§:n 4 momentista muuta johdu, kohdistaa metsämaaltaan niin suureen maatilaan, että sen metsämaan puuntuotto on yli 700 kuutiometriä vuodessa. Sanottua enimmäismäärää saadaan kuitenkin korottaa siinä tapauksessa, että maatilalla on peltoa alle 15 hehtaaria, kutakin tämän määrän alittavaa peltohehtaaria kohti 35 kuutiometrillä. Metsämaan vuotuinen puuntuotto ei mainitussakaan tapauksessa saa kuitenkaan ylittää 1 000 kuutiometriä. Lisäaluetta saadaan antaa edellä tarkoitettua pienempään maatilaan enintään niin paljon, että siitä muodostuu enimmäiskokoa vastaava maatila. Metsätaloustilan vuotuinen puuntuotto saa olla enintään 1 200 kuutiometriä vuodessa. Metsämaan puuntuotto lasketaan hankittavan lisäalueen osalta kestävää hakkuumäärää noudattaen sekä muutoin sen mukaan kuin maatilahallitus tarkemmin määrää, joko kestävää hakkuumäärää tai säännöllistä kasvukuntoa noudattaen. Mahdollista verovapaata puuntuottoa ei oteta huomioon.

Viljelijälle, joka harjoittaa maatilataloutta etupäässä harrastuksen vuoksi, voidaan myöntää maatilalain mukaista lainaa vain asuinrakennuksen rakentamista, laajentamista tai peruskorjausta taikka asuinympäristön parantamista varten. Maatilalain 53§:n 4 momentin viimeisessä virkkeessä tarkoitetuissa tapauksissa kyseisiä lainoja voidaan myöntää myös henkilölle, joka ei harjoita maatilataloutta.

Edellä 1 momentissa tarkoitetun etuuden saamisen edellytyksenä on lisäksi, että saaja on maatalouteen tai erikoismaatalouteen taikka, milloin kysymys on metsätaloustilasta, metsätalouteen perehtynyt ja että hän on, jollei kysymys ole maatilalain 53§:n 4 momentin viimeisen virkkeen nojalla lainaa saavasta henkilöstä, myös sen harjoittamiseen kykenevä.

Saajan on esitettävä omistusselvitykset siitä tilasta, johon hän lisäaluetta tai muuta etuutta hakee. Jos lisäalue halutaan antaa tulevalle tilanpidon jatkajalle, tulee tilan omistajien esittää suunnitellusta tilanpidon siirrosta kirjallinen selvitys. Omistuskirjoista on tehtävä tarpeelliset merkinnät pöytäkirjaan tai, milloin kysymyksessä on kirjallisena menettelynä laadittava käyttösuunnitelma, kirjalliseen selostukseen.

Valtion saaminen voidaan irtisanoa kokonaan tai osaksi heti takaisin maksettavaksi noudattaen soveltuvin osin, mitä lainan irtisanomisesta on 59§:n 1 momentin 5, 6 ja 9-13 kohdassa säädetty. Saaminen voidaan kokonaan tai osaksi irtisanoa myös, jollei lisäalueella tai maatilalla taikka asuntotilalla tai -tontilla olevia rakennuksia ole palovakuutettu täydestä arvostaan.

Maanostolainaa peltolisäalueen hankkimista varten ei saa myöntää, jos pelto on yli viiden kilometrin etäisyydellä ostajan maatilan talouskeskuksesta kulkukelpoista tietä pitkin mitattuna. Etäisyys voi olla sanottua pitempi, ei kuitenkaan kahdeksaa kilometriä suurempi, jos lisäalue hankitaan lähisukulaiselta tai hankinnalla vältytään muutoin tarpeelliselta uuden rakennuksen rakentamiselta taikka jos lisäalue sijaitsee alueella, jolla pellon osuus maa-alasta on vähäinen. Etäisyys talouskeskuksesta voi kuitenkin olla enintään 12 kilometriä, jos vähintään §14 ostajan pelloista sijaitsee alle yhden kilometrin etäisyydellä lisäalueesta taikka jos kysymys on edellä tarkoitetusta vähäpeltoisesta alueesta ja maatilan peltopinta-ala kasvaa oston johdosta vähintään §14:lla.

