920/1988

Annettu Helsingissä 21 päivänä marraskuuta 1988

Sosiaali- ja terveysministeriön päätös moottorisahoista ja niiden tarkastuksesta

Sosiaali- ja terveysministeriö on 11 päivänä elokuuta 1971 annetun valtioneuvoston päätöksen (636/71) 6§:n nojalla päättänyt:

Soveltamisala
1 §

Nämä määräykset koskevat käsikäyttöisiä polttomoottori- ja sähkömoottorisahoja sekä soveltuvin osin myös hydraulisia ja pneumaattisia moottorisahoja sekä muita erikoiskäyttöön suunniteltuja moottorisahoja.

Määritelmät
2 §

Käyttökytkin

Laite, jolla käynnistetään ja pysäytetään teräketju normaalin käytön aikana.

Kaasuliipasin

Polttomoottorikäyttöisen sahan käyttökytkin. Kaasuliipasimella säädetään myös ketjun nopeutta.

Takapotkusuojus

Laite, joka suojaa käyttäjän etummaista kättä.

Ketjusieppo

Ketjun alapuolella oleva laite, joka pidättää ketjun sen katketessa tai irrotessa terälevystä.

Moottorisaha

Leikkaavalla ketjulla tms. varustettu saha, joka on suunniteltu lähinnä puiden kaatoon, katkontaan tai karsintaan.

Tyyppihyväksyntä
3 §

Moottorisahan tulee olla työsuojeluhallituksen hyväksymää tyyppiä.

Tyyppihyväksyntää varten moottorisaha on koetettava työsuojeluhallituksen hyväksymässä tutkimuslaitoksessa työsuojeluhallituksen vahvistaman koetusohjelman mukaisesti.

Tyyppihyväksymistä varten on hakijan toimitettava työsuojeluhallitukselle selvitys 2 momentissa tarkoitetusta koetuksesta. Sähkösahasta on lisäksi toimitettava Sähkötarkastuskeskuksen KTM:n päätöksen (234/84) perusteella antama todistus hyväksynnästä. Työsuojeluhallituksen hyväksynnästä annetaan hakijalle todistus, jossa on hyväksymisnumero.

Jos ilmenee, että luovutettavien moottorisahojen rakenne ja ominaisuudet eivät vastaa tyyppihyväksytylle moottorisahalle asetettuja vaatimuksia, työsuojeluhallitus voi peruuttaa tyyppihyväksynnän.

Turvallisuusvaatimukset
Yleinen turvallisuus
4 §

Moottorisahaa on voitava hallita ja käsitellä luotettavalla ja turvallisella tavalla. Moottorisahan rakenneosien materiaalien tulee olla käyttötarkoituksiin sopivia (esim. kahvojen lämmönjohto- ja vaimennusominaisuudet). Moottorisahan tulee kestää käytössä esiintyviä rasituksia (mm. lämpötila, tärinä, iskut).

Hallintaelinten toiminnot ja asennot tulee selvästi ilmetä muotoilusta tai ne on merkittävä.

Sahan muotoilun ja rakenteen on oltava sellainen, että päivittäinen tarkastus, puhdistus ja huolto on helppo suorittaa. Huoltoon kuuluu käyttöolosuhteista riippuen mm. polttoaineen ja teräöljyn täyttö, ketjujarrun tarkistus, ketjun viilaus ja säätö, kaasuttimen säätö, tulpan tarkistus ja ilmansuodattimen puhdistus.

Melu
5 §

Moottorisahojen melutaso ei saa ylittää 100 dB(A). Moottorisahaan, jonka melutaso ylittää 85 dB(A):n, on merkittävä sen melutaso sekä teksti "KÄYTÄ KUULONSUOJAIMIA. ANVÄND HÖRSELSKYDD" tai vastaava symboli.

Ennen 1.7.1992 ensimmäisen kerran käyttöön otetun moottorisahan suurin melutaso saa kuitenkin olla enintään seuraavan taulukon mukainen:

Taulukko.

Suurin sallittu melu 1.7.1992 asti.

Moottoritilavuus Meluraja dB(A)
katkonta ryntäys
alle 40 cm3 100 102
yli 40 cm3 103 105

Taulukon meluarvoja määritetään uudestaan 1.7.1991 mennessä ottaen huomioon sahoissa tapahtuneen teknisen kehityksen.

Melutason mittaus suoritetaan työsuojeluhallituksen hyväksymän koetusohjelman mukaisesti.

Tärinä
6 §

Moottorisahan tärinätaso ei saa ylittää 10 m/s2. Sahatyypin tärinätaso on merkittävä moottorisahaan.

Tärinän mittaus suoritetaan työsuojeluhallituksen hyväksymän koetusohjelman mukaisesti.

