Finlex - Etusivulle
Suomen säädöskokoelma

1222/1988

Suomen säädöskokoelma

Suomen säädöskokoelmassa julkaistut säädökset sekä tekstimuodossa että painoasuisena pdf-tiedostona

Laki maatalousyrittäjien eläkelain muuttamisesta

Säädöksen tyyppi
Laki
Antopäivä

Alkuperäisen säädöksen teksti

Alkuperäisten säädösten teksteihin ei päivitetä säädösmuutoksia eikä tehdä oikaisuja. Muutokset ja oikaisut on huomioitu ajantasaistetuissa säädöksissä. Oikaisut näkyvät myös säädöskokoelman pdf-versioissa.

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan 14 päivänä heinäkuuta 1969 annetun maatalousyrittäjien eläkelain ( 467/69 ) 13§:n 1 momentti, sellaisena kuin se on 18 päivänä joulukuuta 1981 annetussa laissa (913/81), sekä

lisätään lakiin uusi 9 a, 9 b ja 10 a § sekä 15 §:ään, sellaisena kuin se on muutettuna 15 päivänä maaliskuuta 1974 ja 7 päivänä tammikuuta 1977 annetuilla laeilla (219/74 ja 20/77), uusi 3 momentti, seuraavasti:

9 a §

Maatalousyrittäjä, joka on 1§:n säännösten mukaisesti ottanut tässä laissa säädettyä vähimmäiseläketurvaa koskevan vakuutuksen, liitetään myös maatalousyrittäjien ryhmähenkivakuutukseen. Hänen kuoltuaan edunsaajilla on oikeus saada ryhmähenkivakuutuksen vakuutussumma tämän lain mukaisesti. Edunsaajat ja vakuutussumman saamisen muut edellytykset sekä vakuutussumman suuruus ja sen suorittaminen määräytyvät maatalousyrittäjien ryhmähenkivakuutuksen ehtojen mukaisesti. Ehdot vahvistaa maatalousyrittäjien eläkelaitoksen esityksestä sosiaali- ja terveysministeriö ja niiden tulee olla kulloinkin voimassa olevien työntekijäin ryhmähenkivakuutuksen ehtojen mukaiset. Ministeriö voi kuitenkin ehtoja vahvistaessaan poiketa työntekijäin ryhmähenkivakuutuksen ehdoista, jos poikkeama on vähäinen ja johtuu maatalousyrittäjätoiminnan erityisestä luonteesta. Jos syntyy epäselvyyttä siitä, mikä on edellä tarkoitettu työntekijäin ryhmähenkivakuutus, sosiaali- ja terveysministeriö ratkaisee asian.

9 b §

Jos maatalousyrittäjien eläkelaitos on maksanut tämän lain mukaisen vakuutussumman ja sittemmin ilmenee, että edunsaajalla on oikeus suoritukseen muusta ryhmähenkivakuutuksesta, siirtyy edunsaajan oikeus suoritukseen maatalousyrittäjien eläkelaitokselle tämän lain nojalla suoritettua korvausta vastaavalta osalta.

10 a §

Maatalousyrittäjä, jota tarkoitetaan 9 a §:ssä, on velvollinen ryhmähenkivakuutusta varten suorittamaan vakuutusmaksun, jonka perusteet sosiaali- ja terveysministeriö vahvistaa maatalousyrittäjien eläkelaitoksen esityksestä. Maksu lasketaan vuotuisena tasamaksuna siten, että maksujen yhteismäärän tulee kattaa kaksi kolmannesta ryhmähenkivakuutuksen korvausmenoista. Tässä pykälässä tarkoitetuista vakuutusmaksuista on muutoin soveltuvin osin voimassa, mitä 10§:n mukaisista vakuutusmaksuista on säädetty.

13 §

Tämän lain mukaisten eläkkeiden ja muiden etuuksien kustannuksista vastaavat maatalousyrittäjien eläkelaitos ja valtio. Maatalousyrittäjien eläkelaitoksen kustannettava osuus muodostuu eläkelaitoksen saamista vakuutusmaksuista, joista on vähennetty eläkelaitoksen kohtuulliset hoitokulut, ja sijoitusten tuotoista. Valtio vastaa eläkkeiden ja muiden etuuksien kustannuksista muilta osin, kuitenkin niin, että ryhmähenkivakuutuksen korvausmenoista valtion vastuulla on yksi kolmannes. Vakuutusmaksuina ei oteta huomioon niitä maksamatta jääneitä vakuutusmaksuja, jotka on jätetty ulosottotoimin perittäviksi tai valvottu konkurssissa.


15 §


Eläkelaitoksen 9 a§:n soveltamista koskeviin päätöksiin saa hakea muutosta ja päätöksen poistamista siten kuin 1 momentissa on säädetty.


Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1989.

Oikeutta ryhmähenkivakuutuksen vakuutussummaan ei ole, jos maatalousyrittäjä on kuollut tai hänen 9 a§:ssä tarkoitettu vähimmäiseläketurvaa koskeva vakuutuksensa on päättynyt ennen tämän lain voimaantuloa.

Hallituksen esitys 178/88

Sosiaalivaliok. miet. 21/88

Suuren valiok. miet. 141/88

Helsingissä 23 päivänä joulukuuta 1988

Tasavallan Presidentti Mauno KoivistoMinisteri Tarja Halonen

Sivun alkuun