Maanostolainaa metsälisäalueen hankkimista varten ei saa myöntää, jos metsä on maatilalain 67§:ssä tarkoitetulla neljännellä vyöhykkeellä yli 20 kilometrin tai muualla maassa yli 30 kilometrin kulkuetäisyydellä ostajan maatilan talouskeskuksesta.

Sen lisäksi, mitä 1 ja 2 momentissa on säädetty, edellytetään, että luovutettava lisäalue sijaitsee lähitilojen lisäalueen tarve ja muut olosuhteet huomioon ottaen ostajan maatilaan nähden tarkoituksenmukaisesti.

Rakentamis-, asunto-, asuntokorkotuki-, asuinympäristön parantamis-, työympäristön parantamis- ja irtaimistolainaa sekä, maatilalain 52§:n 2 momentissa mainittuja tapauksia lukuun ottamatta, perusparannus- ja tielainaa saadaan myöntää, jos 42 ja 43§:ssä taikka, milloin kysymys on metsätaloustilasta, 43 a§:ssä säädetyt edellytykset sisarosuuslainan myöntämiseen olisivat olemassa. Metsätaloustilan vuotuinen puuntuotto voi tällöin kuitenkin olla 43 a§:n 1 momentissa säädetystä poiketen koko maassa vähintään 150 kuutiometriä säännöllisessä kasvukunnossa, jolloin kestävä hakkuumäärä ei saa olla huomattavasti edellä mainittua kuutiomäärää pienempi.

Jos kysymys on tilasta, jota on viimeiset viisi vuotta jatkuvasti asuttu tai viljelty, saadaan 1 momentissa tarkoitettuja lainoja kuitenkin myöntää rakennusten kunnosta riippumatta. Lainaa asuinrakennuksen laajentamista ja peruskorjausta taikka asuinympäristön parantamista varten saadaan myöntää, vaikka tilaa ei ole ennen lainan myöntämistä asuttu tai viljelty. Maatilalain 53§:n 4 momentin viimeisessä virkkeessä tarkoitetuissa tapauksissa edellytetään kuitenkin tilan mainittua määräaikaista asumista.

Työympäristön parantamislainaa voidaan myöntää:

Työympäristön parantamislainan myöntämisen edellytyksenä on, että hankkeen pohjana on toimenpide, joka perustuu työterveyshuollon suosituksiin tai työsuojeluviranomaisen antamiin ohjeisiin. Laina voidaan kuitenkin myöntää ilman tällaista suositusta tai ohjetta, mikäli hanke selvästi palvelee työsuojelua koskevien tavoitteiden toteutumista.

Jos työ, jonka rahoittamista varten on haettu rakentamis-, asunto-, asuntokorkotuki-, asuinympäristön parantamis- tai tielainaa, on aloitettu ennen kuin rakennussuunnitelma ja kustannusarvio on maatalouspiirissä hyväksytty ja lainahakemus on tehty, ei lainaa saa myöntää. Sanottu koskee myös työtä tai suunnitelmaa, jonka rahoittamista varten haetaan työympäristön parantamislainaa.

Työtä, jota varten haetaan perusparannus-, vesihuolto-, sähköistämis- tai turvetuotantolainaa ei saa aloittaa ennen lainahakemuksen tekemistä. Irtaimistoa, jota varten haetaan irtaimisto- tai työympäristön parantamislainaa, ei saa tuoda tilalle ennen lainahakemuksen tekemistä.

Lainahakemus katsotaan tehdyksi, kun se on toimitettu luottolaitokselle.

Rakentamis-, asunto-, asuntokorkotuki-, asuinympäristön parantamis-, perusparannus-, tie-, vesihuolto- ja turvetuotantolaina maksetaan lainan saajalle useammassa erässä sitä mukaa kuin lainavaroilla suoritettava työ edistyy. Lainaerän maksamisen edellytyksenä on, että lainasta aikaisemmin nostettua erää vastaava osa työstä on tehty. Viimeistä erää, jonka suuruus on vähintään 15 prosenttia myönnetyn lainan määrästä, ei kuitenkaan saa maksaa, ennen kuin työ on hyväksyttävällä tavalla loppuun suoritettu.

Lainaa ei saa myöntää henkilölle, joka on täyttänyt 63 vuotta. Maatilahallitus voi kuitenkin sallia määräämissään tapauksissa lainaa myönnettäväksi enintään 67 vuotta täyttäneelle henkilölle.

Jos tilan omistavat useat henkilöt yhteisesti, otetaan 1 momenttia sovellettaessa huomioon omistajista vanhimman ikä.