Kädensijat
7 §

Sahan etu- ja takakädensijat on muotoiltava ja sijoitettava siten, että sahan hallinta on käynnistyksen ja käytön aikana varmaa, ja että saha voidaan liikuttaessa kantaa turvallisesti.

Sahan tärinävaimennus on rakennettava siten, ettei osien kuluminen tai rikkoontuminen aiheuta tahatonta tai hallitsematonta liikettä, josta voi aiheutua vaaraa.

Tasapaino
8 §

Sahan terälevyn kaltevuuskulma pituussuuntaan ja sivuttaissuuntaan ei saa ylittää 15° vaakatasoon nähden, kun saha on ripustettu etukädensijan pisteestä, joka sijaitsee normaalin otteen keskipisteessä.

Sähkösahoihin ei sovelleta sivuttaissuuntaista tasapainovaatimusta.

Tasapainon mittaus suoritetaan työsuojeluhallituksen hyväksymän koetusohjelman mukaisesti.

Kädensijojen välinen etäisyys
9 §

Etu- ja takakädensijan välinen etäisyys kuvan 1 mukaisesti (D = kädensijojen välinen etäisyys ja I = sahan kokonaispituus) tulee olla vähintään 225 mm tai vähintään 30 % sahan kokonaispituudesta terälaite mukaan lukien.

Etäisyyden mittaus suoritetaan työsuojeluhallituksen hyväksymän koetusohjelman mukaisesti.

Kuva 1. Kädensijojen välinen etäisyys, sahan kokonaispituus sekä etukädensijan vapaa tila.

Kädensijojen vapaa tila
10 §

Käden vapaa tila etukädensijan ympärille kuvan 2 mukaisella mittausalueella tulee olla vähintään 35 mm (ks. kuva 1 mitta A).

Sähkösahan etukädensijan vapaan tilan ei tarvitse ulottua terälevyn tasolle asti, jos muutoin saadaan luotettava ja turvallinen ote etukädensijasta.

Kuva 2. Etukädensijan vapaatilan mittausalue. Mittausalue ulottuu ylhäällä terälevyn tasoon asti.

Takakädensijan vapaatilan on oltava niin suuri, että neljä sylinteriä, joiden halkaisija (G) on 25 mm, mahtuvat kädensijaan kuvan 3 mukaisesti. Kuvan kulma α ei saa ylittää 15° eikä β 75°..

Joutokäynti- tai SEIS-asennossa olevan käyttökytkimen etäisyys kädensijan alaosaan tai saharungon vastaavaan osaan on oltava vähintään 35 mm kuvan 4 mukaisesti (mitta F). Joutokäynti- tai SEIS-asennossa olevan käyttökytkimen etäisyys kädensijan etuosaan tai saharungon vastaavaan osaan on oltava vähintään 30 mm kuvan 4 mukaisesti (mitta E).

Vapaatilojen mittaus suoritetaan työsuojeluhallituksen hyväksymän koetusohjelman mukaisesti.

Kuva 3. Takakädensijan vapaatila.

Kuva 4. Kaasuliipasimen vapaatila.

Hallintalaitteet
11 §

Sahan tavanomaisessa käytössä kertyvä lika, jää tai vastaava ei saa turvallisuutta huonontavalla tavalla estää eikä haitata sahan hallintalaitteiden tai niiden siirtomekanismien toimintaa. Tämä koskee myös ketjujarrun toimintaa.

Sahan käyttökytkimen tulee olla varustettu varmistuksella, joka on vapautettava ennen kuin käyttökytkimeen voidaan vaikuttaa. Sahan käyttökytkimen tulee palautua ja lukittua joutokäynti- tai SEIS-asentoon, kun siihen ei enää vaikuteta. Polttomoottorikäyttöisen sahan kaasuliipasin saa kuitenkin olla lukittavissa käynnistysasentoon 19§ 1 momentissa mainituin edellytyksin.

Mikäli kädensijat ja moottoriosa liikkuvat suhteessa toisiinsa, tämä ei saa vaikuttaa käyttökytkimen siirtomekanismeihin siten, että ketju lähtee pyörimään tahattomasti.

Takapotku ja ketjujarru
12 §

Sahassa tulee olla ketjujarru, joka laukeaa kun takapotkusuojusta kuormitetaan 45°:een suunnassa eteenpäin ja alaspäin missä tahansa pisteessä osuudella B (ks. kuva 6b). Jarrun laukeamiseen tarvittava voima ei saa ylittää 70 N eikä alittaa 20 N.

Ketjujarrun tulee pysäyttää ketju korkeintaan 0,10 s sen jälkeen, kun takapotkusuojukseen on vaikutettu. Jarrutuksen tulee aina jatkua kunnes ketju pysähtyy, vaikka vaikuttaminen takapotkusuojukseen lakkaa.