Tässä pykälässä säädettyjä ikärajoituksia ei sovelleta pellon salaojittamista varten annettavaan perusparannuslainaan eikä vesihuolto- ja sähköistämislainaan. Ikärajoituksia ei myöskään sovelleta, milloin kysymyksessä on asuntolainan tai asuntokorkotukilainan myöntäminen asunnon peruskorjausta tai laajentamista varten taikka asuinympäristön parantamislainan myöntäminen. Ikärajoituksia sovellettaessa on lisäksi noudatettava, mitä 53 c§:ssä on metsätaloustilojen osalta maanosto- ja sisarosuuslainasta säädetty.

Laina voidaan irtisanoa kokonaan tai osaksi heti takaisin maksettavaksi:

Asuntokorkotukilainan takaisinmaksuaika on 10, 12 tai 15 vuotta, asuinympäristön parantamiseksi myönnetyn korkotukilainan 5, 7 tai 10 vuotta, tie-, sähköistämis- ja turvetuotantolainan 7 tai 10 vuotta, perusparannuslainan 5, 7 tai 10 vuotta sekä irtaimisto- ja työympäristön parantamislainan 3 tai 5 vuotta.

Myyntihinnan ja lainan ensimmäinen lyhennysmaksu on suoritettava sen huhti- ja lokakuun jälkimmäisen puoliskon aikana, joka kolmen kuukauden kuluttua ensiksi seuraa lisäalueen ja maatilan myyntihinnan osalta omistusoikeuden siirtymisen ajankohtaa, oikeuden ja osuuden myyntihinnan osalta sen vahvistamispäivää, maanosto-, sisarosuus-, irtaimisto-, työympäristön parantamis- ja sähköistämislainan osalta lainan tai sen ensimmäisen erän nostopäivää sekä rakentamis-, asuntokorkotuki-, asuinympäristön parantamiseksi myönnetyn korkotukilainan, perusparannus-, tie-, vesihuolto- ja turvetuotantolainan osalta työn suorittamiselle määrättyä ajankohtaa tai, jos lainan viimeinen erä on sitä ennen nostettu tai ollut nostettavissa, sanottua ajankohtaa.

Lainansaajan hakemuksesta asianomainen maatalouspiiri voi kuitenkin vahvistaa asuntolainan vuotuisen koron kolmeksi prosentiksi kahdeksannen lainavuoden alusta yhdeksännen lainavuoden loppuun ja kuudeksi prosentiksi kymmenennen lainavuoden alusta yhdennentoista lainavuoden loppuun, jos hänelle voitaisiin omat ja hänen puolisonsa verotettavat tulot ja varallisuus viimeksi toimitetussa valtionverotuksessa huomioon ottaen myöntää täysimääräinen asuntolaina. Korko voidaan vastaavasti vahvistaa kuudeksi prosentiksi kahdeksannen lainavuoden alusta yhdennentoista lainavuoden loppuun, jos lainansaajalle voitaisiin mainitut tulot ja varallisuus huomioon ottaen myöntää vähintään 5/6 täysimääräisestä asuntolainasta.

Lykkäystä ja koron alentamista koskeva hakemus on tehtävä maatilahallituksen hyväksymän kaavan mukaista lomaketta käyttäen ja siihen on liitettävä maatilahallituksen määräämät selvitykset. Hakemus on toimitettava hakijan kotikunnan maatalouslautakunnalle viimeistään kolme kuukautta ennen niiden lyhennys- ja korkoerien erääntymistä, joita se tarkoittaa. Edellä 3 momentissa tarkoitettua koron alentamista koskeva hakemus on toimitettava maatalouslautakunnalle viimeistään kuusi kuukautta ennen kahdeksannen lainavuoden ensimmäistä eräpäivää. Maatalouslautakunnan on viipymättä lähetettävä hakemus ja maataloussihteerin tai, ellei kunnassa sellaista ole, maatalouslautakunnan puheenjohtajan siitä antama lausunto maatalouspiirille.

Lainansaajan voidaan katsoa olevan maatilalain 65 a§:n 2 momentissa tarkoitetuin tavoin heikossa taloudellisessa asemassa, jos hänen ja hänen aviopuolisonsa tulot ja varallisuus ovat enintään 2/3 täysimääräiseen asuntolainaan oikeuttavien tulojen ja varallisuuden määrästä.