Ketjujarrun tulee lisäksi takapotkun sattuessa kytkeytyä käyttäjästä riippumatta (ilman että takapotkusuojukseen vaikutetaan).

Kolmannen momentin vaatimusta ei sovelleta sahoihin, jotka on varustettu takapotkun estävällä laitteella (esim. kärkisuojus) tai joilla on terälaite, joka ei aiheuta käyttäjää vahingoittavaa takapotkua.

Kolmannen momentin vaatimusta sovelletaan sahoihin, jotka otetaan ensimmäistä kertaa käyttöön 1.1.1990 jälkeen.

Takapotkun vaarallisuuden ja ketjujarrun toiminnan mittaus suoritetaan työsuojeluhallituksen hyväksymän koetusohjelman mukaisesti.

Kuva 5. Takapotkuominaisuuksien mittauksessa käytettävä turvavyöhyke.

Takapotkusuojus
13 §

Sahan etukädensijan etupuolella on oltava tarkoituksenmukainen takapotkusuojus joka estää etummaisen käden osumisen teräketjuun takapotkun sattuessa.

Takapotkusuojuksessa ei saa olla aukkoa (ks. kuva 6b mitta D), josta käsi voi mennä läpi.

Takapotkusuojuksen alimman osan ja saharungon lähimmän osan välinen etäisyys (ks. kuva 6b mitta E) ei saa 100 mm:n pituudelta missään takapotkusuojuksen asennossa olla sellainen, että käsi mahtuu läpi.

Takapotkusuojuksen reunan tulee ulottua vähintään terälevyn tasolle asti (ks. kuva 6b mitta C ≥ 0 mm).

Ennen ketjujarrun laukeamista

-tulee takapotkusuojuksen ylimmän reunan vähintään 100 mm:n pituudelta (ks. kuva 6b, mitta B) olla vähintään 20 mm (ks. kuva 6a, mitta A) etummaisen kädensijan yläpuolella

-tulee etummaisen kädensijan ja takapotkusuojuksen välisen etäisyyden vähintään 100 mm:n pituudelta olla vähintään 40 mm ja enintään 70 mm (ks. kuva 6c, mitta F).

Kuva 6 a-c. Takapotkusuojuksen aukko ja sijainti suhteessa etukädensijaan ja sahan runkoon.

Kun ketjujarru on kytkeytynyt,

-takapotkusuojuksen ylin reuna ei saa 100 mm:n pituudelta alittaa etukädensijaa (ks. kuva 6a, mitta A)

-saa etukädensijan ja takapotkusuojuksen välinen etäisyys vähintään 100 mm:n pituudelta olla enintään 100 mm (ks. kuva 6c, mitta H).

Sahan tulee täyttää 5 ja 6 momenttien vaatimukset, kun takapotkusuojusta kuormitetaan 10 N voimalla eteenpäin ja alaspäin mitan B keskipisteessä.

Takapotkusuojuksen mittaus suoritetaan työsuojeluhallituksen hyväksymän koetusohjelman mukaisesti.

Takapotkusuojuksen lujuus
14 §

Takapotkusuojuksen pitää olla riittävän luja.

Takapotkusuojus ei saa yksipuolisella kuormituksella taipua niin paljon, että sen suojausvaikutus häviää ennen kuin ketjujarru laukeaa.

Takapotkusuojuksen toiminnan koetus suoritetaan työsuojeluhallituksen hyväksymän koetusohjelman mukaisesti.

Ketju
15 §

Sahan rystysuojuksen pitää olla siten muotoiltu, ettei ketju tai ketjun osia yleensä osu käyttäjään ketjun katketessa tai irrotessa ohjaimistaan.

Sahassa tulee olla ketjusieppo, joka sijaitsee niin edessä sahan rungossa kuin mahdollista.

Ketjusiepon kestävyyden mittaus suoritetaan työsuojeluhallituksen hyväksymän koetusohjelman mukaisesti.

Sahassa tulee olla laite, jolla teräketjun kireyttä voidaan säätää.

Suojakotelot
16 §

Sahassa pitää olla purusuojus. Suojuksen tulee kestää irronneita ketjun kappaleita sekä estää sahanpurun yms. osumisen käyttäjän kasvoihin.

Tuuletinpyörä on suojattava riittävän vahvalla kotelolla, joka estää sinkoutuvista osista aiheutuvan vaaran.

Polttomoottorikäyttöinen moottorisaha
Pakokaasut
17 §

Moottorisahan rakenteen on oltava sellainen, että vaarallisia aineita on pakokaasuissa mahdollisimman vähän ja että käyttäjän altistuminen ketjuvoitelun öljysumulle yms. on niin pieni kuin mahdollista.

Sahan rakenteen on oltava sellainen, ettei käyttäjä voi tahattomasti koskettaa kuumia osia. Sahan pakokaasut on suunnattava käyttäjästä poispäin.