Asuntolainaa sekä pitkäaikaisena lainana myönnettyä asuinympäristön parantamislainaa koskevaan velkakirjaan on otettava ehto, että lainan korosta ja lyhennyksistä on voimassa, mitä niistä on 79§:ssä säädetty.

Milloin asuinympäristön pitkäaikaisen parantamislainan tai asuntolainan lyhennyksiin ja korkoihin sovelletaan, mitä maatilalain 65 a§:n 2 momentissa on säädetty, on asiasta otettava tarpeelliset ehdot velkakirjaan.

Sen lisäksi, mitä 2 momentissa on säädetty, on maatilalain 65 a§:n 2 momentissa tarkoitettuja lainoja koskevaan velkakirjaan otettava myös maininta jäljempänä 79 d§:n 2 momentissa tarkoitetusta ilmoitusvelvollisuudesta.

Lyhytaikaisena lainana myönnetyn asuinympäristön parantamislainan lyhennysten maksaminen alkaa kahden lainavuoden kuluttua ensiksi seuraavana eräpäivänä. Lainavuodella tarkoitetaan 79§:n 1 momentissa mainittua 12 kuukauden pituista ajanjaksoa. Laina-aika alkaa lainan ensimmäisen erän nostamisesta.

Lyhennysten suuruus määräytyy seuraavan taulukon mukaisesti:

Milloin lainamäärä on pienempi kuin 50 000 markkaa, on lainan lyhennysten osalta kuitenkin noudatettava seuraavaa taulukkoa:

Lyhytaikaisena lainana myönnettyä asuinympäristön parantamislainaa koskevaan velkakirjaan on otettava ehto, että lainan lyhennyksistä on voimassa, mitä niistä on edellä tässä pykälässä säädetty, sekä korkojen osalta, mitä niistä on maatilalain 65 a§:n 1 momentissa säädetty.

Maatilalain 65 a§:n 2 momentin neljännessä virkkeessä tarkoitetuissa tapauksissa voi maatalouspiiri lainansaajan hakemuksesta määrätä, että hakemuksen jättämisen jälkeisinä eräpäivinä erääntyviin pitkäaikaisen asuinympäristön parantamislainan tai asuntolainan korkoihin ja lyhennyksiin sovelletaan, mitä mainitussa momentissa on säädetty niiden katsomisesta ilman suoritusta maksetuiksi. Milloin kyseinen etuus annetaan lainaa myönnettäessä tai siirrettäessä, on noudatettava maatilalain 55§:n 2 momentissa säädettyä tarkastusmenettelyä.

Milloin edellä tässä pykälässä tarkoitettu lainansaaja on kuollut tai milloin on kysymys puolisoista ja molemmat ovat kuolleet, taikka maatilalain 65 a§:n 2 momentissa säädetty asumista koskeva vaatimus ei muutoin täyty, on sen, jolla on kuolinpesän omaisuus hallussaan, tai lainansaajan ilmoitettava viipymättä asiasta luottolaitokselle ja maatalouspiirille. Tiedon saatuaan maatalouspiirin on, jollei lainaa siirretä kysymyksessä olevan etuuden myöntämisen edellytykset täyttävälle henkilölle, määrättävä lakkaamisen jälkeisinä eräpäivinä erääntyneet lyhennykset ja korot heti maksettaviksi. Samalla on maatalouspiirin, mikäli saamista ei ole irtisanottava, määrättävä, että lainansaajan myöhemmin erääntyvät lyhennykset ja korot on suoritettava lainaehtojen mukaisesti. Edellä 1 momentissa tarkoitettu etuus lakkaa aina siltä osin kuin laina irtisanotaan.

Maatalouslautakunnan on kerran vuodessa tarkistettava, että maatilalain 65 a§:n 2 momentissa säädetty lainansaajan asumista koskeva edellytys on olemassa. Jos edellytyksen katsotaan lakanneen, on maatalouslautakunnan ilmoitettava asiasta maatalouspiirille.

Laajennettavassa rakennuksessa olevan asunnon enimmäispinta-alavaatimuksesta voidaan maatilalain 53§:n 3 momentissa tarkoitetulla tavalla poiketa, jos siten estetään rakennuksen alkuperäisten huonetilojen epätarkoituksenmukaiset muutokset tai jos perheen koko sitä edellyttää.

Asuinympäristön parantamislainaa voidaan myöntää siten korotettuna kuin maatilalain 53§:n 4 momentissa on säädetty:

Työ, jota varten rakentamis-, asunto-, asuntokorkotuki-, asuinympäristön parantamis-, perusparannus-, tie-, vesihuolto- tai turvetuotantolaina on myönnetty, on aloitettava vuoden kuluessa lainan myöntämisestä lukien ja saatettava loppuun kolmen vuoden kuluessa, lyhytaikaisena tai korkotukilainana myönnetyn asuinympäristön parantamislainan kysymyksessä ollessa kuitenkin kahden vuoden ja turvetuotantolainan kysymyksessä ollessa neljän vuoden kuluessa, sanotusta ajankohdasta lukien, jollei luottolaitos ole muiden kuin mainittujen asuinympäristön parantamislainojen osalta myöntänyt työn aloittamis- tai suorittamisaikaan pitennystä. Luottolaitoksen tekemän pitentämispäätöksen osalta on noudatettava maatilalain 55§:n 2 momentissa säädettyä tarkastusmenettelyä.

Edellä 1 momentissa tarkoitettua pitennystä on haettava ennen määräajan päättymistä. Pitennystä voidaan myöntää kerrallaan enintään vuosi ja yhteensä enintään kaksi vuotta. Työn aloittamisaikaa voidaan kuitenkin pitentää enintään yhdellä vuodella. Aloittamisaikaan voidaan myöntää pitennystä vain hakijasta itsestään riippumattomista syistä johtuneen viivästymisen perusteella.

Milloin henkilö, jolle maatilalain mukaan on myyty lisäalue, yhteismetsäosuus tai maatila taikka jonka vastattavaksi sanotunlainen saaminen on siirtynyt tai siirretty, haluaa saada myyntihinnan lyhennysten tai korkojen taikka molempien maksamisessa lykkäystä, on sitä koskeva hakemus tehtävä asianomaiselle maatalouslautakunnalle. Maatalouslautakunnan on lähetettävä, hankittuaan ehkä tarvittavat lisäselvitykset, asiakirjat maataloussihteerin tai, ellei kunnassa sellaista ole, maatalouslautakunnan puheenjohtajan lausunnon seuraamana maatalouspiirille.

Jos 1 momentissa mainittu viranomainen ehdottaa lykkäystä myönnettäväksi, sen on sisällytettävä lausuntoonsa ehdotus siitä, kuinka pitkäksi ajaksi lykkäys olisi myönnettävä ja mitä ehtoja lykkäyksen saajalle ehkä olisi asetettava.

Maatilatalouden kehittämisrahaston varoista maatilalain 70§:n 1 ja 4 momentin nojalla myönnettyjen muiden lainojen kuin asuntolainojen ja pitkäaikaisten asuinympäristön parantamislainojen takaisinmaksuajan osalta noudatetaan soveltuvin osin mitä 3 momentissa on säädetty.

Kun tila tai alue, jota rasittaa maatilalaissa tarkoitettu myyntihintasaaminen, kokonaan tai osaksi luovutetaan toiselle, asianomainen maatalouspiiri voi luovuttajan tai luovutuksen saajan kirjallisesta hakemuksesta siirtää saamisen kokonaan tai osaksi luovutuksen saajan vastattavaksi.

Edellä 1 momentissa mainittu hakemus on tehtävä asianomaiselle maatalouslautakunnalle. Hakemuksen oheen on liitettävä luovutuskirja, johon tulee sisältyä luovutuksen saajan sitoumus siitä, että hän ottaa saamisen vastattavakseen. Maatalouslautakunnan on lähetettävä hakemus oman lausuntonsa seuraamana viipymättä maatalouspiirille.

Kun myyntihintavelka kokonaan tahi osaksi irtisanotaan, on maatalouspiirin samalla päätettävä, onko maksu suoritettava yhtenä tai useampana eränä. Jos maksu määrätään suoritettavaksi useampana eränä, maksuaikaa voidaan antaa enintään kaksi vuotta.

Milloin maatilalain mukaisen lainan saaja kokonaan tai osaksi luovuttaa toiselle sellaisen maatilan taikka turkistarhan vuokraoikeuksineen maahan, jota varten laina on myönnetty, luottolaitos voi siirtää lainan kokonaan tai osaksi luovutuksen saajan vastattavaksi. Lausuntojen osalta on vastaavasti voimassa, mitä 55§:n 1 momentissa on säädetty. Siirtopäätöksen osalta on noudatettava maatilalain 55§:n 2 momentissa säädettyä tarkastusmenettelyä.