Joutokäynti- ja kytkeytymispyörimisnopeus
18 §

Polttomoottorikäyttöisessä sahassa tulee olla kytkin, joka itsetoimisesti kytkee tai irrottaa voimansiirron ketjuun, kun moottorin pyörimisnopeus nostetaan tai lasketaan kytkeytymispyörimisnopeuden ohi. Joutokäynti- ja kytkeytymispyörimisnopeuden suhde tulee olla vähintään 1:1,33. Pyörimisnopeuseron tulee kuitenkin olla vähintään 15 1/s. Joutokäyntipyörimisnopeudella tarkoitetaan alinta pyörimisnopeutta, jolla kuormittamaton moottori käy tasaisesti.

Hallintalaitteet ja pysäytyslaitteet
19 §

Jos kaasuliipasimessa on lukitsin erityistä käynnistysasentoa varten, tulee lukitsimen olla siten rakennettu, että se automaattisesti vapautuu, kun kaasuliipasimeen vaikutetaan. Lukitsin on sijoitettava ja muotoiltava siten, ettei siihen tahattomasti voi vaikuttaa.

Polttomoottorikäyttöisen sahan moottorilla tulee olla erillinen ja näkyvä pysäytyslaite, joka jää asentoonsa, kuten esimerkiksi keinuvipukatkaisin tai työntökatkaisin. Sitä on voitava käyttää irrottamatta otetta kädensijoista. Seis-asento on merkittävä selvästi sanalla SEIS tai STOP. Pysäytyslaitteen hallintaelimen tulee olla punainen.

Käyttö- ja huolto-ohjeet
20 §

Sahan mukana tulee toimittaa ohjeet sahan turvallisesta käytöstä ja huollosta. Ohjeiden tulee olla saatavissa sekä suomen- että ruotsinkielellä.

Mikäli sahatyypin melutaso ylittää 85 dB(A), ohjeisiin tulee sisällyttää tietoja miten voidaan ehkäistä melusta johtuvia terveydellisiä haittoja (kuulonsuojainten valintaperusteet, käyttö ja huolto, altistuksen pituus jne.).

Kuljetussuojus
21 §

Sahan toimitukseen tulee kuulua tarkoituksenmukainen teränsuojus.

Merkinnät
22 §

Saha on varustettava merkinnällä, josta selviää

-valmistajan ja maahantuojan nimi tai yritystunnus sekä osoite

-sahan tyyppi ja valmistusnumero

-hyväksymisnumero.

Ketjussa, terälevyssä ja vetopyörässä tulee olla merkintä, josta valmistaja tai toimittaja voidaan tunnistaa.

Pykälissä 5, 6 ja 22 mainittujen merkintöjen tulee olla selviä ja niiden tulee kestää työssä normaalisti esiintyvää kulumista.

Poikkeukset
23 §

Työsuojeluhallitus voi erityisistä syistä myöntää poikkeuksia tämän päätöksen määräyksistä edellytyksellä, että työntekijän turvallisuus on muulla tavoin varmistettu ja ettei valtioneuvoston päätöksestä työturvallisuuslain soveltamisesta käsikäyttöisiin moottorisahoihin ja niiden tarkastukseen (636/71) muuta johdu.

Turvallisuusmääräysten voimaantulo
24 §

Nämä turvallisuusmääräykset tulevat voimaan 1 päivänä tammikuuta 1989 ja niitä sovelletaan moottorisahoihin, jotka on otettu Suomessa käyttöön ensimmäisen kerran sanottuna päivänä tai sen jälkeen.

Työsuojeluhallitus voi kuitenkin mainittua päivämäärää aikaisemmin myöntää tyyppihyväksynnän näiden määräysten mukaisille moottorisahoille.

Ennen 1 päivää tammikuuta 1989 annetut moottorisahojen tyyppihyväksynnät eivät ole voimassa 1 päivän heinäkuuta 1990 jälkeen. Kuitenkin tässä momentissa tarkoitetun tyyppihyväksynnän perusteella maahantuodut yksittäiset moottorisahat, joita on toimitettu jälleenmyyjille ennen 1 päivää heinäkuuta 1990, saadaan tämän estämättä myydä.

Näillä määräyksillä kumotaan sosiaali- ja terveysministeriön 27 päivänä syyskuuta 1971 antama päätös moottorisahojen teknillisistä turvallisuusohjeista, kuitenkin niin, että ennen 1 päivää tammikuuta 1989 Suomessa ensimmäisen kerran käyttöön otettuihin moottorisahoihin on sovellettava edelleen käyttöönottohetkellä voimassa olleita turvallisuusmääräyksiä.

Helsingissä 21 päivänä lokakuuta 1988

Ministeri
Matti Puhakka

Ylitarkastaja
Leo Rantanen

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.