Milloin kysymys on metsätaloustilasta, pidetään edellä tässä pykälässä säädetystä poiketen 1 momentissa tarkoitettua vastaavana metsätaloustilana tilaa, jonka metsämaan vuotuinen tuotto on enintään 400 kuutiometriä ja 2 momentissa tarkoitettua vastaavana metsätaloustilana tilaa, jonka metsämaan vuotuinen tuotto ylittää 900 kuutiometriä.

Maatilalain 74§:ssä mainittuja avustuksia saadaan myöntää omistamaansa maatilaa omatoimisesti viljeleville henkilöille, joiden voidaan katsoa olevan taloudelliselta asemaltaan avustuksen tarpeessa. Maatilalain 74§:n 1 ja 2 momentissa tarkoitettuja avustuksia saadaan kuitenkin myöntää vain henkilöille, joille voitaisiin myöntää enemmän kuin puolet täysimääräisestä asuntolainasta. Avustusta pellon salaojittamista varten voidaan vastaavasti myöntää myös 46§:n 1 momentissa tarkoitettua tilaa tai aluetta omatoimisesti viljelevälle henkilölle.

Maatilalain 74§:n 3 momentissa säädettyä avustusta voidaan myöntää suunnittelukustannuksiin, jotka koskevat:

Avustuksen myöntämisestä tämän pykälän nojalla on lisäksi voimassa, mitä 50 a§:n 2 momentissa on säädetty.

Avustusta saadaan 1 momentin nojalla myöntää enintään 75 prosenttia asianomaisista hyväksyttävistä suunnittelukustannuksista, kuitenkin enintään 3 000 markkaa. Suunnittelukustannuksiin voidaan sisällyttää myös rakennusaikaisen neuvonnan kustannukset.

Avustus maksetaan sen jälkeen, kun hanke on hyväksyttävällä tavalla loppuun suoritettu.

Työtä, jota varten maatilalain 74§:n 1 ja 2 momentissa tarkoitettua avustusta haetaan, ei saa aloittaa, ennen kuin työtä koskeva suunnitelma on hyväksytty ja avustushakemus on tehty. Avustushakemus katsotaan tehdyksi, kun se on toimitettu maatalouslautakunnalle.

Maatalouspiirin 1 momentissa tarkoitetusta avustuksen myöntämistä koskevasta päätöksestä ja maatilalain 77§:ssä tarkoitetusta avustuksen takaisinperimistä koskevasta päätöksestä tehdyn valituksen johdosta annettuun maatilahallituksen päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla.

Jos sen maatilan, jonka kuntoonpanoa varten avustus on myönnetty, omistaja vaihtuu töiden aloittamisen jälkeen, maatalouspiiri voi, 97 a§:ssä mainittua avustusta lukuunottamatta, siirtää oikeuden maksamatta olevaan avustukseen uudelle omistajalle edellyttäen, että hän täyttää avustuksen myöntämiselle säädetyt edellytykset. Maatalouspiirin päätöksestä tehdyn valituksen johdosta annettuun maatilahallituksen päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla.

Mitä 53§:n 1 ja 2 momentissa on säädetty henkilön iästä, sovelletaan muunkin etuuden kuin lainan antamisessa. Salaojitusavustukseen nähden ei ikärajoituksia sovelleta.

Maatilalain 95§:ssä tarkoitetun valtion saamisen osalta noudatetaan, mitä edellä 89§:ssä on säädetty. Mikäli kysymys on asutuslainsäädännön tai maankäyttölainsäädännön nojalla taikka niitä soveltaen myönnetystä lainasta, noudatetaan kuitenkin, mitä 90§:ssä on säädetty. Kuitenkaan ei saamista, jonka määrä on 5 000 markkaa tai sitä pienempi, saa siirtää uuden omistajan vastattavaksi, ellei kysymys ole eräiden asutusluottojen järjestelystä annetussa laissa (597/73) tarkoitetusta asutusluotosta, josta on myönnetty sanotun lain mukainen maksuvapautus. Muutoksenhaun osalta noudatetaan 89§:ää sovellettaessa sen säännöksiä.